Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maataloustuotteiden laatupolitiikasta”

KOM(2009) 234 lopullinen

(2010/C 339/10)

Esittelijä: József KAPUVÁRI

Euroopan komissio päätti 28. toukokuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maataloustuotteiden laatupolitiikasta

KOM(2009) 234 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 9. joulukuuta 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 20.–21. tammikuuta 2010 pitämässään 459. täysistunnossa (tammikuun 20. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 145 ääntä puolesta 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Varmennusjärjestelmien suuri ja jatkuvasti kasvava määrä ei edistä Euroopan unionin laatupolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Niinpä tavoitteena tulisi olla sekä nykyisten järjestelmien yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen että niiden määrän vähentäminen. ETSK ehdottaa, että ensisijainen järjestelmä määritellään yhteisötasolla. Komission tulisi nimetä tähän tarkoitukseen parhaiten soveltuva järjestelmä.

1.2   Euroopan unionin laatupolitiikka on keskeinen tekijä, joka koostuu muista osatekijöistä ja muodostaa erittäin monimutkaisen järjestelmän. Koska laatupolitiikka nivoutuu yhteisen maatalouspolitiikan kaikkiin muihin osatekijöihin, välineisiin ja tavoitteisiin, kyseiset näkökohdat on myös otettava huomioon. Laatupolitiikan kehittämisen kolme keskeistä tarkasteltavaa näkökohtaa (tiedotus, yhdenmukaisuus ja yksinkertaistaminen) heijastavat kuitenkin vain suppeassa mielessä tätä lähestymistapaa. ETSK suosittaa, että komissio pyrkii hyödyntämään laatupolitiikan tarjoamaa potentiaalia EU:n elintarvikealan pitkän aikavälin strategina ja politiikkaa koskevien ajatustensa mukaisesti. Laatupolitiikka on väline, jota voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin luomaan uusia tulonlähteitä ja antamaan viljelijöille uusia keinoja lisätä kilpailukykyään. Kyseessä on myös osa-alue, jolla voidaan kehittää huomattavasti elintarvikeketjun sisäistä yhteistyötä. Tällaiselle yhteistyölle on huomattava tarve, sillä koska tulot jakautuvat elintarvikeketjussa epätasaisesti, strategiset kumppanit pitävät toisiaan yhä enemmän kilpailijoina. Tämä koskee etenkin maita ja aloja, joilla tuottajat eivät huolehdi jalostuksesta.

1.3   ETSK antoi 18. syyskuuta 2008 lausunnon aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajille” (1). ETSK painotti lausunnossaan muun muassa toivovansa, että myös elintarvikkeiden ja ensiasteen jalostuksesta saatavien tuotteiden alkuperän sekä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella myös toisen jalostusasteen tuotteiden valmistamisessa käytettyjen tärkeimpien ainesosien alkuperän ilmoittaminen tehtäisiin pakolliseksi.

1.4   Mitä useammat EU:n kuluttajat valitsevat tietoisesti EU:n tuotteita pitkällä aikavälillä, sitä ennakoitavammaksi Euroopan maatalous- ja elintarvikeala käy tulevaisuudessa. Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluihin liittyvän markkinoiden avautumisprosessin valossa tämä näkökohta on yksi EU:n maatalousalan tärkeimpiä tekijöitä, ellei tärkein. Tämä tulisi ottaa huomioon mukautettaessa maatalous- ja elintarvikealan tuotteiden laatupolitiikkaa.

1.5   Tässä yhteydessä on hyvin tärkeää selventää, miten kuluttajat ymmärtävät hyvän ”eurooppalaisen laadun”. Tätä varten olisi hyödyllistä toteuttaa kysely, joka perustuu ammattitaitoisesti laadittuun kyselylomakkeeseen ja jota voitaisiin käyttää yleisten perusperiaatteiden laadinnassa.

1.6   ETSK katsoo, että ”eurooppalainen laatu” perustuu pitkälti eurooppalaiseen maatalousmalliin. Eurooppalainen maatalousmalli kuvastaa politiikkaa, joka liittyy yhteiskunnalle kokonaisuudessaan tärkeisiin perusluonteisiin kysymyksiin. ETSK kannattaa politiikkaa, jolla eurooppalaista maatalousmallia pidetään yllä ja se säilytetään (2). ETSK kehottaa uudistamaan YMP:n asianmukaisesti, jotta Euroopan maataloudella olisi tasapuoliset toimintaedellytykset.

2.   Yleistä

2.1   EU:n maataloustuotteiden laatupolitiikan on osaltaan edistettävä YMP:n tavoitteiden saavuttamista, mutta sillä on myös oltava keskeinen rooli Euroopan maatalouden ja elintarviketeollisuuden kestävän kehityksen yhteydessä luotaessa elintarvikkeiden ”eurooppalaisen laadun” edellytykset. Tämän toteuttamiseksi ei riitä, että parannetaan vain tietoisuutta ”eurooppalaisesta laadusta” sisämarkkinoilla, vaan asiaa on edistettävä myös ulkomarkkinoilla, jos Euroopan maatalous- ja elintarvikkeiden jalostusalat on määrä säilyttää ja niitä on tarkoitus kehittää.

2.2   Tämä edellyttää paljon enemmän kuin kuluttajille annettua tarkkaa tietoa tuotantoprosesseihin liittyvistä tuotteiden ominaisuuksista. Mitä useammat EU:n kuluttajat valitsevat tietoisesti EU:n tuotteita pitkällä aikavälillä, sitä ennakoitavammaksi Euroopan maatalous- ja elintarvikeala käy tulevaisuudessa. Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluihin liittyvän markkinoiden avautumisprosessin valossa tämä näkökohta on yksi EU:n maatalousalan tärkeimpiä tekijöitä, ellei tärkein. Tämä tulisi ottaa huomioon mukautettaessa maatalous- ja elintarvikealan tuotteiden laatupolitiikkaa. Eurooppalaisen maatalousmallin arvojen suojelua tulisi vahvistaa EU:n ulkopuolella.

2.3   Tässä yhteydessä on hyvin tärkeää selventää, miten kuluttajat ymmärtävät hyvän ”eurooppalaisen laadun”. Tätä varten olisi hyödyllistä toteuttaa kysely, joka perustuu ammattitaitoisesti laadittuun kyselylomakkeeseen ja jota voitaisiin käyttää yleisperiaatteiden laadintaan.

2.4   Kuten komitea on jo tuonut esiin, tässä yhteydessä on hyvin tärkeää selventää, miten kuluttajat ymmärtävät hyvän ”eurooppalaisen laadun”. Ominaispiirteet, joita ei voida ilmaista lukuina, voidaan asettaa samaan asemaan elintarvikkeiden muiden ominaispiirteiden kanssa, ja ne voivat olla osa laatupolitiikkaa. ETSK tarkastelee ”eurooppalaista laatua” laajassa mielessä. Se tarkoittaa ympäristöystävällistä tuotantoa, eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattamista, kestävän kehityksen mukaisia tuotantomenetelmiä sekä maaseutualueiden säilyttämistä elinvoimaisina.

2.5   Unionissa tuotettujen korkealaatuisten elintarvikkeiden asettaminen etusijalle on EU:n perusperiaate, mutta viime aikoina siitä on jossain määrin tingitty. Maatalous- ja elintarvikealan tuotteiden osalta myönteinen suhtautuminen unionin tuotteisiin on erityisen tärkeää, sillä kyseessä ovat strategiset tuotteet, jotka edistävät kuluttajien luottamusta ja ovat keskeisiä heidän hyvinvointinsa kannalta edellyttäen, että tuotanto-olosuhteet säilytetään ja että niitä parannetaan. Tämä kysymys on erityisen ajankohtainen, koska tulojen jakautuminen epätasaisesti elintarvikeketjussa ja kannattavuusongelmat uhkaavat elintarvikkeiden laatua ja ravintoarvoa. Aihe on myös useiden EU:n toimielinten asialistalla, ja se liittyy tiiviisti laatupolitiikkaan tai tarkemmin sanottuna sen monitahoiseen lähestymistapaan (3).

3.   Erityistä

3.1   Maataloustuotteiden laatua koskevat nykyiset toimenpiteet

3.1.1   Kuten komissio toteaa, yksi maataloustuotteiden laatupolitiikan keskeisiä tavoitteita on tiedottaa kuluttajille tuotteen ominaispiirteistä. Komitean mielestä eurooppalaiset kuluttajat katsovat, että EU:n jäsenvaltioissa tuotetut elintarvikkeet vastaavat perusvaatimuksia, mutta eivät ole täysin tietoisia kyseisten elintarvikkeiden muista arvokkaista ominaispiirteistä. Kuten tiedonannossa tuodaan esiin, tällainen tilanne on syntynyt, koska laatupolitiikkaa on kehitetty asteittain ja alakohtaisesti, ajan mittaan ja eri laajuisesti. Eräistä toimista ei ole tiedotettu riittävän tehokkaasti – tai pikemminkin avoimesti – suurelle yleisölle.

3.1.2   ETSK suhtautuu myönteisesti toimiin luoda eri välineisiin pohjautuva yksi järjestelmä ja laatia aihetta koskeva kokonaisvaltainen politiikka. Tehostamisen lisäksi EU:n kuluttajien on hyväksyttävä näin tuotettujen tuotteiden hinnat, pidettävä hintoja kohtuullisina ja asetettava kyseiset tuotteet etusijalle.

3.2   Toimintapolitiikkojen laatiminen

3.2.1   ETSK panee tyytyväisenä merkille, että komission pitämät laatupolitiikkaa käsittelevät kuulemiset ovat olleet hyvin laaja-alaisia ja että kaikki sidosryhmät ovat voineet osallistua kehittämistä käsittelevien strategisten suuntaviivojen laatimiseen.

3.2.2   Komitea suhtautuu myönteisesti kolmeen keskeiseen strategiseen painopisteeseen eli tiedotukseen, yhdenmukaisuuteen ja yksinkertaistamiseen. Politiikkaa on kehitettävä siten, että sillä edistetään yksinkertaistamista ja avoimuutta. Ainakin yhtä tärkeää on kuitenkin varmistaa, että kaikki sidosryhmät elintarvikeketjussa ja ennen kaikkea kuluttajat saavat tarvittavat tiedot.

3.2.3   Asianomaista politiikkaa kehitettäessä on tärkeää pyrkiä alentamaan laatupolitiikkaan liittyviä kustannuksia sekä pitämään tuottajille ja jalostajille koituvat kustannukset kohtuullisina.

3.2.4   ETSK antoi 18. syyskuuta 2008 lausunnon aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajille” (1). ETSK painotti lausunnossaan muun muassa toivovansa, että myös elintarvikkeiden ja ensiasteen jalostuksesta saatavien tuotteiden alkuperän sekä tapauskohtaisen arvioinnin perusteella myös toisen jalostusasteen tuotteiden valmistamisessa käytettyjen tärkeimpien ainesosien alkuperän ilmoittaminen tehtäisiin pakolliseksi.

Toisaalta ETSK kuitenkin katsoo, ettei alkuperästä kertovan merkinnän tulisi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia elintarvikeketjussa, että merkinnästä on oltava kilpailuetua tuottajille ja että sen on oltava toteutuskelpoinen. On kyseenalaista, tarjoaako nykyinen, esimerkiksi tuoreen naudanlihan, pakollinen alkuperämerkintä lisäarvoa kuluttajille.

3.3   Maatalouden laatua koskevat EU:n toimenpiteet

3.3.1   Maataloutta koskevat EU-vaatimukset

3.3.1.1   Maataloustuotteiden laatupolitiikan näkökulmasta tuotantoon sovellettava vaatimusjärjestelmä on tärkeä väline. Yksi järjestelmän ominaispiirteistä on vaatimusten monimutkaisuus. Tämän vuoksi, mutta myös siksi, ettei kyseisiä vaatimuksia tunneta yleisesti, kuluttajien ei voida olettaa tietävän niistä yksityiskohtaisesti. Lisäksi tuotantovaatimusten mukaan valmistetut elintarvikkeet ovat useimmiten raaka-aineita, joista monet eivät päädy suoraan kuluttajille.

Kolmanneksi kaikkien viljelijöiden on noudatettava EU:n tuotantovaatimuksia. Tämä erottaa unionin tuotteet useimmista tuontituotteista. Kaikkien ympäristöä koskevien ja sosiaalisten vaatimusten noudattaminen tutkitaan (suorien tukien ehto, ns. täydentävät ehdot). Tällaisella tiedolla on kuitenkin tuskin merkitystä kuluttajille. Tuotantovaatimusten järjestelmä on tärkeä ja sen noudattamista on tuettava laadukkaiden elintarvikkeiden varmistamiseksi. Sillä on kuitenkin vain vähän merkitystä kuluttajille suunnatun tiedottamisen välineenä.

3.3.1.2   ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:n alueella tuotetut tuotteet vastaavat yleensä perusvaatimuksia. Niinpä tätä seikkaa ei ole tarpeen mainita erikseen. Tätä varten on kehitetty hyvin toimivia asianomaisia tarkastusjärjestelmiä. On paikallaan muistuttaa EU:n kuluttajia siitä, että tämä on normaalitilanne.

3.3.2   Kaupan pitämisen vaatimukset

3.3.2.1   Kaupan pitämisen vaatimukset ovat yleensä teknisiä kysymyksiä, joista ETSK:lla ei ole paljoakaan todettavaa, sikäli kuin se ei ole jo kommentoinut niitä lausunnossa, johon viitataan yksityiskohtaisesti seuraavassa tekstijaksossa. Kaikilla asianosaisilla oli tilaisuus esittää kantansa asiasta laaja-alaisessa kuulemisessa.

Komitea tuo kuitenkin esiin, ettei edellisessä kohdassa mainittu EU-vaatimuksista kertova merkintä ole asianmukainen kuluttajille suunnatun viestinnän väline, sillä se esiintyisi lähes kaikissa tuotteissa, eivätkä kuluttajat näin ollen voisi enää tehdä tietoon perustuvaa päätöstä. Toisaalta tuotantopaikasta kertova merkintä tai alkuperämerkintä antaa tuotteesta erityistietoa ja saattaa motivoida ostajia. Jalostettujen tuotteiden osalta keskeisen maataloustuotteen tuotantopaikkaa koskeva tieto on tärkeä kuluttajille, sillä se ilmentää EU:n tuotannon antamaa lisäarvoa. Kyseiset tuotteet ovat säilyttäneet markkina-asemansa jopa nykyisen talouskriisin aikana sekä myyntimäärän että hintojen osalta.

3.3.2.2   ETSK kannattaa tässä tiedonannon luvussa esitettyjä sääntelysuunnitelmia. Kaikkien tietojen tai standardien on heijastettava todellisuutta ja edistettävä kuluttajien luottamusta tuotteisiin.

3.3.3   Maantieteelliset merkinnät

3.3.3.1   ETSK käsitteli aihetta vuonna 2008 antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa ”Maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset” (4). Komitea on edelleen täysin samaa mieltä lausunnossa esittämistään kannanotoista ja katsoo, että asiakirjan tulisi olla käsillä olevan lausunnon liitteenä.

3.3.3.2   Maantieteellisten merkintöjen järjestelmän käyttöönotto on osoittautunut onnistuneeksi aloitteeksi, joka palvelee sekä kuluttajien että tuottajien tai jalostajien intressejä. Näin ollen komitea katsoo, että maantieteellisten merkintöjen kolme rekisteröintijärjestelmää (viineille, väkeville alkoholijuomille sekä maataloustuotteille ja elintarvikkeille) olisi säilytettävä nykyisellään, samoin kaksi nykyistä välinettä (suojattu alkuperänimitys SAN ja suojattu maantieteellinen merkintä SMM).

3.3.3.3   Komitea kannattaa erityisesti valtuutettuja yrityksiä, joilla on oikeus tuottaa maantieteellisellä merkinnällä varustettuja tuotteita sekä toteuttaa tarkastuksia. Menemällä tällä tavoin mainittuja tavoitteita pidemmälle voidaan saavuttaa entistä korkeampi yhteistyötaso sekä tehostaa tuotantoa ja markkinointia. Näin yritykset, jotka eivät noudata säännöksiä, voitaisiin sulkea tuotannon ulkopuolelle. ETSK katsoo, että EU:n lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että jäsenvaltiot voivat sallia hallinnon, suojelun ja/tai maantieteellisen merkinnän edistämisen alalla nimeämiensä tai tunnustamiensa organisaatioiden mukauttaa tuotantopotentiaalia vastaamaan markkinoiden vaatimuksia oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden pohjalta. Tämän ansiosta myös lisäarvo voidaan jakaa elintarvikeketjussa nykyistä paremmin.

3.3.3.4   Unionin maantieteellisten merkintöjen suoja kansainvälisellä tasolla on edelleen hyvin ongelmallinen asia. Näin ollen Euroopan komission tuki on eurooppalaiselle maataloudelle hyvin tärkeä, sillä komissio on kansainvälisten kauppaneuvottelujen avaintoimija.

3.3.4   Perinteiset tuotteet

3.3.4.1   Komitea katsoo, että ajatuksia perinteisten tuotteiden järjestelmän kehittämisestä on vielä muokattava. Kyseinen järjestelmä tulisi säilyttää, sillä se on väline, jolla voidaan suojella eurooppalaista maatalouselintarvikkeiden perintöä.

3.3.4.2   Komitean mielestä on joka tapauksessa tärkeää ja tarpeellista määritellä ”perinteisten tuotteiden” ryhmä nykyistä tarkemmin. Elintarvikkeiden osalta perinteisille tuotteille on tyypillistä perinteisten raaka-aineiden sekä perinteisten tekniikoiden ja ainesosien käyttö tuotantoprosessissa. Laatuero tavanomaisiin tuotteisiin verrattuna perustuu erityiseen tuotantomenetelmään (paikallinen taitotieto). Paikallisten tuotteiden osalta kyseiset tekijät liittyvät tiiviisti paikallisympäristöön. Näin ollen olisi tarkempaa puhua kyseisistä tuotteista niin sanottuina ”perinteisinä ja paikallisina tuotteina”.

3.3.4.3   Kyseinen terminologia tuo esiin, että paikallisyhteisöjen osaamiseen ja käytänteisiin (paikallisluonne) perustuvaa ja tuotantoon liittyvää taitotietoa siirretään (perinne) pitkän ajan kuluessa (sukupolvelta toiselle). ”Perinteisten ja paikallisten tuotteiden” laadulla on siis sekä ajallinen (historiallinen) ja paikallinen (maantieteellinen sijainti) ulottuvuus. Perinteeseen nivoutuu myös paikallisyhteisöjen elämää ilmentävä kulttuuri. Kulttuuri on näin ollen ”perinteisten ja paikallisten tuotteiden” laadun kolmas ulottuvuus. Edellä mainitussa ETSK:n lausunnossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti myös tätä seikkaa ja korostetaan, että laatupolitiikka ja maaseudun kehittäminen, YMP:n toinen pilari, liittyvät tiiviisti toisiinsa.

3.3.5   Luonnonmukainen maatalous

3.3.5.1   Yhden ainoan logon luominen luomutuotteille unionin tasolla säästäisi luomuviljelijät eri järjestelmiin osallistumisen edellyttämiltä menettelyiltä, joiden kustannukset heijastuvat luomutuotteiden hintoihin. Se auttaisi myös kuluttajia löytämään kyseiset tuotteet nykyistä helpommin.

3.3.5.2   ETSK kannattaa tässä tarkoituksessa toteutettuja toimia, jotka mainitaan komission tiedonannossa.

4.   Laatupolitiikkaa koskevan EU:n kehyksen luominen

4.1   Uusien EU-järjestelmien yhtenäisyys

4.1.1   Tuotantomenetelmät, jotka antavat muita suurempaa lisäarvoa ja joiden avulla voidaan parantaa ”eurooppalaista laatua”, edistävät EU:n asianmukaisen merkintäjärjestelmän kehittämistä. Komitea kannattaa kaikkia tämänsuuntaisia aloitteita.

4.2   Elintarvikkeiden yksityisiä ja kansallisia varmennusjärjestelmiä koskevat suuntaviivat

4.2.1   EU:ssa käytössä oleviin kyseisiin järjestelmiin tulisi puuttua vain suuntaviivojen muodossa.

4.2.2   Elintarvikkeiden yksityisten laadunvarmennusjärjestelmien käyttöönotto ei missään tapauksessa saa lisätä tuotantokustannuksia ja/tai verotusta. ETSK pitää kuitenkin parempana unionitason sääntöihin ja normeihin nojautuvaa julkisten tahojen tai ainakin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyössä suorittamaa laadunvarmennusta.

(1)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 81.

(2)  EYVL C 368, 20.12.1999, s. 76–86.

(3)  Tässä viitataan asiakirjaan ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan”, 28. lokakuuta 2009, KOM(2009) 591 lopullinen.

(4)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 57.