This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62013CN0493
Case C-493/13: Action brought on 12 September 2013 — European Commission v Republic of Estonia
Asia C-493/13: Kanne 12.9.2013 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta
Asia C-493/13: Kanne 12.9.2013 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta
EUVL C 344, 23.11.2013, p. 48–49
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
23.11.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 344/48 |
Kanne 12.9.2013 — Euroopan komissio v. Viron tasavalta
(Asia C-493/13)
2013/C 344/84
Oikeudenkäyntikieli: viro
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Braun, L. Nicolae ja L. Naaber-Kivisoo)
Vastaaja: Viron tasavalta
Vaatimukset
— |
On todettava, että Viron tasavalta ei ole noudattanut sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (1) (puitedirektiivi) 3 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska talous- ja viestintäministeriön tapauksessa ei ole ollut mahdollista varmistaa, että sääntelytoiminta ja sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavien yritysten omistajuuteen tai päätäntävaltaan liittyvä toiminta erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti toisistaan |
— |
Viron tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komission mukaan talous- ja viestintäministeriö kuuluu sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 2 artiklan g alakohdassa määritellyn käsitteen ”kansallinen sääntelyviranomainen” soveltamisalaan ja että siihen sovelletaan puitedirektiivin 3 artiklan säännöksiä, erityisesti mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitettua rakenteellista erottamista.
Komission mielestä talous- ja viestintäministeriöllä on sääntelytehtäviensä lisäksi vastuullaan toimintaa, joka liittyy sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavien yritysten omistajuuteen tai päätäntävaltaan. Siitä johtuen kyseisiä toimintoja ei ole tehokkaasti erotettu toisistaan, mikä on puitedirektiivin 3 artiklan 2 kohdassa säädetyn edellytyksen vastaista.
(1) EYVL L 108, s. 33.