—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2009 (SEC(2010) 963 – C7-0212/2010) (2),

—

ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuodelta 2009, pääluokka I – Euroopan parlamentti (3),

—

ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2009,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 ja toimielinten vastaukset (4),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (5),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 10 kohdan ja 275 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 179 a artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen (7) 13 artiklan,

—

ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

—

ottaa huomioon vuoden 2009 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX – 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman (8),

—

ottaa huomioon ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2009 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman (9),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan, 80 artiklan 3 kohdan ja liitteen VI,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0094/2011),

A.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todettiin varainhoitovuoden 2009 hallintomenoista, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla varainhoitoasetuksen edellyttämiä valvontajärjestelmiä ja että testattujen tapahtumien virhetaso ei ollut olennainen (10),

B.

ottaa huomioon, että pääsihteeri vakuutti 2. heinäkuuta 2010 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta,

1.

ottaa huomioon, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa parlamentin ja unionin kaikkien toimielinten on löydettävä kustannustehokkaimmat tavat käyttää taloudellisia ja henkilöresursseja, mahdolliset säästöt mukaan luettuina, sekä sähköisiä välineitä ja keinoja tarjotakseen palveluja tehokkaasti;

2.

kehottaa tarkastelemaan parlamentin talousarviota pitkällä aikavälillä; pyytää yksilöimään mahdollisia tulevia säästökohteita, joiden avulla voidaan alentaa kustannuksia ja antaa parlamentin lainsäädäntötyöhön voimavaroja pitkällä aikavälillä;

3.

palauttaa mieliin, että vastuuvapauden myöntämisestä parlamentille varainhoitovuodelta 2008 5. toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (11) se pahoitteli sisäisen tarkastuksen suorittaman sisäisen valvonnan kehystä koskevassa tarkastuksessa havaittujen keskeneräisten toimien suurta lukumäärää (88 kaikkiaan 452 toimesta) ja niiden huomattavaa osuutta; panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin vastaukset vastuuvapausmenettelyyn liittyvään kyselyyn, koska niiden mukaan pääjohtajien mielestä kaikissa heidän hyväksymissään toimissa oli tapahtunut merkittävää edistymistä: he katsoivat, että vuoden 2010 loppuun mennessä 51 toimea oli toteutettu täysin (myös kaikki neljä ratkaisevan tärkeää toimea), 31 toimea katsottiin toteutetuksi osittain ja kuuden toimen kohdalla suurin osa työstä oli tekemättä; vaatii kuitenkin, että sisäisen tarkastajan tulevaan vuosikertomukseen sisällytetään näitä itsearviointeja koskeva arviointi ja validointi; kehottaa pääsihteeriä myös raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle kuuden kuukauden välein kaikista keskeneräisistä toimista;

4.

muistuttaa, että eniten avoimia toimia oli innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa, jossa niitä oli 22; toteaa tyytyväisenä, että sisäisen tarkastajan mukaan innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoon kuuluva tietohallinto-osasto on toteuttanut 19 kaikkiaan 22 avoimesta toimesta ja on tämän prosessin yhteydessä edistynyt huomattavasti valvontakehyksensä kehittämisessä; kannustaa kaikkia pääosastoja, joita asia koskee, pyrkimään edelleen parantamaan asiaan liittyviä hallinto- ja valvontamenettelyjä; kehottaa sisäistä tarkastajaa asettamaan toteutettaville toimille tiukemmat aikataulut;

5.

panee merkille, että vuosi 2009 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt ja parlamentin jäsenten valtuutettuja avustajia koskevat säännöt pantiin täytäntöön; on havainnut jäsenten avustajia koskevien sääntöjen soveltamisohjeissa joitakin alkuvaiheen ongelmia, mutta on tyytyväinen siihen, että puhemiehistöön perustettu jäseniä ja avustajia koskevien sääntöjen tilapäinen arviointiryhmä on ehdottanut jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin tarkistuksia, jotka koskevat i) jäsenten matkoja, ii) jäsenten sairausvakuutusta ja sairauskulujen korvauksia, iii) virkamatkalla olevien avustajien matkoja, iv) avustajien sopimusten kestoa ja uusimista, v) avustajien ammatillista koulutusta ja vi) jäsenten harjoittelijoita koskevia sääntöjä, sekä muita tarkistuksia avustajia koskeviin sääntöihin, jotka koskevat erityisesti i) avustajakorvauksen ja muiden kulukorvausten käyttöä, ii) maksun välittäjiä sekä iii) jäsenten valitus- ja muutoksenhakumenettelyjä; painottaa, että nämä tarkistukset olisi toteutettava 30. marraskuuta 2011 mennessä;

6.

panee merkille, että yleisen kulukorvauksen maksamista koskevat nykyiset säännöt, joiden mukaan rahat maksetaan jäsenen henkilökohtaiselle tilille, mutta menoista ei vaadita tositteita, ovat jakaneet jäsenet kahteen ryhmään siten, että toiset pitävät kattavasti kirjaa menoista ja julkistavat kaikki yksityiskohdat ja toiset eivät ole omaksuneet tällaista avointa toimintatapaa ja ovat siksi vaarassa saada syytöksiä siitä, että osa korvauksesta saatetaan käyttää henkilökohtaisten tulojen lisäämiseen; kehottaa pääsihteeriä ehdottamaan järjestelyjä, joilla varmistetaan, että korvauksen käyttöä voidaan seurata kaikissa tapauksissa ja että varat käytetään niiden omiin käyttötarkoituksiin;

7.

panee merkille hallinnon havaitseman työmäärän huomattavan kasvun uusien sääntöjen voimaantulon vuoksi; panee huolestuneena merkille valtuutettujen avustajien kolmen työskentelypaikkakunnan ulkopuolelle suuntautuviin virkamatkoihin liittyvän menettelyn monimutkaistumisen ja katsoo, että merkittävästä henkilöstölisäyksestä huolimatta jäsenten toiminnasta vastaavassa yksikössä ja avustajien kanssa toimivissa yksiköissä on liian vähän henkilöstöä, ja vaatii sen vuoksi hallintoa siirtämään lisähenkilöstöä siten, että kasvaneesta työmäärästä suoriudutaan; vaatii lisäksi laatimaan kattavan arvioinnin näiden uusien sääntöjen täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista täytäntöönpanon ensimmäisen kokonaisen vuoden jälkeen siten, että otetaan huomioon sekä henkilöstömuutokset että menojen kehitys kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, ja toimittamaan sen parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille 30. syyskuuta 2011 mennessä sekä laatimaan ja toimittamaan toimintasuunnitelman ja arvion parlamentin talousarvioon kohdistuvista rahoitusvaikutuksista, mahdollista lisätoimistotilaa koskevat järjestelyt mukaan luettuina;

8.

panee tyytyväisenä merkille parlamentin yksikköjen hallinnossa tapahtuneet parannukset; pitää erityisen myönteisinä puhemiehistön 1. huhtikuuta 2009 tekemiä päätöksiä henkilöstöasioiden pääosaston rakenneuudistuksesta 1. tammikuuta 2010 alkaen sekä infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston rakenneuudistuksesta ja vahvistamisesta, jotta se voi ryhtyä välittömästi parantamaan parlamentin tilojen ylläpitoa;

9.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 kauan odotetut keskipitkän aikavälin strategiat tietotekniikan ja kiinteistöpolitiikan aloilla, ja odottaa, että kiinteistöpolitiikan strategiaa koskevaa toimielinten välistä yhteistyötä parannetaan ja että paikallisia asukasyhdistyksiä kuullaan säännöllisesti;

10.

panee merkille erityisesti kiinteistöpolitiikan keskipitkän ja pitkän aikavälin strategian, jossa otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen myötä lisääntyneet parlamentin velvollisuudet mukaisesti, tilojen jakamista koskevat säännöt, tarve antaa tiloja tietyille ulkopuoliseen henkilöstöön kuuluville henkilöille sekä rakennusten ylläpito- ja kunnostustarpeet; pyytää lisäksi yksityiskohtaista selvitystä tulevista tilatarpeista ja siitä, mistä niiden rahoitus voidaan ottaa; kehottaa pääsihteeriä myös käymään Belgian viranomaisten kanssa neuvotteluja, joissa pyritään alentamaan lisäprosenttiosuutta (33 prosenttia), joka tulee maksettavaksi, jos parlamentti ostaa valtion omaisuutta;

11.

panee tyytyväisenä merkille parannukset parlamentin tieto- ja viestintätekniikan hallinnassa, aikomuksen käyttää yleisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja sen, että äskettäin hyväksytyssä tieto- ja viestintätekniikan strategiassa on otettu huomioon kiireellinen tietotekniikan kehitystyö sekä hankintamenettelyjen että sopimusten hallinnoinnin tukemiseksi ja seuraavat tarpeet:

12.

pyytää, että kaikille Euroopan parlamentin jäsenille lähetetään kopiot puhemiehistön tämän vaalikauden aikana hyväksymistä keskeisistä toimintalinjoista, esimerkiksi

ja pyytää, että tällaiset asiakirjat lähetetään jäsenille tulevaisuudessa;

13.

kehottaa puhemiehistöä lähettämään kaikille Euroopan parlamentin jäsenille asiakirjaluonnokset, joissa käsitellään kaikkia koskevia keskeisiä aiheita, jotta poliittiset ryhmät voivat keskustella niistä ennen lopullisten päätösten tekemistä;

14.

tuomitsee kolmannen peräkkäisen ryöstön parlamentin tiloissa, joiden pitäisi olla turvalliset; ilmaisee vakavan paheksuntansa parlamentin turvatoimissa esiintyvien ilmeisten puutteiden johdosta; kehottaa hallintoa siirtämään asiasta vastaavan johtajan toisiin tehtäviin;

15.

pitää hämmästyttävänä sitä, että parlamentin turvallisuusyksiköissä toimii noin 900 henkilöä, joista useimmat ovat ulkopuolisia sopimussuhteisia henkilöitä, ja huomauttaa, että turvallisuuteen liittyvät kokonaismenot kasvavat tasaisesti (noin 43 000 000 euroa vuonna 2009); vaatii viimeaikaisten turvallisuusongelmien vuoksi näiden yksiköiden uudistamista niiden tehokkuuden lisäämiseksi; ehdottaa painokkaasti, että kahta tärkeintä, fyysisiä ja teknisiä turvallisuuspalveluja koskevaa sopimusta ei tehdä saman yrityksen kanssa, kuten nyt on tehty;

16.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä uuden turvallisuudesta vastaavan osaston perustamista 1. tammikuuta 2010 ja kehottaa uutta osastoa tarkastelemaan parlamentin turvallisuuspolitiikkaa syvällisesti uudelleen ja laatimaan parlamentille ehdotuksia sellaisten turvallisuusratkaisujen hyväksymiseksi, joissa käytetään enemmän tekniikkaa ja jotka ovat edullisempia ja auttavat siten luomaan huomattavia henkilöstösäästöjä, ja toivoo tietoja asian etenemisestä;

17.

katsoo, että uuden turvallisuuspolitiikan tavoitteena pitäisi olla kustannustehokas tasapaino sisäisen ja ulkoisen henkilöstön välillä sekä toisaalta turvallisuusnäkökohtien ja saavutettavuuden ja avoimuuden välillä, jotta parlamentti olisi yhä mahdollisimman avoin toimielin, jota kansalaisten on helppo lähestyä; korostaa, että videovalvonnan lisääminen ei ole toivottava tapa edetä asiassa;

18.

toteaa, että tällä hetkellä parlamentin turvallisuuden heikkoja kohtia on se, että jäsenet voivat tulla rakennuksiin ja poistua niistä ilman, että heidän kulkulupiaan tarkastetaan sähköisesti; katsoo, että kulkuluvan esittämisen pitäisi olla jäsenille pakollista, kun he tulevat parlamenttiin ja poistuvat sieltä;

19.

ottaa huomioon, että jäsenten vierailijoiden sisäänkirjoittautumismenettelyt ovat hitaita ja vaivalloisia komission ja useiden kansallisten parlamenttien menettelyihin verrattuna, vaikka turvallisuus on niissä yhtä tärkeää, ja katsoo, että tämä aiheuttaa vierailijoille, jäsenille ja heidän avustajilleen turhia viivästyksiä ja vaivaa; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan muiden parlamenttien käytäntöjä ja suosittelemaan sen jälkeen parempien menettelyjen hyväksymistä;

20.

korostaa sellaisen selkeän turvallisuusstrategian tarvetta, joka tarjoaa älykkäitä, nykyaikaisia ja huippulaatuisia turvallisuuspalveluja ja johon kuuluu seuraavat mahdolliset osatekijät:

21.

ottaa huomioon parlamentin kolmelle työskentelypaikkakunnalle asennetut lukuisat valvontakamerat (12); kehottaa pääsihteeriä antamaan talousarvion valvontavaliokunnalle 30. kesäkuuta 2011 mennessä yksityiskohtaiset tiedot, joista käy ilmi

22.

panee huolestuneena merkille, että jäsenillä ja henkilöstöllä on yhä enemmän ongelmia tehtäviensä suorittamisessa, koska useat vierailijaryhmät tulevat parlamentin tiloissa työskentelyalueille, joita ei ole alun perin tarkoitettu vierailijoille; pyytää kvestoreita soveltamaan asiaa koskevia sääntöjä tiukemmin erityisesti aikoina, jolloin työmäärä on suuri;

23.

on pahoillaan siitä, että parlamentin ympäristössä ei ole turvallista, ja katsoo, että tiedottamisen ja yhteistyön parantaminen paikallisen poliisin kanssa auttaisi käyttämään resursseja tehokkaammin; kehottaa toimielimiä sopimaan Belgian viranomaisten kanssa turvallisuuden parantamisesta Brysselissä alueella, jossa toimielimet sijaitsevat, muun muassa lisäämällä poliisipartioita;

24.

vaatii tietoja kaikista poikkeuksista henkilöstön tehtäväkierron tavalliseen käytäntöön, jossa henkilöstön jäsenet vaihtavat tehtävää viimeistään oltuaan samassa tehtävässä seitsemän vuotta, ja erityisesti henkilöistä niin kutsutuissa arkaluonteisissa tehtävissä;

25.

on erittäin huolestunut parlamentin tiloissa toimivien ulkoiseen henkilöstöön kuuluvien henkilöiden suuresta määrästä (noin 990); katsoo, että heidän toiminnastaan parlamentin tiloissa olisi oltava maininta alkuperäisessä tarjouseritelmässä ja että yksiköiden olisi perusteltava asianmukaisesti, miksi ne tarvitsevat ulkopuolisia tietotekniikka- tai kiinteistöalan asiantuntijoita paikan päällä; katsoo, että avokonttoreita olisi käytettävä enemmän;

26.

on tyytymätön liialliseen riippuvuuteen ulkopuolisesta (teknisestä) asiantuntemuksesta erityisesti tietotekniikka- ja kiinteistöalalla ja katsoo, että se johtuu sisäisten ja ulkoisten resurssien rakenteellisesta epätasapainosta, ja kehottaa luomaan parlamentin kaikilla toiminta-aloilla kustannustehokkaan tasapainon sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen välillä; katsoo siksi, että olisi suoritettava kustannus-hyötyanalyysi, jotta voidaan tarjota tietoa ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkimista koskevien päätösten tekemiseen;

27.

korostaa tarvetta kehittää parlamentin sisällä korkealaatuista asiantuntemusta kiinteistökysymyksissä, koska se on tärkeää pyrittäessä parantamaan merkittävästi tulevien parlamentin rakennusten hankintojen suunnittelua ja hankintamenettelyjä ja pitkäaikaista vuokraamista; huomauttaa, että toimielinten välisen yhteistyön parantaminen on ratkaisevan tärkeää;

28.

pyytää arviota tappioista, jotka syntyivät, kun parlamentin vanha rakennus Brysselissä myytiin alueiden komitealle, ja ottamaan arviossa huomioon tällä hetkellä ostettavien tai vuokrattavien toimistojen neliöhinnan;

29.

kehottaa pääsihteeriä laatimaan yhdessä infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston ja kaikkien pääosastojen kanssa syvällisen analyysin parlamentin rakennusten todellisesta käytöstä ja kaikkiin käyttäjäryhmiin sovellettavien sääntöjen tarpeesta ja luomaan ensi tilassa yhden yhtenäisen, luotettavan tietokannan, joka sisältää kaiken tarvittavan tiedon parlamentin rakennuksissa toimivista henkilöistä; toteaa, että puhemiehistön päätös parlamentin keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöpolitiikasta on hyvä lähtökohta tässä asiassa; kehottaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa panemaan tarkasti täytäntöön toimintasuunnitelman, josta on sovittu sisäisen tarkastajan kanssa; kehottaa laatimaan laskelman, jossa verrataan käytössä olevien toimistoneliöiden perusteella investointi-, velanhoito- ja ylläpitokustannuksia Brysselin Eurooppa-korttelin nykyisiin vuokriin; vaatii suorittamaan nettonykyarvolaskelman ennen uusien toimistokiinteistöjen hankkimista;

30.

panee merkille, että toinen päiväkoti Brysselissä on ensisijainen hanke, ja vaatii siksi uutta työtilaa; kehottaa suorittamaan uusia toimistotiloja koskevan kysymyksen yhteydessä jäsenten keskuudessa tutkimuksen, jossa arvioidaan, pitävätkö jäsenet toisen avustajan työhuonetta tarpeellisena uusien avustajien palvelukseen ottamista ajatellen;

31.

pitää toivottavana, että parlamentin rakennukset sijaitsevat lähekkäin; muistuttaa kuitenkin, että tämä ajattelu on ristiriidassa sen seikan kanssa, että virallisia työskentelypaikkakuntia on kolme; painottaa tässä yhteydessä, että Euroopan parlamentin välittömässä läheisyydessä Brysselissä on riittävästi vuokrattavana olevaa toimistotilaa, jonka avulla voitaisiin täyttää tilatarpeet keskipitkällä aikavälillä ja saavuttaa samalla parlamentin rahoituksen ja toiminnan tehokkuutta koskevat ja ekologiset tavoitteet;

32.

kehottaa hallintoaan neuvottelemaan komission kanssa toimielinten välisestä sopimuksesta Eurooppa-talojen (Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen) ostamiseen liittyvistä rahoitusjärjestelyistä ja sisällyttämään sopimukseen selkeät kappaleet kustannusten vähentämisestä;

33.

pitää myönteisenä entistä johdonmukaisempaa suhtautumista tieto- ja viestintätekniikkaan sekä alaa koskevan kattavan strategian laatimista; on tyytyväinen myös siihen, että kyselylomakkeeseen antamissaan vastauksissa hallinto sitoutui käynnistämään tutkimuksen, joka koskee mahdollisuuksia korvata ulkopuolinen henkilöstö;

34.

korostaa tietotekniikkasovellusten kehitysprosessin osalta, että riippuvuus ulkopuolisista asiantuntijoista on suuri rakenteellinen ongelma ja siitä aiheutuu vakavia oikeudellisia ja operatiivisia riskejä; kannattaa sen vuoksi huomattavia muutoksia tietohallinto-osaston hallinto- ja valvontajärjestelmiin, myös muiden pääosastojen tiiviimpää ja varhaisempaa osallistumista sovellusten kehittämisen kaikkiin osa-alueisiin, koska siten voidaan lisätä käyttäjien omavastuuta ja vastuullisuutta kunkin hankkeen tuloksesta;

35.

kehottaa näin ollen innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa panemaan tarkasti täytäntöön toimintasuunnitelman, josta on sovittu sisäisen tarkastajan kanssa, ja pyrkimään siihen, että parlamentin henkilöstö ja ulkoiset henkilöresurssit ovat sopivassa suhteessa, sekä pyrkimään asianmukaiseen tasapainoon sovellusten sisäisen kehitystyön ja suoritekohtaisten hankintojen välillä; panee merkille, että Euroopan henkilöstövalintatoimiston luetteloissa ei ole riittävästi päteviä henkilöitä tietotekniikan turvallisuuden alalla; kannattaa myös ehdotusta järjestää kiireesti erillisiä AD 7 -tason kilpailuja tällä alalla;

36.

on tyrmistynyt henkilöstön jäsenille korvattavista verkkovierailuna tapahtuvan verkossa navigoinnin huimista kustannuksista, kun nämä eivät kiinnitä huomiota kasvaviin kustannuksiin ollessaan Strasbourgissa ja muualla Brysselin ulkopuolella; kehottaa tietotekniikan hallinnoijia luomaan valvontavälineen, jonka avulla havaitaan kustannusten jyrkät nousut varhaisessa vaiheessa ja voidaan siten estää äärimmäisen korkeat kustannukset;

37.

kiinnittää huomiota siihen, että ulkopuolisten yritysten käytön lisääntyminen tietotekniikkahankkeiden toteutuksessa on taloudellisesti vahingollista ja siihen liittyy riski, että parlamentti menettää tärkeän osan tietämyksestä sekä mahdollisuuden hallinnoida ja valvoa ulkopuolisten palveluntarjoajien toteuttamia hankkeita; vaatii lisäksi, että päätökset ulkopuolisten yritysten käytöstä perustuvat kustannus-hyötyanalyysiin; ottaa myös huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan rooli ja merkitys Euroopan parlamentin työssä kasvaa, ja pitää siksi tärkeänä lisätä tieto- ja viestintätekniikan hallinnan painoarvoa myös siksi, että voidaan parantaa turvallisuutta; vaatii innovoinnin ja teknisen tuen pääosastolta tietoja tietokonekeskusten ulkoistamisen kustannuksista verrattuna pääosaston vuoden 2010 toimintakertomuksessa ilmoitettuihin aikaisempiin kustannuksiin;

38.

palauttaa mieliin kantansa, joka esitettiin 5. toukokuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa ja jonka mukaan poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn käytön lisääntyminen sekä määrällisesti että suhteellisesti vuosina 2007–2008 vaatii selvästi tulojen ja menojen hyväksyjiä ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi, ja palauttaa mieliin pääsihteerille osoittamansa kehotuksen raportoida talousarvion valvontavaliokunnalle toteutetuista toimista 1. syyskuuta 2010 mennessä;

39.

on huolestunut poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn käytön jatkuvasta lisääntymisestä ja toistaa pääsihteerille ja valtuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille esittämänsä kehotuksen ryhtyä tehokkaisiin ja vaikuttaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja raportoida toteutetuista toimista asiasta vastaavalle valiokunnalle 30. syyskuuta 2011 mennessä; kehottaa hallintoaan myös valvomaan edelleen tiukasti näitä menettelyjä, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen suhteen, ja asettamaan tehostettuja ja varoittavia seuraamuksia, jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia;

40.

toteaa, että parlamentin sisäisten rakenteiden organisaatio ja toimivallan jakautuminen niiden kesken on määritelty parlamentin työjärjestyksessä; tähdentää, että työjärjestys on hyvän säädöskäytännön demokraattisen prosessin keskeinen osatekijä;

41.

katsoo, että mahdollisuutta esittää kirjallisia kysymyksiä muille toimielimille olisi parannettava laatimalla kutakin toimielintä varten asianmukaiset lomakkeet sekä mukauttamalla parlamentin työjärjestystä;

42.

toteaa, että Euroopan parlamentin tulot varainhoitovuonna 2009 olivat määrältään 141 250 059 euroa (151 054 374 euroa vuonna 2008) ja että määrään sisältyy 27 576 932 euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

43.

panee merkille seuraavat rahamäärät, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2009 on päätetty:

44.

katsoo, että taulukkoon olisi lisättävä uusi, edellisen vuoden tiedot sisältävä sarake, koska se parantaisi seurattavuutta ja helpottaisi vertailua;

45.

panee tyytyväisenä merkille, että vuosi 2009 oli ensimmäinen, jolloin ei tehty yhtään keräilysiirtoa varainhoitovuoden lopussa, koska keräilysiirtojen mahdollisuutta oli käytetty monena vuotena (yleensä rakennusten ostamiseen suorittamalla aikaistetusti pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvia maksuja), mikä on merkki paremmasta talousarviosuunnittelusta ja kurinalaisuudesta ja ansaitsee kiitosta; kannustaa hallintoaan pyrkimään edelleen tähän tavoitteeseen tulevaisuudessa ja välttämään mahdollisuuksien mukaan keräilysiirtojen käyttämistä;

46.

pitää myönteisenä pääsihteerin johtavan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa 2. heinäkuuta 2010 antamaa lausumaa, joka koski tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisia toimintakertomuksia vuodelta 2009 ja jossa hän vakuutti saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

47.

toteaa, että nykyisin kukin pääjohtaja (valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä) laatii oman vuotuisen toimintakertomuksensa ja että koko toimielimen kattavaa toimintakertomusta ei laadita eikä hyväksytä; kehottaa pääsihteeriä harkitsemaan helppolukuisemman konsolidoidun version (yhteenvedon) laatimista vuotuisista toimintakertomuksista vuoden 2010 vastuuvapausmenettelyä varten, kuten muissa toimielimissä jo tehdään, ja varmistamaan tässä yhteydessä, että kertomusten liitteitä ei skannata vaan ne siirretään sellaisessa muodossa, että tietokonehaut ovat mahdollisia; katsoo, että selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta ei kuulu ehdotettuun vuotuisten toimintakertomusten yhteenvetoon;

48.

toteaa, että Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen 8 artiklan 4–7 kohdassa valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä vaaditaan edelliseltä vuodelta annettavan toimintakertomuksen lisäksi raportoimaan johtavalle valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle suorittamistaan tehtävistä antamalla vuoden aikana kolme kertomusta (yksi varainhoitovuoden alussa, toinen 15. kesäkuuta ja kolmas 15. lokakuuta); kannattaa tämän raportointirasitteen keventämistä ja yksinkertaistamista siten, että pääjohtajat laativat vuotuisesta toimintakertomuksestaan vain yhden version;

49.

painottaa kuitenkin, että valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien raportointivelvollisuuksien yksinkertaistaminen tällä tavoin ei saisi vaikuttaa heidän velvollisuuteensa tiedottaa johtavalle valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kaikista tärkeistä toimista, joilla on todennäköisesti rahoitusvaikutuksia talousarvioon, sekä kaikista merkittävistä tapahtumista, jotka saattavat vaarantaa määrärahojen hyvän hallinnoinnin tai estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen;

50.

panee merkille, että raportoinnissa on joitakin heikkouksia, jotka liittyvät vuotuisten toimintakertomusten sisäisen valvonnan vähimmäisvaatimuksiin; ehdottaa raportoinnin parantamiseksi, että näitä vaatimuksia tarkastellaan uudelleen ja luodaan integroitu sisäisen raportoinnin järjestelmä;

51.

toistaa pääsihteerille esittämänsä kehotuksen (13) tiedottaa talousarvion valvontavaliokunnalle niistä täsmällisistä toimenpiteistä, aikataulut mukaan luettuina, jotka hän on toteuttanut tai aikoo toteuttaa, jotta voidaan lujittaa parlamentin sisäistä valvontajärjestelmää; muistuttaa, että nämä tiedot olisi pitänyt toimittaa 31. joulukuuta 2010 mennessä;

52.

ehdottaa, että avoimuuden lisäämiseksi parlamentin sisällä parlamentin hallinnollisten yksikköjen ja muiden yksikköjen tehtävänkuvaukset, työohjelmat ja hallintokaavio asetetaan nähtäväksi parlamentin sisäiselle verkkosivustolle, kuten komissiossa jo tehdään;

53.

toteaa, että sen selvittäminen, mihin eri budjettikohtien määrärahat todellisuudessa päätyvät tai miten ne käytetään, vaatii parlamentin jäseniltä ja kansalaisilta huomattavaa vaivannäköä; ehdottaa näin ollen seurattavuuden lisäämiseksi sellaisen käyttäjäystävällisen välineen luomista internetiin, joka osoittaa rahavirrat sekä lukuina että viivadiagrammina, joka kuvaa kyseisiä lukuja ja esittää tarpeelliset yhteydet ketjun toimijoiden välillä toimen eri vaiheissa, jotta rahavirrat ovat helposti tunnistettavissa ja varojen käyttö voidaan jäljittää mahdollisimman konkreettisesti ja ottaa samalla aina huomioon yksityisyyden suoja;

54.

panee merkille, että keskusyksiköt laativat tuloja ja menoja hyväksyvien yksiköiden antamien tietojen perusteella budjettivallan käyttäjälle vuosikertomuksen vuonna 2009 tehdyistä hankintasopimuksista (14) ja esittivät seuraavan eritelmän kaikista vuosina 2009 ja 2008 tehdyistä hankintasopimuksista:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2009, s. 3–4)

55.

korostaa, että hankintasopimusten arvo on noin kolmasosa parlamentin koko talousarviosta ja että julkiset hankinnat ovat kaikkien altein ala huonolle hallinnolle; toistaa siksi vaatimuksensa arvioida säännöllisesti hankintajärjestelmiä ja erityisesti suorittaa neuvottelumenettelyn ja rajoitetun menettelyn mukaisesti tehdyille sopimuksille sisäisiä tarkastuksia;

56.

kehottaa pääsihteeriä raportoimaan, onko vähäisten hankintojen ylärajan nostaminen 25 000 eurosta 60 000 euroon vuonna 2007 parantanut pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua menettelyyn, mikä oli korotuksen tarkoitus, heikentämättä kuitenkaan oleellisesti hankintamenettelyn valvontaa; toteaa, että tällaisten hankintojen osuus oli vain 0,76 prosenttia kaikkien hankintojen arvosta, mutta 39,29 prosenttia tehtyjen sopimusten lukumäärästä;

57.

panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2009 ja 2008 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2009, s. 5)

58.

panee erityisesti merkille, että vuonna 2009 poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn käyttö lisääntyi tasaisesti (kasvu tosin hitaampaa kuin vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007), kuten seuraavasta erittelystä käy ilmi; odottaa, että tulevina vuosina tämä kehityssuunta muuttuu merkittävästi:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2009, s. 9)

59.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että maksuissa ei kaiken kaikkiaan ilmennyt olennaisia virheitä, eikä tilintarkastustuomioistuin havainnut olennaisia puutteita arvioidessaan, ovatko valvontajärjestelmät varainhoitoasetuksen mukaisia;

60.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että 20 tapauksesta viidessä asianomaisille yksiköille ei ollut toimitettu todentavia asiakirjoja, joilla varmistetaan henkilöstön jäsenten luokittelua väliaikaisiksi tai sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi koskevien sääntöjen noudattaminen ja varmistetaan kielitaitoa, asepalvelusta tai muita velvoitteita koskevien vaatimusten täyttyminen; panee merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä antamat vastaukset;

61.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon (15), jonka mukaan 30 tapauksesta 16:ssa ei ollut päivitetty parlamentin yksiköiden käytettävissä olevia tietoja, joilla varmistetaan, että henkilöstösääntöjen mukaiset etuisuudet suoritetaan henkilöstölle yhteisön säännöksiä ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä noudattaen; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että sen vuoksi on olemassa riski, että etuisuuden saajan tilanne on muuttunut ja toimielin suorittaa virheellisiä tai aiheettomia maksuja;

62.

panee tyytyväisenä merkille parlamentin hallinnon vastaukset, joiden mukaan vuonna 2009 on käynnistetty kampanja, jolla pyritään tarkastamaan, onko kotitalouslisän maksaminen henkilöstön jäsenille, joilla ei ole huollettavia lapsia, yhä perusteltua, ja nyt parlamentti aikoo tarkastaa säännöllisesti henkilöstön tilanteen ja vuodesta 2010 alkaen tarkastaminen on automatisoitu ja siihen käytetään sähköistä lomaketta, mikä mahdollistaa henkilöstön hallinnollisten ja henkilötietojen tarkastamisen vähintään kerran vuodessa;

63.

ottaa huomioon, että talousarvion toteuttamista koskevien, 27. huhtikuuta 2005 hyväksyttyjen parlamentin sisäisten sääntöjen 12 artiklan 9 kohdassa määrätään, että sisäisen tarkastajan toimivalta ei kata niitä parlamentin talousarviosta suoritettuja määrärahoja, joita poliittiset ryhmät hallinnoivat; panee lisäksi merkille, että näiden määrärahojen käytöstä annetuissa erityisissä säännöissä vaaditaan, että jokainen poliittinen ryhmä laatii varainhoidosta omat sisäiset sääntönsä ja ottaa käyttöön sisäisen valvonnan järjestelmän;

64.

tähdentää, että kaikilla poliittisilla ryhmillä on oltava vuosittain ulkoinen tarkastus ja niiden on esitettävä ulkoinen tarkastuslausunto;

65.

korostaa, että poliittisilla ryhmillä on velvollisuus ottaa käyttöön oma sisäisen valvonnan järjestelmänsä ja että sen ei pitäisi olla parlamentin sisäisen tarkastajan velvollisuus, ja kehottaa puhemiehistöä kuulemaan poliittisia ryhmiä siitä, kuinka tarkastuksia koskevia muita määräyksiä voidaan kehittää;

66.

panee tyytyväisenä merkille, että siirtojen laskenta suoritettiin samalla tavalla kuin vaalivuonna 2004, jolloin 50 prosentin sääntöä sovellettiin kahdelta kuuden kuukauden jaksolta koottuihin numerotietoihin;

67.

panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion valvontavaliokunnalle 19. marraskuuta 2010 toimitetut kirjalliset vastaukset vuotta 2008 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan olivat laadultaan hyvät; pahoittelee kuitenkin, että vastauksia ei ollut mahdollista saada ennen vuoden 2009 vastuuvapausmenettelyn alkua; toivoo, että vuoden 2010 vastuuvapausmenettelyä varten pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan välinen keskustelu voidaan käydä ennen lokakuun 2011 loppua;

68.

toistaa 5. toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa pääsihteerille esittämänsä kehotuksen ottaa yhteyttä muihin EU:n toimielimiin, jotta tehdyistä tutkimuksista voidaan perustaa keskustietokanta ja antaa ne myös yleisön tutustuttavaksi; kannustaa pääsihteeriä noudattamaan tätä kehotusta erityisesti esittämällä komissiolle, että se perustaisi tällaisen tietokannan; pyytää, että parlamentille tiedotetaan asianmukaisesti tästä aloitteesta, ja odottaa sitä ennen, että parlamentin tutkimukset julkistetaan kattavasti parlamentin verkkosivustolla;

69.

on ilahtunut siitä, että pääsihteeri on lähettänyt kirjeet, joissa muistutetaan pääjohtajia siitä, että heidän on pantava täytäntöön ratkaisevan tärkeät toimet, joista on sovittu sisäisen tarkastajan ja yksiköiden kesken;

70.

on tyytyväinen 5. toukokuuta 2010 antamassaan vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämänsä henkilöstökomitean järjestämiä hiihtolomia koskevan arvostelun johdosta toteutettuihin toimiin; palauttaa mieliin, että uusien sääntöjen mukaan parlamentin rahoitusosuus voidaan myöntää vain enintään AST 4 -palkkaluokkaan kuuluvien virkamiesten lapsille ja että nykyisin lasten lukumäärä vaikuttaa tukeen (16);

71.

on tyytyväinen siihen, että 1. syyskuuta 2009 alkaen sisäisen tarkastuksen yksikkö on kuulunut hallinnollisesti pääsihteerin alaisuuteen; on ilahtunut siitä, että tämä merkittävä muutos on sisäisen tarkastuksen yksikön organisaation riippumattomuutta koskevien ammattimaisten vaatimusten mukainen ja sen avulla lisätään sekä sisäisen tarkastustoiminnan vaikuttavuutta että tarkastettujen yksiköiden käsitystä tämän yksikön riippumattomuudesta ja puolueettomasta roolista;

72.

toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa 13. tammikuuta 2011 ja kertoi tehneensä vuonna 2009 seuraavat tarkastukset:

73.

panee merkille sisäisen tarkastajan esittämät näkemykset seuraavista seikoista ja kannattaa niitä:

74.

katsoo, että sisäiset tarkastuskertomukset olisi annettava erityisehdoin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenille; kehottaa kyseisen valiokunnan puheenjohtajaa sopimaan näistä edellytyksistä pääsihteerin kanssa;

75.

panee tyytyväisenä merkille, että riskinhallintajohtaja aloitti tehtävässään 1. kesäkuuta 2010 ja raportoi suoraan pääsihteerille; ymmärtää, että yksikön koko henkilöstöä ei ole mahdollista ottaa palvelukseen vuonna 2011, ja ottaa huomioon, että ensimmäinen riskiprofiili on tarkoitus esittää vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla ja että riskinhallinnan lähestymistapa ja strategia laaditaan pääsihteerin johdolla kesään 2011 mennessä; edellyttää, että asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedotetaan kattavasti kaikista parlamentin riskinhallinnan uusista tapahtumista ja strategisista asiakirjoista ja että sille toimitetaan riskinhallintajohtajan vuotuinen toimintakertomus vuoden 2010 vastuuvapausmenettelystä alkaen;

76.

katsoo, että vaikka taloudellista riskiä ei olisi, parlamentin olisi vältettävä mahdollisuuksien mukaan mainetta koskevia riskejä, yksilöitävä strategiset riskit (erityisesti tietotekniikka- ja kiinteistöpolitiikassaan), varmistettava, että keskushallinnon tasolla toimii tehokas riskinhallintajärjestelmä, joka sisältää sovitun menettelyn riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, näihin riskeihin puuttumiseksi ja siitä raportoimiseksi, ja saatava valvonta- ja päätöksentekoelimet vakuuttuneiksi siitä, että riskinhallinta on toimivaa ja että riskeihin puuttuminen, sisäiset tarkastukset mukaan lukien, on asianmukaista;

77.

kehottaa pääsihteeriä laatimaan riskinhallintajohtajan avustuksella johdonmukaisen, koko toimielimen kattavan menettelytavan arkaluonteisten tointen tunnistamiseksi ja hallinnoimiseksi;

78.

panee merkille, että H1N1-influenssaepidemian estämiseksi syyskuun puolivälin 2009 ja maaliskuun lopun 2010 välisenä aikana toteutettujen toimien kustannukset olivat korkeat eli noin 1 261 000 euroa; korostaa tarvetta arvioida tulevaisuudessa rokotetta todennäköisesti pyytävien ihmisten lukumäärä ennen rokotteiden hankkimista;

79.

ottaa huomioon parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien (ulkoasioiden pääosasto) kustannukset, jotka olivat vuonna 2009 noin 4 301 000 euroa;

80.

korostaa aihekohtaisen tietämyksen hallinnan keskeistä merkitystä erityisesti valiokuntien työssä sekä niiden toiminta-alaa koskevan jatkuvan ja ajantasaisen tiedon tarvetta; muistuttaa, että viime vaalikausien aikana Euroopan parlamenttiin on valittu useita uusia jäseniä; kehottaa puhemiehistöä pohtimaan mahdollisuutta tarjota jäsenille lisää aihekohtaista tietoa ja koulutusta, johon kuuluu myös uusia 18 uutta ylimääräistä jäsentä (17) ja tulevia Kroatian tarkkailijoita koskevat erityistoimenpiteet;

81.

pitää myönteisenä tukijärjestelmän perustamista valtuuskuntien turvallisuuden takaamiseksi kolmen työskentelypaikkakunnan ulkopuolella ja ottaa huomioon, että sen keskeinen tavoite on tarjota parlamentille kaikki tarvittavat tiedot valtuuskunnan jäsenten auttamiseksi hätätilanteessa; kiinnittää huomiota ympäri vuorokauden toimivan neuvontapalvelun, turvallisuusyksikön päivystävän virkamiehen, asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen ja turvallisuuskatsausten sekä tulevan kriisiryhmän perustamisen merkitykseen; haluaa tietoa tämän toimen kokonaiskustannuksista;

82.

toteaa, että 31. joulukuuta 2009 viestinnän pääosaston käytettävissä oli 722 tointa ja että sen hallinnoimat lopulliset määrärahat olivat 80 935 000 euroa; pyytää tarkastelemaan uudelleen toimien lukumäärää ja sijoittamista ja antamaan yksityiskohtaisen selvityksen niiden tarpeesta sekä viestinnän pääosaston laatiman analyysin toiminnan vaikutuksista ja tuloksista;

83.

epäilee, tarvitseeko pääosasto tuloksista ja strategisesta hallinnosta vastaavan yksikön sekä lisäksi suunnittelusta ja strategiasta vastaavan yksikön ja resurssiyksikön; kehottaa pääsihteeriä tarkastelemaan näitä rakenteita uudelleen ja harkitsemaan, voidaanko tällaisen yksikön perustamista pitää alkuna prosessille, jolla luodaan suuria ja tarpeettomia pääjohtajien ”kabinetteja”;

84.

toteaa, että useimmat parlamentin tiedotustoimistojen päälliköt allekirjoittivat yhteisen kirjeen, jossa kyseenalaistettiin pääosaston talousarviohallinnon näkökohtia, ja kehottaa pääsihteeriä tutkimaan tilanteen ja tutkimaan, johtaako keskusyksikköjen, kuten tuloksista ja strategisesta hallinnosta vastaavan yksikön ja suunnittelusta ja strategiasta vastaavan yksikön, perustaminen pääosastoon henkilöstön vähentämiseen ensisijaisista tehtävistä, kuten talousarviohallinnosta, ja vaikuttaako se pääosaston tehokkuuteen;

85.

vaatii, että budjettikohdassa 3 2 4 2 tietyt toimet ja niihin liittyvät kustannukset olisi eriteltävä selvästi ja avoimesti;

86.

pahoittelee erittäin pitkää viivästystä vierailukeskuksen avaamisessa (jonka oli alun perin tarkoitus tapahtua vuoden 2009 vaaleihin mennessä) sekä huonoa suunnittelua ja hallinnolta saadun tuen riittämättömyyttä alkuvaiheessa; toteaa, että keskus on nyt suunniteltu avattavaksi loka-marraskuussa 2011; toistaa vaatimuksensa saada yksityiskohtainen selvitys tämän pitkän viivästyksen tarkoista syistä sekä hankkeen kustannusten kasvusta, hankintamenettelyjen analyysi mukaan luettuna;

87.

korostaa tarvetta varmistaa vierailijaryhmille helppo kulkuyhteys (käytävä) vierailukeskuksen, istuntosalin ja tulevan Euroopan historian talon välille; kehottaa pääsihteeriä antamaan talousarvion valvontavaliokunnalle 30. syyskuuta 2011 mennessä konkreettisen suunnitelman tällaisen kulkuyhteyden toteuttamisesta sekä arvion siihen liittyvistä enimmäiskustannuksista;

88.

pahoittelee, että vain parlamentin puhemiehistö teki päätöksiä Euroopan historian talosta; kehottaa ottamaan parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat mukaan, kun Euroopan historian talon konseptista tehdään uusia päätöksiä; kannustaa keskustelemaan mahdollisuudesta järjestää ensimmäisessä vaiheessa näyttelyjä eri puolilla Eurooppaa; kehottaa kehittämään Euroopan historian talon konseptia erillisenä ja itsenäisenä oikeudellisena elimenä, jolla on mahdollisimman vähän vaikutuksia parlamentin hallinnolliseen talousarvioon;

89.

haluaisi saada tietoja Euroopan historian talon kokonaiskustannuksista ja kehottaa pääsihteeriä antamaan tietoja toimista, joihin ryhdytään kummankin hankkeen vierailijamäärän huomattavan kasvun vuoksi sekä pysäköintitilan suhteen (bussit, autot) että helpon pääsyn varmistamiseksi rakennuksen edustalle;

90.

palauttaa mieliin, että kutsuttujen vierailijaryhmien vierailusta aiheutuneet kulut olisi korvattava ryhmänjohtajalle ja että parlamentin olisi laadittava selvitys, jossa tarkastellaan, onko järjestelmä, jossa virallisten vierailijaryhmien matkakuluista maksetaan korvaus, riittävä ottaen huomioon vierailijaryhmien erilaiset lähtöpaikat ja vierailukohteet;

91.

pahoittelee, että EuroparlTV:tä ei voi pitää onnistuneena hankkeena, koska sen suorien yksittäisten käyttäjien määrä on hyvin pieni (18) (pois lukien katsojat, jotka katsovat EuroparlTV:tä alueellisten televisioiden kanssa tehtyjen kumppanuussopimusten perusteella), vaikka sen vuotuiset määrärahat ovat huomattavat, noin 9 000 000 euroa; kehottaa siksi laatimaan EuroparlTV:stä kustannus-hyötyarvion, jotta tällä alalla voidaan luoda säästöjä;

92.

toteaa, että parlamentti on viime vuosina kasvattanut huomattavasti jakamiensa palkintojen määrää ja niiden määrärahoja (19); epäilee, kuuluvatko palkinnot parlamentin keskeiseen toimivaltaan ja keskeisiin tehtäviin, jotka johtuvat sen lainsäädäntö-, talousarvio- ja valvontaoikeuksista; pyytää, että puhemiehistö ei aloita uusien palkintojen rahoittamista ja valmistelee nykyisten palkintojärjestelmien uudelleentarkastelua;

93.

pahoittelee, että viestinnän pääosasto on jo käynnistänyt vuoden 2011 journalismipalkintoa koskevan menettelyn huolimatta parlamentin päätöslauselmassaan (20) esittämästä kannasta, jonka mukaan journalismipalkinto ei ole asianmukainen, koska parlamentin ei pitäisi myöntää palkintoja toimittajille, joiden tehtävä on tarkastella kriittisesti EU:n toimielimiä ja niiden työtä; kehottaa poistamaan vuoden 2012 palkinnon;

94.

kehottaa esittämään avoimesti kaikki kustannukset, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti Euroopan parlamentin myöntämiin palkintoihin;

95.

toteaa huolestuneena, että vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti putosi 43,2 prosenttiin huolimatta huomattavista toimista, joilla pyrittiin lujittamaan parlamentin omaa vaalikampanjaa, jonka kustannukset olivat noin 5 676 000 euroa;

96.

toteaa, että Euroopan parlamentin yhteystoimiston perustamisesta vuosina 2009 ja 2010 Yhdysvaltojen kongressiin arvioidaan syntyvän yhteensä noin 400 000 dollarin vuotuiset kustannukset, mikä on tulosta komission kanssa tehdystä hallinnollisesta järjestelystä; toteaa, että toimiston perustamiseen ei liity uusien virkojen perustamista, koska virat siirretään, toteutetaan pitkäaikaisina virkamatkoina ja vuoden pituisina virkamatkoina; on huolestunut mahdollisista tulevista kustannuksista ja vaatii, että asiasta vastaaville valiokunnille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti kaikista tulevista tätä toimistoa koskevista suunnitelmista, joilla on merkittäviä rahoitusvaikutuksia;

97.

korostaa, että Euroopan kansalaisuudesta on tarpeen tiedottaa jatkuvasti ja siten, että tiedotus jakautuu tasaisesti; painottaa sen vuoksi parlamentin tiedotustoimistojen tasapainoisen sijainnin merkitystä;

98.

toteaa, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä (hieman alle 6 000 000 euroa eli 1,4 prosenttia alamomentista 1200 (palkat ja palkanlisät)) selittyy neuvoston joulukuussa 2009 tekemällä päätöksellä hyväksyä ainoastaan 1,85 prosentin vuotuinen palkkamukautus, vaikka talousarviota oli tarkistettu komission ilmoittaman ja ehdottaman 3,7 prosentin mukautuksen perusteella;

99.

ottaa huomioon, että parlamentin jäsenten avustajia koskevien uusien sääntöjen käyttöönoton jälkeen henkilöstöasioiden pääosaston oli käsiteltävä 1 770 uutta sopimusta, jotka tehtiin uusien sääntöjen mukaisesti, ja että suurin osa työstä keskittyi vuodelle 2009; toteaa, että kaiken kaikkiaan tätä operaatiota voidaan pitää onnistuneena;

100.

pahoittelee, että perheenjäsenten palkkaaminen avustajiksi on yhä mahdollista jäsenten asemaan koskeviin sääntöihin tehtyjen poikkeusten nojalla, jotka puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 23. marraskuuta 2009; kehottaa hallintoa arvioimaan tarkasti sellaisten vielä olemassa olevien tapausten perustelut, joissa on kyse tällaisesta palvelukseenottamisesta; kehottaa pääsihteeriä harkitsemaan sellaisten erityisten sääntöjen laatimista, joilla jäseniä kielletään palkkaamasta avustajiksi toistensa perheenjäseniä;

101.

panee merkille, että parlamentin pääsihteeristön henkilöstöstä huomattava osa on yhden tietyn jäsenvaltion kansalaisia (heidän osuutensa on 13,5 prosenttia, eli suurin kaikista kansallisuuksista); palauttaa mieliin, että pääsihteeristön on palveltava kaikista jäsenvaltioista kotoisin olevia jäseniä tasapuolisesti ja että tämä olisi otettava paremmin huomioon henkilöstössä;

102.

painottaa, että on tarpeen edelleen järkeistää kolmen toimipaikan välisiä virkamatkoja ja perustella ne ja seurata niitä paremmin, jotta voidaan välttää tarpeettomat matkat ja kustannukset ja erityisesti ottaa huomioon tulossa olevan sisäisen tarkastuksen yksikön suorittaman avustajia koskevan tarkastuksen tulokset; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan osana vastuuvapausmenettelyä järkeistämisen jatkamisen tuloksena saavutettujen säästöjen kokonaismäärästä;

103.

ilmaisee huolensa sääntöjenvastaisesta laskutuksesta, jossa ei ole näyttöä petollisista aikeista, koska se osoittaa, että infrastruktuurin ja logistiikan pääosaston sisäinen valvontajärjestelmä ei kyennyt estämään tapausta; kehottaa toistamiseen infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa panemaan tarkasti täytäntöön toimintasuunnitelman, josta on sovittu sisäisen tarkastajan kanssa;

104.

panee merkille, että parlamentin virka-autoyksikön kustannukset olivat 1 272 932 euroa Strasbourgissa ja 2 352 756 euroa Brysselissä; panee samoin merkille, että parlamentti allekirjoitti virka-autoyksikölle uuden sopimuksen, jonka kokonaisarvo on arviolta 5 250 000 euroa (neljän vuoden aikana);

105.

kehottaa puhemiehistöä tarkastelemaan uudelleen henkilökohtaisten virka-autojen käyttäjiä koskevia sääntöjä, jotta voidaan lopettaa nykyinen käytäntö, jossa autoja ajetaan tyhjinä pitkiä matkoja pelkästään lyhyitä virkamatkoja varten (lentokentiltä kaupungissa sijaitsevaan lopulliseen määränpäähän ja takaisin); korostaa tällaisten käytäntöjen aiheuttamia kustannuksia; kehottaa puhemiehistöä etsimään edullisempia vaihtoehtoja, jotta veronmaksajien rahoille voidaan tarjota parasta vastinetta;

106.

katsoo, että parlamentin rakennuksissa olevien palvelujen, joita ei tarvita toimielimen toimintaa varten vaan joita voittoa tuottavat yritykset tarjoavat parlamentin rakennuksissa, on rahoitettava itse itsensä eikä niitä pitäisi rahoittaa suoraan tai epäsuorasti parlamentin talousarviosta maksettavilla avustuksilla ja että kaikki maksettuja kustannuksia koskevat poikkeukset on esitettävä erikseen talousarviossa ja ne on perusteltava asianmukaisesti;

107.

ottaa huomioon, että parlamentin rakennuksissa on käytettävissä paljon erilaisia tiloja ruokaloille, baareille ja vähittäismyymälöille, ja katsoo, että jos kilpaileville ravintola-alan yrityksille, myös tunnetuille ja nimekkäille ketjuille (kahviloille, voileipäbaareille, ravintoloille), annettaisiin mahdollisuus toimia parlamentin tiloissa, ne voisivat tarjota henkilöstölle parempia palveluita; kehottaa laatimaan suunnitelman, josta käy ilmi, kuinka erilaisista ravintolapalveluista voitaisiin käynnistää erikseen tarjouskilpailu, kun nykyiset sopimukset päättyvät;

108.

vaatii lisätietoja ruokala- ja ravintola-alan toiminnasta, erityisesti vuotuisen avustuksen ja tuloksen suhteesta;

109.

korostaa, että työn korkean tason ylläpitämisen ohella on tarpeen myös tehostaa kieliresurssien käyttöä ja valvoa niiden kustannuksia tarkkailemalla kunkin kieliyksikön kokonaistyömäärää ja varmistamalla, että kokouspyyntöjen ja tulkattavien valtuuskuntavierailujen myöhäisestä perumisesta sekä monikielisyyttä koskevissa käytännesäännöissä määrättyjen kääntämisen määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuvia kustannuksia vähennetään; vaatii valiokuntia, valtuuskuntia ja poliittisia ryhmiä, jotka rikkovat jatkuvasti käytännesäännöissä määrättyjä määräaikoja, noudattamaan niitä tiukemmin;

110.

katsoo, että kääntämisen ulkoistaminen voi tuottaa huomattavia säästöjä, mutta olisi ryhdyttävä toimiin ulkoisten käännösten laadun parantamiseksi; kannattaa kaikkien EU:n toimielinten yhteisen Euramis-tietokannan käytön lisäämistä ja muiden kääntämisen alan teknisten välineiden (kuten DocEP:n ja Euramisin/käännösmuistien integroitu yhtenäinen järjestelmä) kehittämistä, koska niiden tavoitteena on välttää kaksinkertainen kääntäminen ja alentaa kääntämisen kustannuksia; korostaa kuitenkin, että yksikään konekäännösjärjestelmä ei voi korvata kääntäjiä kokonaan;

111.

on huolestunut joidenkin kieliyksikköjen henkilöstövajeesta ja siitä, että uusien tulkkien ja kääntäjien saaminen voi olla vaarassa, koska joissakin jäsenvaltioissa ei ole korkeakoulutasoista opetusohjelmaa; korostaa myös tulevaa ongelmaa, joka aiheutuu 15 jäsenvaltion kielten tulkkien ja kääntäjien sukupolvenvaihdoksesta, koska heistä suuren osan odotetaan jäävän eläkkeelle seuraavien 5–10 vuoden kuluessa;

112.

antaa suurta tunnustusta parlamentin tulkkauspalvelujen korkeasta laadusta ja pitää valitettavina tilanteita, joissa tulkkaus on järjestetty tietyille kielille mutta sitä ei käytetä; korostaa, että tarvitaan toimia, joilla alennetaan tarpeettomasta tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia kokouksissa, ja vaatii sen vuoksi kehittämään ja panemaan kiireesti täytäntöön järjestelmän, jonka avulla vältetään tulkkauksen järjestäminen kielille, joita jossakin kokouksessa ei todellisuudessa puhuta;

113.

ehdottaa, että tällaisessa järjestelmässä voitaisiin esimerkiksi työryhmien kokouksissa tarjota automaattisesti tulkkaus kuudelle suurimmalle viralliselle kielelle (FR, DE, EN, PL, ES ja IT) ja tulkkaus kaikille muille virallisille kielille olisi saatavilla vain, jos jäsen esittäisi pyynnön ja ilmoittaisi etukäteen olevansa läsnä, koska näin voitaisiin varmistaa, että jäsenillä on oikeus puhua haluamallaan kielellä, mutta välttää tarpeeton tulkkaus ja turhat kustannukset;

114.

panee huolestuneena merkille varainhoidon pääosaston hankintamenettelyn heikkoudet, jotka sisäinen tarkastaja havaitsi hankintamenettelyjä koskevan tarkastuksen yhteydessä, ja ottaa huomioon, että pankkipalvelujen hankinnan tapauksessa tarpeiden riittävän etukäteisarvioinnin puuttuminen johti ongelmiin tarjouseritelmissä ja antoi viitteitä olennaisista riskeistä, vaikka tarkastus osoitti myös, että nykyiset järjestelyt mahdollistivat asianmukaisen suojatason keskeisiä riskejä vastaan; korostaa, että on kiireesti tarpeen parantaa valvonnan toimintaa, jotta sen yhteydessä voidaan puuttua tehokkaammin havaittuihin riskeihin;

115.

katsoo, että varainhoidon pääosaston yksiköitä ja menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja tehostettava, jotta voidaan nopeuttaa jäsenvaltioihin sijoittautuneiden paikallisten avustajien laskujen käsittelyä ja vähentää jonoja ja byrokraattisia menettelyjä; katsoo, että varainhoidon pääosaston olisi annettava jäsenille nopeammin sähköisessä muodossa olevaa tietoa vielä käytettävissä olevista varoista; katsoo myös, että varainhoidon pääosaston olisi järjestettävä jäsenten henkilöstölle menettelyjä koskevaa koulutusta; katsoo, että tätä varten varainhoidon pääosaston olisi laadittava 30. syyskuuta 2011 mennessä toimintasuunnitelma;

116.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2009 parlamentin jäsenten eläkkeet otettiin ensimmäistä kertaa huomioon talousarviossa;

117.

painottaa, että on tärkeää varmistaa toiminnan jatkuvuus, jos matkatoimisto tekee konkurssin tai kun sen sopimus päättyy; odottaa sähköisen laskutuksen käyttöönottoa, koska sen avulla voidaan huomattavasti yksinkertaistaa toimintaa ja luoda säästöjä;

118.

toteaa, että parlamentilla on sopimus vain yhden matkatoimiston kanssa, ja katsoo, että tällaisessa monopolitilanteessa on riskinä, että jäsenille ja parlamentille ei tarjota parhaita hintoja; vaatii tutkimaan, kuinka matkatoimisto hankkii jäsenille ja avustajille virallisia matkoja varten tai työskentelypaikkakuntien välillä matkustaville jäsenille tarjoamansa matkaliput, ja toteaa, että tarjottavat liput eivät aina ole markkinoiden edullisimpia tietyn kategorian lippuja;

119.

pyytää varainhoidon pääosastoa raportoimaan vuoden 2010 toimintakertomuksessaan uuden sopimusyrityksen veloittamien hintojen kehityksestä sekä valituksista, jotka liittyvät siirtymiseen Carlson Wagonlit -matkatoimiston käyttämisestä BCD-matkatoimistoon; ei hyväksy vuoden 2010 henkilöstölisäystä ja 34 000 euron lisämaksuja pian sen jälkeen, kun sopimus oli tehty joulukuussa 2009; vaatii sisällyttämään tuleviin sopimuksiin kannustimia, joilla varmistetaan matkalippujen edullisimmat hinnat;

120.

kehottaa pääsihteeriä teettämään jäsenten ja henkilöstön matkakulujen vähentämisestä tutkimuksen, jossa tutkitaan esimerkiksi mahdollisuutta tehdä vuosittain lentoyhtiöiden kanssa ryhmävarauksia yksittäisten varausten ja lippuhankintojen sijaan tai mahdollisuutta käyttää tarjouskilpailumenettelyjä vuotuisiin lentoja koskeviin sopimuksiin; kehottaa lisäksi kehittämään järjestelmän, jossa parlamentin maksamilta lennoilta kerättyjä lentokilometrejä käytetään kustannusten vähentämiseen edelleen;

121.

panee merkille puhemiehistön 17. kesäkuuta 2009 ja 18. lokakuuta 2010 tekemät päätökset, joilla laajennetaan langattoman verkon (Wi-Fi) käyttöaluetta Euroopan parlamentissa siten, että se kattaa istuntosalin, valiokuntien kokoushuoneet, jäsenten työhuoneet ja julkiset tilat sekä Brysselissä että Strasbourgissa;

122.

korostaa tarvetta saada käyttöön uusia ja parempia tietoteknisiä välineitä hankintamenettelyn tueksi; kannattaa tässä yhteydessä innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston 20. joulukuuta 2010 käyttöön ottamaa WebContracts-ohjelman versiota 2.3, jolla voidaan käsitellä puitesopimuksia, tiettyjä tilauslomakkeita ja puitesopimuksiin liittyviä palvelusopimuksia;

123.

kehottaa pääsihteeriä antamaan talousarvion valvontavaliokunnalle 15. heinäkuuta 2011 mennessä muistion tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotolle suunnitellusta aikataulusta sekä säästöistä, joita arvioidaan syntyvän tietolähteiden rationalisoinnista;

124.

panee tyytyväisenä merkille varastossa olevien tietotekniikkavälineiden (tulostimet, tietokoneet, kannettavat tietokoneet, näytöt jne.) määrän huomattavan vähenemisen (49 prosenttia eli 8 690:stä 4 446:een) eri pääosastoissa vuoden 2010 aikana; kehottaa kuitenkin pienentämään edelleen tätä suurta varastoa, jolla on myös huomattava jäännösarvo (noin 880 000 euroa); katsoo, että olisi vakavasti harkittava keskusvaraston perustamista tulostimille, fakseille ja tietokoneille;

125.

toteaa, että vuonna 2009 alamomentin 4000 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla:

126.

toteaa, että vuonna 2009 alamomenttien 4020 ja 4030 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla:

127.

kannattaa sisäisen tarkastajan tarkastuskertomuksessa nro 09/10 (jonka aiheena on Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettävien avustusten tarkistamisen ja poliittisten säätiöiden uuden tarkistamisen sekä varauksia ja ylijäämien siirtoja koskevien sääntöjen seuranta) esittämiä päätelmiä ja suosituksia ja kehottaa yksiköitä, joita asia koskee, panemaan täytäntöön vaaditut 27 toimea ja erityisesti ratkaisevan tärkeät toimet, jotka koskevat

128.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä sisäisen työryhmän perustamista tutkimaan käytännön toimia, jotka varainhoidon pääosaston on toteutettava;

129.

korostaa lisäksi, että puolueilla ja säätiöillä on syytä olla vakiintunut ulkoisten tarkastusten järjestelmä nykyisen tilanteen sijaan, jossa ulkopuoliset tarkastajat valitaan vapaasti, ja korostaa, että parlamentin hallinnon on sovellettava tiukasti kirjanpitosääntöjä, erityisesti luontoissuoritusten, siirtojen ja varausten suhteen; on sen vuoksi tyytyväinen puhemiehistön äskettäiseen päätökseen, jonka mukaan parlamentti järjestää ja maksaa puolueille ja säätiöille ulkoisen tarkastajan;

130.

ottaa huomioon, että puhemiehistö päätti kokouksessaan 1. huhtikuuta 2009 muun muassa, että parlamentti täyttää lainmukaisen velvollisuutensa ja turvaa eläkejärjestelmän jäsenille lisäeläkettä koskevan oikeuden; pitää myönteisenä, että

131.

toteaa, että vuoden 2008 lopun valtava vakuutusmatemaattinen alijäämä (noin 120 000 000 euroa) on pienentynyt huomattavasti (vaikka 31. joulukuuta 2009 se oli yhä 84 500 000 euroa) markkinatilanteen paranemisen vuoksi; korostaa kuitenkin, että tarvitaan uusi vakuutusmatemaattinen tutkimus, jossa arvioidaan niiden päätösten vaikutukset, jotka puhemiehistö teki järjestelmän jäseniin sovellettavien toimenpiteiden osalta;

132.

katsoo, että pääsihteerin olisi annettava talousarvion valvontavaliokunnalle muistio, jossa selvitetään parlamentin roolia rahaston varojen hoidossa ja valvonnassa; palauttaa mieliin, että eläkerahaston ennakkoarvion mukaan vuonna 2009 hyväksyttyjen, eläkeoikeuksien maksua koskevien rajoittavien toimien jälkeenkin sillä on huomattava vakuutusmatemaattinen alijäämä ja se käyttää varansa loppuun vuosien 2020 ja 2025 välisenä aikana; katsoo, että tätä alijäämää ei pitäisi maksaa veronmaksajien varoilla, vaan rahaston olisi maksettava se itse;

133.

ottaa huomioon monien jäsenvaltioiden rahoitus- ja talouskriisin vuoksi kohtaamat talousarviorajoitteet sekä tarpeen tarkastella kriittisesti mahdollisia säästöjä kaikilla tasoilla, myös unionin tasolla; korostaa tämän tilanteen valossa, että jos parlamentilla olisi vain yksi työskentelypaikkakunta samassa paikassa, syntyisi todellisia säästöjä;

134.

toistaa vaatimuksensa, että EMAS-vuosikertomus toimitetaan talousarvion valvontavaliokunnalle;

135.

kehottaa hallintoa nopeuttamaan toimia, joilla vähennetään tuntuvasti parlamentin paperinkulutusta; katsoo, että sähköisten välineiden kattava käyttö on avaintekijä pyrittäessä välttämään paperijätettä, jota nyt syntyy yli 1 000 tonnia vuosittain; katsoo lisäksi, että jäsenille olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa, että he eivät halua painettuja asiakirjoja;

136.

panee merkille, että kuljetuksista aiheutuvat päästöt muodostavat suurimman osan parlamentin hiilijalanjäljestä, jota parlamentti aikoo pienentää 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöjä koskevan toimintasuunnitelmansa mukaisesti; kehottaa sen vuoksi ryhtymään asianmukaisiin toimiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi; pitää myönteisenä tutkimusta vaikutusten tasaamisesta; kehottaa asiasta vastaavia parlamentin yksikköjä tarjoamaan matkavarausten tekemisen yhteydessä järjestelmällisesti tietoa eri liikennemuotojen aiheuttamista päästöistä;

137.

on tyytyväinen puhemiehistön helmikuussa 2009 hyväksymään hiilidioksidipäästöjä koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvään ehdotukseen asentaa kaikkiin parlamentin kokoushuoneisiin vesijohtovesiautomaatteja ja siten säästää luonnonvaroja;

138.

kehottaa asiasta vastaavia parlamentin yksikköjä ehdottamaan toimia, joilla lisätään parlamentin rakennusten energiatehokkuutta erityisesti lasipintojen ja yhdyskäytävien jälkiasennusten yhteydessä;

139.

kannustaa parlamentin hallintoa korvaamaan virka-autot ympäristöystävällisillä ajoneuvoilla nykyaikaistamalla kalustoa jatkuvasti siten, että siihen valitaan vähemmän saastuttavia autoja, sekä järjestämään ryhmäkuljetuksia VIP-minibusseilla Brysselin ja Strasbourgin lentoasemille, jotta voidaan pienentää parlamentin hiilijalanjälkeä; toistaa vuoden 2008 vastuuvapaudesta antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä vaatimuksen, että parlamentti perustaa Strasbourgiin oman polkupyöräyksikön; kehottaa painokkaasti toteuttamaan tämän vaatimuksen syyskuuhun 2011 mennessä; toteaa, että polkupyöräyksikköä tehostamalla voitaisiin vähentää ajoneuvokalustoa;

140.

kannustaa käyttämään Brysselistä Strasbourgiin täysistuntoihin liikennöivää tilausjunaa pyrittäessä tekemään parlamentista ekologisesti kestävämpi; on huolissaan siitä, että valtuutetut avustajat käyttävät enenevässä määrin muita liikennemuotoja, koska he eivät saa lippuja tilausjunaan; toteaa, että varattaessa lippuja tilausjunaan jäsenille, parlamentin virkamiehille ja valtuutetuille avustajille olisi annettava etusija ennen ulkopuolisia asiakkaita;

141.

on tyytyväinen Brysselin joukkoliikenteestä vastaavan yhtiön (STIB (23)) kanssa tehtyyn sopimukseen järjestelmästä, jossa maksajana on kolmas osapuoli ja jonka mukaisesti parlamentti maksaa henkilöstölleen 50 prosenttia Brysselin joukkoliikenteen vuosilipun hinnasta ympäristötoimena tarkoituksena pienentää parlamentin hiilijalanjälkeä kannustamalla henkilöstöä käyttämään joukkoliikennettä; kehottaa hallintoa neuvottelemaan vastaavista sopimuksista Belgian valtion rautatieyhtiön (SNCB-NMBS) ja alueellisten linja-autoyhtiöiden kanssa;

142.

ehdottaa, että työmatkoista kertyneet lentokilometrit käytetään lippujen ostamiseen, jotta voidaan vähentää parlamentin suuria matkakustannuksia;

143.

ottaa huomioon, että ympäristön kannalta kestäviä tapoja opitaan lapsuudesta alkaen, ja katsoo siksi, että myös Eurooppa-koulua käyviä lapsia olisi kannustettava käyttämään koulubusseja sen sijaan, että heitä kuljetetaan henkilöautoilla.