Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma Schengenin sopimuksen tueksi

Vapaus liikkua – Anna tukesi Schengenille

(2016/C 133/01)

Vapaa liikkuvuus on Euroopan yhdentymisen konkreettisin saavutus. Schengenin sopimus, jonka ansiosta ihmiset voivat matkustaa vapaasti maiden välillä työntekoa, opiskelua ja vapaa-ajan viettoa varten ja jolla poistetaan tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta haittaavia konkreettisia esteitä, on sisämarkkinoiden kulmakivi – sisämarkkinoiden, joiden arvo on 2 800 miljardia euroa, joilla työskentelee 1,7 miljoonaa sisärajat ylittävää työntekijää ja joilla tehdään vuosittain 57 miljoonaa valtioiden rajat ylittävää maantiekuljetusta. Sisärajatarkastusten lakkauttamisella on ollut huomattava merkitys, kun sen myötä on poistettu esteitä, tuotu ihmisiä lähemmäs toisiaan ja vauhditettu Euroopan taloutta. Useat eurooppalaisten sukupolvet ovat kasvaneet ja hyötyneet Schengenistä edes tiedostamatta asiaa. Sisärajatarkastusten palauttaminen maksaisi arviolta 100 miljardia euroa, mikä vastaa 0,8:aa prosenttia bruttokansantuotteesta; se köyhdyttäisi meiltä kaikilta kulttuuria, yhteiskuntaa ja taloutta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kannattaa varauksetta periaatteita, jotka saivat vuonna 1985 tehdyn sopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot toteamaan, että ne ”ovat tietoisia siitä, että Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kansojen yhä läheisemmän liiton on ilmettävä jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten vapautena ylittää sisäiset rajat sekä tavaroiden ja palveluiden vapaana liikkuvuutena,” ja ”pyrkivät lujittamaan kansojensa välistä yhteisvastuullisuutta poistamalla vapaata liikkuvuutta rajoittavat esteet – – valtioiden – – välisiltä yhteisiltä rajoilta”. Sopimuksen tavoitteena on siis kansojen liitto ja kansojen välinen yhteisvastuullisuus, ja sen rikkominen merkitsisi pelottavien taloudellisten seurausten lisäksi kenties kohtalokasta iskua sekä yhteisvastuullisuudelle että unionille itselleen.

Komitea kannattaa niin ikään varauksetta periaatetta, joka sai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot määräämään, että ”[u]nioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on – – varmistaa, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, heidän kansalaisuudestaan riippumatta”, ja että samalla huolehditaan tehokkaasta valvonnasta ulkorajoilla (77 artiklan 1 kohta).

ETSK:n jäsenet kantavat sen vuoksi Euroopan kansalaisyhteiskunnan edustajina yhä suurempaa huolta Schengenin sopimukseen kohdistuvasta paineesta. ETSK vetoaa EU-maiden hallituksiin, jotta ne eivät taipuisi populistisen paineen ja pelon edessä vaan puolustaisivat niitä oikeuksia, joiden hyväksi olemme ponnistelleet. Komitea myöntää, että viimeaikaiset tapahtumat ovat paljastaneet vakavia puutteita Euroopan rajojen hallinnassa ja kyvyssämme seurata niiden liikkumista, jotka haluavat tehdä vahinkoa. Näihin ongelmiin on puututtava, mutta ongelma ei ole Schengenissä, eikä sitä pidä käyttää syntipukkina. EU:n toimielinten on hinnalla millä hyvänsä vältettävä Schengen-säännöstön ja sen myötä sisämarkkinoiden asteittainen murentuminen, sillä se koituisi viime kädessä meidän kaikkien menetykseksi.

Schengen-alueen vahvuutta ei pidä heikentää heikoimman lenkin tasolle. EU:n rajojen suojelun tulee olla yhteinen tehtävä, ja kaikkien jäsenvaltioiden on jaettava vastuu sen toteuttamisesta. Jäsenvaltioiden on noudatettava sitoumuksiaan tehokkaan ja toimintavalmiin Frontexin toteuttamiseksi ja vahvistamiseksi. Ilman tehokkaita ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia unioni ei pysty ottamaan vastaan apua tarvitsevia pakolaisia. Toimivat tarkastukset ulkorajoilla ovat viime kädessä ennakkoedellytys Schengen-järjestelmän ylläpitämiselle. Rajojen turvaamisen ei pidä merkitä sitä, että Geneven sopimuksen mukaisten humanitaaristen syiden nojalla suojelua tarvitsevat suljetaan ulkopuolelle.

Meidän on oltava valmiit rohkeisiin ratkaisuihin, jotka voivat turvata oikeutemme ja suojella sisärajatonta unioniamme, jossa ihmiset voivat tehdä työtä, käydä kauppaa, opiskella sekä vaihtaa ideoita, tuotteita ja palveluja vapaasti. Kyse on meidän Eurooppamme, meidän Schengenimme ja meidän sosiaalisten ja perusoikeuksiemme puolustamisesta.

Komitea vetoaakin kansallisiin ja eurooppalaisiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin, jotta nämä ilmaisisivat tukensa paitsi Schengen-alueen säilyttämiselle myös sen lujittamiselle ja laajentamiselle. Komitea puolestaan sitoutuu puhumaan Euroopan unionin toimielimissä ja erityisesti neuvostossa sen puolesta, että jäsenvaltiot pysyvät uskollisina niiden perus- ja muiden sopimusten periaatteille, jotka eittämättä ovat myönteisiä saavutuksia Euroopan kansojen unionille.