23.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 55/4

—

kumoaa valituksenalaisen tuomion

—

joko (i) kumoaa riidanalaisen päätöksen (1) 2 artiklan (i) kohdan siltä osin kuin siinä määrätään sakko valittajille, (ii) alentaa valittajille määrätyn sakon määrää tai (iii) palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja

—

velvoittaa komission korvaamaan valituksesta ja yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

1)

Valituksenalainen tuomio on niiden mukaan kumottava siltä osin kuin siinä määrätään sakko tai vaihtoehtoisesti se on palautettava takaisin unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, koska valituksenalaista tuomiota rasittaa oikeudellinen virhe, joka koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti vuoden 2002 yhteistyötiedonannon 23 kohdan b alakohdan viimeistä alakohtaa, jossa todetaan, että jos leniency-hakemuksen esittäjä ”toimittaa todisteita komissiolle aikaisemmin tuntemattomista tosiseikoista, jotka liittyvät suoraan epäillyn kartellin vakavuuteen tai kestoon”, komissio voi olla ottamatta kyseisiä seikkoja lukuun määrittäessään leniency-hakemuksen esittäjän sakkoa. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että seikka on komissiolle ”tuntematon” ainoastaan, jos komissiolla ei ollut siitä mitään tietoa. Niinpä vaikka komissiolla olisi vain hyvin yleinen ajatus kartellin olemassaolosta mutta ei mitään suoranaista näyttöä, jolla se voisi osoittaa kartelliin liittyvät tosiseikat, tällaisen näytön toimittava leniency-hakemuksen esittäjä ei voisi hyötyä 23 kohdan b alakohdan viimeisen alakohdan mukaisesta immuniteetista. Valittajat esittävät, että tällainen kyseisen kohdan tulkinta on liian suppea ja oikeudellisesti virheellinen.

2)

Valittajien mukaan valituksenalaista tuomiota rasittaa oikeudellinen virhe, koska unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut asianmukaisesti huomioon valittajien toimittamaa näyttöä ennen kuin se totesi, että KPN:n komissiolle leniency-hakemuksensa yhteydessä toimittaman näytön arvoa vähentävät muiden osapuolten lausunnot. Valittajien mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei olisi voinut tehdä tällaista päätelmää tutkimatta KPN:n toimittamaa näyttöä ja vertaamatta sitä muiden osapuolten toimittamaan näyttöön, mitä se ei ollut edes pyrkinyt tekemään.