Konsolidoitu TEKSTI: 32014D0415 — FI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 222 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen,

ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tämä päätös koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 222 artiklan, jäljempänä ’yhteisvastuulauseke’, unionin täytäntöönpanoa. Päätös ei koske yhteisvastuulausekkeen SEUT 222 artiklan 2 kohdan mukaista jäsenvaltioiden täytäntöönpanoa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklasta tehdyn julistuksen nro 37 mukaan jäsenvaltio voi valita tarkoituksenmukaisimmat keinot täyttääkseen yhteisvastuuta koskevan velvoitteensa toista jäsenvaltiota kohtaan.

(2)

SEUT 222 artiklan 1 kohdan mukaan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman onnettomuuden uhriksi. Yhteisvastuulausekkeeseen vetoavan jäsenvaltion hyödyksi ja päällekkäisten toimien välttämiseksi unionin ja jäsenvaltioiden toiminnassa olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen. Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden on sovitettava yhteen toimensa neuvostossa täyttääkseen omat SEUT 222 artiklan 2 kohdan mukaiset yhteisvastuuvelvoitteensa, on tarkoituksenmukaista säätää neuvostossa noudatettavista, yhteisvastuulausekkeen unionin täytäntöönpanoa koskevista koordinointijärjestelyistä.

(3)

Neuvostossa noudatettavien koordinointijärjestelyjen olisi perustuttava neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2013 hyväksymiin EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroituihin järjestelyihin (IPCR), joiden mukaan IPCR tukee myös yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa. Neuvoston on aiheellista mukauttaa IPCR-järjestelyjä, erityisesti tarkistuksen yhteydessä.

(4)

Yhteisvastuulausekkeen unionin täytäntöönpanossa olisi nojauduttava mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin välineisiin, lisättävä tehokkuutta parantamalla koordinointia ja välttämällä päällekkäisyyksiä, toimittava sillä perusteella, että lisäresursseja ei tarvita, tarjottava jäsenvaltioille yksinkertainen ja selvä rajapinta unionin tasolla, ja kunnioitettava kullekin unionin toimielimelle ja yksikölle annettua toimivaltaa.

(5)

Yhteisvastuulauseke edellyttää, että unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet. Asianomaisiin välineisiin kuuluvat Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1313/2013/EU ( 1 ) perustettu Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi (jäljempänä ’unionin mekanismi’), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU ( 2 ) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa kehitetyt rakenteet.

(6)	Yhteisvastuulausekkeen unionin täytäntöönpanojärjestelyjen soveltamisala olisi määriteltävä selvästi.

(7)

Terrorismin torjunnan osalta unionin toiminnan strateginen kehys on Euroopan unionin terrorismin vastainen strategia. Käytössä on useita välineitä, muun muassa sellaisia, jotka vahvistavat energia-alan ja liikenteen kriittisten infrastruktuurien ( 3 ) suojelemista. Myös komission tiedonannon ”EU:n terrorisminvastainen politiikka: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet” johdosta on toteutettu toimia, esimerkiksi lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi, radikalisoitumisen torjumisen vahvistamiseksi erityisesti perustamalla radikalisoitumisen tunnistamista koskeva verkosto, toimia jotka rajoittavat terroristien pääsyä varoihin sekä räjähteisiin ( 4 ) ja kemiallisiin, biologisiin, radioaktiivisiin ja ydinaineisiin, sekä toimia, jotka edistävät räjähdeturvallisuutta.

(8)

Mekanismi, jonka mukaan tämän päätöksen mukaisiin järjestelyihin voidaan vedota, sekä näiden järjestelyiden vaiheittaisen lopettamisen mekanismi, olisi määriteltävä unionin tasolla niin, että perustana on asianomaisen jäsenvaltion korkean tason poliittinen pyyntö ja sitä tukee yksi yhteyspiste unionin tasolla.

(9)	Unionin tason valmiustoimia koskevien järjestelyjen tarkoituksena on parantaa toiminnan tehokkuutta olemassa oleviin välineisiin perustuvan tiiviimmän koordinoinnin avulla.

(10)

Unionin mekanismin tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden ja unionin yhteistyötä ja helpottaa koordinointia pelastuspalvelun alalla. Päätöksellä N:o 1313/2013/EU perustettiin hätäavun koordinointikeskus, jäljempänä ’ERCC’, joka huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa ja palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

(11)

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) käytettävissä on rakenteita, joilla on tiedustelua ja sotilasalaa koskevaa asiantuntemusta samoin kuin edustustoverkosto, joka myös voi antaa oman panoksensa jäsenvaltioiden alueelle kohdistuvien uhkien tai onnettomuuksien taikka ulkoisen ulottuvuuden sisältävien kriisien johdosta toteutettaviin valmiustoimiin. Kriisistä riippuen muiden rakenteiden sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), mukaan lukien YTPP, alalla toimivien unionin virastojen olisi tarvittaessa annettava panoksensa unionin oikeuden asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(12)	Jos se on tarpeen ja mahdollista kiireellisissä tapauksissa, valmiustoimia koskevia unionin tason järjestelyjä olisi täydennettävä säädöksillä tai muuttamalla voimassa olevia säädöksiä perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

(13)	Päätöksellä ei ole puolustukseen liittyviä vaikutuksia. Jos kriisi edellyttää YUTP tai YTPP:n aloihin kuuluvia toimia, neuvoston olisi tehtävä asiasta päätös perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

(14)	Tämä päätös ei vaikuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan soveltamiseen.

(15)

Komission tiedonannossa ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” asetettiin tavoitteeksi parantaa unionin kykyä selviytyä kriiseistä ja katastrofeista useiden toimien avulla, mukaan lukien yhteisvastuulausekkeen täysimääräinen käyttö. Kuten neuvosto muistutti 24 ja 25 päivänä helmikuuta 2011 antamissaan päätelmissä, Euroopan kriisi- ja katastrofivalmiuksien parantamisella on ratkaiseva merkitys vapauden, turvallisuuden ja oikeuden vahvistamiselle entisestään unionissa.

(16)	Jotta unioni ja sen jäsenvaltiot voisivat toimia tehokkaasti, Eurooppa-neuvosto arvioi säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia. Eurooppa-neuvoston pyynnöstä olisi laadittava raportteja yksittäisistä uhkista.

(17)	SEUT 346 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

(18)	Euroopan parlamentti antoi 22 päivänä marraskuuta 2012 päätöslauselman 2012/2223 ”EU:n keskinäistä puolustusta ja yhteisvastuuta koskevista lausekkeista: poliittinen ja operatiivinen ulottuvuus”.

(19)	Tässä päätöksessä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, ja sitä on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa unionissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1. Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt ja menettelyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan, jäljempänä ’yhteisvastuulauseke’, panemiseksi täytäntöön.

2. Unionin ja jäsenvaltioiden toiminnan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi neuvosto huolehtii lausekkeeseen vetoamisen edellyttämien valmiustoimien koordinoinnista poliittisella tasolla käyttäen IPCR-järjestelyjä. IPCR-järjestelyille antavat tukea neuvoston pääsihteeristö, komissio ja EUH.

3. Unionin tason järjestelyt perustuvat neuvoston, komission, EUH:n ja unionin virastojen olemassa oleviin tiedonhankinta- ja tukimekanismeihin. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, ja EUH osallistuvat tarvittaessa järjestelyihin tekemällä aloitteita ja antamalla korkean edustajan toimialaan kuuluvia tietoja ja tukea.

4. Asianomaisissa unionin välineissä ja IPCR-järjestelyissä noudatetaan niiden omia menettelyjä, ja ne voivat olla aktiivisia ennen tämän päätöksen mukaisiin valmiustoimiin vetoamista ja niiden vaiheittaista lopettamista.

5. Tämän päätöksen nojalla toteutettavilla järjestelyillä parannetaan tehokkuutta lisäämällä unionin ja jäsenvaltioiden toimien välistä koordinointia.

1. Tätä päätöstä sovelletaan terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden johdosta riippumatta siitä, onko sen alkuperä jäsenvaltioiden alueen sisä- vai ulkopuolella:

Unionin turvautuessa tämän päätöksen mukaisiin järjestelyihin, ja erityisesti sen ottaessa käyttöön saatavillaan olevat voimavarat, sitä sitoo kansainvälinen oikeus, eikä se loukkaa unionin ulkopuolisten valtioiden oikeuksia.

1. Suuronnettomuuden tai terrori-iskun tapauksessa sen kohteeksi joutunut jäsenvaltio voi vedota yhteisvastuulausekkeeseen, jos se kansallisella ja unionin tasolla olemassa olevien keinojen ja välineiden tarjoamia mahdollisuuksia käytettyään katsoo, että kriisi selvästi ylittää sen toimintavalmiudet.

2. Kyseisen jäsenvaltion poliittisten viranomaisten on osoitettava vetoomuksensa neuvoston puheenjohtajavaltiolle. Vetoomus on osoitettava myös Euroopan komission puheenjohtajalle ERCC:n kautta.

1. Kun yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, neuvosto huolehtii yhteisvastuulausekkeeseen vetoamisen vuoksi toteutettujen unionin toimien poliittisesta ja strategisesta ohjauksesta ottaen täysimääräisesti huomioon komission ja korkean edustajan toimivallan. Tätä varten neuvoston puheenjohtaja aktivoi välittömästi IPCR-järjestelyt, jos ne eivät ole jo käytössä, ja ilmoittaa näin ollen kaikille jäsenvaltioille yhteisvastuulausekkeeseen vetoamisesta.

3. Komissio ja korkea edustaja esittävät tarvittaessa 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti seuraavia:

4. Neuvoston puheenjohtajavaltio varmistaa IPCR-järjestelyjä hyödyntäen, että käsittely neuvostossa ja toiminta kokonaisuudessaan unionin poliittisella tasolla on johdonmukaista, mukaan lukien toimintaehdotusten laatiminen ja päivittäminen, samalla kunnioittaen komission ja korkean edustajan aloiteoikeutta näiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Neuvoston pääsihteeristö, komissio ja EUH, sekä terrori-iskujen tapauksessa EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori, antavat tätä varten puheenjohtajavaltiolle tukea ja neuvontaa. Kriisistä riippuen rakenteet ja YUTP/YTPP-alalla toimivat unionin virastot antavat tarvittaessa panoksensa unionin oikeuden asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

5. Neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle ja Euroopan parlamentin puhemiehelle yhteisvastuulausekkeeseen vetoamisesta ja tilanteen merkittävistä muutoksista.

6. Kun yhteisvastuulausekkeeseen on vedottu, ERCC toimii unionin tasolla ympärivuorokautisena yhteyspisteenä seitsemänä päivänä viikossa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission ja korkean edustajan nykyisiin vastuualueisiin ja nykyisiin tietoverkkoihin. ERCC edistää yhteistä tilannetietoisuutta ja -analyysia (ISAA) koskevien raporttien tuottamista yhteistyössä EU:n tilannekeskuksen ja muiden unionin kriisikeskusten kanssa tämän päätöksen 6 artiklan mukaisesti.

ISAA-raportit laaditaan ottaen huomioon neuvoston puheenjohtajavaltion määrittelemät unionin poliittisen tason tarpeet, ja ne tarjoavat strategisen katsauksen neuvoston tilanteeseen IPCR-järjestelyjen mukaisesti. Raportteihin kootaan jäsenvaltioiden, komission, EUH:n ja asianomaisten unionin virastojen sekä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen vapaaehtoisesti saataville asettamia validoituja lausuntoja. Jos kyse on terrori-iskuun liittyvästä lausekkeeseen vetoamisesta, tiedusteluarviot ja -katsaukset käsitellään erillään, olemassa olevia kanavia käyttäen.

Tämän päätöksen mukaisten valmiustoimien vaiheittaisessa lopettamisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin mistä säädetään 4 artiklan 2 kohdassa. Yhteisvastuulausekkeeseen vedonneen jäsenvaltion on ilmoitettava heti, kun se katsoo, että vetoamista ei ole enää tarpeen pitää voimassa.

1. Unioniin kohdistuvien uhkien säännöllistä arviointia varten Eurooppa-neuvosto voi pyytää komissiota, korkeaa edustajaa ja unionin virastoja laatimaan tarvittaessa raportteja yksittäisistä uhkista.

2. Jollei Eurooppa-neuvosto toisin määrää, tällaisten raporttien on perustuttava yksinomaan asianomaisten unionin toimielinten, elinten ja virastojen nykyisten järjestelyjen mukaisesti kokoamiin uhka-arvioihin ja jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toimittamiin tietoihin, samalla toiminnan päällekkäisyyttä välttäen. EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori osallistuu tarvittaessa raporttien laatimiseen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

1. Tämän päätöksen mukaisia järjestelyjä arvioidaan säännöllisesti uudelleen havaittujen tarpeiden mukaisesti ja joka tapauksessa 12 kuukauden kuluttua järjestelyihin vetoamisesta, jotta varmistetaan saatujen kokemusten hyödyntäminen. Neuvosto toteuttaa uudelleenarvioinnin komission ja korkean edustajan laatiman yhteisen selvityksen pohjalta.

2. Tätä päätöstä voidaan tarvittaessa tarkistaa. Siinä tapauksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvostoa avustaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea sekä sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvä komitea.

3. Neuvosto voi tarvittaessa mukauttaa IPCR-järjestelyjä etenkin sellaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi, jotka neuvosto on havainnut tämän päätöksen uudelleentarkastelun tai tarkistamisen yhteydessä.

Tämän päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämät taloudelliset resurssit otetaan käyttöön yhteisesti sovittujen vuotuisen menojen rajoissa ja olemassa olevien unionin välineiden soveltamisalan mukaisesti sekä monivuotisen rahoituskehyksen vuotuista ylärajaa noudattaen.

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).

( 3 ) Sellaisena kuin ne on määritetty Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 1).

( 5 ) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

C1	Oikaisu, EYV L 221, 25.7.2014, s. 26 (415/2014)
►C2	Oikaisu, EYV L 275, 17.9.2014, s. 7 (415/2014)