2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/176

Esittelijä:

Jan SIMONS

1.1

ETSK suhtautuu kokonaisuudessaan myönteisesti komission laatiman sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) tarkoituksiin. Ohjelman kokonaistavoitteena on selkeä, yksinkertainen ja johdonmukainen matkustaja-alusten turvallisuutta koskeva sääntelykehys, jonka täytäntöönpano, seuranta ja valvonta on vaivattomampaa, minkä avulla varmistetaan matkustajien ja alusten miehistön yleinen turvallisuuden taso.

1.2

ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää, että EU:lla on käytössään tarkastusjärjestelmä, jota voidaan soveltaa kotimaan ja/tai kansainvälisillä reiteillä liikennöiviin matkustaja-aluksiin ja jonka avulla turvataan yhdenvertaiset toimintaedellytykset EU:n vesialueilla kaikille matkustaja-aluksille niiden lipusta riippumatta. ETSK katsoo kuitenkin, että EU:n olisi pyrittävä ensisijaisesti siihen, että globaalilla tasolla pidetään yllä asianmukaisia meriturvallisuuden ja meriympäristön suojelun vaatimuksia, joita sitten sovelletaan myös EU:n aluevesillä liikkuviin aluksiin.

1.3

ETSK katsoo, että ehdotettua uutta direktiiviä on selkeytettävä edelleen ja että siihen on lisättävä säännöksiä, jotta vältytään päällekkäisiltä tarkastuksilta, tarpeettomien lisärasitteiden asettamiselta jäsenvaltioiden viranomaisille, alusten kaupallisen toiminnan minimoinnilta ja lisärasituksen aiheuttamiselta miehistöille. Tämä edellyttää mm.

1.4

Vaikka ehdotetun uuden direktiivin asianmukaisena tavoitteena on vähentää alusten miehistön väsymistä, ETSK katsoo, että aluksella työskentelevien merenkulkijoiden työtä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen on meriturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tämä koskee myös STCW-yleissopimuksen (kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus) kattamaa terveydentilan ja koulutuksen todentamista pätevyyskirjoin. Vaatimusten noudattaminen olisi varmistettava voimassa olevien kansainvälisten sopimusten, kuten merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen, mukaisesti. Kyseinen yleissopimus on pantu EU:n lainsäännössä täytäntöön neuvoston direktiivillä 2009/13/EY.

1.5

Edellä mainitun pohjalta ETSK toteaa, että selventävien säännösten määrä edellyttää sekä jäsenvaltioilta että varustamoilta muutoksia nykyisiin menettelyihinsä. ETSK tukeekin EMSAn roolia ja meriturvallisuutta tarkastelevan ryhmän nykyisen matkustaja-alusten turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän (PSS EG) hyödyntämistä, jotta säännösten täytäntöönpanoa ja saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä voidaan helpottaa yhdessä satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia ja kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden täytäntöönpanoa käsittelevien vastaavanlaisten asiantuntijaryhmien kanssa.

1.6

ETSK esittää seitsemän tarkempaa teknistä huomiota. Ne löytyvät tämän lausunnon tekstijaksosta 5.

2.1

Eurooppa on valtava niemimaa, ja tämä maantieteellinen muoto antaa osviittaa siitä, miten tärkeitä meriliikennepalvelut, myös matkustajaliikenne, ovat. EU:n satamien kautta kulkee vuosittain yli 400 miljoonaa ihmistä, joista 120 miljoonaa matkustaa kotimaan reiteillä liikennöivillä matkustaja-aluksilla. Näin ollen on tärkeää taata mahdollisimman korkeat turvallisuusvaatimukset EU:n vesialueilla, sillä alusten turvallisuutta koskevalla lainsäädännöllä on huomattavia vaikutuksia erityisesti ympäristöön, työlainsäädäntöön, EU:n kansalaisten liikkuvuuteen ja matkustaja-alusten kaupankäynnin helpottamiseen, kun kaikkien matkustaja-alusten on täytettävä samat vaatimukset kaikkialla EU:ssa.

2.2

Erityisesti merenkulusta kiinnostuneiden yhteiseen muistiin ovat syöpyneet avomerialusten Herald of Free Enterprisen ja Estonian traagiset onnettomuudet vuonna 1987 ja syyskuun 27. ja 28. päivän välisenä yönä vuonna 1994. Ensiksi mainittu alus oli lähtenyt liikkeelle Zeebruggesta, Belgiasta, ja toisena mainittu alus oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, kun se upposi Suomen rannikon edustalla. Herald of Free Enterprise osui hiekkasärkkään, ja onnettomuudessa kuoli 193 ihmistä. Estonian onnettomuudessa taas kuoli ennätykselliset 852 ihmistä. Syyt olivat seuraavat: ensimmäisessä tapauksessa keulaportteja, joiden kautta matkustajat ja ajoneuvot nousevat alukseen ja poistuvat sieltä (roll-on/roll-off, mistä on peräisin termi ro-ro-alus), ei ollut suljettu kunnolla, ja jälkimmäisessä ne taas repeytyivät irti kovassa myrskyssä. Tämän seurauksena aluksiin pääsi vettä, minkä vuoksi ne kallistuivat nopeasti ja kaatuivat puolessa tunnissa.

2.3

Estonian onnettomuuden jälkeen Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) teki muutoksia kansainväliseen yleissopimukseen ihmishengen turvallisuudesta merellä (SOLAS-yleissopimukseen) ja asetti mm. tiukempia vaatimuksia ro-ro-alusten vakaudesta vahingoittuneina.

2.4

Onnettomuuksia sattui kuitenkin edelleen, minkä vuoksi Euroopassa on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana otettu käyttöön muitakin matkustaja-alusten turvallisuutta koskevia sääntöjä. Osaa niistä, kuten sääntöä aluksella olevien henkilöiden rekisteröinnistä, sovelletaan SOLAS-yleissopimuksen ohella erityisesti kansainvälisillä matkoilla, ja ne kattavat myös matkat kahden tai useamman jäsenvaltion välillä. Lisäksi on monia muita EU:n sääntöjä, jotka koskevat maiden sisäisiä matkoja.

2.5

Komission REFIT-ohjelmasta saadaan monia ehdotuksia matkustaja-alusten turvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön liittyen. REFIT-lyhenne tarkoittaa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta.

2.6

Tarkoituksena on ollut mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa matkustaja-alusten turvallisuutta koskevia EU:n nykyisiä sääntöjä siten, että

Nämä tavoitteet vastaavat ETSK:n äskettäisessä valmistelevassa lausunnossaan (asiakokonaisuus SC/044, 26. toukokuuta 2016) antamia suosituksia REFIT-ohjelmasta.

2.7

Esitetty ehdotuspaketti on johdonmukainen ja auttaa saavuttamaan nämä tavoitteet.

Matkustaja-alusten turvallisuutta koskeva paketti sisältää ehdotuksia lähes kaikkien EU:n matkustaja-alusten turvallisuutta koskevien säädösten tarkistamisesta, lukuun ottamatta tietysti täysin teknistä direktiiviä 2003/25/EY ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista.

2.8

Paketti koostuu seuraavista kolmesta ehdotuksesta:

2.9

Tässä lausunnossa keskitytään tähän viimeksi mainittuun ehdotukseen.

3.1

Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa ro-ro-aluksia ja suurnopeusmatkustaja-aluksia koskevaa EU:n katsastus- ja tarkastusjärjestelmää. Katsastukset ja tarkastukset suoritetaan nykyisin direktiivin 1999/35/EY (pakollinen katsastusjärjestelmä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi) ja direktiivin 2009/16/EY (satamavaltioiden suorittama valvonta) mukaisesti.

3.2

Ehdotus on sopusoinnussa direktiivien 2009/21/EY ja 2009/45/EY (kansainvälisillä reiteillä ja kotimaan reiteillä liikennöivien merialusten lippuvaltiotarkastukset) kanssa. Tältä osin vaikuttaa jälleen kerran siltä, että direktiivin täytäntöönpano vaihtelee jäsenvaltioittain.

3.3

Ehdotuksella pyritään poistamaan ”isäntävaltion” käsite (direktiivin 1999/35/EY nojalla ro-ro-alusten tarkastamisesta vastaa isäntävaltio tai se valtio, jossa alus toimii jonkin toisen maan lipun alla). Tarkastukset on tarkoitus sisällyttää osaksi lippu- ja satamavaltioiden suorittamaan valvontaan kuuluvia tarkastuksia. Lisäksi on tarkoitus selventää, milloin nykyisessä direktiivissä 1999/35/EY säädetyt kaksi vuosittaista tarkastusta on suoritettava.

3.4

Siksi ehdotetaan, että direktiiviä 2009/16/EY tarkistetaan ja direktiivi 1999/35/EY kumotaan ja että ne korvataan uudella direktiivillä. Uuden direktiivin keskeiset kohdat ovat seuraavat:

4.1

ETSK suhtautuu kokonaisuudessaan myönteisesti komission laatiman sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) tarkoituksiin. Ohjelman kokonaistavoitteena on selkeä, yksinkertainen ja johdonmukainen matkustaja-alusten turvallisuutta koskeva sääntelykehys, jonka täytäntöönpano, seuranta ja valvonta on vaivattomampaa, minkä avulla varmistetaan matkustajien ja alusten miehistön yleinen turvallisuuden taso. Näin ollen REFIT-tarkastelut ja arvioinnit täydentävät myös eurooppalaisen meriliikennestrategian (COM(2009) 8 final) tavoitteita hyödyntää kaikki lähimerenkulun ja meriliikennepalvelujen kasvavan kysynnän tarjoamat mahdollisuudet yritysten ja kansalaisten eduksi Euroopassa.

4.2

Kuten onnettomuustilastot osoittavat, nykyisen sääntelykehyksen avulla on saavutettu korkea matkustaja-alusten turvallisuuden taso EU:n vesillä. ETSK pitää myönteisenä, että ro-ro-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten erityisiin turvallisuuteen liittyviin ominaisuuksiin kiinnitetään jälleen huomiota ehdottamalla tätä uutta direktiiviä ja muuttamalla direktiiviä 2009/16/EY. REFIT-tarkastelun tuloksena nykyisen direktiivin 1999/35/EY mukaisia katsastuksia, laajennettuja satamavaltiotarkastuksia ja vuotuisia lippuvaltiokatsastuksia koskevia vaatimuksia selkeytetään ja yksinkertaistetaan, samalla kun säännöllistä liikennettä harjoittavien ro-ro-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten matkustajien turvallisuuden taso säilytetään samana kaikilla EU:n vesialueilla.

4.3

ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää, että EU:lla on käytössään tarkastusjärjestelmä, jota voidaan soveltaa kotimaan ja/tai kansainvälisillä reiteillä liikennöiviin matkustaja-aluksiin ja jonka avulla turvataan yhdenvertaiset toimintaedellytykset EU:n vesialueilla kaikille matkustaja-aluksille niiden lipusta riippumatta.

4.4

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitellulla yksinkertaistamisella paitsi parannetaan oikeudellista selkeyttä myös järkeistetään kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten määrää entisestään ja maksimoidaan samalla alusten kaupallinen toiminta.

4.5

Pariisin pöytäkirjan mukaisessa uudessa tarkastusjärjestelmässä on vuodesta 2009 alkaen keskitytty merenkulun suorituskykyyn tekemällä lisätarkastuksia tasoltaan heikommille aluksille ja pidentämällä aikavälejä korkeatasoisten alusten kohdalla. ETSK antaa tunnustusta tästä saavutuksesta, etenkin kun otetaan huomioon, että hallinnolliset rasitteet ovat jatkuvasti herättäneet yhä enemmän huolta erityisesti lyhyen matkan kauppamerenkulkua harjoittavien alusten osalta ja että jokainen ylimääräinen tarkastus lisää näitä rasitteita.

4.6

4.7

ETSK toteaa, että selventävien säännösten määrä edellyttää sekä jäsenvaltioilta että varustamoilta muutoksia nykyisiin menettelyihinsä. ETSK tukeekin EMSAn roolia ja meriturvallisuutta tarkastelevan ryhmän (liikenteen ja liikkumisen pääosaston perustama meriturvallisuusalan pysyvä asiantuntijaryhmä) nykyisen matkustaja-alusten turvallisuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän (PSS EG) hyödyntämistä, jotta säännösten täytäntöönpanoa ja saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä voidaan helpottaa yhdessä satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia ja kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden täytäntöönpanoa käsittelevien vastaavanlaisten asiantuntijaryhmien kanssa. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että sidosryhmien järjestöille tarjottiin äskettäin mahdollisuus osallistua PSS EG:hen, koska tällaiset keskustelufoorumit voivat kestävyysajattelun mukaisen laivaliikenteen eurooppalaisen foorumin (European Sustainable Shipping Forum, ESSF) mallin mukaisesti osoittautua erittäin hyödyllisiksi, sillä ne saattavat yhteen Euroopan komission, teollisuuden, kansalaisjärjestöjä edustavat sidosryhmät ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset.

4.8

Direktiivin 5 artiklan mukaisten säännöllisten tarkastusten osalta voi käydä niin, että tavalliseen alukseen, joka ehdotetun uuden direktiivin soveltamisalan perusteella on tarkastettava, voidaan samaan aikaan soveltaa myös (säännöllisesti liikennöivien ro-ro-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastamisen osalta tämän uuden direktiivin 14 artiklalla muutetun) direktiivin 2009/16/EY mukaisesti suoritettavia satamavaltiotarkastuksia. Ehdotetussa uudessa direktiivissä olisikin järkeistämissyistä vältettävä mahdollisia tarkastuksiin liittyviä päällekkäisyyksiä kahden edellä mainitun direktiivin kanssa.

4.8.1

Vaikka alus ei nykyisen satamavaltiovalvontajärjestelmän riskiparametrien perusteella välttämättä kuuluisi laajennetun satamavaltiotarkastuksen piiriin silloin, kun nyt ehdotetun uuden direktiivin mukainen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi, asianmukainen koordinointi jäsenvaltioiden välillä on tarpeen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vaadittujen kahden tarkastuksen välisen väliajan noudattamiseksi.

4.8.2

Ehdotetun uuden direktiivin 10 artiklassa annetaan komissiolle tehtäväksi perustaa tarkastustietokanta. Tätä oli selkeytettävä siltä osin, ylläpidetäänkö tällaista tarkastustietokantaa Pariisin pöytäkirjan mukaisen ja EMSAn käyttämän THETIS-järjestelmän rinnalla, ja erityisesti siltä osin, miten tämän uuden direktiivin nojalla suoritettavat tarkastukset vaikuttavat Pariisin pöytäkirjan mukaiseen alusten riskiprofiiliin.

4.8.3

Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan osalta olisi selvennettävä ”kolmannen valtion” määritelmää, jotta tiedetään, tarkoittaako se muita kuin EU:n jäsenvaltioita vai sekä EU:n jäsenvaltioita että muita kuin EU:n jäsenvaltioita. ETSK katsoo, että tällainen ”kolmas valtio” olisi määriteltävä muuksi kuin EU:n jäsenvaltioksi, jotta vältytään sekaannuksilta sellaisten ro-ro-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten suhteen, joihin sovelletaan ehdotetun uuden direktiivin 14 artiklan mukaisia satamavaltiotarkastuksia.

4.9

ETSK katsoo, että EU:n tehtävänä on pääasiassa varmistaa, että kaikkien ehdotetun uuden direktiivin 2 artiklassa mainittuihin kansainvälisiin oikeudellisiin asiakirjoihin tehtävien muutosten yhteydessä säilytetään asianmukainen meriturvallisuuden ja meriympäristön suojelun taso maailmanlaajuisesti. ETSK katsookin, että ehdotetun uuden direktiivin 12 ja 13 artiklan säännöksiin kansainvälistä lainsäädäntöä koskevista mahdollisista tulevista poikkeuksista olisi turvauduttava vasta viimeisenä keinona ja niiden olisi tarvittaessa johdettava EU:n toimiin sen varmistamiseksi, että mahdollisiin ristiriitoihin EU:n merilainsäädännön ja kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen välillä löydetään lopulta yhteensopiva ratkaisu kansainvälisellä tasolla.

5.1

Ehdotetun uuden direktiivin 2 artiklan 5 kohdan a alakohtaan ja 14 artiklaan sisältyvän ”säännöllisen liikennöinnin” määritelmän osalta ETSK ehdottaa määritelmän selkeyttämistä seuraavasti: ”julkisesti saatavilla olevien tai suunniteltujen lähtö- ja saapumisaikojen luettelon mukaisesti”.

5.2

Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa (ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavat tarkastukset) ja 4 artiklan 1 kohdassa (poikkeukset ennen liikennöinnin aloittamista suoritettavaa tarkastusta koskevaan velvoitteeseen) on toistoa ja sekavia vaatimuksia. ETSK ehdottaa, että nämä kaksi kohtaa yhdistettäisiin uudeksi 4 artiklan 1 kohdaksi, jotta voidaan viitata johdonmukaisesti niihin ehtoihin, joiden perusteella alus voidaan vapauttaa tarkastuksista, jos jäsenvaltio pitää alukselle aiemmin suoritettuja tarkastuksia ja katsastuksia hyväksyttävinä. Tässä uudessa kohdassa viitattaisiin myös ro-ro-aluksilta ja suurnopeusmatkustaja-aluksilta direktiivin 2009/16/EY (sellaisena kuin se on muutettuna ehdotetun uuden direktiivin 14 artiklalla) nojalla vaadittaviin ennen liikennöinnin aloittamista suoritettaviin tarkastuksiin.

5.3

Ehdotetussa uudessa direktiivissä säädetään menettely sellaisia tilanteita varten, joissa ro-ro-alus tai suurnopeusmatkustaja-alus on odottamattomien olosuhteiden vuoksi korvattava pikaisesti toisella aluksella (4 artiklan 3 kohta). ETSK ehdottaa kuitenkin lisäksi erillistä menettelyä korvaavan aluksen hankkimiseksi määräajaksi silloin, kun säännöllisesti liikennöivä alus on huoltoaikataulunsa mukaisessa huollossa eikä 4 artiklan 1 kohtaa voida soveltaa.

5.4

Ehdotetun direktiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vaadittujen kahden vuotuisen tarkastuksen välinen aika olisi täsmennettävä myös 14 a artiklan 2 kohdassa, jotta voidaan taata ajallisesti yhteinen turvallisuustaso tämän direktiivin ja direktiivin 2009/16/EY välillä. Lisäksi tällaisten 12 kuukauden jakson aikana tehtävien kahden vuotuisen tarkastuksen välistä aikaa ei ole erikseen määritelty kausiluontoisesti liikennöivien alusten osalta, mikä edellyttää vielä selkeyttämistä.

5.5

Ehdotetun direktiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan viittaus, jonka mukaan säännöllisen liikennöinnin aikana suoritettavassa tarkastuksessa on tarkastettava ”riittävä määrä liitteissä I ja II luetelluista seikoista”, on sekava. ETSK ehdottaa, että tarkastaja päättäisi ammatillisen harkintansa mukaan, mitkä seikat on tarkastettava ja missä määrin, jotta voidaan tarkastaa niiden yleinen kunto ja välttää päällekkäisyyttä sellaisten seikkojen osalta, jotka on jo tarkastettu muihin kansainvälisiin sääntöihin perustuvien velvoitteiden nojalla. Samaa muutosta ehdotetaan 14 a artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Lisäksi 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä III voitaisiin selkeyden vuoksi todeta, että kyseessä on säännöllisen liikennöinnin aikana suoritettava tarkastus. Säännöllisen liikennöinnin aikana suoritettavia tarkastuksia olisi etenkin erittäin lyhyillä merireiteillä harkittava sekä käytännön syistä että liikennöinnin aikana käytettävissä olevan ajan rajallisuuden vuoksi.

5.6

Ehdotetussa direktiivissä on kyllä selvästi otettu mallia direktiivin 2009/16/EY mukaisesta puutteiden korjaamista ja aluksen pysäyttämistä koskevasta 19 artiklasta, mutta siinä olisi vielä täsmennettävä, että ”tämän direktiivin mukaisia tarkastuksia suorittaessa olisi pyrittävä tekemään kaikki mahdollinen sen välttämiseksi, että alus pysäytetään tai sen matkaa viivytetään aiheettomasti.”

5.7

Koska ro-ro-alukset ja suurnopeusmatkustaja-alukset määritellään erikseen ehdotetun uuden direktiivin 2 artiklassa, ETSK kehottaa viittaamaan selkeyden vuoksi aina ja ainoastaan ”ro-ro-aluksiin ja suurnopeusmatkustaja-aluksiin”. Ehdotetun direktiivin johdanto-osan 6 kappaletta olisi siis muutettava tämän mukaisesti.