6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/11

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen eli EU Aid Volunteers -aloitteen perustamiseen, sillä se katsoo, että aloitteen avulla voidaan edistää Euroopan kansalaisten osallistumista humanitaariseen toimintaan etenkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten alaan erikoistuneiden valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, välityksellä.

1.2

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen avulla tulee edistää niiden jäsenvaltioiden osallistumista, joilla on vähemmän kokemusta humanitaarisiin tehtäviin osallistumisesta. ETSK ehdottaa, että tarkoitusta varten luodaan erityistoimia, joilla vahvistetaan sekä kyseisten maiden vapaaehtoisten osallistumista että maiden yhteiskunnallisten ja humanitaaristen organisaatioiden toimintaa.

1.3

Jotta humanitaarinen toiminta saisi tukea ja vapaaehtoisuuden rooli tunnustettaisiin kansalaisten keskuudessa, komitea suosittelee, että harkittaisiin myös aihetta koskevia, suurelle yleisölle suunnattuja tiedonlevitys- ja valistustoimia.

1.4

ETSK jakaa ja omaksuu humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa humanitaarisen toiminnan tavoitteista ja keinoista ilmaistun näkemyksen. Komitea ilmaisee myös vakaan käsityksensä siitä, että humanitaariseen apuun sisältyvät humanitaaristen kriisien uhrien suojelu sekä heidän ihmisarvonsa säilyttäminen ja heidän oikeuksiensa kunnioittaminen.

1.5

ETSK painottaa tätä humanitaarisen toiminnan laajaa tulkintaa, joka ulottuu pelkkää avunantoa pidemmälle, ja muistuttaa olennaisen tärkeästä tarpeesta kunnioittaa humanitaarisia perusperiaatteita, jotka ovat humaanisuus, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus, sekä humanitaarista toimintaa ohjaavia oikeussääntöjä.

1.6

ETSK korostaa vapaaehtoistoiminnan aitoutta ja vaaraa siitä, että se sekoitetaan muuhun työn kaltaiseen toimintaan. Tämä on nykyisenlaisen talouskriisin aikana erityisen olennainen näkökohta niin unionin sisäisessä kuin sen ulkoisessa toiminnassa.

1.7

ETSK huomauttaa, että EU Aid Volunteers -aloitteeseen voi vaikuttaa kielteisesti se seikka, että vapaaehtoistoimintaan sovelletaan eri jäsenvaltioissa erilaista lainsäädäntöä.

1.8

Vapaaehtoisavustajien osallistumisen tulee tapahtua aina tarpeiden pohjalta sekä katastrofista tai monimutkaisesta kriisistä kärsivän väestön tilanne- ja tarveanalyysin ja -arvion jälkeen.

1.9

Ehdotuksessa asetukseksi (1) korostetaan tarvetta laatia normit vapaaehtoisten osallistumisprosessin kaikkia vaiheita varten. ETSK on samaa mieltä tästä tavoitteesta ja ehdottaa, että kyseisten normien perustana käytetään humanitaarisella alalla jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja laadukkaiksi havaittuja aloitteita.

1.10

Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan yhteiskunnallisten organisaatioiden ja jonkin verran myös kansalaistoimintaa harjoittavien julkisten elimien kautta. Elinten toiminnan laatu on erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta. ETSK on komission kanssa yhtä mieltä tarpeesta kehittää järjestöjen sertifiointijärjestelmiä, jotka perustuvat kokemukseen ja humanitaarisella alalla kertyneeseen asiantuntemukseen. Sertifiointikriteerejä tulisi soveltaa – vaikkakin mukautettuina – myös hätätilasta kärsivien maiden vastaanottaviin järjestöihin.

1.11

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että sertifiointimekanismin tulee rakentua kaikelle tälle kokemukselle ja että sen täytäntöönpanossa on noudatettava avoimuuden, vapaan kilpailun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien sekä vastuuvelvollisuuden keskeisiä kriteereitä. Aloitteen on edistettävä niiden maiden kansalaisjärjestöjen osallistumista, joissa on alalla vähemmän perinteitä.

1.12

ETSK katsoo, että tekniseen ammattikoulutukseen – joka luonnollisestikin on tärkeää – on yhdistettävä ja siinä on korostettava aiempaa enemmän arvokoulutusta, koulutusta kriisistä kärsivän väestön kunnioittamisessa, kulttuurienvälistä ulottuvuutta, kunnioitusta, tuen psykososiaalisia näkökohtia jne., toisin sanoen monia niitä näkökohtia, jotka muovaavat humanitaarista työtä pelkkää teknistä apua laajemmaksi.

1.13

ETSK katsoo, että yritystoiminnan ohella vapaaehtoistyöstä tai muusta vastaavasta kokemusta keränneiden yritysten osallistumista on tarkasteltava huolellisesti, myös pienten ja keskisuurten yritysten roolin vahvistamisen kannalta.

2.1

Vaikka vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistoiminta ovat olleet osa yhteisön säännöstöä ja unionin toimielimet ovat jo vuosikymmeniä käynnistäneet erilaisia vapaaehtoisuushankkeita ja -ohjelmia, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vapaaehtoistoiminta mainitaan erikseen vain humanitaarista apua koskevaan lukuun sisältyvässä 214 artiklan 5 kohdassa. Kyseisessä kohdassa ehdotetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamista, jotta voidaan edistää Euroopan nuorten osallistumista humanitaarisen avun toimiin.

2.2

Vaikka kyseinen lisäys yllätti monestakin syystä, se oli perussopimuksen ainoa viittaus vapaaehtoistoimintaan. Humanitaarisen avun ala on ehkä yksi yhteistyön ammattimaisimmista osa-alueista. Viittauksia vapaaehtoisuuteen ei lisätty muiden alojen, esimerkiksi nuoriso- tai sosiaalityön, osalta, vaikka kyseisiltä aloilta oli jo kokemusta Euroopan tason toiminnasta, jne. Tosiasia kuitenkin on, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan yhteisön toimielimet ovat ryhtyneet käsittelemään kyseisen aloitteen käynnistämistä. Komissio teki useita tutkimuksia aloitteen toteutettavuudesta ja sen mahdollisista vaikutuksista, ja kokemusten keräämiseksi ja käytännön toteutuksen selvittämiseksi on käynnistetty erilaisia pilottiluonteisia hankkeita (2). Toteutuneisiin muutoksiin kuuluu mm. aloitteen nimen vaihtaminen muotoon Aid Volunteers sekä edistyminen keskusteluissa aloitteen täytäntöönpanoa säätelevästä asetuksesta.

2.3

ETSK muistuttaa, että vapaaehtoistoiminta on aina kuulunut osana monien eurooppalaisten yhteiskunnallisten organisaatioiden työhön ja että komitean toiminnassa on sen vuoksi kiinnitetty huomiota sen tukemiseen, edistämiseen jne.

2.4

Samanaikaisesti ETSK on ottanut useissa lausunnoissa kantaa kehitysyhteistyön ja unionin ulkoisen toiminnan eri näkökohtiin korostaen erityisesti omaan toimivaltaansa liittyviä näkökohtia, kuten kansalaisyhteiskunnan roolia, työelämän ehtoja ja sosiaalisia oikeuksia.

2.5

Humanitaarinen apu on yksi unionin ulkoisen toiminnan osa-alueista, ja se on nimenomaan yksi niistä aloista, joilla Euroopan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja tärkeä rooli ilmenee selvimmin. Yli 47 prosenttia Euroopan komission humanitaarisesta avusta kanavoituu valtiovallasta riippumattomien järjestöjen kautta (3), ja tilanne on vastaavanlainen useimmissa jäsenvaltioissa. Lisäksi ala kuuluu EU:n politiikoista niihin, jotka saavat unionin kansalaisilta laajimman tuen, kuten Eurobarometri-kyselyistä ilmenee. (4)

2.6

Euroopan komissiolla on vuonna 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 1275/96 hyväksymisestä lähtien ollut humanitaariselle työlleen vakaa pohja, jota täydensi vuonna 2007 hyväksytty humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus. Konsensuksen allekirjoittivat neuvosto, komissio ja parlamentti, ja siinä määritetään humanitaarista apua koskevan politiikan yleiset puitteet. Tekstissä määritellään EU:n humanitaarista apua koskeva yhteinen visio ja unionin toimintaa ohjaavat poliittiset tavoitteet ja periaatteet sekä esitetään näkemys EU:sta, joka vastaa humanitaarisiin tarpeisiin yhtenäisesti ja aiempaa tehokkaammin. Siinä määritellään myös jäsenvaltioiden sekä EU:n instituutioiden rooli. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 214 artikla antaa humanitaarista apua koskevalle politiikalle itsenäisen aseman.

2.7

ETSK jakaa humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa ilmaistun näkemyksen, jonka mukaan "EU:n humanitaarisen avun tavoitteena on toimittaa tarpeisiin perustuvaa hätäapua ihmishenkien pelastamiseksi, inhimillisen kärsimyksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi sekä ihmisarvon säilyttämiseksi aina kun sitä tarvitaan, jos hallitukset ja paikalliset toimijat ovat joko ylityöllistettyjä, kykenemättömiä tai haluttomia toimimaan. EU:n humanitaariseen apuun kuuluvat avustus- ja suojelutoimet ihmishenkien pelastamiseksi ja säilyttämiseksi humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteessa sekä myös toimet, joiden tarkoituksena on helpottaa tai mahdollistaa uhrien luokse pääsemistä ja avun esteetöntä toimittamista. EU:n humanitaarista apua toimitetaan tarvittaessa ihmisten aiheuttamiin kriiseihin (myös monitahoisiin hätätilanteisiin) ja luonnonkatastrofeihin vastaamiseksi." (5) ETSK pitää erittäin myönteisinä viittauksia uhrien suojeluun ja ihmisarvon säilyttämiseen ja katsoo, että tämä laajentaa avun käsitteen pelkkää tukitoimintaa pidemmälle.

2.8

ETSK korostaa sen vuoksi, että eräille tunnustetuille humanitaarisille organisaatioille, kuten "Lääkärit ilman rajoja" -järjestölle, humanitaarinen toiminta ei merkitse pelkästään kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa tai edellä mainituissa Euroopan unionin omissa oikeudellisissa välineissä määriteltyjä uhrien oikeuksia, vaan se on "ele kansalaisyhteiskunnalta kansalaisyhteiskunnalle, ihmiseltä ihmiselle, ele, jonka pyrkimyksenä on pelastaa ihmishenkiä ja lieventää kärsimystä. Muunlaisesta avusta poiketen sen tavoitteena ei ole muuttaa yhteiskuntaa vaan auttaa kriittisen vaiheen yli. Sillä on velvoite ihmisiä, ei valtioita kohtaan." Kansalaisyhteiskunnan rooli humanitaarisessa toiminnassa on perusluonteisen tärkeä.

2.9

ETSK huomauttaa, että humanitaarisen avun käsite on muuttunut viime vuosikymmenien kuluessa ja että siihen sisältyy vaarojen ehkäiseminen ja vähentäminen, avustustoiminta, suojelu sekä katastrofin tai sodan jälkeinen jälleenrakentaminen. Euroopan unioni on humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen myötä ollut tällä alalla johtava toimija. Samalla humanitaariseen apuun liittyy tarpeiden tyydyttämisen lisäksi ns. "oikeuksiin perustuvan toimintamallin" aineksia ja pyrkimys ihmisarvon palauttamiseen. ETSK voi antaa näihin oikeuksiin perustuviin toimintamalleihin oman ainutlaatuisen panoksena.

2.10

ETSK korostaa niin ikään, että humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus ja EU Aid Volunteers -aloite voivat auttaa saamaan mukaan niitä jäsenvaltioita, joilla on alalta vähemmän kokemusta mutta joilla on huomattavat mahdollisuudet tuoda toimintaan uusia näkemyksiä, energiaa ja vapaaehtoisia. EU Aid Volunteers -aloitteen tehtäviin pitäisi kuulua kansalaisten vapaaehtoistoiminnan edistäminen kaikkialla EU:ssa.

2.11

ETSK pitää sen vuoksi EU Aid Volunteers -aloitetta tervetulleena ja haluaa antaa oman panoksensa sitä koskevan asetuksen laadintaan tarkastellakseen erityisesti niitä näkökohtia, jotka liittyvät läheisimmin komitean tehtäviin ja kokemukseen Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajana ja EU:n neuvoa-antavana elimenä.

3.1

ETSK yhtyy ehdotetussa asetuksessa annettuihin vapaaehtoistoiminnan määritelmiin, joita on käsitelty myös muissa lausunnoissa. ETSK korostaa vapaaehtoistoiminnan aitoutta ja vaaraa siitä, että se sekoitetaan muuhun työn kaltaiseen toimintaan. Tämä on nykyisenlaisen talouskriisin aikana erityisen olennainen näkökohta niin unionin sisäisessä kuin sen ulkoisessa toiminnassa. ETSK ehdottaa sen vuoksi, että unionin vapaaehtoistoiminnan mahdollisista taloudellisista vaikutuksista kohdemaihin laadittaisiin tietyissä tapauksissa arvio.

3.2

ETSK muistuttaa tarpeesta varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan unionin vapaaehtoistoimintaa ja etenkin vapaaehtoisten kansainvälistä toimintaa koskevassa sääntelyssä. ETSK huomauttaa, että EU Aid Volunteers -aloitteeseen voi vaikuttaa kielteisesti se seikka, että vapaaehtoistoimintaa ohjaavat eri jäsenvaltioissa erilaiset oikeuskehykset. (6)

3.3

Samalla ETSK on vahvasti sitä mieltä, että tämäntyyppisen aloitteen tulee tukea sellaisten jäsenvaltioiden osallistumista vapaaehtoistoimintaan ja humanitaarisiin avustustoimiin, joilla on alalta vähemmän kokemusta. Aloitteella olisi varmistettava kyseisten maiden organisaatioiden osallistumismahdollisuudet ja tuettava vapaaehtoisten osallistumista kaikkialta unionin alueelta yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen pohjalta. ETSK ehdottaa, että toteutetaan erityistoimia niin organisaatioiden kuin vapaaehtoisten osallistumisen tukemiseksi niistä jäsenvaltioista, joille on kertynyt tähän mennessä vähemmän kokemusta humanitaarisista tehtävistä.

3.4

Vaikka EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvässä ehdotuksessa toiminta rajoitettiin alun perin koskemaan humanitaarista apua, suuri osa rahoitetuista pilottihankkeista ja merkittävä osa vapaaehtoisille annetuista tehtävistä liittyy itse asiassa pikemminkin kehitysyhteistyöhön, katastrofien riskin vähentämiseen, kunnostamis- ja jälleenrakennustoimiin, lieventämistoimiin, kriisivalmiuteen jne. ETSK pitää tätä mukauttamista loogisena ja ehdottaa, että tutkitaan, miten vapaaehtoistoimintaa EU:n kehitysyhteistyössä voidaan kehittää tulevaisuudessa.

3.5

EU:n humanitaariseen apuun ja yleisemmin kehitysyhteistyöhön liittyvän vapaaehtoistoiminnan tulee olla yhdenmukaista, ja sen on oltava osa yhteisön toimielinten muuta toimintaa ja täydennettävä sitä. ETSK katsoo, että vapaaehtoistoiminta voi olla hyödyllistä kansainvälisen kehitysyhteistyön muilla aloilla, mutta sitä tulee soveltaa harkiten ja "do no harm" -periaatteen eli varovaisuuden pohjalta rajaten tilanteet, joissa vapaaehtoisia voidaan käyttää.

3.6

ETSK onkin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on rajoittanut vapaaehtoisten mahdollista osallistumista konfliktitilanteissa, turvallisuuden ollessa uhattuna tai monisäikeisissä hätätilanteissa. Edunsaajien, vapaaehtoisten ja yleisesti henkilökunnan turvallisuus on asetettava etusijalle humanitaarista työtä tehtäessä.

3.7

Tämän vuoksi ETSK ehdottaa, että määriteltäisiin selkeämmin, minkä tyyppiset hankkeet sopivat parhaiten vapaaehtoistyöhön. Vähintäänkin olisi määriteltävä nykyistä tarkemmin, minkälaisiin hankkeisiin vapaaehtoisten ei tule osallistua aloitteen puitteissa. Humanitaarinen toiminta on hyvin laaja-alaista ja monimuotoista, joten sen yhteydessä on pohdittava, minkälaisiin tilanteisiin vapaaehtoistyö sopii parhaiten.

3.8

Lisäksi ETSK on tyytyväinen siihen, että perussopimuksessa viitatusta nuorten vapaaehtoistyöstä on siirrytty realistisempaan lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon erilaiset vapaaehtoistyöntekijöiden ryhmät, vapaaehtoisilta edellytettävät taidot, erilaiset arvot jne. ETSK:n mielestä hankkeessa on pyrittävä takaamaan asianmukainen sukupuolten välinen tasapaino.

4.1

EU:n toimielimet ovat valinneet varovaisen lähestymistavan EU Aid Volunteers -aloitteen toteuttamiseen. Tähän mennessä toteutettujen pilottihankkeiden ja aloitteiden arvioinnilla tulisi olla ratkaiseva merkitys pyrittäessä vastaamaan joihinkin tulevaisuuden haasteisiin. Arviointien tulokset on jaettava kaikille sidosryhmille, ja saaduista kokemuksista on keskusteltava.

4.2

Vapaaehtoisavustajien osallistumisen tulee tapahtua aina tarpeiden ja pyyntöjen pohjalta sekä katastrofista tai monimutkaisesta kriisistä kärsivän väestön tilanne- ja tarveanalyysin ja -arvion jälkeen. Yhteydet sekä eurooppalaisen (COHAFA, Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston mekanismit jne.) että kansainvälisen tason koordinointimekanismien kanssa YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikön (OCHA) kautta ovat välttämättömiä.

4.3

Samaten on luotava selkeät mekanismit humanitaariselle alalle (tällä hetkellä) erikoistuneiden verkostojen kanssa, joita ovat muun muassa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, VOICE (Voluntary Organisations in Cooperation in Emergencies) ja kansainvälinen vapaaehtoisjärjestöjen neuvosto ICVA.

4.4

Ehdotuksessa asetukseksi korostetaan tarvetta laatia normit kaikkia vaiheita varten, jotka liittyvät vapaaehtoisten toimintaan kolmansissa maissa. ETSK on samaa mieltä tästä tavoitteesta ja ehdottaa, että kyseisten normien perustana käytetään humanitaarisella alalla jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja laadukkaiksi havaittuja aloitteita. (7)

4.5

Näissä standardeissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota turvallisuuskysymyksiin ja sellaisten riittävien olosuhteiden takaamiseen, jotka mahdollistavat vapaaehtoisten tekemän työn sekä sen lisäarvon humanitaarisissa hankkeissa.

4.6

Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan yhteiskunnallisten organisaatioiden ja jonkin verran myös kansalaistoimintaa harjoittavien julkisten elimien kautta. Elinten toiminnan laatu on erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta. ETSK on komission kanssa yhtä mieltä tarpeesta kehittää järjestöjen sertifiointijärjestelmiä, jotka perustuvat kokemukseen ja humanitaarisella alalla kertyneeseen asiantuntemukseen. ETSK ehdottaakin, että analysoitaisiin ja hyödynnettäisiin komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kokemuksia kumppanuutta koskevista puitesopimuksista valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja YK:n virastojen kanssa. (8)

4.7

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että sertifiointimekanismin tulee rakentua kaikelle tälle kokemukselle ja että sen täytäntöönpanossa on noudatettava avoimuuden, vapaan kilpailun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien sekä vastuuvelvollisuuden keskeisiä kriteereitä. Aloitteen on edistettävä kansalaisjärjestöjen osallistumista niistä maista, joissa alalla on vähemmän perinteitä. ETSK ehdottaakin, että näitä jäsenvaltioita varten suunniteltaisiin erityisiä toimia, joilla tehdään tunnetuksi EU Aid Volunteers -aloitetta ja humanitaarista toimintaa yleisesti.

4.8

Sertifiointikriteerejä tulisi soveltaa – vaikkakin mukautettuina – myös kohdemaiden vastaanottaviin järjestöihin. Vastaanottavien järjestöjen valmiuksia vahvistavat toimet on asetettava etusijalle ja niiden on saatava hankkeen mukaista teknistä, logistista ja taloudellista tukea. Aloite voi olla väline, jolla tuetaan eteläisiä kumppaneita ja lujitetaan vastaanottavia yhteisöjä. ETSK on osoittanut erityistä kiinnostusta aihetta kohtaan ja antanut siitä useita lausuntoja (9).

4.9

ETSK korostaa, että vapaaehtoisia lähettävien ja vastaanottavien tahojen on oltava siviililuonteisia, jotta taataan humanitaariset periaatteet ja arvot ja saavutetaan avun kohteena olevien yhteisöjen hyväksyntä.

4.10

ETSK katsoo, että yritystoiminnan ohella vapaaehtoistyöstä tai muusta vastaavasta toiminnasta kokemusta keränneiden yritysten osallistuminen on kysymys, jota on tarkasteltava huolellisesti, jotta tarjotaan mekanismeja niiden osallistumisen mahdollistamiseksi. Joka tapauksessa ETSK katsoo, että on edistettävä myös pienten ja keskisuurten yritysten roolia eikä korostettava ainoastaan – kuten joskus on käynyt – suuryrityksiä, joilla on yhteiskuntavastuun yksikkö tai muita vastaavia yksiköitä.

4.11

EU Aid Volunteers -aloitteeseen osallistuvien ehdokkaiden koulutus on keskeistä, jotta taataan toimenpiteiden onnistuminen. ETSK katsoo, että tekniseen ammattikoulutukseen – joka luonnollisestikin on tärkeää – on yhdistettävä ja siinä on korostettava aiempaa enemmän arvokoulutusta, koulutusta kriisistä kärsivän väestön kunnioittamisessa, kulttuurienvälistä ulottuvuutta, kunnioitusta, tuen psykososiaalisia näkökohtia jne., toisin sanoen monia niitä näkökohtia, jotka muovaavat humanitaarista työtä pelkkää teknistä apua laajemmaksi. Humanitaariselle työlle ominaista on juuri tämä periaatteiden ja arvojen korostaminen, jonka on oltava keskeisellä sijalla vapaaehtoisten koulutuksessa.

4.12

Tämän vuoksi koulutustyöhön on saatava mukaan kokeneita tahoja jäsenvaltioista sekä eurooppalaisen tason koulutusverkostot, joihin luetaan yliopistoverkostojen lisäksi myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen verkostot. Aivan erityisesti on arvioitava jo toteutettuihin pilottihankkeisiin sisältyneitä koulutustoimia. ETSK kehottaa keräämään mahdollisimman nopeasti alan hyvät käytännöt, jotta niitä voidaan käyttää viitearvoina tulevia ehdotuksia varten.

4.13

Ehdotetussa asetuksessa pohditaan tietokannan perustamista mahdollisista vapaaehtoistyöntekijöistä, jotka voitaisiin myöhemmin rekrytoida hyväksynnän saaneiden organisaatioiden tai mahdollisesti Euroopan komission kautta. ETSK kiinnittää huomiota siihen, että vapaaehtoistyöntekijän liittyminen organisaatioon ei ole kiinni pelkästään teknisistä edellytyksistä, vaan tarvitaan tietynlaista yhteisymmärrystä yhteisistä arvoista sekä muun muassa organisaation toimivaltuuksista ja tehtävästä. ETSK:n mielestä tämä näkökulma on otettava huomioon riippumatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun Euroopan komissio päätyy vapaaehtoistyöntekijöiden tietokannan osalta.

4.14

EU Aid Volunteers -aloitteen täytäntöönpano tarjoaa mahdollisuuden laajentaa EU:n kansalaisille suunnattuja valistus- ja koulutustoimia yhteisvastuusta, avun tarpeesta myös kriisiaikoina sekä yleismaailmallisista arvoista. Toimien pelkän "näkyvyyden" sijasta ETSK korostaa – kuten se on tehnyt muissakin lausunnoissaan – tarvetta tiivistää suhteita kansalaisiin. Tässä merkittävä rooli on kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, joista monet ovat edustettuina ETSK:ssa. ETSK kannattaa sitä, että nämä valistustoimet kohdistetaan niihin jäsenvaltioihin, joilla on toistaiseksi vähemmän kokemusta humanitaarisesta toiminnasta.