52018AE4955

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE4955 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AE4955

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston asetukseksi Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston avustusohjelman (Ignalina-ohjelma) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1369/2013 kumoamisesta” (COM(2018) 466 final – 2018/0251 (NLE)); ”Ehdotus neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta” (COM(2018) 467 final – 2018/0252 (NLE)); ja ”Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Bulgariassa, Slovakiassa ja Liettuassa toteutettavien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa koskevien EU:n avustusohjelmien arvioinnista ja täytäntöönpanosta” (COM(2018) 468 final)

EESC 2018/04955

EUVL C 110, 22.3.2019, p. 141–144 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

22.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/141

(COM(2018) 466 final – 2018/0251 (NLE))

”Ehdotus neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta”

(COM(2018) 467 final – 2018/0252 (NLE))

ja ”Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Bulgariassa, Slovakiassa ja Liettuassa toteutettavien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa koskevien EU:n avustusohjelmien arvioinnista ja täytäntöönpanosta”

(COM(2018) 468 final)

(2019/C 110/26)

Esittelijä:

Rudy DE LEEUW

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.7.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	177/8/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta ja kehottaa kiinnittämään huomiota lausunnossa esitettyihin ehdotuksiin tulevista liitännäistoimista.

1.2

ETSK ei esitä ehdotuksen muuttamista, mutta kehottaa vahvistamaan toimien seurantaa lausunnossa esiin tuotujen seikkojen osalta:

—	kestävän kehityksen huomioon ottaminen energiavalinnoissa

—	etenkin Liettuan, mutta myös muiden asiaankuuluvien maiden erityisen tilanteen asianmukainen huomioon ottaminen sosioekonomisten seikkojen osalta

—	käytöstäpoistoon liittyvän osaamisen jakaminen EU:n laajuisesti ja työntekijöiden kouluttamisen haaste

—	syntyneen ydinjätteen turvallinen ja kestäväpohjainen huolto

—	suoritusindikaattoreiden vahvistaminen sisällyttämällä niihin työntekijöiden säteilysuojaa koskeva suorituskyky.

1.3

Asiantuntijoiden ja viranomaisten lisäksi kansalaisyhteiskuntaa tulisi kannustaa osallistumaan näiden toimien seurantaan ja tukea sitä siinä.

1.4

Komitea kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan tilannetta useiden eurooppalaisten ydinvoimaloiden käyttöiän päättyessä ja antamaan raportin, jossa esitetään ehdotuksia reaktoreiden käytöstä poistamiseen ja radioaktiivisen jätteen varastointiin liittyvien kustannusten ja riskien minimoimiseksi. Raportissa olisi kiinnitettävä huomiota myös brexitistä johtuviin vaikutuksiin, joiden vuoksi kapasiteetti prosessoida polttoainetta ja ydinjätettä uudelleen vähenee EU:ssa huomattavasti ja toisaalta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan syntyy ylikapasiteettia.

2. Tiivistelmä ehdotuksista

2.1

Komissio ehdottaa Bulgariassa (Kozloduy, yksiköt 1–4), Slovakiassa (Bohunice Vl, yksiköt 1–2) ja Liettuassa (Ignalina, yksiköt 1–2) toteutettavien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevien EU:n rahoitus- ja avustusohjelmien jatkamista vuoden 2020 jälkeisen, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajan.

2.2

Ehdotuksissa tehdään kaksi muutosta:

—	Talousarvion käytön joustavuutta lisätään seuraavasti: ”Talousarvioon voidaan saada lisää joustavuutta jakamalla tarvittaessa varoja uudelleen toimien kesken toimien edistymisen mukaisesti.” Tässä otetaan huomioon menojen vaihteleva ja usein ennakoimaton määrä eri vuosina.

—	Eräät Saksassa, Italiassa, Belgiassa ja Alankomaissa sijaitsevat Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ydinlaitokset otetaan mukaan käytöstäpoisto-ohjelmaan.

3. Yleistä

3.1

Komitea panee tyytyväisenä merkille, että nyt kun yksi ohjelman tavoitteista (vastataan paremmin tarpeisiin ja varmistetaan laitosten poistaminen käytöstä turvallisesti) on saavutettu, seuraavassa vaiheessa keskitytään sellaisiin käytöstäpoistotoimiin, joihin liittyy säteilyturvallisuushaasteita. Näitä toimia tulisi arvioida myös sellaisen kestävään energiakokonaisuuteen tähtäävän lähestymistavan pohjalta, jossa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia, joissa EU on osapuolena (Pariisin ilmastosopimus, EU:n sitoutuminen hiilivapaaseen talouteen jne.).

3.2

Kertomuksessa Bulgariassa, Slovakiassa ja Liettuassa toteutettavien, ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa koskevien EU:n avustusohjelmien arvioinnista ja täytäntöönpanosta (jäljempänä ”kertomus”) sanotaan, että ohjelmien jatkaminen on taloudellisesti mahdollista. ETSK toteaa, että vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen arvioidut määrärahat Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmien jatkamiseksi ja loppuun saattamiseksi ovat alle neljännes vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista eli 63 miljoonaa euroa Kozloduyn laitokselle ja 55 miljoonaa euroa Bohunicen laitokselle. Niiden avulla on mahdollista saavuttaa käytöstäpoistoprosessin sovittu lopullinen vaihe. Vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen arvioidut määrärahat ovat 522 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin kauden 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

3.3

ETSK korostaa, että Liettuan suhteen on vielä aihetta huoleen. Komitea toteaa, että komission varaamat määrärahat kattaisivat vain 70 prosenttia kauden tarpeista, ja katsoo näin ollen, että ehdotus ei osoita solidaarisuutta eikä se anna riittävää taloudellista apua hankkeelle, joka on tärkeä myös naapurimaille. Ignalinan laitoksen poistaminen käytöstä onnistuneesti on Euroopan unionin ydinturvallisuusalan suurin haaste, ja se tulisi hoitaa niin, että varmistetaan Euroopan unionin kansalaisille aiheutuvan vaaran väheneminen.

3.4

Komitea on tyytyväinen komission aloitteeseen sisällyttää eräät JRC:n ydinlaitokset Bulgarialle ja Slovakialle tarkoitettuun ohjelmaan. JRC:n ydinlaitosten käytöstäpoistoon varatut alustavat määrärahat ovat 348 miljoonaa euroa. Komitea painottaa, että EU:n on näytettävä esimerkkiä omien JRC:n toimintojensa hallinnassa, koska luvanhaltijana komissiolla (JRC:llä) on hallintaan yksinomainen toimivalta. Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti JRC:n on hoidettava aiemmat ydinalan vastuunsa ja poistettava käytöstä suljetut ydinlaitoksensa. Ohjelmalla on erittäin hyvät mahdollisuudet tuottaa ja jakaa tietoa. Tällä tavoin se auttaa EU:n jäsenvaltioita, kun ne poistavat käytöstä omia laitoksiaan.

3.5

Tietämyksen osalta ETSK korostaa myös, että on tärkeää mitata käytöstäpoiston taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi työmarkkinoihin, terveysindikaattoreihin ja tietyn jäsenvaltion alueen rakenteelliseen kehitykseen. On olennaisen tärkeää käyttää hyväksi käytöstäpoistotoimien tarjoamaa tilaisuutta teoreettisen ja käytännön lisäkoulutuksen antamiseksi paikalliselle työvoimalle tulevaisuuden kannalta keskeisillä toimialoilla. Tätä koulutusta ei pitäisi sulkea pois rahoituksen piiristä.

3.6

ETSK suosittaa seurannan tiivistämistä koskevan kehotuksen yhteydessä, että ohjelmassa tulisi osoittaa määrärahoja asiasta kiinnostuneiden paikallisten ja kansallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen asianmukaisen osallistumisen varmistamiseksi. Tavoitteena on taata tämän taloudellisella tuen avulla toteutettujen toimien riippumaton, uskottava ja pysyvä julkinen seuranta.

3.7

Komitea panee tyytyväisenä merkille, että Slovakia, Bulgaria ja Liettua ovat edistyneet huomattavasti reaktoreidensa käytöstä poistamisessa sovitussa ajassa. Komitea huomauttaa kuitenkin, että lähitulevaisuudessa on haasteita, jotka liittyvät reaktorisydänten purkamiseen ja muihin toimiin reaktorirakennuksissa. Kertomuksessa ei anneta paljoakaan tietoa ydinjätehuollon (eritysesti hiili) rajoituksista eikä Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevista vanhoista reaktoreista. ETSK ehdottaa, että kertomuksessa käsiteltäisiin tarkemmin ydinjätehuolta, joka on merkittävä ongelma pitkällä aikavälillä.

3.8

Komitea ottaa myös esille erityisesti Ignalinan laitosalueella käytössä olevat hyvät käytänteet, jotka koskevat ydinvoimalaitoksen entisten työntekijöiden auttamista työpaikan löytämisessä lähialueelta. Tällaiset toimet ovat sosiaalisesti hyödyllisiä, mutta ne edistävät myös käytöstäpoistoon liittyvän erityisosaamisen kehittämistä ja tietämyksen siirtoa. Komitea pitää tätä mielenkiintoisena keinona vastata näiden ihmisten tarpeisiin. Sen ohella voidaan toteuttaa toimenpiteitä työntekijöiden kouluttamiseksi. Tutkimuslaitoksia tulee kannustaa osallistumaan aktiivisesti tällaisiin hankkeisiin, joille on annettava riittävästi rahoitustukea.

3.9

Ohjelmien soveltamisala on seuraavissa kolmessa direktiivissä määritellyn EU:n turvallisuuspolitiikan mukainen:

1)	neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom (1) yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten

2)	neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom (2) ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta ja sen muuttamisesta annettu direktiivi 2014/87/Euratom (3)

3)	neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom (4) turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi.

3.10

Historiallisista syistä ohjelmissa kuitenkin poiketaan osittain siitä, että jäsenvaltioilla on viime kädessä vastuu huolehtia riittävistä taloudellisista resursseista ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten. Komitea on jo hyväksynyt tämän kannan solidaarisuussyistä.

3.11

Parempi ydinturvallisuus on lisäksi ratkaisevan tärkeä intressi sekä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla että Euroopan ja koko maailman tasolla. Tästä syystä yhteiset toimet ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen teknisten ongelmien ratkaisemiseksi turvallisella tavalla ja tiedon hankkimiseksi alalla ovat tärkeitä paitsi kyseessä oleville alueille tai jäsenvaltioille myös koko Euroopan unionille. ETSK korostaakin, että on tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja ohjelmaan osallistujien sekä komission välillä.

3.12

Komitea panee tyytyväisenä merkille, että ohjelma on mahdollistanut jätteen määrän vähentämiseen tarkoitettujen uusien erittäin tehokkaiden välineiden kehittämisen. Komitea suosittelee, että komissio soveltaa proaktiivista lähestymistapaa pyrittäessä auttamaan asiaa koskevan tietämyksen jakamisessa.

3.13

Komitea toteaa käytöstäpoiston edistymisen ja sen taloudellisten kustannusten seuraamisessa käytettyjen keskeisten suorituskykyindikaattorien merkityksen. Komitea korostaa huolellisen seurannan ja ohjelman vaatimusten tehokkaan toteuttamisen etuja ja painottaa, että EU:n rahoittamilla toimilla tulisi edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista ja että niissä tulisi noudattaa mahdollisimman korkeaa turvallisuustasoa ja säteilysuojan tasoa edellä mainittujen asiaankuuluvien unionin direktiivien mukaisesti.

4. Erityistä

4.1

Edellä esitettyjen huomioiden mukaisesti ETSK katsoo, että olisi oltava mahdollista saada nykyistä selkeämpi kuva operatiivisesta säteilysuojasta kullakin asiaankuuluvalla alueella ja laatia strategia ALARA-periaatteen (As Low As Reasonably Achievable – niin alhainen kuin on kohtuudella mahdollista) pohjalta. Asian varmistaminen kuuluu luonnollisesti asianomaisen jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi annetun neuvoston direktiivin 2013/59/Euratom 5 artiklan mukaisesti. Säteilyannoksen, jolle työntekijät altistuvat, pitäminen efektiivisen annoksen optimoitujen raja-arvojen sisällä on oireellinen indikaattori, ja se vastaa yhtä ohjelman tavoitteista eli pyrkimystä korostaa säteilyturvallisuutta. Näiden tietojen on oltava saatavilla asianomaisen jäsenvaltion turvallisuus- ja säteilyviranomaisten rekisterissä.

4.2

Toinen huolenaihe on radioaktiivisen jätteen loppusijoittaminen. Vastuu siitä kuluu selkeästi yksinomaan jäsenvaltioille. Komitea suosittelee kuitenkin, että komissio tukee tietämyksen jakamisen ohella myös dynaamista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, mikäli se on oikeudellisesti mahdollista. Näin voidaan saavuttaa korkea turvallisuuden taso kohtuullisten taloudellisten parametrien puitteissa.

4.3

Yhteistyö paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa näyttää olevan aihe, josta annetaan hyvin vähän tietoa. On kuitenkin aiheellista kiinnittää enemmän huomiota eräisiin ongelmiin, jotka yksilöidään ehdotuksessa neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta. Tällainen ehdotuksessa mainittu ongelma on muun muassa se, että kansallisten viranomaisten pitkät lupamenettelyt tekevät ohjelman hallinnoinnin vaikeaksi. Komissiolla on käytössään useita välineitä, joilla tätä yhteistyötä voidaan tehostaa, muun muassa Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä (ENSREG).

4.4

Komitea toteaa, että useat Euroopan unionissa sijaitsevat ydinvoimalat ovat tulleet tai tulossa elinkaarensa loppuun ja että ne on poistettava käytöstä. Tämä on yksin asianomaisen jäsenvaltion vastuulla, mutta ETSK kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota arvioimaan tilannetta ja antamaan raportin, jossa esitetään ehdotuksia reaktorien käytöstä poistamiseen ja radioaktiivisen jätteen varastointiin liittyvien kustannusten ja riskien minimoimiseksi. Raportissa olisi kiinnitettävä huomiota myös brexitistä johtuviin vaikutuksiin, joiden vuoksi kapasiteetti prosessoida polttoainetta ja ydinjätettä uudelleen vähenee EU:ssa huomattavasti ja toisaalta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan syntyy ylikapasiteettia.

Bryssel 12. joulukuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48.

(2) EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18.

(3) EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42.

(4) EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1.

Top

Choose the experimental features you want to try