15.11.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 315/9 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1673/2006/EY,
tehty 24 päivänä lokakuuta 2006,
eurooppalaisen standardoinnin rahoituksesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan ja 157 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Eurooppalainen standardointi on vapaaehtoista toimintaa, jota asiasta kiinnostuneet osapuolet harjoittavat tavoitteenaan laatia standardeja ja muita standardointituotteita tarpeidensa mukaan. Nämä standardointituotteet ovat teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (3) liitteessä I mainittujen elimien, eli Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI), jäljempänä ’eurooppalaiset standardointielimet’, laatimia. |
(2) |
Direktiivin 98/34/EY mukaan komissio voi mainitulla direktiivillä perustettua komiteaa kuultuaan esittää standardointipyyntöjä eurooppalaisille standardointielimille. CENin, Cenelecin ja ETSIn sekä Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton yhteistyön yleisissä suuntaviivoissa (4)28 päivältä maaliskuuta 2003 vahvistetaan eurooppalaisten standardointielinten ja yhteisön ja Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn, joka myös osallistuu eurooppalaisen standardoinnin tukemiseen, välinen yhteistyö. |
(3) |
Yhteisön on tarpeen osallistua eurooppalaisen standardoinnin rahoittamiseen, sillä standardoinnilla on hyödyllinen merkitys yhteisön lainsäädännön ja politiikan tukemisessa. Eurooppalainen standardointi vaikuttaa myönteisesti sisämarkkinoiden toimintaan, erityisesti niin sanottujen uuden lähestymistavan direktiivien ansiosta aloilla, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan, sekä esimerkiksi liikennealan yhteentoimivuuteen. Toisaalta eurooppalainen standardointi auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehitystä ja innovaatiotoimintaa esimerkiksi tietotekniikka-alalla. On sen vuoksi aiheellista sisällyttää tähän päätökseen myös tietotekniikkaa ja televiestintää koskevien eurooppalaisten standardointitoimien rahoitus, josta säädetään erityisesti standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä 22 päivänä joulukuuta 1986 annetussa neuvoston päätöksessä 87/95/ETY (5). |
(4) |
Tässä päätöksessä pitäisi vahvistaa selkeä, täydellinen ja yksityiskohtainen oikeusperusta kaikkiin yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin eurooppalaisiin standardointitoimiin myönnettävää yhteisön rahoitusta varten. |
(5) |
On tarpeen varmistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset, etenkin pienet, mikro- ja käsiteollisuusyritykset pystyvät soveltamaan eurooppalaisia standardeja. Standardit olisikin laadittava ja mukautettava tällaisten yritysten ominaispiirteiden ja toimintaympäristön perusteella. |
(6) |
Yhteisön rahoitus olisi suunnattava standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen, niiden käytön helpottamiseen yrityksissä käännättämällä niitä yhteisön eri virallisille kielille, eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhtenäisyyden lisäämiseen sekä eurooppalaisten standardien oikeudenmukaisen ja avoimen käytettävyyden varmistamiseen Euroopan unionin kaikille markkinatoimijoille. Tämä on erityisen tärkeätä tapauksissa, joissa standardien käyttö mahdollistaa yhteisön lainsäädännön noudattamisen. |
(7) |
Budjettivallan käyttäjän olisi vahvistettava vuosittain eurooppalaisia standardointitoimia varten osoitetut määrärahat kyseisten rahoitusnäkymien ajaksi vahvistetun ohjeellisen rahoituskehyksen rajoissa, ja siitä olisi tehtävä vuosittain komission päätös, jossa rahoituksen määrä ja tarvittaessa yhteisrahoituksen enimmäisosuus toimea kohti vahvistetaan. |
(8) |
Ottaen huomioon eurooppalaisen standardoinnin laaja-alaisuus yhteisön politiikan ja lainsäädännön tukemisessa sekä standardointitoimien erilaisuus, on tarpeen säätää rahoitusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eri tilanteita varten. Kyseeseen tulevat pääsääntöisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 110 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7) 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan säännösten mukaiset eurooppalaisille standardointielimille ilman ehdotuspyyntöjä annettavat avustukset. |
(9) |
Lisäksi tätä olisi sovellettava niihin perussäädöksessä mainittuihin elimiin, joita ei direktiivin 98/34/EY liitteessä I luokitella eurooppalaisiksi standardointielimiksi ja joiden tehtävänä on ollut toteuttaa alustavia toimia eurooppalaisen standardoinnin tukemiseksi yhteistyössä Euroopan standardointielinten kanssa. |
(10) |
Jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan standardointitehtävien asianmukainen kansallinen rahoitus. |
(11) |
Eurooppalaiset standardointielimet tukevat osaltaan koko ajan yhteisön toimia, joten niillä olisi oltava käytössään tehokkaat ja tulokselliset keskussihteeristöt. Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää näille yleistä eurooppalaista etua ajaville elimille avustuksia ilman että sovelletaan varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten osalta vuosittaista vähennysperiaatetta. Eurooppalaisten standardointielinten tehokas toiminta edellyttää lisäksi, että niiden kansalliset jäsenet hoitavat eurooppalaisen standardointijärjestelmän rahoitusosuutta koskevat velvoitteensa. |
(12) |
Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Edellä tarkoitetaan erityisesti tutkimustoimia, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimista, laboratorioiden välisten kokeitten suorittamista ja standardien validointia ja evaluointia. Standardoinnin edistämiseen sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla on lisäksi voitava sisällyttää kolmansien maiden kanssa toteutettavat yhteistyöohjelmat ja tekniset avustusohjelmat. Euroopan unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi sen vuoksi tarpeen säätää mahdollisuudesta myöntää avustuksia muille elimille tarjouspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa julkisten hankintojen ratkaisumenettelyn avulla. |
(13) |
Komissio ja eurooppalaiset standardointielimet tekevät säännöllisesti kumppanuussopimuksia, joissa ne vahvistavat standardointitoiminnan rahoittamista koskevat hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät säännöt varainhoitoasetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentille ja neuvostolle tulisi tiedottaa näiden sopimusten sisällöstä. |
(14) |
Standardointitoiminnan erityisluonne ja eri sidosryhmien osallistuminen standardointiin huomioon ottaen on tarpeen hyväksyä muun kuin rahasuorituksen käyttö yhteisön avustuksen kohteena olevien eurooppalaisten standardien tai muiden standardointituotteiden laatimisen yhteisrahoituksessa; tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi asiantuntijoiden asettamista käyttöön. |
(15) |
Tämän päätöksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi voitava käyttää tarvittavaa asiantuntemusta, erityisesti tilintarkastus- ja varainhoitotehtävissä, turvautua täytäntöönpanoa helpottavaan hallinnolliseen tukeen sekä arvioida säännöllisesti yhteisön rahoituksen kohteena olevien toimien tarpeellisuutta, jotta niiden hyödyllisyys ja vaikutus varmistetaan. |
(16) |
Lisäksi pitäisi ryhtyä asianmukaisiin toimiin sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä aiheettomasti maksettujen varojen takaisin perimiseksi Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (10) mukaisesti, |
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Kohde
Tässä päätöksessä vahvistetaan yhteisön tiettyjen politiikkojen, toimenpiteiden, toimien ja lainsäädännön tueksi laadittavaa eurooppalaista standardointia varten myönnettävää yhteisön rahoitusosuutta koskevat säännöt.
2 artikla
Yhteisön rahoitukseen kelpoiset elimet
Yhteisön rahoitusta voidaan myöntää direktiivin 98/34/EY liitteessä I luokitelluille eurooppalaisille standardointielimille tämän päätöksen 3 artiklassa lueteltujen toimien toteuttamista varten.
Yhteisön rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös muille elimille 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen eurooppalaisen standardoinnin valmistelu- tai täydentämistöiden toteuttamista varten sekä 3 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja ohjelmia varten.
3 artikla
Yhteisön rahoitukseen kelpoiset standardointitoimet
1. Yhteisö voi rahoittaa seuraavia eurooppalaiseen standardointiin liittyviä toimia:
a) |
eurooppalaisten standardien ja muiden yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa varten tarvittavien ja sopivien standardointituotteiden laatiminen ja tarkistus; |
b) |
eurooppalaisen standardoinnin valmistelu- ja täydentämistyöt, esimerkiksi tutkimukset, ohjelmat, evaluoinnit, vertailevat analyysit, tutkimustyöt, laboratoriotyöt, laboratorioidenväliset kokeet sekä vaatimustenmukaisuuden arviointi; |
c) |
eurooppalaisten standardointielinten keskussihteeristöjen toimet, kuten politiikan kehittäminen, standardointitoimien koordinointi, tekninen työ ja tiedottaminen osapuolille, joita asia koskee; |
d) |
eurooppalaisten standardien tai muiden standardointituotteiden laadun ja yhteisön politiikkojen ja lainsäädännön mukaisuuden tarkastaminen; |
e) |
yhteisön politiikan ja lainsäädännön tueksi käytettävien eurooppalaisten standardien tai muiden eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarpeen mukaan niille yhteisön virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, ja standardeja selittävien, tulkitsevien ja yksinkertaistavien asiakirjojen sekä käyttöohjeiden laatiminen ja parhaiden käytäntöjen vahvistaminen; |
f) |
toimet teknisten avustusohjelmien toteuttamiseksi, yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä eurooppalaisen standardointijärjestelmän ja eurooppalaisten standardien edistäminen ja arvostuksen lisääminen yhteisössä ja kansainvälisellä tasolla niiden osapuolten keskuudessa, joita asia koskee. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimia varten voidaan myöntää yhteisön rahoitusta ainoastaan, jos direktiivin 98/34/EY 5 artiklassa perustettua komiteaa on kuultu eurooppalaisille standardointielimille toimitettavista pyynnöistä.
4 artikla
Rahoitus
Budjettivallan käyttäjä määrittää vuosittain tässä päätöksessä tarkoitettuihin toimiin osoitetut määrärahat rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.
5 artikla
Rahoitusjärjestelyt
1. Yhteisön rahoitus myönnetään:
a) |
avustuksina ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille standardointielimille 3 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamista varten ja perussäädöksessä mainituille varainhoitoasetuksen 49 artiklassa tarkoitetuille elimille tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen töiden suorittamiseksi yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa; |
b) |
avustuksina ehdotuspyyntöjen perusteella tai julkisen hankintamenettelyn kautta muille elimille 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen standardointitöiden tai 3 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien suorittamiseksi yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa. |
2. Edellä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten standardointielinten keskussihteeristöjen toimet voidaan rahoittaa joko hankeavustuksina tai toiminta-avustuksina. Toiminta-avustukset eivät ole automaattisesti väheneviä, jos ne uusitaan.
3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusjärjestelyt sekä määrän ja, tarpeen mukaan, rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden toimityyppiä kohti. Komission tässä asiassa tekemät päätökset julkistetaan.
4. Avustussopimuksissa voidaan hyväksyä tuensaajan yleisistä kustannuksista maksettava kiinteämääräinen korvaus, enintään 30 prosenttia toimen yhteenlasketuista välittömistä tukikelpoisista kustannuksista, paitsi jos tuensaajan välilliset kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavasta toiminta-avustuksesta.
5. Luontoissuoritus hyväksytään yhteisrahoituksen osuutena. Luontoissuoritusten arvottaminen suoritetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti.
6. Eurooppalaisten standardointielimille myönnettäviin avustuksiin liittyvät hallinnolliset edellytykset ja rahoitusehdot sekä yhteistyön yhteiset tavoitteet määritellään eurooppalaisten standardointielinten ja komission välistä kumppanuutta koskevissa puitesopimuksissa varainhoitoasetuksen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti. Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedotetaan näiden sopimusten tekemisestä.
6 artikla
Hallinnointi ja seuranta
1. Budjettivallan käyttäjän standardointitoimien rahoitusta varten määrittämät määrärahat voivat kattaa myös suoraan tämän päätöksen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tilintarkastus- ja evaluointitoimien hallinnollisia kustannuksia, ja erityisesti kustannuksia, jotka liittyvät tutkimuksiin, kokouksiin, tiedotus- ja julkaisutoimiin, tietojenvaihtoon käytettäviin tietoverkkoihin sekä muuhun hallinnolliseen ja tekniseen tukeen, jota komissio standardointitoimia varten käyttää.
2. Komissio arvioi yhteisön rahoituksen kohteena olevien standardointitoimien asiaankuuluvuutta yhteisön politiikan ja lainsäädännön kannalta ja tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvioinnin tuloksista vähintään viiden vuoden välein.
7 artikla
Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen
1. Komissio valvoo tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.
2. Tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavissa yhteisön toimissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille perusteettoman menon takia aiheutuva vahinko.
3. Tähän päätökseen perustuvissa sopimuksissa edellytetään komission tai komission valtuuttaman edustajan harjoittamaa seurantaa ja varainhoidon valvontaa sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla suorittamia tilintarkastuksia.
8 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Strasbourgissa 24 päivänä lokakuuta 2006.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
P. LEHTOMÄKI
(1) EUVL C 110, 9.5.2006, s. 14.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. toukokuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 18. syyskuuta 2006.
(3) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
(4) EUVL C 91, 16.4.2003, s. 7.
(5) EYVL L 36, 7.2.1987, s. 31, päätös sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).
(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(7) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 (EUVL L 227, 19.8.2006, s. 3).
(8) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(9) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
(10) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.