19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/55

1.1.1

Eurooppa on vakavassa taloudellisissa ja sosiaalisessa kriisissä, joka ravistelee yhteiskunnan kaikkia tasoja.

1.1.2

Yritysten selviämisen helpottaminen on yksi toimenpiteistä, joita Euroopan unioni on määrittänyt kriisistä selviämistä varten. Konkurssien vaikutukset ovat laajempia kuin vain kyseisille yrityksille aiheutuvat kielteiset seuraukset, sillä ne ulottuvat yleisesti jäsenvaltioiden talouteen ja erityisesti kansalaisiin veronmaksajina, palkansaajina ja työnantajina.

1.1.3

ETSK kannattaa komission tiedonannossa esitettyjä tavoitteita, vaikka sen mukaan siinä mainitun ”uuden mahdollisuuden” pitäisi koskea yrittäjiä, jotka ovat ottaneet opiksi aiemmasta epäonnistumisestaan ja jotka pystyvät tekemään paluun uudelleen laaditun yrityssuunnitelman avulla.

1.1.4

ETSK kannattaa myös asetusehdotusta, vaikka pitääkin sen kunnianhimon puutetta valitettavana.

1.1.5

Tarvitaan vielä monia pohdintoja ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta voidaan suojata velkojien oikeuksia. Samalla on pyrittävä tasapainoon yrittäjien ja palkansaajien etujen välillä, edistettävä yritysten rakenneuudistusta, estettävä omaisuuden tai oikeudenkäyntien siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi (forum shopping) ja parannettava yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteensovittamista.

1.2.1

ETSK katsoo, että yritysten maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön huomattavaa yhdenmukaistamista koskevat pohdinnat ovat kiinnostavia, vaikka se pitää valitettavana, että tiedonannossa ei anneta tehokasta vastausta EU:n yrityksiä ja kansalaisia ravistelevaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin.

1.2.2

ETSK suhtautuu myönteisemmin Yhdysvaltain maksukyvyttömyyslainsäädännön keskeiseen käsitteeseen Fresh start kuin komission kannattamaan ”uuteen mahdollisuuteen”. Komitea kehottaakin harkitsemaan tämän käsitteen käyttöönottoa EU:n maksukyvyttömyyslainsäädännössä.

1.2.3

ETSK katsoo myös, että palkansaajia pitäisi suojata paremmin ja että palkansaajat pitäisi katsoa kuuluviksi etuoikeutettujen velkojien joukkoon.

1.2.4

Tähän pohdintaan on liitettävä myös kysymys vaikeuksissa olevien yritysten epäasianmukaisesta tukemisesta, jonka osalta ETSK korostaa, että vastuu voi olla myös muilla kuin pankeilla. Se kehottaakin komissiota ottamaan nämä muuttujat huomioon asianmukaisesti.

1.2.5

ETSK katsoo, että rikosoikeudellisen vastuun sisällyttäminen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön ei ole toivottavaa, koska se lisäisi maksukyvyttömyysmenettelyjen käsittelyä oikeudessa ja pidentäisi tutkinta-aikoja.

1.2.6

ETSK:n mielestä järjestelmällinen turvautuminen tuomariin ei ole paras ratkaisu. Se kehottaa komissiota harkitsemaan ajatusta uusien elinten perustamisesta, koska esimerkiksi talousalaan liittyvät elimet, joiden kokoonpano on monialainen (talous, rahoitus, oikeus), ymmärtäisivät yrityksiä paremmin ja pystyisivät toimimaan nopeasti ja auttamaan yrityksiä selviytymään taloudellisista vaikeuksistaan.

1.2.7

ETSK kehottaa komissiota myös ottamaan huomioon selvittäjän aseman yhdenmukaistamista koskevat ehdotukset, sellaisena kuin ne esitetään 11 päivänä lokakuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (1).

1.3.1

ETSK kannattaa asetusehdotusta, vaikka se rajoittuukin oikeudenkäyntisääntöihin eikä siinä pyritä yhdenmukaistamaan yritysten maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavia kansallisia lainsäädäntöjä.

1.3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille annettuun velvollisuuteen parantaa rajat ylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa annettujen asiaankuuluvien oikeuden päätösten julkisuutta koskevia sääntöjä sähköisen rekisterin avulla ja kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämiseen.

1.3.3

ETSK kehottaa kuitenkin komissiota huolehtimaan siitä, että kääntämisestä aiheutuvat rasitukset ja kustannukset sekä määräajat eivät hidasta maksukyvyttömyysmenettelyjä, koska nopeus takaa niiden onnistumisen.

1.3.4

ETSK tukee ylivelkaantumisen siviiliprosessien mukaan liittämistä, mutta tämän lisäyksen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa haittaa velallisille, jotka ovat yksityishenkilöitä. Yrityksille laadittu lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on täyttää kaupan vaatimukset, on jo lähtökohtaisesti vähemmän suojaava kuin kuluttajalainsäädäntö. Komitea kehottaa komissiota erityiseen huolellisuuteen tässä asiassa.

1.3.5

ETSK kehottaa komissiota myös varmistamaan, että asetuksen liitteiden muuttamista koskevassa delegointimenettelyssä otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla ja käsitettä ”keskeiset osat” koskeva oikeuskäytäntö.

2.1.1

Tähän lainsäädäntöpakettiin kuuluvat aloitteet ovat osa EU:n vastausta EU:n yrityksiä ja kansalaisia ravistelevaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. Ilmoitettuna tavoitteena on helpottaa yritysten selviämistä ja antaa maksukyvyttömyystilanteeseen joutuneille yrittäjille uusi mahdollisuus.

2.1.2

Komission valitsemassa menetelmässä muutetaan maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o1346/2000 (2), joka koskee pääasiassa rajat ylittäviin maksukyvyttömyysmenettelyihin sovellettavaa kansainvälistä yksityisoikeutta, ja käynnistetään kuulemismenettely tiedonannon ”Uusi eurooppalainen lähestymistapa liiketoiminnan epäonnistumiseen ja maksukyvyttömyyteen” pohjalta.

2.1.3

ETSK on päättänyt esittää näkemyksensä molemmista asiakirjoista samassa lausunnossa.

2.2.1

Komissio ehdottaa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun ”maksukyvyttömyysmenettelyasetuksen” tarkistamista, koska se on vanhentunut ja koska siinä on viisi merkittävää puutetta (4).

2.3.1

Komissio toteaa aivan oikein, että sen 12 päivänä joulukuuta 2012 antama asetusehdotus rajoittuu 29 päivänä toukokuuta 2000 maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen ajanmukaistamiseen ja että siinä tyydytään käsittelemään kansallisiin maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavien menettelysääntöjen tunnustamista ja yhteensovittamista yhdenmukaistamatta yritysten maksukyvyttömyystapauksiin sovellettavia kansallisia lainsäädäntöjä.

2.3.2

Tiedonannossa pyritään korjaamaan tätä puutetta ehdottamalla pohdittavaksi ajatuksia yritysten maksukyvyttömyyslainsäädännön huomattavasta yhdenmukaistamisesta pitäen mielessä, että kohteena ovat ainoastaan rajat ylittävät maksukyvyttömyystapaukset.

3.1.1

Lähestymistapa perustuu siihen, että yrittäjille on annettava uusi mahdollisuus ja työpaikat on pelastettava.

3.1.2

ETSK puolestaan katsoo, että yritysten konkurssit aivan kuten yritysten perustamisetkin ovat osa talouselämän elinkaarta ja markkinoiden dynamiikkaa. Siksi niitä ei tulisi pitää pahana asiana, jota olisi vältettävä mihin hintaan hyvänsä.

3.1.3

Tämän perusteella ETSK katsoo, että komission mainitsema ”uusi mahdollisuus” tulisi antaa yrityksille, jotka ovat jo ottaneet oppia aiemmasta epäonnistumisestaan ja jotka pystyvät tekemään paluun uudelleen laaditun yrityssuunnitelman avulla.

3.1.4

ETSK korostaa myös, että yritysten konkursseihin voi olla sisäisiä syitä, kuten huono hallinto, mutta myös ulkoisia syitä, jotka johtuvat sekä liiallisesta että sopimattomasta sääntelystä. Myös valtiolla on siksi tiettyä vastuuta konkursseissa, koska se säätää lakeja ja toimii myös hankintaviranomaisena julkisissa hankinnoissa (5).

3.1.5

ETSK suhtautuu myönteisemmin Yhdysvaltain maksukyvyttömyyslainsäädännön keskeiseen käsitteeseen Fresh start  (6) kuin komission kannattamaan ”uuteen mahdollisuuteen”. Fresh start on ensisijaisesti kulttuurinen eikä oikeudellinen käsite, ja sen mukaan velallinen vapautetaan tietyn ehdoin henkilökohtaisesta velkoja koskevasta vastuustaan. Näin voidaan välttää vaihe, jossa yritys julistetaan oikeuden päätöksellä konkurssiin, ja velallinen voi aloittaa uuden hankkeen ilman, että hänet määritellään konkurssivelalliseksi.

3.1.6

Tiedonannossa annetaan puolestaan ymmärtää, että ”uudessa mahdollisuudessa” on kyse toiminnan jatkamisesta. ETSK:n mukaan olisi kuitenkin haitallista pitää yrityksiä keinotekoisesti talouden rakenteessa antamalla niille ”uusi mahdollisuus”, kun kokemus on osoittanut, että valittu malli ei ole elinkelpoinen.

3.1.7

Tällainen toimenpide vaikuttaisi haitallisesti velkojien ja toimittajien luottamukseen ja lopulta haittaisi talouden toimijoiden tervettä kilpailua.

4.1.1

Kansallisten maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen moninaisuus aiheuttaa erityisesti rajat ylittäviä toimia harjoittaville yrityksille kilpailuhaittoja, jotka voivat haitata talouden elpymistä.

4.1.2

Tämä kannustaa omaisuuden tai oikeudenkäyntien siirtämiseen jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi (forum shopping) ja johtaa siten sisämarkkinoiden heikentymiseen.

4.1.3

ETSK onkin samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa (7), joka on toivonut maksukyvyttömyyslainsäädännön tiettyjen alojen yhdenmukaistamista.

4.1.4

Myös ETSK pyytää komissiota esittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan, 81 artiklan 2 kohdan tai 114 artiklan perusteella yhden tai useampia lainsäädäntöehdotuksia yritysten todellisen eurooppalaisen maksukyvyttömyyskehyksen luomiseksi rajoittumatta yksinomaan kansainvälisen yksityisoikeuden oikeudenkäyntisääntöihin.

4.1.5

Maksukyvyttömyystapausten vaikutukset ovat itse asiassa laajempia kuin vain kyseisille yrityksille aiheutuvat kielteiset seuraukset, sillä ne vaikuttavat yleisesti jäsenvaltioiden talouteen ja erityisesti kansalaisiin veronmaksajina, palkansaajina ja työnantajina.

4.2.1

Alun perin kaikkia velkoja koskevaa maksukyvyttömyysmenettelyä käytettiin ainoastaan velkojien tyydyttämiseksi, mutta asteittain sen päämääräksi on tullut yritysten toiminnan jatkuminen, työpaikkojen säilyttäminen ja velkojen maksaminen. Viime aikoina EU:n lainsäädännöllä on pyritty ehkäisemään yritysten ongelmia, kun maksut alkavat loppua.

4.2.2

Menettelyn aloittaminen velallista vastaan on tapahtuma, jota velkoja pelkää, koska erääntyneiden rahamäärien saamisesta ei ole varmuutta. Ensimmäinen turhautumisen aihe johtuu siitä, että menettelyn aloittaminen estää usein velallista hakemasta mitään saatavia, jotka ovat syntyneet ennen päätöstä menettelyn aloittamisesta, ja lykkää meneillään olevia oikeuskäsittelyjä. Jokaisen velkojan on siis ilmoitettava saatavansa lainmukaisessa määräajassa (8).

4.2.3

Toinen turhautumisen aihe velkojalle on riittävien varojen puuttuminen. Käytännössä menettelyn aikana velkojia pyydetään usein valitsemaan joko välitön maksu, jossa luovutaan sangen huomattavasta osasta niiden velkaa, tai velan jakaminen tietylle ajanjaksolle.

4.2.4

Velkojan kannalta olisi siis parasta pystyä estämään koko maksukyvyttömyystilanne esimerkiksi turvaamalla tietyt toiminnot sopimusta tehdessä, vaatimalla kolmannen osapuolen takuita (9) tai vaatimalla panttia, vakuutta tai kiinnitystä yrityksen omaisuudesta (10).

4.3.1

Palkansaajat ovat etulinjassa, kun yritys tekee konkurssin. Heidän palkkojaan ei ole aina maksettu ennen konkurssihakemuksen jättämistä, ja heidän henkilökohtainen taloudellinen tilanteensa on vaikea tänä epävarmana aikana.

4.3.2

Menettelyn aloittaminen tarkoittaa usein sitä, että palkansaajista valitaan edustaja, jonka tehtävänä on valvoa palkkasaataviin liittyviä tietoja. Hän on yrityksen palkansaajien tavanomaisten edustuselinten ohella viestintäkanava henkilöstön, oikeuslaitoksen ja menettelyn suorittajien välillä.

4.3.3

Palkansaajille ennen menettelyn aloittamista erääntyneet määrät on kirjattava yrityksen velkoihin. Kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen vuoksi tähän yleisluonteiseen toimeen kuitenkin suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Velkojien järjestykseen liittyvän yhdenmukaistamisen puutteen vuoksi menettelyn lopputulos on siis palkansaajien kannalta erittäin epävarma.

4.3.4

ETSK katsoo, että palkansaajia pitäisi suojata paremmin ja että heidät pitäisi katsoa kuuluviksi etuoikeutettujen velkojien joukkoon. ETSK pitää näin ollen heidän suojansa yhdenmukaistamista hyödyllisenä.

4.4.1

Eräiden rahoituslaitosten kaupalliset menettelyt saattavat johtaa sellaisten yritysten tukemiseen, jotka ovat jo peruuttamattomassa tilanteessa. Näin syntyy näennäinen maksukyky, joka haittaa tervettä kilpailua markkinoilla ja tahraa pankkien mainetta.

4.4.2

ETSK korostaa, että vastuu vääristävästä tukemisesta voi olla muillakin kuin pankeilla, myös valtiolla. Kansalliset tuomarit katsovat lisäksi, että yrityksen tietyillä toimittajilla tai asiakkailla voidaan myös katsoa olevan vastuuta, jos ne tukevat asenteellaan vääristävästi sellaisen yrityksen toimintaa, jonka tilanteen ne tietävät olevan peruuttamattomasti vaarassa.

4.4.3

Myös nämä muuttujat olisi otettava huomioon asianmukaisesti, jotta yritysten maksukyvyttömyyslainsäädäntöä voidaan yhtenäistää.

4.5.1

Suurin osa yritysten konkursseista johtuu objektiivisista syistä, joihin ei liity niiden johtajien petoksellista toimintaa.

4.5.2

Konkurssipetosten ilmiötä ei pitäisi kuitenkaan jättää huomiotta. Komissio viittaakin siihen tiedonannossaan (11) ja ehdottaa rehellisten konkurssien ja epärehellisten konkurssien erottamista toisistaan. Komission mukaan velallinen voisi joutua siviili- tai rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos se jättää tahallaan tai vastuuttomasti noudattamatta laillisia velvollisuuksiaan. Rehellisten konkurssien likvidaatiomenettelyä olisi nopeutettava.

4.5.3

ETSK on puolestaan vakuuttunut, että erityisesti palkansaajien etujen kannalta olisi asianmukaista yhdenmukaistaa velkojen vanhentumisaikaa ja tehdä sen kestosta kohtuullisen lyhyt. Sen sijaan komitea suhtautuu epäillen likvidaatiomenettelyjen erotteluun johtajien rehellisyyden pohjalta, sillä se lisäisi maksukyvyttömyysmenettelyjen käsittelyä oikeudessa, antaisi niille rikosoikeudellisen luonteen ja pidentäisi niiden käsittelyaikaa.

4.5.4

Tämä rikosoikeudellisen vastuun sisällyttäminen maksukyvyttömyyslainsäädäntöön ei ole toivottavaa. ETSK:n mielestä konkurssin petoksellisuuden arviointi on tehtävä maksukyvyttömyysmenettelystä erillisessä menettelyssä.

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti asetuksen soveltamisalan laajentamiseen siten, että mukaan otetaan hybridimenettelyt, maksukyvyttömyyttä edeltävät menettelyt, velan mitätöintimenettelyt sekä luonnollisiin henkilöihin liittyvät menettelyt.

5.2

Komitea suhtautuu myönteisesti myös niiden olosuhteiden selkiyttämiseen, joissa voidaan kumota oletus, että oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan tämän sääntömääräisessä kotipaikassa.

5.3

Myös maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvissa tai niihin läheisesti liittyvissä kanteissa, muun muassa takaisinsaantikanteissa, toimivaltaisen tuomioistuimen toiminta-alaa selvittävän menettelyllisen järjestelmän parantaminen on myönteinen asia.

5.4

Se, että sekundäärimenettelyt eivät enää ole välttämättä likvidaatiomenettelyjä ja että niiden aloittamisesta voidaan kieltäytyä, jos ne eivät ole välttämättömiä paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi, parantaa myös osaltaan asetusta aivan kuten yhteistyön laajentaminen pää- ja sekundäärimenettelyn välillä.

5.5

Jäsenvaltioiden velvollisuus parantaa julkisuussääntöjä asettamalla sähköisesti kaikkien saataville tuomioistuimen rajatylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa tekemät asiaankuuluvat päätökset ja kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen ovat myös kiinnostavia ajatuksia.

5.6

ETSK ottaa kuitenkin esiin kääntämisestä aiheutuvat rasitukset ja kustannukset sekä määräajat ja muistuttaa, että nopeus on menettelyn onnistumisen ehdoton edellytys.

5.7

ETSK suhtautuu myönteisesti myös tuomioistuinten ja selvittäjien velvollisuuteen tehdä yhteistyötä maksukyvyttömyysmenettelyissä, joka kohdistuu saman yritysryhmän jäseniin, koska sen ansiosta selvittäjien tehokkuus lisääntyy.

6.1

ETSK:lla on epäilyksiä koordinoinnista 12 päivänä joulukuuta 2012 annetun asetuksen EY N:o 1215/2012 (12) kanssa. Sen tarkoituksena oli korvata kansallisten tuomioistuimen toimivallasta ja Euroopan unionissa annettujen tuomioiden vaikutuksista annettu asetus (EY) N:o 44/2001, eli niin sanottu Bryssel I –asetus. ETSK pohtii, selkeytetäänkö maksukyvyttömyysasetuksesta annetun ehdotuksen johdanto-osan 6 kappaleessa riittävästi kriteerejä Gourdain-oikeuskäytännöstä (13) johtuvalle toimivallan jakamiselle. Tässä oikeuskäytännössä näytettäisiin itse asiassa annettavan rajoittava tulkinta, vaikka tietyt Bryssel I -asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toimet ovat määrääviä maksukyvyttömyysmenettelylle. Esimerkiksi se, käytetäänkö omistuksenpidätysehtoa vai ei, on määräävää velallisen omaisuuden laajuuden määrittämisessä. Kyse on merkittävästä asiasta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista koskevan ilmoitetun tavoitteen osalta, koska varojen palauttaminen on avain vaikeuksissa olevien yritysten elvyttämisen onnistumiseen.

6.2

Selvittäjien yhteistyön osalta komissio olisi voinut ehdottaa 31 artiklan muuttamista ja kannustaa enemmän selvittäjien välisten sopimusten tekemiseen. Selvittäjien aseman erot eri jäsenvaltioissa haittaavat itse asiassa selvittäjien ammatillista yhteistyötä.

6.3

Selvittäjien ja tuomioistuinten välisen keskinäisen vaihdannan pitäisi puolestaan koskea ensisijaisesti tavaraluetteloa, velallisen velkoja, velkojen ilmoittamista ja varmentamista sekä neuvottelusuunnitelmiin kuuluvien velkojien yhteensovitettua yhteistä sääntelyä.

6.4

Lopuksi ETSK korostaa, että komissio aikoo käyttää delegointimenettelyä asetuksen liitteiden muuttamiseksi, vaikka niissä näyttää olevan kyse keskeisistä osista, kuten menettelyä koskevasta käsitteestä tai selvittäjinä toimivien henkilöiden luettelosta.

7.1

Maksukyvyttömyyskriteerejä on yhdenmukaistettava. Eräissä jäsenvaltioissa maksukyvyttömyysmenettelyä voidaan itse asiassa käyttää vasta, kun velallinen todetaan maksukyvyttömäksi, muissa taas ”lähitulevaisuudessa todennäköinen” maksukyvyttömyys riittää.

7.2

Nämä erot edistävät forum shoppingia, ja siksi ne olisi poistettava.

7.3

Myös oikeusturva edellyttää velkojen tuottamiseen liittyvien sääntöjen yhdenmukaistamista.

8.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta, joka esitetään johdanto-osan uudessa 9 kappaleessa (14).

8.2

Maksukyvyttömyysmenettelystä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun maksukyvyttömyysasetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleet sopivat tähän tarkoitukseen hyvin (15).

8.3

Tämän lisäyksen ei pitäisi kuitenkaan aiheuttaa haittaa velallisille, jotka ovat yksityishenkilöitä. Yrityksille laadittu lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on täyttää kaupan vaatimukset, on jo lähtökohtaisesti vähemmän suojaava kuin kuluttajalainsäädäntö. ETSK kehottaa siksi komissiota erityiseen huolellisuuteen tässä asiassa.

8.4

Komitea kehottaa komissiota myös harkitsemaan yksityishenkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista kuluttajan edut huomioon ottaen.

9.1

Selvittäjien asemaa ja toimivaltaa koskevat kansalliset erot vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja vaikeuttavat rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä (16).

9.2

Yritysten ja talouden elpymisen etujen mukaista on, että selvittäjien toimivaltaa ja tehtävää koskeviin vaatimuksiin liittyvien yleisten näkökohtien yhdenmukaistaminen toteutetaan nopeasti. ETSK yhtyy myös Euroopan parlamentin (17) näkemyksiin ja suosittaa pohdittavaksi seuraavia näkökohtia:

9.3

Komission olisi siis edettävä pidemmälle kuin asetusehdotuksen 31 artiklassa, jossa rajoitutaan vahvistamaan käytäntö ja käsittelemään päämenettelyn selvittäjän ja sekundäärimenettelyn selvittäjän yhteistyötä.

10.1

Neuvottelumenettelyjen edistämisellä voitaisiin lisätä yritysten rakenneuudistussuunnitelmien nopeutta ja tehokkuutta.

10.2

Niiden Euroopan unionissa yleisesti havaittu keskimääräinen kesto ja onnistumistaso puhuvat tämän lähestymistavan valinnan puolesta.

10.3

ETSK ei myöskään katso, että järjestelmällinen tuomariin turvautuminen olisi välttämättä paras ratkaisu.

Komitea kannattaakin ajatusta uusien elinten perustamisesta, koska esimerkiksi talouteen liittyvät elimet, joiden kokoonpano on monialainen (talous, rahoitus, oikeus), pystyisivät toimimaan nopeasti ja auttamaan yrityksiä selviämään taloudellisista vaikeuksistaan.

10.4

Tämä järjestelmä on jo käytössä monissa maissa, ja sitä voitaisiin yleistää muihin jäsenvaltioihin.

10.5

Olisi myös hyödyllistä, että komissio julkaisisi säännöllisesti tilastoja maksukyvyttömyystapauksista, joihin sovelletaan maksukyvyttömyysmenettelyistä annettua asetusta, jotta käytössä olevan järjestelmän tehokkuutta voitaisiin arvioida.

—

liian suppea soveltamisala

—

forum shopping, joka johtuu velallisen pääintressien keskuksen käsitteen epäjohdonmukaisesta soveltamisesta

—

päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn välisen koordinoinnin puuttuminen

—

maksukyvyttömyysmenettelyjen riittämätön julkisuus

—

monikansallisten yritysryhmien maksukyvyttömyyttä koskeva oikeudellinen tyhjiö

—

Tehdäkseen edellä mainittujen viiden puutteen korjaamiseen tähtäävän ehdotuksen maksukyvyttömyysasetukseksi komissio on käyttänyt 29. maaliskuuta 2012 aloittamassaan julkisessa kuulemismenettelyssä saamiaan 134 vastausta, Heidelbergin ja Wienin yliopistojen yhteistyönä tekemän vertailevan tutkimuksen päätelmiä sekä analyysiä, jossa arvioitiin eri uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia.