Komission päätös,

tehty 15 päivänä lokakuuta 2003,

tuesta, jonka Portugali aikoo myöntää Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 3376)

(Ainoastaan portugalinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/168/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Portugalin viranomaiset ilmoittivat komissiolle Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle myönnettäväksi suunnitellusta tuesta Portugalin pysyvän edustuston 21 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä nro 0521, joka kirjattiin vastaanotetuksi komissiossa 27 päivänä helmikuuta 2002. Portugalin viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja Portugalin pysyvän edustuston 22 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä nro 1167, joka kirjattiin vastaanotetuksi komissiossa 25 päivänä huhtikuuta 2002.

(2) Komissio ilmoitti Portugalin hallitukselle 4 päivänä heinäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä nro SG(2002) D/230500 päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely kyseisen tuen osalta.

(3) Portugalin viranomaiset esittivät Portugalin pysyvän edustuston 24 päivänä heinäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä nro 2183, 6 päivänä elokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä nro 2278 ja 7 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä nro 2163 (jotka kirjattiin vastaanotetuiksi 29 päivänä heinäkuuta 2002, 12 päivänä elokuuta 2002 ja 10 päivänä heinäkuuta 2003) edellä mainittua menettelyä koskevat huomautuksensa.

(4) Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 22 päivänä lokakuuta 2002(2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään tukea koskevat huomautuksensa kuukauden kuluessa edellä mainitusta päätöksen julkaisupäivästä.

(5) Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

Investointikohde ja tuen tarkoitus

(6) Ilmoituksen kohteena olevalla toimenpiteellä myönnetään tukea Vila Galé - Cintra Internacional - Investimentos Turísticos, SA:lle (jäljempänä "Vila Galé Cintra"). Varoilla katetaan osa kustannuksista, jotka yritykselle aiheutuivat Cearán osavaltiossa Brasiliassa sijaitsevan keskeneräisen rakennuksen hankinnasta ja kunnostuksesta. Rakennus hankittiin 29 päivänä syyskuuta 2000, ja se muutettiin viiden tähden hotelliksi, joka avattiin lokakuussa 2001 ja on nykyään täydessä toiminnassa.

(7) Kyseisessä toimenpiteessä sovelletaan yrityskohtaisesti kahta tukiohjelmaa. Toinen näistä on vuosina 2000-2006 sovellettava toimenpide N 667/1999(3), jonka tavoitteena on edistää nykyaikaisia ja kilpailukykyisiä yritysstrategioita. Ilmoituksen kohteena oleva tukiohjelman soveltaminen kyseiseen yritykseen kuuluu yhteen tukiohjelman erityisistä investointiluokista, nimittäin talouden toimijoiden kansainvälistymiseen liittyviin investointeihin. Toinen tukiohjelma on toimenpide N 96/1999(4), jolla edistetään veroetuusjärjestelmään sisältyviä portugalilaisten yritysten kansainvälistymishankkeita.

Tuensaaja

(8) Tuensaaja ei täytä pk-yritykseltä edellytettyjä riippumattomuusperusteita(5). Yli 25 prosenttia Vila Galé Cintran omistuksesta on kahdella yrityksellä, joihin ei voida soveltaa pk-yrityksen määritelmää.

(9) Nämä kaksi yritystä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä toimijoita. Toisen yrityksen vuositase (vuoden 1999 arvoina) on 36 miljoonaa euroa ja toisen 51 miljoonaa euroa. Toisen yrityksen vuotuinen liikevaihto on 6 miljoonaa euroa ja toisen 31 miljoonaa euroa. Vila Galé Brazilin kolmen osakkeenomistajan osuudet Portugalin markkinoista niiden toiminta-aloilla ovat 3,9 prosenttia (Cintra - rakennusala), 3,0 prosenttia (Vila Galé - matkailu) ja 3,6 prosenttia (FCR - matkailualan riskipääoma).

Tukitoimenpide

(10) Asianomaisen hankkeen yhteydessä käytettävät tukivälineet ovat seuraavat: avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin (ja jonka Portugalin viranomaiset aikovat myöntää de minimis -asetuksen(6) nojalla), tukiohjelman N 667/1999 mukainen halpakorkoinen laina (joka osarahoitetaan yhteisön varoilla EAKR:sta) ja tukiohjelman N 96/1999 mukainen verohyvitys.

(11) Toimenpiteen rahoitustiedot ovat seuraavat:

a) Tukikelpoinen investointi: 13869076 euroa.

b) Tukikelpoiset kustannukset: Kiinteistön hankinta (3691104 euroa), ulkoiset perusrakenteet (448918 euroa), maa- ja vesirakennus (5726200 euroa), laitteet (3653695 euroa), tutkimukset ja hankkeet (349158 euroa).

c) Halpakorkoinen laina: Lainan nimellisarvo on 3467269 euroa. Määrään sisältyvän tuen nettoavustusekvivalentti on 538218 euroa ja nettointensiteetti 3,88 prosenttia(7).

d) Verohyvitys: Verohyvitykseen sisältyvän arvioidun tuen nettoavustusekvivalentti on 373166 euroa(8) ja nettointensiteetti 2,69 prosenttia.

e) Tuen kokonaismäärä: Halpakorkoiseen lainaan ja verohyvitykseen sisältyvän tuen kokonaismäärän nettoavustusekvivalentti on 911384 euroa.

f) Tuen nettointensiteetti: 6,57 prosenttia.

III PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAINEN MENETTELY

Menettelyn aloittamisen syyt

(12) Menettelyn aloittamiseen oli kaksikin eri syytä. Päätöksen tekohetkellä komissio katsoi Portugalin viranomaisten olleen kykenemättömiä osoittamaan, että valtiontuki olisi tarpeen vähentämään tai tasoittamaan Brasiliassa esiintyviä poliittisia tai taloudellisia riskejä. Komissio epäili myös tuen tarpeellisuutta, kun huomioon otettiin suunniteltu tukiväline. Näin ollen oli epävarmaa, edistettäisiinkö tuella tiettyä taloudellista toimintaa, jolloin sille voitaisiin myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen poikkeus.

Portugalin huomautukset

(13) Portugalin viranomaiset toimittivat huomautuksensa 24 päivänä heinäkuuta 2002 ja 6 päivänä elokuuta 2002 päivätyillä kirjeillä. Viranomaiset kiistivät komission kaksi perustetta menettelyn aloittamiselle eli komission epäilykset Brasilian markkinoilla esiintyvistä merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, jotka tekisivät valtiontuen myöntämisen perustelluksi, ja sen epäilykset vaadittujen perusteiden täyttymisestä.

(14) Brasilian markkinoilla esiintyvien merkittävien riskien ja epävarmuustekijöiden suhteen Portugalin viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että Grupo Cintraan (yksi Vila Galé Cintran osakkeenomistajista) kuuluvalla, tarkastelun kohteena olevassa investointihankkeessa mukana olevalla yrityksellä ei ole mitään tekemistä Brasilian olutpanimoalalla toimivan Grupo Cintran kanssa, johon muodollisen tutkintamenettelyn avaamista koskevassa päätöksessä viitataan. Asianomainen investointihanke on näin ollen kyseisten yritysten ensimmäinen kansainvälistymishanke. Vaikka Portugali on yksi merkittävimmistä ulkomaisista sijoittajista Brasiliassa, tämä ei sinällään sulje pois merkittäviä markkinariskejä ja epävarmuustekijöitä, joita Brasilian markkinoilla todellakin esiintyy. Tämä liittyy toisaalta Brasilian realin hyvin huomattaviin valuuttakurssivaihteluihin ja toisaalta Brasilian pääomamarkkinoiden epävakauteen, joka johtuu Argentiinan viimeaikaisesta talous- ja rahoituskriisistä. Suunnitellun valtiontuen tarkoituksena on näin ollen kompensoida näitä riskejä ja epävarmuustekijöitä riskinjaolla, vipuvaikutuksella ja alentamalla investointihankkeen rahoituskustannuksia. Portugalin viranomaiset totesivat lopuksi, että Brasiliassa investoivat yrittäjät ovat valmiit ottamaan lisäriskejä, joita investointeihin sisältyy markkinaoloista riippumatta.

(15) Vaadittujen perusteiden täyttymisen osalta Portugalin viranomaiset väittivät, että vaikka tuensaaja oli jo toteuttanut investoinnin ja hotelli oli avattu ennen kuin päätös tuen myöntämistä tehtiin, tämä ei kuitenkaan merkinnyt, etteikö tuella olisi ollut kannustinvaikutusta. Hakemus julkisesta tuesta tehtiin itse asiassa vuoden 2000 heinäkuussa ennen kuin investointikustannukset syntyivät. Investointi myös toteutettiin ilman minkäänlaista valtiontukea, mikä osoittaa tuensaajan mielenkiinnon sen ensimmäiseen kansainvälistymishankkeeseen huolimatta lisäriskeistä ja tuensaajan odotuksista saada sen hakemaa julkista tukea. Portugalin viranomaisten mukaan tuensaajaa ei pitäisi asettaa epäedulliseen asemaan sen vuoksi, että hakemuksen arvioiminen kesti kauemmin kuin investoinnin toteuttaminen.

Asianomaisten huomautukset

(16) Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

IV TUKITOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

Onko kyseessä valtiontuki?

(17) Ilmoituksen kohteena olevalla toimenpiteellä kyseiselle portugalilaiselle yritykselle myönnetään tukea investointiin, jonka yritys toteuttaa Brasiliassa matkailualalla osana kansainvälistymisstrategiaansa. Tuki vahvistaa kokonaisvaltaisesti tuensaajan rahoitusasemaa ja strategista asemaa. On selvää, että ETA-alueella toimivan eurooppalaisen yrityksen vahvistuminen vaikuttaa todennäköisesti kaupankäynnin edellytyksiin yhteisössä. Tämä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kanta sen asiassa 142/87 - Tubemeuse(9) antamassa tuomiossa. Ei voida sulkea pois sitä seikkaa, että tuki toisi tuensaajalle etua niihin sen Euroopan unionissa toimiviin kilpailijoihin nähden, jotka ovat jo sijoittaneet tai olisivat kiinnostuneita sijoittamaan Brasiliaan saamatta minkäänlaista tukea suoraan ulkomaiseen sijoitukseen. Toimenpide rahoitetaan valtion varoista. Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpide vääristäisi tai uhkaisi vääristää kilpailua ja että kyseessä on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

Mahdollinen poikkeus

(18) Koska ehdotettu tukitoimenpide koskee EAKR:sta myönnettäviä yhteisön varoja, joita käytetään Euroopan unionin ulkopuolella tehtävän sijoituksen osarahoitukseen, komissio on ensinnäkin arvioinut poikkeusmahdollisuutta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta 28 päivänä heinäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000(10) mukaisesti.

(19) Koska matkailualalla myönnettävästä valtiontuesta ei ole annettu yhteisön suuntaviivoja tai puitteita, komissio on tämän lisäksi arvioinut tukea suoraan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseinen alakohta mahdollistaa poikkeuksen, jos tuella edistetään tiettyä taloudellista toimintaa ja tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(20) Komission on näin ollen arvioitava, edistetäänkö tuella matkailua ja/tai muuta taloudellista toimintaa Euroopan unionissa muuttamatta jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin edellytyksiä ristiriitaisella tavalla. Sen on myös arvioitava, kannustaako tuki tuensaajaa investointiin.

Yhteisön varojen myöntäminen EAKR:sta Euroopan unionin ulkopuolella tehtyyn investointiin

(21) EY:n perustamissopimuksen 160 artiklassa todetaan, että Euroopan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen yhteisössä. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1260/1999 3 artiklassa määritellään ensisijaisten tavoitteiden maantieteellinen tukikelpoisuus, joka kattaa ainoastaan yhteisön alueet.

(22) Edellä mainitussa asetuksessa (EY) N:o 1685/2000 vahvistetaan menojen tukikelpoisuus saada EAKR:sta myönnettävää tukea toimen toteuttamispaikan mukaan(11). Siinä todetaan, että jos toimi toteutetaan tukikelpoisen alueen ulkopuolella "(...) jäsenvaltion on pyydettävä yhteisrahoitukselle komission etukäteishyväksyntä. Pyyntöä käsitellessään komissio ottaa huomioon toteuttamispaikan ja tukikelpoisen alueen läheisyyden, toimesta alueelle odotettavissa olevan hyödyn ja toimen rahoituksen osuuden tukitoimenpiteen menojen ja rakennerahastotuen kokonaismäärästä."(12).

(23) Koska investoinnin maantieteellinen toteuttamispaikka on huomattavan kaukana tukea saavasta alueesta, komissio katsoo, ettei edellä mainittu edellytys täyty.

(24) Komissio katsoo näin ollen, ettei ilmoituksen kohteena oleva investointi voi saada yhteisön rahoitustukea EAKR:sta. Lähtökohtana tämän päätöksen loppuosassa on, että edellä 11 kohdan e alakohdassa tarkennettu tuen kokonaismäärä katetaan kokonaan kansallisin varoin.

Tuen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin edellytyksiin

(25) Tuen määrä on suhteellisen pieni. Sen nettoavustusekvivalentti on 911384 euroa ja nettointensiteetti 6,57 prosenttia tukikelpoisesta investoinnista. Ei ole todennäköistä, että määrältään suhteellisen pieni tuki, joka kattaa suppean osan tukikelpoisesta investoinnista, vaikuttaisi tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(26) Tuensaaja on pieni toimija markkinoilla. Osakkeenomistajat ylittävät vain niukasti pk-yrityksille asetetut enimmäisrajat. Niiden markkinaosuudet Portugalissa ovat alle 4 prosenttia asianomaisista markkinoista, ja näin ollen niiden markkinaosuudet EU:ssa ovat hyvin pienet. Yksittäinen tuki yritykselle, jonka markkinaosuus on pieni, aiheuttaa vähemmän kielteisiä ulkoisvaikutuksia kuin tuki yritykselle, jonka markkinaosuus on suuri. Koska tuensaajan markkinaosuus on pieni, vähäinen tuki ei aiheuta vaikutuksia sen kilpailijoiden markkina-asemaan.

(27) Brasilian matkailu- ja hotellialan osuus maan BKT:stä on noin 3,5 prosenttia, ja Brasiliassa on noin 10000 hotellia, joista arviolta 5-7 prosenttia kuuluu kansainvälisiin yrityksiin(13). Euroopan suurimmat investoijat Brasiliassa ovat tätä nykyä ranskalainen ryhmä Accor (108 hotellia) ja espanjalainen ryhmä Sol Melia (23 hotellia)(14). Koska ilmoituksen kohteena oleva hanke on Vila Galén ensimmäinen investointi Brasiliassa, yrityksen markkinaosuus Brasilian markkinoista on investoinnin jälkeen merkityksetön edellä mainittuihin eurooppalaisiin yrityksiin verrattuna. Voidaan kohtuudella todeta, ettei yhden uuden viiden tähden hotellin rakentaminen Brasiliaan kasvata paikallista tarjontaa merkittävällä tavalla eikä vaikuta huomattavasti jo markkinoilla olevien eurooppalaisten yritysten suhteelliseen asemaan tai kykyyn houkutella matkailijoita.

(28) Korkeatasoisten hotellien osuus Brasilian hotellimarkkinoista on melko suuri. ABIH Nacionalin eli Brasilian hotellialan keskusjärjestön mukaan noin 53 prosenttia kaikista rekisteröidyistä vuodepaikoista on vuodesta 1964 ollut neljän ja viiden tähden hotelleissa. Näillä markkinoilla on hyvin paljon toimijoita (pääasiassa muita kuin eurooppalaisia), joista kenelläkään ei ole huomattavaa markkinaosuutta. Brasilian hotellimarkkinoita voidaan siis kuvailla markkinoiksi, joilla on paljon kilpailua ja joiden keskittymisaste on hyvin alhainen. On paljon epätodennäköisempää, että tällaisilla markkinoilla toimivalle yritykselle myönnetty tuki vääristää kilpailua kuin hyvin keskittyneillä markkinoilla toimivalle yritykselle myönnetty tuki. Saadun edun siirtäminen kuluttajille on todennäköisempää kuin sen jääminen vain tuensaajayrityksen hyödyksi.

(29) Tuensaaja on suhteellisesti epäedullisemmassa asemassa kuin sen pääasialliset kilpailijat EU:ssa. Näillä kilpailijoilla on paljon korkeampi markkinaosuus Brasilian markkinoista, ne ovat kansainvälisesti tunnettuja ja olleet markkinoilla useita vuosia. Kooltaan suurempina niillä on enemmän neuvotteluvoimaa kansainvälisiin matkanjärjestäjiin nähden, minkä ansiosta niiden käyttöaste ja tulot ovat paremmat. Tämä puolestaan alentaa niiden taloudelliseen toimintaan liittyvien kustannusten suhteellista painoa.

(30) Kyseinen investointi vaatii huomattavaa paikallista osuutta Brasiliassa, ja toimintoja ei siirretä Portugalista Brasiliaan. Tämän vuoksi tuella ei odoteta olevan kielteistä vaikutusta taloudelliseen toimintaan tai työllisyyteen Portugalissa.

(31) Edellä johdanto-osan 25-30 kappaleessa esitetyistä syistä komissio katsoo, ettei tuella todennäköisesti ole huomattavaa suoraa vaikutusta jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin edellytyksiin. Komissio on myös pannut tältä osin merkille, ettei se ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

Tuen vaikutus Portugalin matkailualan kehitykseen

(32) Matkailu on yksi tärkeimmistä Portugalin talousaloista. Tätä nykyä sen osuus BKT:stä on noin 8 prosenttia ja se työllistää suoraan tai epäsuoraan noin 500000 henkilöä. Näin ollen se on yksi ensisijaisia aloja koheesion edistämisessä Portugalissa. EU:n toimielimet ovat usein ottaneet tämän koheesiovaikutuksen huomioon. Matkailualan tulevaisuudesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa(15) todetaan, että "matkailu (...) tukee merkittävästi Lissabonin ja Cardiffin prosesseissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja palvelujen sisämarkkinoiden todellista toteutumista. Matkailu edistää työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin korkeaa tasoa, kestävää kehitystä, parempaa elämänlaatua, Euroopan yhdentymistä sekä myös sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja vaikuttaa näin merkittävästi lähentymistavoitteiden saavuttamiseen". Samassa päätöslauselmassa korostetaan, että "koska Euroopan matkailuala muodostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset), on ensisijaisen tärkeää, että matkailualan yritykset voivat käyttää EU:ssa tehokkaammin taloudellisen suorituskyvyn nostamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen tarkoitettuja välineitä (...)". Matkailualalle on luonteenomaista vahvat vertikaaliset ja horisontaaliset siteet muiden talousalojen kanssa. Matkailualan kehittyminen edistää taloutta kokonaisuudessaan.

(33) Tuki vahvistaa kyseisen matkailualalla toimivan portugalilaisen yrityksen asemaa pitkällä aikavälillä ja antaa sille mahdollisuuden laajentaa ja monipuolistaa tuotevalikoimaansa ja näin ollen parantaa liiketoimintamahdollisuuksiaan.

(34) Tuensaajan rahoitusaseman vahvistuminen hyödyttää todennäköisesti pääasiassa Portugalin matkailualaa seuraavista syistä:

a) Tuensaajan emoyrityksen toiminnan kehittäminen keskittyy suurimmalta osin Portugaliin, jossa yritys omistaa nykyhetkellä 14 hotellia eri puolilla maata. Kyseessä on sen ensimmäinen kansainvälistymishanke. Yrityksen investointistrategia on keskitetty pääasiassa Portugaliin, jonne yritys perusti kolme uutta hotellia vuonna 2002 ja jossa sillä on parhaillaan käynnissä kaksi uutta hotellihanketta. Tämän vuoksi vaikuttaa todennäköiseltä, että onnistuessaan hanke lisää yrityksen investointivalmiuksia Portugalin matkailualalla.

b) Portugalin matkailualalla hallitsevassa asemassa ovat pk-yritykset, joiden osuus markkinoista on 95 prosenttia. Koska portugalilaiset matkailualan yritykset ovat kooltaan ja liikevaihdoltaan pieniä, niillä on hyvin vähän kokemusta kansainvälistymisestä ja niiden toiminta keskittyy yleensä Portugaliin. Voidaan kohtuudella olettaa, että kyseisellä hankkeella on mallivaikutusta muiden Portugalin matkailualan toimijoiden keskuudessa ulkomaisten investointihankkeiden kannattavuuden ja kestävyyden suhteen.

c) Vaikka investoinnilla on ollut vain hyvin vähäinen suora vaikutus työpaikkojen luomiseen Portugalissa, hanke on hyödyttänyt niitä portugalilaisia yrityksiä, jotka koordinoivat hanketta, valvoivat sen toteuttamista ja toimittivat materiaaleja ja laitteita.

d) Brasilialainen tytäryhtiö maksaa portugalilaiselle emoyhtiölle hallintopalkkion sen tarjoamista palveluksista. Se kasvattaa näin sen liikevaihtoa ja vaikuttaa myönteisellä tavalla valtion verotuloihin.

e) Brasilialaisen yrityksen positiivinen kassavirta siirretään Portugalin viranomaisten mukaan Portugaliin, jossa se pääasiassa käytetään Vila Galé Cintra -yrityksen kyseisen hotellin kunnostamiseen ottaman lainan maksuun. Lainan takaisinmaksun päätyttyä Brasiliasta tulevat tulot voidaan uudelleensijoittaa Portugalissa yrityksen investointistrategian mukaisesti.

(35) Edellä johdanto-osan 34 kappaleessa mainituista syistä tuen voidaan katsoa vaikuttavan myönteisesti Portugalin matkailualaan ja koheesioon.

Tuen kannustinvaikutus

(36) Kyseessä on tuensaajan ensimmäinen kansainvälistymishanke. Myöskään yrityksen osakkeenomistajilla ei ole kokemusta matkailualan ulkomaisista sijoituksista. Kuten edellä on mainittu, investoinnissa mukana olevat yritykset ovat omilla markkinoillaan pieniä toimijoita. Investointikustannukset ovat 12 prosenttia yritysten taseiden yhteisarvosta (vuoden 1999 arvoina). Hanke merkitsee näin ollen huomattavaa taloudellista riskiä siinä mukana oleville yrityksille.

(37) Mahdollisilla sijoittajilla on edessään joitakin huomattavia vaikeuksia Brasilian markkinoilla. Brasilian valuutta on ensinnäkin hyvin herkkä kurssivaihteluille. Toiseksi Argentiinan viimeaikainen talous- ja rahoituskriisi on tuonut epävakautta myös Brasilian pääomamarkkinoille. Kolmanneksi on ollut byrokraattisia ongelmia, jotka liittyvät pääasiassa rahoitusvarojen siirtoon Brasiliaan, sillä keskuspankki valvoo näitä varoja.

(38) Vaikka tuensaaja ei ole yhteisön määritelmän mukainen pk-yritys, sille aiheutui kuitenkin pk-yrityksille ominaisia ongelmia tämäntyyppisen investointihankkeen toteuttamisesta. Siltä puuttui kansainvälistymiskokemusta, sen markkinaosuus oli pieni, investointi oli huomattava sen taloudelliseen asemaan verrattuna ja lisäksi se kärsi kyseiselle valtiolle tyypillisistä ongelmista, jotka vaikeuttavat markkinoillepääsyä.

(39) Portugalin viranomaisten mukaan julkisesta tuesta esitettiin hakemus ennen investoinnin aloittamista, vaikka investointi saatettiinkin loppuun ilman tukea. Tämä yksittäinen tukihakemus esitettiin osana tukiohjelmia (N 667/1999 ja N 96/1999), joihin sisältyy lauseke, jossa edellytetään tukihakemuksen esittämistä ennen hankkeen aloittamista. Tämä velvoite on aluetuen suuntaviivojen 4.2 kohdassa(16) määrättyjen vaatimusten mukainen ja velvoitetta on noudatettu hakemuksen yhteydessä. Tuensaaja on hakenut julkista rahoitustukea ennen kuin se aloitti investoinnin toteuttamisen. Tämä osoittaa, että tuen kannustinvaikutusta koskeva edellytys täyttyy.

(40) Edellä johdanto-osan 36-39 kappaleessa esitetyistä syistä ja koska kyseinen investointi on suhteellisen pienen yrityksen ensimmäinen kansainvälistymishanke herkillä ulkomaanmarkkinoilla (Brasiliassa), tuella voidaan katsoa olevan kannustinvaikutus, koska sillä korvataan tuensaajalle tuntemattomilla ja riskiherkillä markkinoilla tehdystä investoinnista aiheutuvat taloudelliset lisäriskit.

V PÄÄTELMÄT

(41) Komissio on tullut siihen tulokseen, että tuki, joka aiotaan myöntää Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle ulkomaiseen suoraan investointiin, edistää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tiettyä taloudellista toimintaa muuttamatta jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin edellytyksiä, ja näin ollen se soveltuu yhteismarkkinoille edellyttäen, että sitä ei osarahoiteta yhteisön varoilla Euroopan aluekehitysrahastosta.

(42) Portugalin Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle matalakorkoisena lainana ja verohyvityksenä myöntämä tuki voidaan täten hyväksyä edellyttäen, ettei yhteisön varoja käytetä.

(43) Komissio ei aio perustaa ulkomaisia suoria sijoituksia koskevia tulevia toimintaperiaatteitaan tähän päätökseen. Tavallisesti komissio pitää suurille yrityksille ulkomaisiin suoriin investointeihin myönnettävää investointitukea yhteismarkkinoille soveltumattomana, jollei voida osoittaa, että hankkeella edistetään tiettyä taloudellista toimintaa muuttamatta jäsenvaltioiden välisen kaupankäynnin edellytyksiä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuki, jonka Portugali aikoo myöntää halpakorkoisena lainana ja verohyvityksenä Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle ulkomaiseen suoraan investointiin Brasiliassa, soveltuu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille ja sopii ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen sopimuksen toimintaan edellyttäen, että 2 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan.

2 artikla

Vila Galé - Cintra Internacional, Investimentos Turísticos, SA:lle myönnettävä halpakorkoinen laina ja verohyvitys on rahoitettava yksinomaan kansallisista varoista. Toimenpiteitä ei voida osarahoittaa yhteisön varoilla Euroopan aluekehitysrahastosta.

3 artikla

Portugalin on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 15 päivänä lokakuuta 2003.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 253, 22.10.2002, s. 5.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Komissio on hyväksynyt toimenpiteen 26 päivänä heinäkuuta 2000 (EYVL C 266, 16.9.2000, s. 7).

(4) Komissio on hyväksynyt toimenpiteen 8 päivänä syyskuuta 1999 (EYVL C 375, 24.12.1995, s. 5).

(5) Pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetun komission suosituksen (EYVL L 107, 30.4.1996) liitteessä olevan 1 artiklan 3 kohdassa todetaan seuraavaa: "Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (...)".

(6) Komission asetus (EY) N:o 69/2001 (EYVL L 10, 13.1.2001).

(7) Laskennassa on käytetty seuraavia tietoja:

1) Laina-aika: 6 vuotta

2) Lyhennysvapaat vuodet: 2 vuotta

3) Lainan korkoprosentti: 0 prosenttia

4) Investointiajankohtana Portugalin osalta sovellettu viitekorko: 6,33 prosenttia

5) Portugalissa tätä nykyä sovellettava yhtiöverokanta: 35,2 prosenttia.

(8) Tämä on verohyvitykseen sisältyvä nettomääräinen tuki Portugalin viranomaisten arvion mukaan.

(9) Kok. 1990, s. I-959, 35 kohta.

(10) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 39.

(11) Asetuksen (EY) N:o 1685/2000 liitteen I sääntö 12.

(12) Asetuksen (EY) N:o 1685/2000 liitteen I säännössä 12 oleva 3 kohta.

(13) Lähde ABIH Nacional - Brasilian hotellialan keskusjärjestö: "Statistics on the national hotel industry", 22.2.2001.

(14) Ks. alaviite 13.

(15) EYVL C 135, 6.6.2002, s. 1.

(16) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.