This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012XE2309
Resolution of the European Economic and Social Committee on ‘“More Europe” — for submission to the European Summit to be held on 22 and 23 November 2012 ’
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Enemmän Eurooppaa”
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Enemmän Eurooppaa”
EUVL C 11, 15.1.2013, p. 1–2
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
15.1.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 11/1 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Enemmän Eurooppaa”
2013/C 11/01
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) hyväksyi marraskuun 14. ja 15. päivänä 2012 pidetyssä 484. täysistunnossaan (marraskuun 15. päivän kokouksessa) äänin 187 puolesta, 28 vastaan ja 28:n pidättyessä äänestämästä tämän päätöslauselman.
ETSK toteaa, että kriisien edelleen jatkuessa EU:n on eittämättä palautettava luottamus dynaamiseen kasvumalliin ja unionin päätöksentekoprosessin oikeutukseen ja hyväksyttävyyteen. Meidän on rakennettava vahva, kestäväpohjainen, sosiaalinen ja kilpailukykyinen Eurooppa.
Tämän vuoksi ETSK suosittaa seuraavia toimia:
— |
"Enemmän Eurooppaa" – unionin osatekijät vahvistavat toisiaan, ja kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. On murrettava mielikuva siitä, että EU on ankarien säästötoimien, sosiaalisen taantumisen ja köyhyyden näyttämö. Rahaliiton toteuduttua on nyt luotava poliittinen unioni, jolla on johdonmukainen talous-, rahoitus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, joka hyödyttää kansalaisia. EU:n talousarviossa tulisi asettaa oikeanlaiset kannustimet kilpailukyvyn ja kasvun sekä työllisyyden tukemiseksi. EU:n talousarviota on vahvistettava ja tuettava omien varojen mekanismeilla, kansalaisyhteiskunnan aktiivisesti osallistavalla yhtenäisellä koheesiopolitiikalla ja vahvistamalla Euroopan investointipankin roolia toimijana. Näin ollen ETSK toivoo, että valtion- ja hallitusten päämiehet saavuttavat 22. ja 23. marraskuuta pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tuloksen, joka antaa täydet mahdollisuudet näiden tavoitteiden toteuttamiseen. |
— |
Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU:n politiikkojen ja päätösten muotoiluun on keskeinen väline, jolla paitsi vahvistetaan EU:n toimielinten ja toimenpiteiden demokraattista oikeutusta myös lisätään yhteistä ymmärrystä siitä, mitä Eurooppa edustaa ja mihin se pyrkii. Luottamus Eurooppa-hankkeeseen palautetaan takaamalla, että EU:n kansalaiset ovat täysipainoisesti mukana Euroopan rakentamisessa. Niinpä on ehdottoman tärkeää panna ripeästi täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan määräykset, jotka koskevat osallistavaa demokratiaa unionin tukipilarina. |
— |
Kestäväpohjaiset investoinnit osaamiseen, infrastruktuuriin, yhteisötalouteen, palveluihin ja tuotteisiin tulisi sisällyttää kansallisiin uudistusohjelmiin sosiaalisen investointisopimuksen muodossa ja senkaltaisen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman kera, joka painottuu aitoon työpaikkojen luomiseen ja on sovitettu yhteen kansallisten kehityssuunnitelmien kanssa. Vain tällä tavoin Eurooppa 2020 -strategia voidaan saada toteutettua. Investoinnit ilmaston kannalta järkevään energia- ja teollisuustuotantoon sekä vihreän talouden kehittäminen auttavat osaltaan ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyvät pitkän aikavälin ongelmat ja varmistamaan kestävän kehityksen. |
— |
Yhteisten toimien edistäminen euroalueella velkatilanteen vakauttamiseksi ja elpymisen tukemiseksi kaikkialla EU:ssa. Euroopan keskuspankkia tulisi kannustaa toteuttamaan puheenjohtajansa lupaama velkakirjojen osto-ohjelma, jonka tavoitteena on vakauttaa euroalueen lainanottokustannuksia. Tällöin ohjelman täytyy tietysti pysyä Euroopan keskuspankin toimivallan rajoissa. Myös Euroopan investointipankkia olisi kannustettava laskemaan liikkeelle hankevelkakirjoja kasvun vauhdittamiseksi. ETSK on tyytyväinen 11 jäsenvaltion päätökseen ottaa käyttöön finanssitransaktiovero. Tässä yhteydessä se kehottaa EU:ta edistämään avoimuutta ja torjumaan harmaata taloutta, veropetoksia, veronkiertoa ja korruptiota entistä tarmokkaammin sekä unionissa että sen ulkopuolella. Euroalueen toiminnan tulisi edelleen olla avointa jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä rahaliittoon. |
— |
Finanssivakaus-, pankki- ja talousunioni ovat talous- ja rahaliiton välttämättömiä tukipilareita. Näiden toimien toteuttaminen edellyttää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kesken sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. |
— |
Paluu kasvun uralle tapahtuu pk-yrityksiä tukemalla ja käyttämällä eurooppalaisia pk-yrityksiä edistävää Small Business Act -aloitetta siinä ohjenuorana. Jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali hyödynnettäisiin, on muun muassa avattava palvelumarkkinoita ja vahvistettava yhteisötalouden roolia, poistettava pk-yritysten tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, edistettävä niiden mahdollisuuksia saada tietoa ja hyödyntää uutta digitaaliteknologiaa sekä niiden pääsyä rahoitus-, luotto-, pääoma-, työ- ja teknologiamarkkinoille sekä tuettava pk-yritysten ja yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rahoitusvälineitä ja lainatakuita. |
— |
Kunnioitetaan kuluttajien oikeuksia ja suojellaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, jotka ajautuvat ylivelkaantumiseen, epävarmuuteen, äärimmäiseen köyhyyteen ja syrjäytymiseen. |
— |
Luodaan viimein todelliset työmarkkinat, jotka mahdollistavat liikkuvuuden sekä asiantuntemuksen käytön siellä, missä se on tarpeen. Yhtenäisten työmarkkinoiden toteuttamisen tulee olla osa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. |
— |
Mahdollisuuden antaminen nuorille: ETSK pyrkii jatkossakin vaikuttamaan siihen, että EU edistäisi tutkimusintensiivistä ja innovoivaa Eurooppaa, investoisi enemmän eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin sekä säilyttäisi Erasmuksen kaltaisten, nuorten liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien rahoituksen riittävällä tasolla ja vahvistaisi niitä. ETSK kehottaa komissiota vetämään pois ehdotuksensa EU:n talousarviosta, mikäli jäsenvaltiot – jotka puhuvat koko ajan investoinneista ja kasvusta – eivät tue EU:n talousarviota ja tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja edistävää monivuotista rahoituskehystä. Pk-yrityksiä tulee kannustaa asianmukaisin toimin palkkaamaan nuoria työntekijöitä, joilla ei ole työtä eikä mahdollisesti paljonkaan työkokemusta. |
— |
EU:n talouden kilpailukyvyn parantaminen tapahtuu innovaatioiden avulla sekä takaamalla tutkimus- ja kehitystoiminnan vakaa rahoitus ja harjoittamalla erityisesti pk- ja mikroyrityksille ja niiden henkilöstölle tarkoitettua koulutus- ja tukipolitiikkaa sekä politiikkaa, jolla tuetaan investointeja ja markkinoillepääsyä ja jolla pyritään keventämään hallinnollista taakkaa. Tämä edistää myös eurooppalaisen teollisuuden uudistumista tärkeänä kasvua ja työpaikkoja luovana alana. |
— |
EU tarvitsee suotuisan oikeudellisen ympäristön ilman tarpeettomia hallinnollisia ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Talouslainsäädännön on oltava selkeää, tasapuolista ja oikein mitoitettua. Tämä on tärkeää jokaiselle yritykselle mutta aivan erityisesti pk-yrityksille. |
— |
Tarvitaan erityistä tarmoa, jotta EU näyttäytyy maailmanlaajuisesti aktiivisena kumppanina. Siihen nähden EU:n harjoittama kansainvälinen kauppapolitiikka on yhtä lailla tärkeä, ja siinä tulee vaalia kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista korostavia EU:n arvoja mm. toimimalla sen hyväksi, että perustetaan kauppasopimusten määräysten toteuttamista tarkkailevia kansalaisyhteiskunnan elimiä. |
— |
Sukupuolten välinen tasapaino on varmistettava soveltamalla tasa-arvolainsäädäntöä ja noudattamalla yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Naisille maksetaan edelleen 17 prosenttia vähemmän samasta työstä kuin miehille, ja kriisi on koetellut eniten naisia ja nuorisoa. |
Bryssel 15. marraskuuta 2012
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Staffan NILSSON