—

kumoamaan Euroopan parlamentin 6.2.2018 tekemän päätöksen, jolla on ratkaistu pyyntö 2017/2221(IMM), joka koskee Steeve Brioisin koskemattomuuden pidättämistä ja jolla hyväksytään oikeudellisten asioiden valiokunnan mietintö A8-0011/2018

—

määräämään Euroopan parlamentin suorittamaan Steeve Brioisille 35000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä

—

määräämään Euroopan parlamentin suorittamaan Steeve Brioisille 5000 euroa perittävinä kuluina

—

velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 (jäljempänä pöytäkirja) 8 artiklan rikkomiseen, koska Brioisin esittämää lausumaa, joka on johtanut rikossyytteisiin hänen alkuperävaltiossaan, on pidettävä kyseisessä määräyksessä tarkoitettuna mielipiteenä, jonka hän on esittänyt parlamentaarisia tehtäviä hoitaessaan.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu pöytäkirjan 9 artiklan rikkomiseen sillä perusteella, että parlamentti on jättänyt ottamatta huomioon sekä kyseisen määräyksen hengen että kirjaimen tehdessään Brioisin koskemattomuuden pidättämistä koskevan päätöksen ja aiheuttanut siten sen, että päätös on pätemätön.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän hallinnon periaatteiden loukkaamiseen.

Kantaja katsoo ensinnäkin, että parlamentti on hänen osaltaan loukannut yhdenvertaisuusperiaatetta suhteessa sellaisiin parlamentin jäseniin, jotka ovat olleet jos eivät täysin samanlaisissa, niin ainakin kantajan tilanteeseen verrattavissa tilanteissa, ja että parlamentti on näin ollen loukannut myös hyvän hallinnon periaatetta, jolla toimivaltainen toimielin velvoitetaan tutkimaan huolellisesti ja puolueettomasti kaikki tiettyyn tapaukseen liittyvät merkitykselliset seikat.

Kantaja katsoo toiseksi, että lukuisat todisteet tukevat päätelmää siitä, että kantaja on selvästi fumus persecutionis -tilanteessa.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen, koska kantajan oikeuksia ja kontradiktorisuuden periaatteen toteutumista ei ole riittävästi varmistettu siinä yhteydessä, kun kantajaa kuultiin oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Kantaja väittää, että se, ettei hänelle ole annettu tilaisuutta ottaa kantaa koskemattomuutensa pidättämiseen täysistunnossa, on paitsi yleisten oikeusperiaatteiden vastaista, myös ristiriidassa terveen järjen ja useimpien parlamentaaristen käytäntöjen kanssa.