28.5.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 141/3 |
Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välinen
SOPIMUS
vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä
EUROOPAN UNIONI,
ISLANTI,
LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,
NORJAN KUNINGASKUNTA, jotka
KATSOVAT, että Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja on kavennettava, jotta osapuolten välisiä kauppa- ja taloussuhteita voidaan edistää jatkuvasti ja tasapainoisesti,
KATSOVAT, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi EFTA-valtiot ovat ottaneet käyttöön Euroopan talousalueeseen liittyvän rahoitusjärjestelmän,
KATSOVAT, että vuosia 2004–2009 koskevaa ETA:n rahoitusjärjestelmää sääntelevät määräykset on annettu ETA-sopimuksen pöytäkirjassa N:o 38 a ja pöytäkirjan N:o 38 a lisäyksessä,
KATSOVAT, että vuosia 2009–2014 koskevaa ETA:n rahoitusjärjestelmää sääntelevät määräykset on annettu ETA-sopimuksen pöytäkirjassa N:o 38 b ja pöytäkirjan N:o 38 b lisäyksessä,
KATSOVAT, että koska on edelleen tarpeen kaventaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja Euroopan talousalueella, olisi vahvistettava uusi vuosia 2014–2021 koskeva ETA:n EFTA-valtioiden myöntämää rahoitusta koskeva järjestelmä,
OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ SEURAAVAN SOPIMUKSEN:
1 artikla
Korvataan ETA-sopimuksen 117 artiklan teksti seuraavasti:
”Rahoitusjärjestelmiä koskevat määräykset annetaan pöytäkirjassa N:o 38, pöytäkirjassa N:o 38 a, pöytäkirjan N:o 38 a lisäyksessä, pöytäkirjassa N:o 38 b, pöytäkirjan N:o 38 b lisäyksessä ja pöytäkirjassa N:o 38 c.”.
2 artikla
Lisätään ETA-sopimukseen uusi pöytäkirja N:o 38 c pöytäkirjan N:o 38 b jälkeen. Pöytäkirjan N:o 38 c teksti on tämän sopimuksen liitteenä.
3 artikla
Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.
Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona viimeinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu.
Tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa viimeisen tätä koskevan ilmoituksen tekemistä, kunnes 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatu päätökseen.
4 artikla
Tämä sopimus on tehty bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron, islannin ja norjan kielellä yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka jokainen kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kaikille tämän sopimuksen osapuolille.
Съставено в Брюксел на трети май две хиляди и шестнадесета година.
Hecho en Bruselas, el tres de mayo de dos mil dieciséis.
V Bruselu dne třetího května dva tisíce šestnáct.
Udfærdiget i Bruxelles den tredje maj to tusind og seksten.
Geschehen zu Brüssel am dritten Mai zweitausendsechzehn.
Kahe tuhande kuueteistkümnenda aasta maikuu kolmandal päeval Brüsselis.
Έγινε στις Βρυξέλλες, στις τρεις Μαΐου δύο χιλιάδες δεκαέξι.
Done at Brussels on the third day of May in the year two thousand and sixteen.
Fait à Bruxelles, le trois mai deux mille seize.
Sastavljeno u Bruxellesu trećeg svibnja godine dvije tisuće šesnaeste.
Fatto a Bruxelles, addì tre maggio duemilasedici.
Briselē, divi tūkstoši sešpadsmitā gada trešajā maijā.
Priimta du tūkstančiai šešioliktų metų gegužės trečią dieną Briuselyje.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenhatodik év május havának harmadik napján.
Magħmul fi Brussell, fit-tielet jum ta' Mejju fis-sena elfejn u sittax.
Gedaan te Brussel, drie mei tweeduizend zestien.
Sporządzono w Brukseli dnia trzeciego maja roku dwa tysiące szesnastego.
Feito em Bruxelas, em três de maio de dois mil e dezasseis.
Întocmit la Bruxelles la trei mai două mii șaisprezece.
V Bruseli tretieho mája dvetisícšestnásť.
V Bruslju, dne tretjega maja leta dva tisoč šestnajst.
Tehty Brysselissä kolmantena päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakuusitoista.
Som skedde i Bryssel den tredje maj år tjugohundrasexton.
Gjört í Brussel þriðja dag maímánaðar árið tvö þúsund og sextán.
Utferdiget i Brussel den tredje mai to tusen og seksten.
За Европейския съюз
Рог la Unión Europea
Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union
Für die Europäische Union
Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση
For the European Union
Pour l'Union européenne
Za Europsku uniju
Per l'Unione europea
Eiropas Savienības vārdā –
Europos Sąjungos vardu
Az Európai Unió részéről
Għall-Unjoni Ewropea
Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej
Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană
Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo
Euroopan unionin puolesta
För Europeiska unionen
Fyrir Ísland
Für das Fürstentum Liechtenstein
For Kongeriket Norge
LIITE
PÖYTÄKIRJA N:o 38 C
ETA:n rahoitusjärjestelmästä (2014–2021)
1 artikla
1. Islanti, Liechtenstein ja Norja, jäljempänä ’EFTA-valtiot’, osallistuvat taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella sekä niiden ja edunsaajavaltioiden välisten suhteiden lujittamiseen 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla myöntämänsä rahoituksen avulla.
2. Kaikki ohjelmat ja toimet, jotka rahoitetaan vuosia 2014–2021 koskevasta ETA:n rahoitusjärjestelmästä, perustuvat yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet.
2 artikla
1. Edellä 1 artiklassa määrätyn rahoituksen kokonaismäärä on 1 548,1 miljoonaa euroa, ja se annetaan käyttöön 221,16 miljoonan euron vuotuisina maksusitoumuksina 1 päivän toukokuuta 2014 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana.
2. Kokonaismäärä koostuu maakohtaisista määrärahoista 6 artiklan mukaisesti ja alueellisen yhteistyön maailmanlaajuisesta rahastosta 7 artiklan mukaisesti.
3 artikla
1. Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville ensisijaisille aloille:
a) |
innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky; |
b) |
sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen; |
c) |
ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous; |
d) |
kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa, perusoikeudet ja -vapaudet; |
e) |
oikeus- ja sisäasiat. |
Ensisijaisiin aloihin kuuluvat ohjelma-alat sekä niiden tukitavoitteet ja tuettavat alat esitetään tämän pöytäkirjan liitteessä.
2. |
|
4 artikla
1. Ensisijaisiin aloihin keskittymiseksi ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon 1 artiklassa tarkoitetut yleiset tavoitteet ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien keskittyminen työllisyysvaikutuksiin, kansalliset painopisteet, maakohtaiset suositukset ja Euroopan komission kanssa EU:n koheesiopolitiikan puitteissa tehdyt kumppanuussopimukset EFTA-valtiot tekevät kunkin edunsaajavaltion kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
2. Euroopan komissiota kuullaan strategisella tasolla ja kuuleminen tapahtuu 10 artiklan 3 kohdassa määritellyistä yhteisymmärryspöytäkirjoista käytävien neuvottelujen aikana tarkoituksena edistää täydentävyyttä ja synergiaa EU:n koheesiopolitiikan kanssa sekä tutkia mahdollisuuksia soveltaa rahoitusvälineitä rahoituksen vaikutuksen lisäämiseksi.
5 artikla
1. EFTAn rahoitusosuus on niissä ohjelmissa, joita koskevien maakohtaisten määrärahojen täytäntöönpanosta edunsaajavaltiot vastaavat, enintään 85 prosenttia ohjelman kustannuksista, elleivät EFTA-valtiot toisin päätä.
2. Voimassa olevia valtiontukisääntöjä noudatetaan.
3. EFTA-valtioiden vastuu hankkeista rajoittuu rahoituksen myöntämiseen sovitun suunnitelman mukaisesti. Vastuuta kolmansia osapuolia kohtaan ei ole.
6 artikla
Maakohtaiset määrärahat myönnetään seuraaville edunsaajavaltioille: Bulgaria, Tšekki, Viro, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia ja Slovakia seuraavan jaon mukaisesti:
Edunsaajavaltio |
Myönnettävä rahoitus (miljoonaa euroa) |
Bulgaria |
115,0 |
Tšekki |
95,5 |
Viro |
32,3 |
Kreikka |
116,7 |
Kroatia |
56,8 |
Kypros |
6,4 |
Latvia |
50,2 |
Liettua |
56,2 |
Unkari |
108,9 |
Malta |
4,4 |
Puola |
397,8 |
Portugali |
102,7 |
Romania |
275,2 |
Slovenia |
19,9 |
Slovakia |
54,9 |
7 artikla
1. Alueellisen yhteistyön maailmanlaajuista rahastoa varten on käytettävissä 55,25 miljoonaa euroa. Rahasto edistää 1 artiklassa määriteltyjä ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteita.
2. Rahastosta kohdennetaan 70 prosenttia kestävän ja laadukkaan nuorisotyöllisyyden edistämiseen keskittyen erityisesti seuraaviin aloihin:
a) |
nuorille tarkoitetut työhön ja koulutukseen liittyvät liikkuvuusohjelmat, joissa keskitytään erityisesti niihin, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa; |
b) |
teorian ja käytännön yhdistävät oppimisohjelmat, oppisopimuskoulutus, nuorten osallistaminen; |
c) |
nuorisolle työllisyyspalveluja tarjoavien organisaatioiden/laitosten välinen tietämyksen jakaminen, parhaiden käytäntöjen vaihto ja molemminpuolinen oppiminen. |
Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, jotka koskevat edunsaajavaltioita ja muita EU:n jäsenvaltioita, joissa nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia (Eurostatin viitevuosi 2013) ja joihin osallistuu vähintään kaksi maata, joista vähintään toinen on edunsaajavaltio. EFTA-valtiot voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.
3. Rahastosta kohdennetaan 30 prosenttia alueelliseen yhteistyöhön 3 artiklassa luetelluilla ensisijaisilla aloilla erityisesti tiedon jakamiseen, parhaiden käytänteiden vaihtoon ja instituutioiden kehittämiseen.
Rahaston tästä osasta tuetaan hankkeita, joihin liittyy edunsaajavaltioita ja naapureina olevia kolmansia maita. Hankkeissa on oltava mukana vähintään kolme maata, joista vähintään kaksi on edunsaajavaltioita. EFTA-valtiot voivat osallistua näihin hankkeisiin kumppaneina.
8 artikla
EFTA-valtiot tekevät väliarvioinnin viimeistään vuonna 2020 mahdollisesti sitomatta olevien varojen jakamiseksi uudelleen yksittäisten edunsaajamaiden määrärahojen puitteissa.
9 artikla
1. Tässä pöytäkirjassa määrätty rahoitus sovitetaan tiiviisti yhteen sen kahdenvälisen rahoituksen kanssa, jonka Norja myöntää Norjan rahoitusjärjestelmän perusteella.
2. EFTA-valtiot varmistavat erityisesti, että hakumenettelyt ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat olennaisilta osin samanlaiset molemmissa edellisessä kohdassa tarkoitetuissa rahoitusjärjestelmissä.
3. Euroopan unionin koheesiopolitiikan asiaan vaikuttavat muutokset otetaan tarvittaessa huomioon.
10 artikla
ETA:n rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:
1. |
Kaikissa täytäntöönpanovaiheissa edellytetään suurinta mahdollista avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja kustannustehokkuutta sekä hyvän hallinnon, kumppanuuden ja monitasohallinnon, kestävän kehityksen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamista. ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteisiin pääsemiseksi harjoitetaan tiivistä yhteistyötä edunsaajavaltioiden ja EFTA-valtioiden välillä. |
2. |
|
3. |
EFTA-valtiot tekevät kunkin edunsaajavaltion kanssa maakohtaisia määrärahoja koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan monivuotinen ohjelmakehys sekä hallinnointi- ja valvontarakenteet, lukuun ottamatta 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahastoa.
|
4. |
EFTA-valtioiden hallinnointikustannukset katetaan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kokonaismäärästä, ja ne yksilöidään tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanoa koskevissa määräyksissä. |
5. |
EFTA-valtiot perustavat komitean, joka hallinnoi ETA:n rahoitusjärjestelmää. EFTA-valtiot voivat antaa muita ETA:n rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä kuultuaan ensiksi edunsaajavaltioita, joita Euroopan komissio voi avustaa. EFTA-valtiot pyrkivät antamaan tällaiset määräykset ennen yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamista. |
6. |
EFTA-valtiot raportoivat panoksestaan ETA:n rahoitusjärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhdentoista temaattisen tavoitteen (1) saavuttamiseksi. |
11 artikla
Sopimuspuolet arvioivat uudelleen 2 artiklassa määritellyn kauden lopussa sopimuksen 115 artiklan perusteella tarvetta toteuttaa Euroopan talousalueella taloudellisiin ja sosiaalisiin eroihin kohdistettavia toimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa tarkoitettujen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.
LIITE PÖYTÄKIRJAAN N:O 38 C
Innovointi, tutkimus, koulutus ja kilpailukyky
1. |
Liiketoiminnan kehittäminen, innovointi ja pk-yritykset |
2. |
Tutkimus |
3. |
Koulutus, apurahat, oppisopimuskoulutus ja nuorten yrittäjyys |
4. |
Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen |
Sosiaalinen osallisuus, nuorisotyöllisyys ja köyhyyden vähentäminen
5. |
Euroopan kansanterveyden haasteet |
6. |
Romanien osallistaminen ja valtaistaminen |
7. |
Riskialttiissa tilanteessa olevat lapset ja nuoret |
8. |
Nuorten osallistuminen työmarkkinoille |
9. |
Paikallinen kehitys ja köyhyyden vähentäminen |
Ympäristö, energia, ilmastonmuutos ja vähähiilinen talous
10. |
Ympäristö ja ekosysteemit |
11. |
Uusiutuva energia, energiatehokkuus, energian toimitusvarmuus |
12. |
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen |
Kulttuuri, kansalaisyhteiskunta, hyvä hallintotapa ja perusoikeudet ja -vapaudet
13. |
Kulttuurialan yrittäjyys, kulttuuriperintö ja kulttuurinen yhteistyö |
14. |
Kansalaisyhteiskunta |
15. |
Hyvä hallintotapa, vastuulliset instituutiot, avoimuus |
16. |
Ihmisoikeudet – kansallinen täytäntöönpano |
Oikeus- ja sisäasiat
17. |
Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat |
18. |
Vankeinhoitolaitos ja tutkintavankeus |
19. |
Kansainvälinen poliisiyhteistyö ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta |
20. |
Oikeuslaitoksen vaikuttavuus ja tehokkuus, oikeusvaltion vahvistaminen |
21. |
Perheväkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta |
22. |
Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet |
(1) 1) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen; 2) tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen; 3) pienten ja keskisuurten yritysten (”pk-yritysten”) ja maatalous- sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantaminen; 4) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla; 5) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen; 6) ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen; 7) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista; 8) kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; 9) sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta; 10) investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 11) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.