Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vuodeksi 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota joihinkin nettonollateknologioihin, myös siksi että ne edistävät merkittävästi nettonollatavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Näihin teknologioihin kuuluvat aurinkosähkö- ja aurinkolämpöteknologiat, maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian teknologiat, akku- ja varastointiteknologiat, lämpöpumput ja geotermiset energiateknologiat, elektrolyysilaitteet ja polttokennot, kestävä biokaasu/biometaani, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat sekä sähköverkkoteknologiat. Nämä teknologiat ovat tärkeitä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta, sillä niiden avulla voidaan taata, että kansalaisten saatavilla on puhdasta, kohtuuhintaista ja varmaa energiaa. Kun otetaan huomioon näiden teknologioiden rooli, niihin olisi sovellettava vieläkin nopeampia lupamenettelyjä, niillä olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukainen korkein mahdollinen asema kansallisessa tärkeysjärjestyksessä ja niiden olisi saatava lisätukea sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen.

Vuodeksi 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota joihinkin nettonollateknologioihin, myös siksi että ne edistävät merkittävästi nettonollatavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Näihin teknologioihin kuuluvat aurinkosähkö- ja aurinkolämpöteknologiat, maalla ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian teknologiat, akku- ja varastointiteknologiat, lämpöpumput ja geotermiset energiateknologiat, elektrolyysilaitteet ja polttokennot, kestävä biokaasu/biometaani, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat sekä sähköverkkoteknologiat. Nämä teknologiat ovat tärkeitä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta, sillä niiden avulla voidaan taata, että kansalaisten saatavilla on puhdasta, kohtuuhintaista ja varmaa energiaa. Kun otetaan huomioon näiden teknologioiden rooli, niihin olisi sovellettava vieläkin nopeampia lupamenettelyjä, jos niissä noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, niillä olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukainen korkein mahdollinen asema kansallisessa tärkeysjärjestyksessä ja niiden olisi saatava lisätukea sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisujen kehittämisessä teollisuudelle on koordinointiongelmia. Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmä tarjoaakin hiilidioksidiin liittyvän kasvavan hintakannustimen, joka saisi teollisuuden investoimaan hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja tekisi tällaisista investoinneista kannattavia, merkittävän suuruisena riskinä on, että investoija ei saa käyttöönsä luvan saanutta geologista varastointipaikkaa. Toisaalta ensimmäisiin hiilidioksidin varastointipaikkoihin investoijille aiheutuu alkuvaiheen kustannuksia niiden kartoittamisesta, kehittämisestä ja arvioinnista jopa jo ennen kuin ne voivat hakea lakisääteistä varastointilupaa. Avoimuus mahdollisesta hiilidioksidin varastointikapasiteetista asiaankuuluvien alueiden geologisen soveltuvuuden kannalta sekä etenkin hiilivedyn tuotantopaikkojen kartoittamisen yhteydessä kerätyistä geologisista tiedoista voivat auttaa markkinatoimijoita suunnittelemaan investointejaan. Jäsenvaltioiden olisi asetettava tällaiset tiedot julkisesti saataville ja raportoitava säännöllisesti ja tulevaa kehitystä ajatellen siitä, miten hiilidioksidin varastointipaikkojen perustamisessa edistytään ja mitkä ovat vastaavat hiilidioksidin injektointia ja varastointikapasiteettia koskevat tarpeet, jotta olisi mahdollista yhdessä saavuttaa unionin laajuinen injektointikapasiteettia koskeva tavoite.

Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuilla on suuri potentiaali vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kunhan ratkaisut ovat määrällisesti mitattavia, täydentäviä ja kestävyysperiaatteiden mukaisia ja tarjoavat pitkän aikavälin varastointiratkaisun. Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisujen kehittämisessä teollisuudelle on kuitenkin koordinointiongelmia , mikä on johtanut tämänhetkiseen puutteelliseen skaalautuvuuteen . Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmä tarjoaakin hiilidioksidiin liittyvän kasvavan hintakannustimen, joka saisi teollisuuden investoimaan hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja tekisi tällaisista investoinneista kannattavia, merkittävän suuruisena riskinä on, että investoija ei saa käyttöönsä luvan saanutta geologista varastointipaikkaa. Toisaalta ensimmäisiin hiilidioksidin varastointipaikkoihin investoijille aiheutuu alkuvaiheen kustannuksia niiden kartoittamisesta, kehittämisestä ja arvioinnista jopa jo ennen kuin ne voivat hakea lakisääteistä varastointilupaa. Avoimuus mahdollisesta hiilidioksidin varastointikapasiteetista asiaankuuluvien alueiden geologisen soveltuvuuden kannalta sekä etenkin entisten hiilivedyn tuotantopaikkojen kartoittamisen yhteydessä kerätyistä geologisista tiedoista voivat auttaa markkinatoimijoita suunnittelemaan investointejaan. Tässä yhteydessä olisi suljettava pois mahdollisuus hiilidioksidin varastointiin öljyn talteenoton tehostamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi asetettava tällaiset tiedot julkisesti saataville ja raportoitava säännöllisesti ja tulevaa kehitystä ajatellen siitä, miten hiilidioksidin varastointipaikkojen perustamisessa edistytään ja mitkä ovat vastaavat hiilidioksidin injektointia ja varastointikapasiteettia koskevat tarpeet, jotta olisi mahdollista yhdessä saavuttaa unionin laajuinen injektointikapasiteettia koskeva tavoite.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Keskeinen pullonkaula hiilidioksidin talteenottoon tehtäville investoinneille, jotka ovat nykyisin taloudellisesti yhä kannattavampia, on sellaisten Euroopassa sijaitsevien hiilidioksidin varastointipaikkojen saatavuus, joita direktiivin 2003/87/EY mukaisten kannustimienkin käyttö edellyttää. Teknologian ja johtavan valmistuskapasiteettinsa laajentamiseksi EU:n on kehitettävä sellaisten pysyvien geologisten hiilidioksidin varastointipaikkojen varanto, joka on tulevaisuuteen suuntautunut ja joilla on direktiivin 2009/31/EU (1) mukainen lupa. Kun unionin tavoitteeksi asetetaan 50 miljoonan tonnin vuotuinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, asianomaiset alat voivat koordinoida investointejaan siten, että tavoitteena on eurooppalainen hiilineutraalin kuljetuksen ja varastoinnin arvoketju, jota teollisuus voi käyttää irrottaakseen toimintansa hiilestä. Nämä alkuvaiheen toimet tukevat hiilidioksidin varastointia myös vuoden 2050 näkökulmasta. Komission arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä unionin voi olla tarpeen ottaa talteen vuosittain jopa 550 miljoonaa tonnia hiilidioksidia saavuttaakseen nettonollatavoitteen (2), myös hiilenpoiston avulla. Tällaisella ensimmäisellä teollisen mittakaavan varastointikapasiteetilla vähennetään hiilidioksidipäästöjen talteenottoon tehtävien investointien riskejä, ja siksi se on tärkeä väline ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa. Kun tämä asetus sisällytetään ETA-sopimukseen, unionin tavoitetta, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen operatiivinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, mukautetaan vastaavasti.

Keskeinen pullonkaula hiilidioksidin talteenottoon tehtäville investoinneille, jotka ovat nykyisin taloudellisesti yhä kannattavampia, on sellaisten Euroopassa sijaitsevien hiilidioksidin varastointipaikkojen saatavuus, joita direktiivin 2003/87/EY mukaisten kannustimienkin käyttö edellyttää. Teknologian ja johtavan valmistuskapasiteettinsa laajentamiseksi EU:n on kehitettävä sellaisten pysyvien geologisten hiilidioksidin varastointipaikkojen varanto, joka on tulevaisuuteen suuntautunut ja joilla on direktiivin 2009/31/EU (1) mukainen lupa. Kun unionin tavoitteeksi asetetaan 50 miljoonan tonnin vuotuinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, asianomaiset alat voivat koordinoida investointejaan siten, että tavoitteena on eurooppalainen hiilineutraalin kuljetuksen ja varastoinnin arvoketju, jota teollisuus voi käyttää irrottaakseen toimintansa hiilestä , jos kasvihuonekaasupäästöjä ei voida välttää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitovia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita . Nämä alkuvaiheen toimet tukevat hiilidioksidin varastointia myös vuoden 2050 näkökulmasta. Komission arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä unionin voi olla tarpeen ottaa talteen vuosittain jopa 550 miljoonaa tonnia hiilidioksidia saavuttaakseen nettonollatavoitteen (2), myös hiilenpoiston avulla. Tällaisella ensimmäisellä teollisen mittakaavan varastointikapasiteetilla vähennetään hiilidioksidipäästöjen talteenottoon tehtävien investointien riskejä, ja siksi se on tärkeä lisä väline ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa. Kun tämä asetus sisällytetään ETA-sopimukseen, unionin tavoitetta, joka on 50 miljoonan tonnin vuotuinen operatiivinen hiilidioksidin injektointikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, mukautetaan vastaavasti.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kotitaloudet ja loppukuluttajat muodostavat olennaisen osan nettonollateknologian lopputuotteiden kysynnästä unionissa, ja julkiset tukijärjestelmät, joilla kotitalouksia kannustetaan ostamaan tällaisia tuotteita, ovat tärkeitä vihreää siirtymää nopeuttavia välineitä erityisesti heikossa asemassa olevien matalan ja alemman keskitulotason kotitalouksien ja kuluttajien kannalta. Jäsenvaltioiden olisi EU:n aurinkoenergiastrategiassa (1) esitetyn aurinkokattoaloitteen mukaisesti esimerkiksi perustettava kansallisia ohjelmia, joilla tuetaan katolle asennettavien aurinkosähköjärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa. REPowerEU-suunnitelmassa komissio kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti tukitoimenpiteitä, joilla kannustetaan siirtymistä lämpöpumppujen käyttöön. Tällaisilla jäsenvaltioiden kansallisesti tai paikallis- tai alueviranomaisten paikallisesti perustamilla tukijärjestelmillä olisi myös edistettävä EU:n nettonollateknologioiden kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Viranomaisten olisi esimerkiksi tarjottava tuensaajille suurempia taloudellisia hankintatukea sellaisten nettonollateknologian lopputuotteiden ostamiseen, jotka parantavat häiriönsietokykyä unionissa. Viranomaisten olisi varmistettava, että niiden perustamat järjestelmät ovat avoimia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä, jotta ne lisäävät nettonollateknologian tuotteiden kysyntää unionissa. Niiden olisi myös rajoitettava tällaisten tuotteiden hankinnasta myönnettävää taloudellista lisäkorvausta, jotta nettonollateknologioiden käyttöönotto unionissa ei hidastuisi. Tällaisten järjestelmien tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot ovat helposti sekä kuluttajien että nettonollateknologioiden valmistajien saatavilla vapaasti käytettävissä olevalla verkkosivustolla. Se, että viranomaiset käyttävät kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistäviä ominaisuuksia kriteereinä kuluttajille tai kotitalouksille suunnatuissa tukijärjestelmissä, ei saisi rajoittaa valtiontukisääntöjen eikä WTO:n tukisääntöjen soveltamista.

Kotitaloudet ja loppukuluttajat muodostavat olennaisen osan nettonollateknologian lopputuotteiden kysynnästä unionissa, ja julkiset tukijärjestelmät, joilla kotitalouksia kannustetaan ostamaan tällaisia tuotteita, ovat tärkeitä vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää nopeuttavia välineitä erityisesti heikossa asemassa olevien matalan ja alemman keskitulotason kotitalouksien ja kuluttajien kannalta. Jäsenvaltioiden olisi EU:n aurinkoenergiastrategiassa (1) esitetyn aurinkokattoaloitteen mukaisesti esimerkiksi perustettava kansallisia ohjelmia, joilla tuetaan katolle asennettavien aurinkosähköjärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa. REPowerEU-suunnitelmassa komissio kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti tukitoimenpiteitä, joilla kannustetaan siirtymistä lämpöpumppujen käyttöön , ottaen huomioon heikossa asemassa olevien kotitalouksien erityistarpeet . Tällaisilla jäsenvaltioiden kansallisesti tai paikallis- tai alueviranomaisten paikallisesti perustamilla tukijärjestelmillä olisi myös edistettävä EU:n nettonollateknologioiden kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. Viranomaisten olisi esimerkiksi tarjottava tuensaajille suurempia taloudellisia hankintatukea sellaisten nettonollateknologian lopputuotteiden ostamiseen, jotka parantavat häiriönsietokykyä unionissa. Viranomaisten olisi varmistettava, että niiden perustamat järjestelmät ovat avoimia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä, jotta ne lisäävät nettonollateknologian tuotteiden kysyntää unionissa. Niiden olisi myös rajoitettava tällaisten tuotteiden hankinnasta myönnettävää taloudellista lisäkorvausta, jotta nettonollateknologioiden käyttöönotto unionissa ei hidastuisi. Tällaisten järjestelmien tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot ovat helposti sekä kuluttajien että nettonollateknologioiden valmistajien saatavilla vapaasti käytettävissä olevalla verkkosivustolla. Se, että viranomaiset käyttävät kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistäviä ominaisuuksia kriteereinä kuluttajille tai kotitalouksille suunnatuissa tukijärjestelmissä, ei saisi rajoittaa valtiontukisääntöjen eikä WTO:n tukisääntöjen soveltamista.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun otetaan huomioon lupaviranomaisten rooli nettonollateknologioiden toimitusvarmuuden turvaamisessa unionissa ja kyseisten viranomaisten vaikutus unionin avoimeen strategiseen riippumattomuuteen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, näiden viranomaisten olisi katsottava, että strategiset nettonollahankkeet ovat yleisen edun mukaisia. Lupaviranomainen voi tapauskohtaisen arviointinsa perusteella päätellä, että hankkeen tuottama yleinen etu ylittää luontoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät yleiset edut ja että hankkeelle voidaan näin ollen myöntää lupa edellyttäen, että kaikki direktiivissä 2000/60/EY, direktiivissä 92/43/ETY ja direktiivissä 2009/147/EY (1) säädetyt sovellettavat edellytykset täyttyvät.

Kun otetaan huomioon lupaviranomaisten rooli nettonollateknologioiden toimitusvarmuuden turvaamisessa unionissa ja kyseisten viranomaisten vaikutus unionin avoimeen strategiseen riippumattomuuteen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, näiden viranomaisten olisi katsottava, että strategiset nettonollahankkeet ovat yleisen edun mukaisia. Lupaviranomainen voi tapauskohtaisen arviointinsa ja julkisen kuulemisen perusteella päätellä, että hankkeen tuottama yleinen etu ylittää luontoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät yleiset edut ja että hankkeelle voidaan näin ollen myöntää lupa edellyttäen, että kaikki direktiivissä 2000/60/EY, direktiivissä 92/43/ETY ja direktiivissä 2009/147/EY (1) säädetyt sovellettavat edellytykset täyttyvät. On ensiarvoisen tärkeää noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja Århusin yleissopimusta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Unionin oikeuden mukaisesti edellytetyt ympäristöarvioinnit ja -luvat, jotka koskevat muun muassa vettä, ilmaa, ekosysteemejä, luontotyyppejä, biologista monimuotoisuutta ja lintuja, ovat olennainen osa nettonollateknologian valmistushankkeen lupamenettelyä ja olennainen suojatoimi sen varmistamiseksi, että kielteiset ympäristövaikutukset estetään tai minimoidaan. Jotta voitaisiin huolehtia siitä, että nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyt ovat ennakoitavia ja nopeita, olisi hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet yksinkertaistaa vaadittuja arviointeja ja lupia heikentämättä kuitenkaan ympäristönsuojelun tasoa. Tältä osin olisi varmistettava, että tarvittavat arvioinnit kootaan yhteen tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi ja että hankkeiden toteuttajat ja asiasta vastaavat viranomaiset määrittelevät tällaisen yhdistetyn arvioinnin laajuuden erikseen ennen arvioinnin suorittamista, jotta vältetään tarpeettomat jatkotoimet.

Unionin oikeuden mukaisesti edellytetyt ympäristöarvioinnit ja -luvat, jotka koskevat muun muassa vettä, ilmaa, ekosysteemejä, luontotyyppejä, biologista monimuotoisuutta ja lintuja, ovat olennainen osa nettonollateknologian valmistushankkeen lupamenettelyä ja olennainen suojatoimi sen varmistamiseksi, että kielteiset ympäristövaikutukset estetään tai minimoidaan. Natura 2000 -alueilla toteutettaville hankkeille ei voida myöntää lupia. Jotta voitaisiin huolehtia siitä, että nettonollateknologian valmistushankkeiden lupamenettelyt ovat ennakoitavia ja nopeita, olisi hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet yksinkertaistaa vaadittuja arviointeja ja lupia heikentämättä kuitenkaan ympäristönsuojelun tasoa. Tältä osin olisi varmistettava, että tarvittavat arvioinnit kootaan yhteen tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi ja että hankkeiden toteuttajat ja asiasta vastaavat viranomaiset määrittelevät tällaisen yhdistetyn arvioinnin laajuuden erikseen ennen arvioinnin suorittamista, jotta vältetään tarpeettomat jatkotoimet.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan nettonollateknologiateollisuuden laajentamiseksi tarvitaan huomattavasti lisää ammattitaitoista työvoimaa, mikä aiheuttaa merkittäviä investointitarpeita täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Tämän pitäisi edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvien työllisyys- ja koulutustavoitteiden mukaisesti. Energiakäänne edellyttää ammattitaitoisten työntekijöiden määrän huomattavaa lisäämistä useilla aloilla, kuten uusiutuva energia ja energian varastointi, ja sen yhteydessä on hyvät mahdollisuudet luoda laadukkaita työpaikkoja. Komission esittämän Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (1) mukaan vetypolttokennoalalla jo pelkästään valmistuspuolen osaamistarve on arviolta 180 000 koulutettua työntekijää, teknikkoa ja insinööriä vuoteen 2030 mennessä. Aurinkosähköalalla tarvittaisiin jopa 66 000 työntekijää pelkästään valmistuksessa. Euroopan työnvälitysverkosto (Eures) tarjoaa työntekijöille ja työnantajille tiedotus-, neuvonta-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluita myös sisämarkkinoiden rajojen yli.

Euroopan nettonollateknologiateollisuuden laajentamiseksi tarvitaan huomattavasti lisää ammattitaitoista työvoimaa, mikä aiheuttaa merkittäviä investointitarpeita täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Tätä varten pitäisi edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvien työllisyys- ja koulutustavoitteiden mukaisesti perustamalla nettonollateollisuuslaaksoja esimerkiksi siten, että uudelleenteollistetaan entisiä kivihiilialueita . Energiakäänne edellyttää ammattitaitoisten työntekijöiden määrän huomattavaa lisäämistä useilla aloilla, kuten uusiutuva energia ja energian varastointi, ja sen yhteydessä on hyvät mahdollisuudet luoda laadukkaita työpaikkoja. Komission esittämän Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman (1) mukaan vetypolttokennoalalla jo pelkästään valmistuspuolen osaamistarve on arviolta 000 koulutettua työntekijää, teknikkoa ja insinööriä vuoteen 2030 mennessä. Aurinkosähköalalla tarvittaisiin jopa 66 000 työntekijää pelkästään valmistuksessa. Onkin tärkeää tunnustaa mahdollisuudet, joita teollisuustoiminnan vähenemisestä aiemmin kärsineiden alueiden ammattitaitoinen työvoima voi tarjota nettonollateollisuudelle ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisessa. Euroopan työnvälitysverkosto (Eures) tarjoaa työntekijöille ja työnantajille tiedotus-, neuvonta-, rekrytointi- ja työnvälityspalveluita myös sisämarkkinoiden rajojen yli.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet nettonollateknologioihin liittyvää innovointia ja näiden teknologioiden valmistuskapasiteetin lisäämistä koskeville toimenpiteille unionissa, jotta voidaan tukea vuodeksi 2030 asetettua unionin tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja vuodeksi 2050 asetettua unionin ilmastoneutraaliustavoitetta, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) 2021/1119, sekä varmistaa sellaisten nettonollateknologioiden turvattu ja kestävä saatavuus, jotka ovat tarpeen unionin energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn turvaamiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistämiseksi.

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet nettonollateknologioihin liittyvää innovointia sekä näiden teknologioiden valmistuskapasiteetin ja niihin liittyvien toimitus- ja arvoketjujen laajentamista ja muuttamista koskeville toimenpiteille unionissa, jotta voidaan tukea vuodeksi 2030 asetettua unionin tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja vuodeksi 2050 asetettua unionin ilmastoneutraaliustavoitetta, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) 2021/1119, sekä varmistaa sellaisten nettonollateknologioiden turvattu ja kestävä saatavuus, jotka ovat tarpeen unionin energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn turvaamiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistämiseksi.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tätä asetusta sovelletaan nettonollateknologioihin; poikkeuksena ovat tämän asetuksen 26 ja 27 artikla, joita sovelletaan innovatiivisiin nettonollateknologioihin. Asetuksen (EU)…/… [kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvat raaka-aineet, jalostetut materiaalit ja komponentit eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

Tätä asetusta sovelletaan nettonollateknologioihin; poikkeuksena ovat tämän asetuksen 26 ja 27 artikla, joita sovelletaan innovatiivisiin nettonollateknologioihin. Asetusta sovelletaan alan toimitus- ja arvoketjuihin. Asetuksen (EU)…/… [kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvat raaka-aineet, jalostetut materiaalit ja komponentit eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”nettonollateknologioilla” uusiutuvan energian teknologioita; sähkön ja lämmön varastointiteknologioita; lämpöpumppuja; sähköverkkoteknologioita; muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden teknologioita; kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden teknologioita; elektrolyysilaitteita ja polttokennoja; kehittyneitä teknologioita, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä; pieniä modulaarisia reaktoreita ja niihin liittyviä huippuluokan polttoaineita; hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointiteknologioita sekä energiajärjestelmiin liittyviä energiatehokkaita teknologioita. Niillä viitataan lopputuotteisiin sekä ensisijaisesti näiden tuotteiden tuotannossa käytettäviin komponentteihin ja koneisiin . Niiden teknologisen valmiuden tason on oltava vähintään 8 ;

”nettonollateknologioilla” uusiutuvan energian teknologioita; sähkön ja lämmön varastointiteknologioita; lämpöpumppuja; sähköverkkoteknologioita; muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden teknologioita; kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden teknologioita; elektrolyysilaitteita ja polttokennoja; kehittyneitä teknologioita, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä; pieniä modulaarisia reaktoreita ja niihin liittyviä huippuluokan polttoaineita; hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointiteknologioita sekä energiajärjestelmiin liittyviä energiatehokkaita teknologioita. Niillä viitataan lopputuotteisiin sekä näiden tuotteiden tuotannossa käytettäviin komponentteihin ja koneisiin;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”komponentilla” nettonollateknologian pientä osaa, jonka yritys valmistaa ja myy ja jonka lähtöaineena on jalostettu materiaali;

”komponentilla” nettonollateknologian osaa, jonka yritys valmistaa ja myy ja jonka lähtöaineena on jalostettu materiaali;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”innovatiivisilla nettonollateknologioilla” teknologioita, jotka täyttävät ”nettonollateknologioiden” määritelmän, paitsi siltä osin, että ne eivät ole saavuttaneet vähintään teknologisen valmiuden tasoa 8, ja joihin sisältyy aitoja innovaatioita, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla markkinoilla ja jotka ovat riittävän kehittyneitä, jotta niitä voidaan testata valvotussa ympäristössä;

”innovatiivisilla nettonollateknologioilla” teknologioita, jotka täyttävät ”nettonollateknologioiden” määritelmän, paitsi siltä osin, että niihin sisältyy aitoja innovaatioita, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla markkinoilla ja jotka ovat riittävän kehittyneitä, jotta niitä voidaan testata valvotussa ympäristössä;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”nettonollateknologian valmistushankkeella” suunniteltua teollisuuslaitosta tai nettonollateknologioita valmistavan olemassa olevan laitoksen laajentamista tai käyttötarkoituksen muuttamista;

”nettonollateknologian valmistushankkeella” suunniteltua teollisuuslaitosta tai siirtymää (erityisesti hiilestä irtautuminen) taikka nettonollateknologioita valmistavan olemassa olevan laitoksen laajentamista tai käyttötarkoituksen muuttamista;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”teknologisen valmiuden tasolla” tasoa, joka on määritetty menetelmällä, jolla arvioidaan teknologian kypsyysaste Kansainvälisen energiajärjestön käyttämän luokituksen mukaisesti;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”hiilidioksidin injektointikapasiteetilla” hiilidioksidin vuotuista määrää, joka voidaan injektoida toiminnassa olevaan geologiseen varastointipaikkaan direktiivin 2009/31/EY mukaisesti päästöjen vähentämiseksi tai hiilenpoiston lisäämiseksi erityisesti suurista teollisuuslaitoksista ja joka mitataan tonneina vuodessa;

”hiilidioksidin injektointikapasiteetilla” hiilidioksidin vuotuista määrää, joka voidaan injektoida toiminnassa olevaan geologiseen varastointipaikkaan direktiivin 2009/31/EY mukaisesti väistämättömien päästöjen vähentämiseksi tai hiilenpoiston lisäämiseksi erityisesti suurista teollisuuslaitoksista ja joka mitataan tonneina vuodessa;

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”valmistuskapasiteetilla” valmistushankkeessa tuotettujen nettonollateknologioiden kokonaistuotantokapasiteettia. Jos valmistushankkeessa ei tuoteta lopputuotteita vaan ensisijaisesti näiden tuotteiden tuotannossa käytettäviä komponentteja tai koneita, valmistuskapasiteetilla tarkoitetaan sellaisen lopputuotteen tuotantokapasiteettia, jossa kyseisiä tuotettavia komponentteja tai koneita käytettäisiin.

”valmistuskapasiteetilla” valmistushankkeessa tuotettujen nettonollateknologioiden kokonaistuotantokapasiteettia. Jos valmistushankkeessa ei tuoteta lopputuotteita vaan näiden tuotteiden tuotannossa käytettäviä komponentteja tai koneita, valmistuskapasiteetilla tarkoitetaan sellaisen lopputuotteen tuotantokapasiteettia, jossa kyseisiä tuotettavia komponentteja tai koneita käytettäisiin.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on viimeistään […] päivänä […]kuuta […] [kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] nimettävä yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka vastaa nettonollateknologian valmistushankkeisiin, strategiset nettonollahankkeet mukaan lukien, sovellettavan lupamenettelyn helpottamisesta ja koordinoinnista sekä hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi annettavasta neuvonnasta 5 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on viimeistään […] päivänä […]kuuta […] [kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa nettonollateknologian valmistushankkeisiin, strategiset nettonollahankkeet mukaan lukien, sovellettavan lupamenettelyn helpottamisesta ja koordinoinnista sekä hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi annettavasta neuvonnasta 5 artiklan mukaisesti.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella toimivaltaisella viranomaisella, joka vastaa koko lupamenettelystä, kaikki menettelyvaiheet mukaan luettuina, on riittävästi pätevää henkilöstöä ja riittävät taloudelliset, tekniset ja teknologiset resurssit, täydennys- ja uudelleenkoulutus huomioon ottaen, jotta se voi hoitaa tehokkaasti tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella toimivaltaisella viranomaisella, joka vastaa koko lupamenettelystä, kaikki menettelyvaiheet mukaan luettuina, on riittävästi pätevää henkilöstöä ja riittävät taloudelliset, tieteelliset, tekniset ja teknologiset resurssit, täydennys- ja uudelleenkoulutus huomioon ottaen, jotta se voi hoitaa tehokkaasti tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Poikkeustapauksissa, joissa ehdotetun hankkeen luonne, monimutkaisuus, toteutuspaikka tai koko sitä edellyttää, toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti pidentää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja enintään yhdellä kuukaudella ennen niiden päättymistä. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ehdotettu hanke aiheuttaa poikkeuksellisia riskejä työntekijöiden tai koko väestön terveydelle ja turvallisuudelle, ja jos tarvitaan lisäaikaa sen varmistamiseksi, että riittävät suojatoimet otetaan käyttöön, ne voivat tapauskohtaisesti pidentää kyseisiä määräaikoja vielä kuudella kuukaudella ennen niiden päättymistä.

Poikkeustapauksissa, joissa ehdotetun hankkeen luonne, monimutkaisuus, toteutuspaikka tai koko sitä edellyttää, toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti pidentää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja enintään yhdellä kuukaudella ennen niiden päättymistä. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ehdotettu hanke aiheuttaa poikkeuksellisia riskejä työntekijöiden tai koko väestön terveydelle ja turvallisuudelle tai ympäristöriskejä , ja jos tarvitaan lisäaikaa sen varmistamiseksi, että riittävät suojatoimet otetaan käyttöön, ne voivat tapauskohtaisesti pidentää kyseisiä määräaikoja vielä kuudella kuukaudella ennen niiden päättymistä.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Laatiessaan suunnitelmia, mukaan lukien kaavoitus, aluesuunnittelu ja maankäytön suunnittelu, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on tapauksen mukaan sisällytettävä näihin suunnitelmiin määräyksiä, jotka koskevat nettonollateknologian valmistushankkeiden kehittämistä, strategiset nettonollahankkeet mukaan lukien. Etusijalle on asetettava keinotekoiset ja rakennetut pinnat, teollisuusalueet, ympäristövaurioalueet ja tapauksen mukaan kokonaan uudet kohteet, joita ei voida käyttää maa- ja metsätaloudessa.

Laatiessaan suunnitelmia, mukaan lukien kaavoitus, aluesuunnittelu ja maankäytön suunnittelu, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on tapauksen mukaan sisällytettävä näihin suunnitelmiin määräyksiä, jotka koskevat nettonollateknologian valmistushankkeiden kehittämistä, strategiset nettonollahankkeet mukaan lukien. Etusijalle on asetettava keinotekoiset ja rakennetut pinnat, teollisuusalueet, ympäristövaurioalueet ja tapauksen mukaan kokonaan uudet kohteet, joita ei voida käyttää maa- ja metsätaloudessa ja jotka eivät ole Natura 2000 -suojelualueita .

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

nettonollateknologian valmistushankkeella on myönteinen vaikutus unionin nettonollateollisuuden toimitusketjuun tai toimintaketjun myöhempiin vaiheisiin hankkeen toteuttajan ja asianomaisten jäsenvaltioiden lisäksi, ja se edistää kilpailukykyä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista unionin nettonollateollisuuden toimitusketjussa ja täyttää vähintään kolme seuraavista perusteista:

nettonollateknologian valmistushankkeella on myönteinen vaikutus unionin nettonollateollisuuden toimitusketjuun tai toimintaketjun myöhempiin vaiheisiin hankkeen toteuttajan ja asianomaisten jäsenvaltioiden lisäksi, ja se edistää kilpailukykyä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista unionin nettonollateollisuuden toimitusketjussa ja täyttää vähintään kolme seuraavista perusteista:

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

hiilidioksidin varastointihankkeet pystyvät osoittamaan, että paikallis- ja alueviranomaisia on kuultu hankkeesta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Liitteessä lueteltua teknologiaa vastaavat nettonollateknologian valmistushankkeet, jotka sijaitsevat ”vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla” ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettavilla alueilla ja jotka voivat saada rahoitusta koheesiopolitiikan sääntöjen puitteissa , on tunnustettava hankkeen toteuttajan pyynnöstä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi strategisiksi nettonollahankkeiksi ilman, että hankkeen toteuttajan tarvitsee toimittaa 11 artiklan 2 kohdan mukainen virallinen hakemus.

Liitteessä lueteltua teknologiaa vastaavat nettonollateknologian valmistushankkeet, jotka sijaitsevat ”vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla”, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettavilla alueilla tai oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettavien alueiden naapurialueilla tai hyödyttävät tällaista aluetta , on tunnustettava hankkeen toteuttajan pyynnöstä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi strategisiksi nettonollahankkeiksi ilman, että hankkeen toteuttajan tarvitsee toimittaa 11 artiklan 2 kohdan mukainen virallinen hakemus.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on hankkeen toteuttajan pyynnöstä tunnustettava 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti strategiseksi nettonollahankkeeksi unionissa sijaitseva nettonollateknologian valmistushanke, joka edistää 1 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista ja joka joko voi saada tukea EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta tai kuuluu Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, eurooppalaisten vetylaaksojen hankkeisiin tai vetypankin hankkeisiin, kun varoilla tuetaan investointeja liitteessä lueteltua teknologiaa vastaavaan valmistuskapasiteettiin, ilman että hankkeen toteuttajan tarvitsee toimittaa 11 artiklan 2 kohdan mukainen virallinen hakemus.

Jäsenvaltioiden on hankkeen toteuttajan pyynnöstä tunnustettava 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti strategiseksi nettonollahankkeeksi unionissa sijaitseva nettonollateknologian valmistushanke, joka edistää 1 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista ja joka joko voi saada tukea EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta tai kuuluu Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, eurooppalaisten vetylaaksojen hankkeisiin, vetypankin hankkeisiin tai muiden EU:n ohjelmien (esimerkiksi EAKR) hankkeisiin , kun varoilla tuetaan investointeja liitteessä lueteltua teknologiaa vastaavaan valmistuskapasiteettiin, ilman että hankkeen toteuttajan tarvitsee toimittaa 11 artiklan 2 kohdan mukainen virallinen hakemus.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdassa tarkoitettu hakemus oikeudenmukaisessa ja avoimessa menettelyssä kuukauden kuluessa. Jos jäsenvaltiot eivät tee päätöstä tässä määräajassa, hanke katsotaan hyväksytyksi.

Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdassa tarkoitettu hakemus oikeudenmukaisessa ja avoimessa menettelyssä kuukauden kuluessa. Jos jäsenvaltiot eivät tee päätöstä tässä määräajassa, hanke katsotaan hyväksytyksi. Jos paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole mukana tunnustamismenettelyssä, jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaisille paikallis- ja alueviranomaisille kaikista hyväksytyistä hankkeista.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

tarjoamalla hankkeiden toteuttajille apua hankkeen yleisen hyväksynnän lisäämiseksi.

tarjoamalla yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa hankkeiden toteuttajille apua hankkeen yleisen hyväksynnän lisäämiseksi.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä yhteydessä olisi suljettava pois mahdollisuus hiilidioksidin varastointiin öljyn talteenoton tehostamiseksi.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen arvioinnin on perustuttava seuraaviin kumulatiivisiin perusteisiin, joiden on oltava puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä:

Tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen arvioinnin on perustuttava seuraaviin ohjeellisiin perusteisiin, joiden on oltava puolueettomia, avoimia ja syrjimättömiä:

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hankintaviranomaisten ja -yksiköiden on annettava tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävälle vaikutukselle 15–30 prosentin painoarvo hankintasopimuksen tekoperusteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2014/23/EU 41 artiklan 3 kohdan, direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan 5 kohdan tai direktiivin 2014/25/EU 82 artiklan 5 kohdan soveltamista 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen perusteiden suuremman painoarvon osalta.

Hankintaviranomaisten ja -yksiköiden olisi annettava tarjouksen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä edistävälle vaikutukselle perusteltu painoarvo hankintasopimuksen tekoperusteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2014/23/EU 41 artiklan 3 kohdan, direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan 5 kohdan tai direktiivin 2014/25/EU 82 artiklan 5 kohdan soveltamista 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen perusteiden suuremman painoarvon osalta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Liitteessä I tarkoitettujen teknologioiden osalta hankintaviranomaisten ja -yksiköiden olisi mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tarjouskilpailu nopeutetun menettelyn mukaisesti.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio tukee , myös myöntämällä siemenrahoitusta, sellaisten eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien perustamista , joiden tavoitteena on [– –]

Komissio tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien perustamista , myös myöntämällä siemenrahoitusta . Seuraavia tavoitteita täytäntöön pantaessa on noudatettava tinkimättömästi SEUT-sopimuksen 165 ja 166 artiklaa, jotka koskevat eurooppalaista koulutusalan yhteistyötä: [– –]

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Eurooppalaiset nettonollateollisuuslaaksot

Komissio tukee, myös myöntämällä siemenrahoitusta, sellaisten eurooppalaisten nettonollateollisuuslaaksojen perustamista, joiden tavoitteena on

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat omasta aloitteestaan perustaa nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä, joissa voidaan valvotusti kehittää, testata ja validoida innovatiivisia nettonollateknologioita todellisissa olosuhteissa rajoitetun ajan ennen niiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, mikä edistää sääntelyyn liittyvää oppimista ja kyseisten teknologioiden mahdollista kasvua ja laajempaa käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden on perustettava 1 kohdan mukaisia nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä kaikkien sellaisten yritysten pyynnöstä, jotka kehittävät innovatiivisia nettonollateknologioita, jotka täyttävät 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kelpoisuus- ja valintaperusteet ja jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat valinneet 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun valintamenettelyn jälkeen.

Jäsenvaltiot (ja myös paikallis- ja alueviranomaiset) voivat omasta aloitteestaan perustaa nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä, joissa voidaan valvotusti kehittää, testata ja validoida innovatiivisia nettonollateknologioita todellisissa olosuhteissa rajoitetun ajan ennen niiden markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, mikä edistää sääntelyyn liittyvää oppimista ja kyseisten teknologioiden mahdollista kasvua ja laajempaa käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden on perustettava 1 kohdan mukaisia nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä kaikkien sellaisten yritysten pyynnöstä, jotka kehittävät innovatiivisia nettonollateknologioita, jotka täyttävät 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kelpoisuus- ja valintaperusteet ja jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat valinneet 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun valintamenettelyn jälkeen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne tarvittaessa helpottavat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rajatylittävää yhteistyötä. Jäsenvaltioiden, jotka ovat perustaneet nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä, on koordinoitava toimiaan ja tehtävä yhteistyötä Euroopan nettonollafoorumin puitteissa asiaankuuluvien tietojen jakamiseksi. Niiden on raportoitava vuosittain komissiolle sääntelyn testiympäristöjen toteuttamisen tuloksista, mukaan lukien hyvät käytännöt, saadut kokemukset ja testiympäristöjen perustamista koskevat suositukset, ja soveltuvin osin tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön soveltamisesta sääntelyn testiympäristössä tavalla, joka on mukautettu testiympäristön tarpeisiin.

Nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne tarvittaessa helpottavat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rajatylittävää yhteistyötä. Jäsenvaltioiden ja, jos kyse on tietyn alueen hankkeesta, sellaisten alueiden , jotka ovat perustaneet nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä, on koordinoitava toimiaan ja tehtävä yhteistyötä Euroopan nettonollafoorumin puitteissa asiaankuuluvien tietojen jakamiseksi. Niiden on raportoitava vuosittain komissiolle sääntelyn testiympäristöjen toteuttamisen tuloksista, mukaan lukien hyvät käytännöt, saadut kokemukset ja testiympäristöjen perustamista koskevat suositukset, ja soveltuvin osin tämän asetuksen ja unionin muun lainsäädännön soveltamisesta sääntelyn testiympäristössä tavalla, joka on mukautettu testiympäristön tarpeisiin. Sääntelyn testiympäristöjen käytöstä saatuja kokemuksia olisi lisäksi arvioitava EU:n paremman sääntelyn agendan puitteissa ja käsiteltävä Fit for Future -foorumissa, myös toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen näkökulmasta.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio arvioi tätä asetusta viimeistään [3 vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista.

Komissio arvioi tätä asetusta viimeistään [3 vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio ja kansalliset viranomaiset, niiden virkamiehet, työntekijät ja muut näiden viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt varmistavat tehtäviensä ja toimintansa yhteydessä saamiensa tietojen luottamuksellisuuden. Tämä velvoite koskee myös kaikkia jäsenvaltioiden edustajia, tarkkailijoita, asiantuntijoita ja muita henkilöitä, jotka osallistuvat 29 artiklan nojalla foorumin kokouksiin.

Komissio ja kansalliset viranomaiset, niiden virkamiehet, työntekijät ja muut näiden viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt varmistavat tehtäviensä ja toimintansa yhteydessä saamiensa tietojen luottamuksellisuuden. Tämä velvoite koskee myös kaikkia jäsenvaltioiden ja Euroopan alueiden komitean edustajia, tarkkailijoita, asiantuntijoita ja muita henkilöitä, jotka osallistuvat 29 artiklan nojalla foorumin kokouksiin.