31.7.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006,

Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 162 artiklan ensimmäisen kohdan ja 299 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 160 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen yhteisössä. Näin ollen EAKR pyrkii vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja sekä jälkeenjääneisyyttä heikoimmassa asemassa olevilla alueilla, mukaan luettuina maaseutu- ja kaupunkialueet, taantuvat teollisuusalueet sekä maantieteellisistä tai luonnonhaitoista kärsivät alueet kuten saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet ja raja-alueet.

(2)

Rakennerahastoja ja koheesiorahastoa yhteisesti koskevat säännökset on annettu Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 (4). Olisi tarpeen antaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia EAKR:sta voidaan rahoittaa mainitussa asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

(3)

EAKR:n tukitoimet olisi toteutettava osana koheesiopolitiikkaa koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla varmistetaan, että tuki keskitetään entistä paremmin yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä. Näistä EAKR:aan liittyvistä poikkeuksista olisi siksi annettava erityissäännöksiä.

(5)

Yhdennettyjen kaupunkikehitystoimien yhteydessä katsotaan olevan tarpeen tukea rajoitettuja toimia asuntokannan kunnostamiseksi Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneissä uusissa jäsenvaltioissa alueilla, joilla asuntokannan rappeutuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat tosiasia tai uhka.

(6)

On tarpeen säätää, että EAKR:sta suoritettavan asuntokantaan liittyviin kustannuksiin myönnettävän rahoitusosuuden tarkoituksena on tarjota hyvälaatuista asumista, mukaan lukien äskettäin yksityistetty asuntokanta, alemman tulotason ryhmille sekä asumismahdollisuuksia muita heikommassa asemassa oleville yhteiskunnallisille ryhmille.

(7)

EAKR:sta tuettavien toimien tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää EAKR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanon eri vaiheiden aikana hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asiaankuuluvilta alueellisilta ja sosioekonomisilta kumppaneilta, erityisesti alue- ja paikallisviranomaisilta, sekä muilta asiaankuuluvilta elimiltä.

(8)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, ettei EAKR:sta osarahoitettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanon eri vaiheiden aikana esiinny sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

(9)

Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (5) 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetystä Urban-yhteisöaloitteesta saatujen kokemusten ja sen vahvuuksien perusteella olisi tehostettava kaupunkialueiden kestävää kehitystä sisällyttämällä täysimääräisesti kyseisen alan toimenpiteet EAKR:sta osarahoitettaviin toimenpideohjelmiin kiinnittäen erityistä huomiota paikallista kehitystä ja työllisyyttä koskeviin aloitteisiin ja niihin liittyviin innovointimahdollisuuksiin.

(10)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä täydentävyyteen ja johdonmukaisuuteen muiden yhteisön politiikkojen ja erityisesti seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kanssa. Lisäksi olisi oltava synergiaa toisaalta EAKR:sta myönnetyn tuen ja toisaalta Euroopan sosiaalirahastosta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 (6) mukaisesti Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 (7) mukaisesti koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (8) mukaisesti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalastusrahastosta myönnetyn tuen välillä.

(11)

On tarpeen varmistaa, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevissa EAKR:n tukitoimissa otetaan huomioon Santa Maria da Feirassa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyn pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpano ja tuetaan sitä.

(12)

Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ulottamalla poikkeuksellisesti EAKR:n toiminta-ala sen toimintatuen rahoitukseen, joka on tarkoitettu tasoittamaan lisäkustannuksia, jotka johtuvat kyseisten alueiden erityisestä taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta, mihin vielä liittyy niiden syrjäinen sijainti, eristyneisyys, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä niiden talouden riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, mitkä kaikki ovat tekijöitä, joiden pysyvyys ja kasaantuminen haittaavat vakavasti syrjäisimpien alueiden kehitystä. Tällaiset erityiset toimenpiteet edellyttävät perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan käyttämistä oikeusperustana.

(13)

EAKR:n olisi kiinnitettävä huomiota suurille markkinoille pääsyyn ja niiden syrjäisyyteen liittyviin ongelmiin, joista vuoden 1994 liittymisasiakirjassa olevassa tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Suomessa ja Ruotsissa tehdyssä pöytäkirjassa nro 6 tarkoitetut erittäin harvaan asutut alueet kärsivät. EAKR:n olisi kiinnitettävä huomiota myös tiettyjen saarten, vuoristoalueiden, raja-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityisongelmiin, jotka johtuvat niiden maantieteellisestä sijainnista ja hidastavat niiden kehitystä, jotta voitaisiin tukea näiden alueiden kestävää kehitystä.

(14)

On tarpeen antaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmiin liittyvää ohjelmatyötä, hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevat erityissäännökset.

(15)

On tarpeen tukea yhteisön naapurimaiden kanssa toteutettavaa tehokasta rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä, kun tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden naapureina olevien jäsenvaltioiden rajaseutualueiden kehitystä voidaan tukea tehokkaasti. Tästä syystä on asianmukaista sallia poikkeuksellisesti, että EAKR:sta tuetaan kolmansien maiden alueilla toteutettavia hankkeita, kun niistä on hyötyä yhteisön alueille.

(16)

Euroopan aluekehitysrahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1783/1999 (9) olisi selvyyden vuoksi siten kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tehtävät, sen toiminta-ala asetuksen (EY) N:o 1083/2006 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen lähentymis-, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen suhteen sekä tukikelpoisuutta koskevat säännöt.

2.   EAKR:oon sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja tämän asetuksen säännöksiä.

2 artikla

Tarkoitus

EAKR osallistuu perustamissopimuksen 160 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti rahoitustuen antamiseen, jolla pyritään lujittamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa tukemalla aluetalouden kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista, mihin kuuluu myös taantuvien teollisuusalueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistaminen, ja tukemalla rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä.

Tällä tavoin EAKR pyrkii toteuttamaan yhteisön ensisijaisia tavoitteita ja erityisesti tarvetta edistää kilpailukykyä ja innovointia, luoda ja säilyttää kestäviä työpaikkoja ja varmistaa kestävä kehitys.

3 artikla

Toiminta-ala

1.   EAKR:n tuki keskitetään temaattisiin painopisteisiin. Kunkin painopisteen mukaisesti rahoitettavien toimien tyyppi ja laajuus vaihtelevat lähentymis-, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteiden luonteen perusteella 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti.

2.   EAKR osallistuu seuraavien kohteiden rahoitukseen:

a)

tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä ensisijaisesti suorien investointitukien avulla, jotka kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset);

b)

infrastruktuuri-investoinnit;

c)

alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen toimenpitein, joilla tuetaan alueellista ja paikallista kehitystä. Näihin toimintoihin kuuluvat yritystuet ja -palvelut erityisesti pk-yrityksille, rahoitusvälineiden luominen ja kehittäminen (esimerkiksi riskipääoma-, laina- ja takuurahastot sekä paikalliset kehitysrahastot), korkotuet, verkostoituminen, yhteistyö ja kokemusten vaihto alueiden, kaupunkien samoin kuin asianmukaisten sosioekonomisten ja ympäristöalan toimijoiden välillä;

d)

asetuksen (EY) N:o 1083/2006 45 ja 46 artiklassa tarkoitettu tekninen tuki.

Erilaiset a—d alakohdassa tarkoitetut investoinnit ja toimenpiteet ovat käytettävissä temaattisten painopisteiden täytäntöönpanemiseksi 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Lähentyminen

Lähentymistavoitteen osana EAKR:n tuki keskitetään kestävän ja yhdennetyn alueellisen ja paikallisen taloudellisen kehityksen ja työllisyyden edistämiseen ottamalla käyttöön alueiden omat voimavarat tähän tarkoitukseen ja vahvistamalla niitä sellaisin toimenpideohjelmin, joilla pyritään nykyaikaistamaan ja monipuolistamaan taloudellisia rakenteita sekä luomaan ja säilyttämään kestäviä työpaikkoja. Tämä toteutetaan ensisijaisesti seuraavien painopisteiden avulla ja siten, että täsmälliset politiikkojen yhdistelmät määräytyvät kunkin jäsenvaltion erityispiirteiden mukaan:

1)

tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK), innovaatio ja yrittäjyys, mukaan lukien tutkimuksen ja teknologian kehittämisvalmiuksien vahvistaminen ja niiden integrointi eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, myös infrastruktuureihin; TTK-tuki erityisesti pk-yrityksissä; teknologian siirron tukeminen; pk-yritysten, korkea-asteen koulutuksen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja teknologiakeskusten välisten yhteyksien parantaminen; yritysverkostojen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja klusterien kehittäminen; tuki yritys- ja teknologiapalvelujen tarjoamiseen pk-yritysten ryhmille; yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiorahoituksen tarjoaminen pk-yrityksille rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden avulla;

2)

tietoyhteiskunta, mukaan lukien sähköisen viestinnän infrastruktuurin sekä paikallisen sisällön, palvelujen ja sovellusten kehittäminen, julkisten suojattujen verkkopalvelujen saatavuuden parantaminen ja niiden kehittäminen, pk-yrityksille suunnatut palvelut sekä tuki tieto- ja viestintätekniikan omaksumiseksi ja sen käytön tehostamiseksi tai uusien ideoiden hyödyntämiseksi;

3)

paikalliset kehittämisaloitteet sekä tuki lähipalveluja toimittaville rakenteille uusien työpaikkojen luomiseksi, silloin kun tällaiset toimet eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1081/2006 soveltamisalaan;

4)

ympäristö, johon kuuluvat vedenjakeluun sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyvät investoinnit; jätevesien käsittely ja ilman laatu; aavikoitumisen ehkäisy, hallinta ja torjunta; pilaantumisen yhtenäistetty ehkäiseminen ja vähentäminen; tuki ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi; fyysisen ympäristön kunnostaminen, mukaan lukien saastuneet alueet ja maa sekä ympäristövaurioalueet; biologisen monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistäminen, investoinnit Natura 2000 -alueisiin mukaan lukien; pk-yritysten tukeminen kestävien tuotantotapojen edistämiseksi ottamalla käyttöön kustannustehokkaita ympäristöjärjestelmiä samoin kuin kehittämällä ja käyttämällä saastumista ehkäiseviä tekniikoita;

5)

riskien ehkäiseminen, mukaan lukien luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano;

6)

matkailu, mukaan lukien luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän matkailun kehittämiseksi; luonnonperinnön vaaliminen ja vahvistaminen sosioekonomisen kehityksen tukemiseksi; tuki matkailupalvelujen saatavuuden parantamiselle uusia korkeamman lisäarvon palveluja tarjoamalla ja uusien kestävämpien matkailumuotojen edistämiselle;

7)

kulttuurin alan investoinnit, mukaan lukien kulttuuriperinnön suojelu, edistäminen ja vaaliminen; kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen sosioekonomisen kehityksen ja kestävän matkailun tukemiseksi ja alueellisen kiinnostavuuden lisäämiseksi; sekä kulttuuripalvelujen parantaminen uusia korkeamman lisäarvon palveluja tarjoamalla;

8)

liikenteen alan investoinnit, mukaan lukien Euroopan laajuisten verkkojen parantaminen ja yhteydet TEN-T-liikenneverkkoon, sekä puhdasta liikennettä koskevat yhdennetyt strategiat, joilla pyritään parantamaan matkustaja- ja tavaraliikenteen palvelujen saatavuutta ja laatua, parantamaan eri kuljetusmuotojen välistä tasapainoa, edistämään intermodaalijärjestelmiä ja vähentämään ympäristövaikutuksia;

9)

energia-alan investoinnit, mukaan lukien Euroopan laajuisten verkkojen parannukset ja joilla pyritään parantamaan toimitusvarmuutta, ottamaan ympäristökysymykset huomioon, parantamaan energiatehokkuutta ja kehittämään uusiutuvia energialähteitä;

10)

koulutukseen, myös ammatilliseen koulutukseen suunnatut investoinnit, joilla pyritään parantamaan houkuttavuutta ja elämänlaatua;

11)

investoinnit terveyden alan infrastruktuureihin ja sosiaalisiin infrastruktuureihin, jotka edistävät alueellista ja paikallista kehitystä ja parantavat elämänlaatua.

5 artikla

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen osana EAKR:n tuki keskitetään työllisyyden edistämisen lisäksi kestävän kehityksen strategioiden mukaisesti ensisijaisesti seuraaviin kolmeen painopisteeseen:

1)

innovointi ja osaamistalous, johon pyritään myös luomalla ja lujittamalla tehokkaita ja innovatiivisia alueellisia talouksia sekä tiiviitä suhteita yksityisen ja julkisen sektorin, yliopistojen ja teknologiakeskusten välille paikalliset tarpeet huomioon ottavalla tavalla, ja erityisesti seuraavat toimet:

a)

suoraan alueen taloudellisiin kehittämistavoitteisiin yhteydessä olevan alueellisen TTK- ja innovaatiokapasiteetin edistäminen tukemalla teollisuuden tai teknologian alan osaamiskeskuksia; edistämällä teollista TTK:ta, pk-yrityksiä ja teknologian siirtoa; kehittämällä tulevan teknologian ennakointia ja innovointia edistäviä politiikkoja koskevaa kansainvälistä esikuva-analyysiä (benchmarking); sekä tukemalla yritysten välistä yhteistyötä ja yhteisiä TTK- ja innovaatiopolitiikkoja;

b)

innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden kannustaminen kaikilla paikallis- ja aluetalouden aloilla tukemalla pk-yritysten uusien tai parempien tuotteiden, prosessien ja palvelujen markkinoille saattamista; edistämällä yritysverkostoja ja klustereita; parantamalla pk-yritysten mahdollisuutta saada rahoitusta; edistämällä yritysten ja asiaankuuluvien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostoja; helpottamalla pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää yritystukipalveluja sekä tukemalla puhtaampien innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä;

c)

yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä sekä tukemalla asianmukaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja olemassa olevia yrityksiä uusien yritysten luomisessa;

d)

sellaisten rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden ja yrityshautomoiden luominen, joiden avulla edistetään pk-yritysten TTK-kehittämiskapasiteettia ja kannustetaan yrittäjyyteen sekä uusien yritysten, erityisesti tietointensiivisten pk-yritysten, perustamiseen;

2)

ympäristö ja riskien ehkäiseminen sekä erityisesti seuraavat toimet:

a)

investoinnin kannustaminen fyysisen ympäristön kunnostamiseksi, mukaan lukien saastuneet alueet ja maa, aavikoituneet alueet sekä ympäristövaurioalueet;

b)

biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän infrastruktuurin ja Natura 2000 -alueita koskevien investointien kehittämisen edistäminen silloin, kun se edistää kestävää taloudellista kehitystä ja/tai maaseudun monimuotoisuutta;

c)

energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen ja tehokkaiden energianhallintajärjestelmien kehittäminen;

d)

puhtaan ja kestävän julkisen liikenteen edistäminen erityisesti kaupunkialueilla;

e)

luonnosta (esimerkiksi aavikoitumisesta, kuivuudesta, metsä- tai maastopaloista ja tulvista) ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittäminen;

f)

luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu ja korostaminen sosioekonomisen kehityksen tukemiseksi sekä luonnon- ja kulttuurivarojen edistäminen keinona kehittää kestävää matkailua;

3)

yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien liikenne- ja televiestintäpalvelujen saatavuus sekä erityisesti seuraavat toimet:

a)

toissijaisten liikenneverkkojen vahvistaminen parantamalla yhteyksiä TEN-T-liikenneverkkoihin, alueellisiin rautatiekeskuksiin, lentokentille ja satamiin tai multimodaalijärjestelyihin; luomalla radiaaliset yhteydet tärkeimpiin rautatieosuuksiin ja kehittämällä alueellisia ja paikallisia sisävesiväyliä sekä lähimerenkulkua;

b)

pk-yritysten tukeminen tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käyttöönoton parantamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi edistämällä verkkoyhteyksiä, julkisten Internet-yleisöpäätteiden perustaminen, laitteet sekä palvelujen ja sovellusten kehittäminen mukaan lukien erityisesti erittäin pienille yrityksille ja käsiteollisuusyrityksille tarkoitettujen toimintasuunnitelmien kehittäminen.

Lisäksi niiden toimenpideohjelmien osalta, joita tuetaan EAKR:sta alueilla, jotka voivat saada asetuksen (EY) N:o 1083/2006 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua erityistä siirtymäkauden rahoitusta, jäsenvaltiot ja komissio voivat päättää ulottaa tuen tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuihin painopisteisiin.

6 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osana EAKR:n tuki keskitetään seuraaviin painopisteisiin:

1)

rajat ylittävien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöalan toimien kehittäminen kestävää aluekehitystä koskevien yhteisten strategioiden avulla erityisesti seuraavilla tavoilla:

a)

kannustamalla yrittäjyyttä ja erityisesti pk-yritysten, matkailun, kulttuurin ja rajat ylittävän kaupan kehittämistä;

b)

rohkaisemalla ja parantamalla luonnon- ja kulttuurivarojen yhteistä suojelua ja hallinnointia sekä ympäristöstä ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisemistä;

c)

tukemalla kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä;

d)

vähentämällä eristyneisyyttä parantamalla liikenne-, tieto- ja viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuutta samoin kuin rajat ylittäviin vesihuolto-, jätehuolto- ja energiajärjestelmiin ja -palveluihin pääsyä;

e)

kehittämällä yhteistyötä, valmiuksia ja infrastruktuurien yhteiskäyttöä erityisesti terveyden, kulttuurin, matkailun ja koulutuksen aloilla.

Lisäksi EAKR voi edistää oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä, rajat ylittävien työmarkkinoiden yhdentymistä, paikallisia työllisyysaloitteita, sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, ammatillista koulutusta, sosiaalista osallisuutta sekä TTK-alan henkilöresurssien ja tilojen jakamista.

Pohjois-Irlannin sekä Irlannin rajakreivikuntien välisen PEACE-ohjelman yhteydessä EAKR edistää edellä mainittujen toimien lisäksi yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 liitteessä II olevan 22 kohdan mukaisesti kyseisten alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta, erityisesti yhteisöjen yhteenkuuluvuutta edistävillä toimilla;

2)

valtioiden välisen yhteistyön luominen ja kehittäminen, myös kahdenvälinen yhteistyö niiden merialueiden välillä, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, rahoittamalla yhdennettyä aluekehitystä edistäviä verkostoja ja toimia. Näissä keskitytään ensisijaisesti seuraaviin toimintalinjoihin:

a)

innovointi: tieteellisten ja teknologisten verkkojen perustaminen ja kehittäminen sekä alueellisten TTK- ja innovointivalmiuksien tehostaminen silloin, kun näillä on suora vaikutus valtioiden välisten alueiden tasapainoiseen taloudelliseen kehitykseen. Toimiin voi kuulua: asianmukaisen korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuslaitosten ja pk-yritysten välisten verkostojen luominen; yhteydet, joilla parannetaan mahdollisuuksia TTK-alan laitosten ja kansainvälisten TTK-osaamiskeskusten väliseen tieteellisen tiedon ja teknologian siirtoon, teknologian siirtoa harjoittavien laitosten välinen yhteistoiminta (twinning) ja TTK-alan pk-yritysten tukemiseen tarkoitettujen yhteisten rahoitusta koskevien välineiden kehittäminen;

b)

ympäristö: vesihuolto-, energiatehokkuus-, riskinehkäisy- ja ympäristönsuojelutoimet, joilla on selkeä valtioiden välinen ulottuvuus. Toimiin voi kuulua: jokien valuma-alueiden, rannikkoalueiden, meren luonnonvarojen, vesipalvelujen ja kosteikkojen suojelu ja hallinto; metsä- ja maastopalojen, kuivuuden ja tulvien ehkäiseminen; meriturvallisuuden edistäminen ja suojelu luonnosta ja teknologiasta aiheutuvilta riskeiltä; sekä luonnonperinnön suojelu ja parantaminen sosioekonomisen kehityksen ja kestävän matkailun tukemiseksi;

c)

saavutettavuus: toimet, joilla parannetaan liikenne- ja televiestintäpalvelujen saatavuutta ja laatua silloin, kun niillä on selkeä valtioiden välinen ulottuvuus. Toimiin voi kuulua: Euroopan laajuisten verkkojen rajat ylittäviin osuuksiin tehtävät investoinnit; kansallisiin ja valtioiden välisiin verkkoihin pääsyn parantaminen paikallisella ja alueellisella tasolla; kansallisten ja alueellisten järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen; sekä edistyneiden tieto- ja viestintätekniikoiden tukeminen;

d)

kaupunkialueiden kestävä kehitys: monenkeskisen kehityksen vahvistaminen valtioiden välisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla silloin, kun sillä on selkeä valtioiden välinen vaikutus. Toimiin voi kuulua: kaupunkiverkostojen sekä kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien luominen ja parantaminen; strategiat yhteisten kaupunkeihin ja maaseutuun liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi; kulttuuriperinnön suojelu ja edistäminen sekä kehittyvien vyöhykkeiden strateginen yhdentyminen valtioiden välisellä tasolla.

Kahdenväliselle yhteistyölle merellisten alueiden välillä myönnettävää tukea voidaan laajentaa 1 kohdassa tarkoitettuihin painopisteisiin;

3)

aluepolitiikan tehostaminen edistämällä:

a)

alueiden välistä yhteistyötä, jossa keskitytään innovointiin ja osaamistalouteen sekä ympäristöön ja riskien ehkäisemiseen 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;

b)

parhaiden käytäntöjen määrittelyyn, siirtämiseen ja levittämiseen liittyvien kokemusten vaihtoa, 8 artiklassa tarkoitettu kaupunkialueiden kestävä kehitys mukaan luettuna; ja

c)

tutkimuksia ja tietojenkeruuta sekä yhteisön kehityssuuntausten tarkkailua ja analysointia koskevia toimia.

7 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.   EAKR:sta ei rahoiteta seuraavia menoja:

a)

lainojen korot;

b)

maan hankinta, jos siitä aiheutuvien menojen määrä on yli 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoviranomainen voi hyväksyä korkeamman prosenttiosuuden ympäristön säilyttämistä koskevien toimien osalta;

c)

ydinvoimaloiden käytöstäpoisto;

d)

palautettavissa oleva arvonlisävero.

2.   Asuntokantaan liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen, ja seuraavissa olosuhteissa:

a)

kustannukset kohdennetaan ohjelmatyöhön yhdennettyjen kaupunkikehitystoimien yhteydessä tai kohdistetaan niitä alueita koskevaan toimintalinjaan, joilla asuntokannan rappeutuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat tosiasia tai uhka;

b)

asuntokantaan liittyviin kustannuksiin myönnettävän tuen osuus on joko enintään kolme prosenttia kyseistä toimenpideohjelmaa koskevasta EAKR:n rahoitusosuudesta tai kaksi prosenttia EAKR:n rahoitusosuuden kokonaismäärästä;

c)

kustannukset voivat koskea ainoastaan:

—

monen perheen asuntoja, tai

—

viranomaisten tai voittoa tavoittelemattomien toimijoiden omistamia rakennuksia, joita käytetään pienituloisille perheille tai erityisiä tarpeita omaaville ryhmille tarkoitettuina asuntoina.

Komissio hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1083/2006 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittavan luettelon perusteista, joilla määritellään a alakohdassa tarkoitetut alueet, ja luettelon tukikelpoisista toimista.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1081/2006 11 artiklassa esitettyjä tukikelpoisuussääntöjä sovelletaan EAKR:sta osarahoitettuihin toimiin, jotka kuuluvat mainitun asetuksen 3 artiklan soveltamisalaan.

II LUKU

ALUEELLISTEN ERITYISPIIRTEIDEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

8 artikla

Kaupunkialueiden kestävä kehitys

EAKR voi tarvittaessa tämän asetuksen 4 ja 5 artiklassa lueteltujen toimien lisäksi tukea asetuksen (EY) N:o 1083/2006 37 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin, kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskeviin toimiin liittyviä yhdennettyjä ja kestäviä strategioita, joilla edistetään osallistumista ja pyritään torjumaan kaupunkialueilla runsaasti esiintyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia ongelmia.

Näillä strategioilla edistetään kaupunkialueiden kestävää kehitystä esimerkiksi seuraavin toimin: taloudellisen kasvun vahvistaminen, fyysisen ympäristön ja ympäristövaurioalueiden kunnostaminen, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen, paikallisen työllisyyden ja yhteisön kehityksen edistäminen sekä palvelujen tarjoaminen asukkaille ottaen huomioon väestörakenteen muuttuminen.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 34 artiklan 2 kohdassa säädetään ja jos kyseiset toimet pannaan täytäntöön erityisen toimenpideohjelman avulla tai toimenpideohjelman toimintalinjana, asetuksen (EY) N:o 1081/2006 soveltamisalaan kuuluvien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta koskevien toimenpiteiden EAKR:sta saamaa rahoitusosuutta voidaan korottaa 15 prosenttiin ohjelman tai toimintalinjan osalta.

9 artikla

Yhteensovittaminen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan kalatalousrahaston kanssa

Jos EAKR:sta tuettuun toimenpideohjelmaan kuuluu toimia, joihin voidaan myöntää tukea myös jostakin toisesta yhteisön tukivälineestä, mukaan lukien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimintalinja 3 ja kalastusta harjoittavien rannikkoalueiden kestävä kehittäminen Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR), jäsenvaltion on kussakin toimenpideohjelmassa vahvistettava rajaamisperusteet EAKR:sta tuettaville toimille ja muista yhteisön tukivälineistä tuettaville toimille.

10 artikla

Maantieteellisistä ja luonnonhaitoista kärsivät alueet

Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 52 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla maantieteellisistä ja luonnonhaitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, EAKR:sta osarahoitettavissa alueohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.

EAKR:sta voidaan rahoittaa erityisesti investointeja, joiden tavoitteena on parantaa yhteyksiä, edistää ja kehittää kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyviä taloudellisia toimintoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kehittää kestävää matkailua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 artiklan soveltamista.

11 artikla

Syrjäisimmät alueet

1.   Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 liitteessä II olevassa 20 kohdassa tarkoitettu erityinen lisämääräraha on käytettävä niiden lisäkustannusten tasoittamiseksi, jotka liittyvät perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin rajoituksiin ja joita syntyy syrjäisimmillä alueilla tuettaessa:

a)

tarvittaessa 4 ja/tai 5 artiklassa tarkoitettuja toimintalinjoja;

b)

tavaroiden kuljetuspalveluita ja kuljetuspalvelujen käynnistämistä koskevaa tukea;

c)

varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden ylisuureen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien vähyyteen paikallisilla markkinoilla liittyviä toimia.

2.   Erityisellä lisämäärärahalla voidaan rahoittaa 3 artiklan soveltamisalaan kuuluvia investointikustannuksia. Lisäksi erityisestä lisämäärärahasta on käytettävä vähintään 50 prosenttia toimintatukien ja julkisen palvelun velvoitteet ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset kattavien kustannusten rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla.

3.   Määrän, johon osarahoitusta sovelletaan, on oltava oikeassa suhteessa 1 kohdassa tarkoitettuihin tuensaajalle aiheutuneisiin lisäkustannuksiin, jos on kyse ainoastaan toimintatuista ja julkisen palvelun velvoitteet ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset kattavista kustannuksista, ja määrä voi kattaa kaikki tukikelpoiset kustannukset, jos on kyse investointikustannuksista.

4.   Tämän artiklan mukaista rahoitusta ei voida käyttää tukemaan:

a)

toimia, joihin liittyy perustamissopimuksen liitteen I soveltamisalaan kuuluvia tuotteita;

b)

henkilöiden kuljettamiseen perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää tukea;

c)

vapautusta verosta ja sosiaaliturvamaksuista.

III LUKU

EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITTEESEEN LIITTYVÄT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Toimenpideohjelmat

12 artikla

Sisältö

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien on sisällettävä seuraavat tiedot:

1)

selvitys yhteistyöalueen vahvuuksista ja heikkouksista sekä ongelmien ratkaisemiseksi valittu strategia;

2)

luettelo tukikelpoisista alueista, mukaan lukien rajat ylittävää yhteistyötä koskevien ohjelmien osalta 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut joustoalueet;

3)

valittujen toimintalinjojen perustelut ottaen huomioon koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, kansallinen strateginen viitekehys tapauksissa, joissa jäsenvaltio sisällyttää siihen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa rahoitettavia toimia, ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennakkoarvioinnin tulokset;

4)

tiedot toimintalinjoista ja niiden erityistavoitteet. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajallista määrää vaikutusta ja tuloksia mittaavia indikaattoreita suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Indikaattoreilla on voitava mitata edistymistä lähtötilanteeseen verrattuna ja toimintalinjojen tavoitteiden saavuttamista;

5)

ainoastaan tiedoksi toimenpideohjelmaan EAKR:sta maksettavan osuuden ohjelmakäytön ohjeellinen jakautuminen menoluokittain komission asetuksen (EY) N:o 1083/2006 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti;

6)

yksi rahoitussuunnitelma, joka ei sisällä jäsenvaltiokohtaista jakoa ja jossa on seuraavat kaksi taulukkoa:

a)

taulukko, joka sisältää asetuksen (EY) N:o 1083/2006 52, 53 ja 54 artiklan mukaisesti EAKR:n rahoitusosuuteen varattujen kokonaismäärärahojen vuosittaisen jaon. EAKR:n vuosittaisen kokonaisrahoitusosuuden on oltava sovellettavien rahoitusnäkymien mukainen;

b)

taulukko, jossa täsmennetään yhteisön rahoitusosuuden kokonaismäärärahat ja vastaava kansallinen rahoitus koko ohjelmakauden ajan toimenpideohjelman ja kunkin toimintalinjan osalta sekä EAKR:n rahoitusosuus. Jos asetuksen (EY) N:o 1083/2006 53 artiklan mukaisesti kansallinen osuus muodostuu julkisista ja yksityisistä menoista, taulukossa on esitettävä alustava jakautuminen julkisten ja yksityisten menojen välillä. Jos kansallinen osuus mainitun artiklan mukaisesti muodostuu julkisista menoista, taulukossa on esitettävä kansallisen julkisen rahoitusosuuden määrä;

7)

tarvittaessa täydentävyys Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuihin toimenpiteisiin nähden;

8)

toimenpideohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, joihin sisältyvät seuraavat tiedot:

a)

jäsenvaltioiden nimeämät 14 artiklassa tarkoitetut viranomaiset;

b)

kuvaus seuranta- ja arviointijärjestelmistä;

c)

tiedot toimivaltaisesta elimestä, joka ottaa vastaan komission suorittamat maksut, ja yhdestä tai useammasta elimestä, joka vastaa maksujen suorittamisesta tuensaajille;

d)

rahoitusvirtojen käyttöönottoa ja liikkeitä koskevien menettelyjen määrittely niiden avoimuuden varmistamiseksi;

e)

toimet, joilla pyritään varmistamaan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 69 artiklassa tarkoitettu toimenpideohjelmasta tiedottaminen ja sen julkisuus;

f)

kuvaus menettelyistä, joista komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään sähköistä tietojenvaihtoa varten asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 säädettyjen maksatusta, seurantaa ja arviointia koskevien vaatimusten täyttämiseksi;

9)

ohjeellinen luettelo asetuksen (EY) N:o 1083/2006 39 artiklassa tarkoitetuista suurhankkeista, joita suunnitellaan esitettäviksi ohjelmakauden aikana komission hyväksyttäviksi.

2 JAKSO

Tukikelpoisuus

13 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

Menojen tukikelpoisuuden määrittelemiseksi sovelletaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaiseen toimenpideohjelmaan siihen osallistuvien jäsenvaltioiden hyväksymiä asianomaisia kansallisia sääntöjä lukuun ottamatta tapauksia, joiden osalta on vahvistettu yhteisön säännöt.

Komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 56 artiklan 4 kohdan mukaisesti menojen tukikelpoisuutta koskevat yhteiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1083/2006 103 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 7 artiklan säännösten soveltamista.

Jos 7 artiklassa annetaan mahdollisuus erilaisten menojen tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen soveltamiseen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaiseen toimenpideohjelmaan osallistuvissa eri jäsenvaltioissa, koko ohjelma-alueella sovelletaan laajimpia menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä.

3 JAKSO

Hallinnointi, seuranta ja valvonta

14 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Toimenpideohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä yksi hallintoviranomainen, yksi todentamisviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen, joka on siitä jäsenvaltiosta, jossa hallintoviranomainen sijaitsee. Komissio suorittaa maksut todentamisviranomaiselle, joka pääsääntöisesti suorittaa maksut johtavalle tuensaajalle.

Hallintoviranomaisen on ohjelma-alueella edustettuina olevia jäsenvaltioita kuultuaan perustettava yhteinen tekninen sihteeristö. Se avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa sekä tarvittaessa tarkastusviranomaista näiden hoitaessa tehtäviään.

2.   Toimenpideohjelman tarkastusviranomaista avustaa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 62 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarkastajaryhmä, johon kuuluu yksi edustaja kustakin toimenpideohjelmaan osallistuvasta jäsenvaltiosta. Tarkastajaryhmä on perustettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimenpideohjelman hyväksymisestä on tehty päätös. Ryhmä laatii työjärjestyksensä. Sen puheenjohtajana on toimenpideohjelman tarkastusviranomainen.

Osallistuvat jäsenvaltiot voivat yksimielisesti päättää, että tarkastusviranomaisella on lupa suorittaa suoraan asetuksen (EY) N:o 1083/2006 62 artiklassa säädetyt tehtävät koko ohjelmaan kuuluvalla alueella ilman ensimmäisessä alakohdassa määriteltyä tarkastajaryhmää.

Tarkastajien on oltava riippumattomia 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valvontajärjestelmästä.

3.   Kunkin toimenpideohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion on nimettävä edustajansa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 63 artiklassa tarkoitettuun seurantakomiteaan.

15 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Hallintoviranomainen hoitaa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 60 artiklassa säädetyt tehtävät lukuun ottamatta niitä, jotka liittyvät toimien ja menojen asianmukaisuuden tarkastamiseen mainitun artiklan b alakohdassa säädettyjen kansallisten ja yhteisön sääntöjen perusteella. Tässä yhteydessä sen on varmistauduttava siitä, että tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvoja on hyväksynyt kullekin toimeen osallistuvalle tuensaajalle aiheutuneet menot.

2.   Hallintoviranomaisen on vahvistettava kuhunkin toimeen liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt tarvittaessa yhteisymmärryksessä johtavan tuensaajan kanssa.

16 artikla

Valvontajärjestelmä

1.   Voidakseen vahvistaa menot kunkin jäsenvaltion on perustettava valvontajärjestelmä, jonka avulla on mahdollista varmentaa osarahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimittaminen, sen alueella toteutettujen toimien tai niiden osuuksien osalta ilmoitettujen menojen asianmukaisuus sekä se, että menot ja niihin liittyvät toimet tai niiden osuudet ovat yhteisön ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisten sääntöjen mukaisia.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä valvojat, joiden tehtävänä on varmentaa kunkin toimeen osallistuvan tuensaajan ilmoittamien menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Jäsenvaltiot voivat päättää nimetä yhden ainoan valvojan koko ohjelma-alueelle.

Jos osarahoitettujen tuotteiden tai palvelujen toimitus on mahdollista varmentaa ainoastaan koko toimen osalta, varmennuksen suorittaa sen jäsenvaltion valvoja, jossa johtava tuensaaja sijaitsee, tai hallintoviranomainen.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvojat voivat vahvistaa menot kolmen kuukauden kuluessa.

17 artikla

Varainhoito

1.   EAKR:n rahoitusosuus maksetaan yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2.   Todentamisviranomaisen on varmistettava, että johtavalta tuensaajalta peritään takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi menetetyt varat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta todeta ja oikaista sääntöjenvastaisuudet sekä periä takaisin aiheettomasti maksetut määrät. Tuensaajien on maksettava takaisin johtavalle tuensaajalle aiheettomasti maksetut määrät niiden välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.

3.   Jos johtava tuensaaja ei onnistu saamaan takaisinmaksuja tuensaajalta, jäsenvaltion, jonka alueella kyseinen tuensaaja on, on korvattava todentamisviranomaiselle kyseiselle tuensaajalle aiheettomasti maksettu määrä.

18 artikla

Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaiseen toimenpideohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat käyttää 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (10) mukaista Eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää antamalla sille vastuun toimenpideohjelman hallinnoinnista uskomalla sille hallintoviranomaisen ja yhteisen teknisen sihteeristön tehtävät. Kullakin jäsenvaltiolla säilyy kuitenkin edelleen taloudellinen vastuu.

4 JAKSO

Toimet

19 artikla

Toimien valinta

1.   Toimenpideohjelmiin, joiden tavoitteena on 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rajat ylittävien toimien kehittäminen ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valtioiden välisen yhteistyön käynnistäminen ja kehittäminen, valittaviin toimiin on kuuluttava tuensaajia vähintään kahdesta maasta, joista ainakin yhden on oltava jäsenvaltio, ja jotka tekevät kunkin toimen osalta yhteistyötä vähintään kahdella seuraavista tavoista: yhteinen kehittäminen, yhteinen täytäntöönpano, yhteinen henkilöstö ja yhteinen rahoitus.

Valitut toimet, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset, voidaan toteuttaa yhdessä maassa, jos kyseiset toimet ovat vähintään kahden maan toimijoiden esittämiä.

Edellä mainittuja ehtoja ei sovelleta 6 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin PEACE-ohjelman yhteydessä toteutettuihin toimiin.

2.   Toimenpideohjelmiin, jotka liittyvät 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun alueiden väliseen yhteistyöhön, valittaviin toimiin on kuuluttava alueellisen tai paikallisen tason tuensaajia vähintään:

a)

kolmesta jäsenvaltiosta, tai

b)

kolmesta maasta, joista vähintään kahden on oltava jäsenvaltioita, jos kyseessä on kolmannen maan tuensaaja.

Toimenpideohjelmiin, joita tarkoitetaan 6 artiklan 3 kohdan b alakohdassa, valittaviin toimiin sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä edellytyksiä aina kun se on toimen luonteesta riippuen mahdollista.

Tuensaajien on tehtävä kunkin toimen osalta yhteistyötä seuraavilla tavoilla: yhteinen kehittäminen, yhteinen täytäntöönpano, yhteinen henkilöstö ja yhteinen rahoitus.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 65 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seurantakomitea tai sille raportoiva ohjauskomitea vastaa toimien valinnasta.

20 artikla

Johtavan tuensaajan ja muiden tuensaajien velvollisuudet

1.   Tuensaajat nimeävät kutakin toimea varten keskuudestaan johtavan tuensaajan. Johtava tuensaaja vastaa seuraavista tehtävistä:

a)

se vahvistaa toimeen osallistuvien tuensaajien välisiä suhteita koskevat järjestelyt sopimuksessa, joka sisältää muun muassa toimeen kohdennettujen varojen moitteettoman varainhoidon takaavat määräykset, myös järjestelyt aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi;

b)

se vastaa koko toimen täytäntöönpanon varmistamisesta;

c)

se varmistaa, että toimeen osallistuvien tuensaajien esittämät menot on maksettu toimen täytäntöönpanemista varten ja että menot vastaavat toimia, joista osallistuvien tuensaajien kesken on sovittu;

d)

se varmistaa, että valvojat ovat vahvistaneet toimeen osallistuvien tuensaajien esittämät menot;

e)

se vastaa EAKR:n rahoitusosuuden siirtämisestä toimeen osallistuville tuensaajille.

2.   Kunkin toimeen osallistuvan tuensaajan on:

a)

vastattava ilmoittamiaan menoja koskevista sääntöjenvastaisuuksista;

b)

ilmoitettava jäsenvaltiolle, johon se on sijoittautunut, osallistumisestaan toimeen siinä tapauksessa, että jäsenvaltio ei itse osallistu kyseiseen ohjelmaan.

21 artikla

Toimien sijaintia koskevat erityisehdot

1.   Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kyseisen ohjelman yhteydessä tukikelpoisiin alueisiin rajoittuvilla tai tällaisten rajoittuvien alueiden ympäröimillä NUTS 3 -tason alueilla rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä EAKR voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rahoittaa toimien tai niiden osien täytäntöönpanosta aiheutuneita menoja enintään 20 prosentilla kyseistä toimenpideohjelmaa varten myönnetystä rahoitusosuudesta. Poikkeustapauksissa, joista komissio ja jäsenvaltiot ovat sopineet, tätä joustoa voidaan soveltaa myös NUTS 2 -tason alueisiin, joilla asetuksen (EY) N:o 1083/2006 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alueet sijaitsevat.

Hankkeiden tasolla ensimmäisessä alakohdassa määritellyt ohjelma-alueen ulkopuolella sijaitseville kumppaneille aiheutuneet menot voivat olla tukikelpoisia, jos hankkeen tavoitteita olisi ollut vaikea saavuttaa ilman kyseisen kumppanin mukanaoloa.

2.   Valtioiden välisen yhteistyön yhteydessä EAKR voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rahoittaa toimiin osallistuvan alueen ulkopuolella oleville kumppaneille aiheutuneita menoja enintään 20 prosentilla kyseistä toimenpideohjelmaa varten myönnetystä rahoitusosuudesta, jos menoista on hyötyä kyseiseen yhteistyötavoitealueeseen sisältyville alueille.

3.   EAKR:sta voidaan rahoittaa rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön yhteydessä menoja, jotka aiheutuvat toimien tai toimien osuuksien täytäntöönpanosta Euroopan yhteisön ulkopuolisten maiden alueella, enintään 10 prosentilla sen toimenpideohjelmaa varten myöntämästä rahoitusosuudesta, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava näiden menojen laillisuus ja asianmukaisuus. Hallintoviranomaisen on vahvistettava 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten alueiden ulkopuolella toteutettavien toimien valinta.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei vaikuta sellaisen avun jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1783/1999 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2006 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla, jota siten sovelletaan kyseiseen apuun tai hankkeisiin niiden päättymiseen saakka.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1783/1999 nojalla tehdyt hakemukset ovat edelleen voimassa.

23 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1783/1999 1 päivästä tammikuuta 2007, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 22 artiklassa annettujen säännösten soveltamista.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

24 artikla

Tarkastelulauseke

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 perustamissopimuksen 162 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 5 päivänä heinäkuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. LEHTOMÄKI

(1)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 91.

(2)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 19.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 12. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 25.

(5)  EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 173/2005 (EUVL L 29, 2.2.2005, s. 3).

(6)  Katso tämän virallisen lehden sivu 12.

(7)  Katso tämän virallisen lehden sivu 79.

(8)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(9)  EYVL L 213, 13.8.1999, s. 1.

(10)  Katso tämän virallisen lehden sivu 19.

  翻译：