L_2008337FI.01010201.xml

16.12.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/102

NEUVOSTON PUITEPÄÄTÖS 2008/947/YOS,

tehty 27 päivänä marraskuuta 2008,

vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan aloitteen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisen. Tämä edellyttää, että jäsenvaltioilla on vapaudesta, turvallisuudesta ja oikeudesta käsitys, joka on olennaisilta osiltaan sama ja perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

(2)

Euroopan unionissa tehtävällä poliisiyhteistyöllä ja oikeudellisella yhteistyöllä on tarkoitus tarjota kaikille kansalaisille korkea turvallisuuden taso. Eräs sen kulmakivi on oikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate, joka on vahvistettu Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä sekä uudelleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamisesta Euroopan unionissa 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 annetussa Haagin ohjelmassa (3). Rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi 29 päivänä marraskuuta 2000 hyväksytyssä toimenpideohjelmassa neuvosto kannatti yhteistyötä lykättyjen rangaistusten ja ehdonalaisen vapauden alalla.

(3)

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden tuomioiden täytäntöönpanemiseksi Euroopan unionissa 27 päivänä marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS (4) koskee vapausrangaistusten tai vapauden menetyksen käsittävien toimenpiteiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Tarvitaan lisää yhteisiä sääntöjä erityisesti sellaisia tapauksia varten, joissa on annettu rangaistus, joka on muu kuin vapausrangaistus, ja johon liittyy valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonta ja joka kohdistuu henkilöön, jonka laillinen ja vakinainen asuinpaikka ei ole tuomiovaltiossa.

(4)

Vain 12 jäsenvaltiota on ratifioinut 30 päivänä marraskuuta 1964 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen tai ehdonalaisesti vapautettujen valvonnasta, eräät jäsenvaltiot lukuisin varaumin. Tämä puitepäätös on tehokkaampi väline, koska se perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen ja koska kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siihen.

(5)

Tässä puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja periaatteita, jotka on ilmaistu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti sen VI luvussa. Minkään tämän puitepäätöksen säännöksen ei olisi tulkittava estävän kieltäytymästä tuomion tunnustamisesta ja/tai valvontatoimenpiteen taikka vaihtoehtoisen seuraamuksen valvomisesta, jos objektiivisin perustein voidaan katsoa, että valvontatoimenpide tai vaihtoehtoinen seuraamus on määrätty henkilön rankaisemiseksi hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisten mielipiteidensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin mainituista syistä voi vaikuttaa haitallisesti hänen asemaansa.

(6)	Tämä puitepäätös ei saisi estää jäsenvaltiota soveltamasta perustuslaillisia säännöksiään, jotka koskevat oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, yhdistymisvapautta, lehdistönvapautta, ilmaisunvapautta muissa tiedotusvälineissä ja uskonnonvapautta.

(7)	Tämän puitepäätöksen säännöksiä olisi sovellettava yhdenmukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 18 artiklassa määrätyn oikeuden kanssa, jonka mukaan unionin kansalaiset voivat liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

(8)

Lykättyjen rangaistusten, ehdollisten rangaistusten, vaihtoehtoisten seuraamusten sekä valvontapäätösten vastavuoroisella tunnustamisella ja valvonnalla on tarkoitus parantaa mahdollisuuksia sopeuttaa tuomittu uudelleen yhteiskuntaan antamalla hänelle mahdollisuus säilyttää perhe-, kieli- ja kulttuurisiteet sekä muut siteet, mutta myös parantaa valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten noudattamisen valvontaa tavoitteena torjua uusintarikollisuutta ja ottaa näin huomioon uhrien ja suuren yleisön suojelu.

(9)

On olemassa useantyyppisiä valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia, jotka ovat yleisiä jäsenvaltioissa ja joita kaikki jäsenvaltiot ovat periaatteessa valmiita valvomaan. Tämäntyyppisten toimenpiteiden ja seuraamusten valvonnan olisi oltava pakollista tietyin tässä puitepäätöksessä säädetyin poikkeuksin. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa, että ne ovat lisäksi halukkaita valvomaan muuntyyppisiä valvontatoimenpiteitä ja/tai muuntyyppisiä vaihtoehtoisia seuraamuksia.

(10)

Valvontatoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin seuraamuksiin, joiden valvonta on periaatteessa pakollista, kuuluvat muun muassa määräykset, jotka koskevat käyttäytymistä (kuten velvollisuus lopettaa alkoholin käyttö), asumista (kuten velvollisuus vaihtaa asuinpaikkaa perheväkivaltasyitä), koulutusta (kuten velvollisuus suorittaa turvallisen ajotaidon kurssi), vapaa-ajanviettoa (kuten velvollisuus lakata harrastamasta tai seuraamasta jotain tiettyä urheilulajia) sekä ammatillisen toiminnan harjoittamista koskevia rajoituksia tai sääntöjä (kuten velvollisuus etsiä ammattiin kuuluvaa työtä eri työympäristössä; tähän velvollisuuteen ei sisälly sen valvonta, noudattaako henkilö osana seuraamusta mahdollisesti langetettuja ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksia).

(11)	Valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnassa voidaan, kun se on asianmukaista, käyttää sähköistä valvontaa kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti.

(12)

Jäsenvaltio, jossa asianomainen henkilö on tuomittu, voi lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sille jäsenvaltiolle, jossa tuomitun laillinen vakinainen asuinpaikka sijaitsee, niiden tunnustamiseksi ja niihin sisältyvien valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi.

(13)

Tuomion antaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä tapauskohtaisesti päätös tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen toimittamisesta toiseen jäsenvaltioon ottamalla huomioon muun muassa 5 artiklan 4 kohdan sekä 10 artiklan 4 kohdan ja 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetut ilmoitukset.

(14)

Tuomio ja soveltuvin osin valvontapäätös voidaan lähettää myös muulle jäsenvaltiolle kuin sille, jossa tuomittu asuu, jos tämän täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen antaa lähettämiseen suostumuksen ottaen huomioon asianomaisen valtion tämän puitepäätöksen mukaisesti antamassa asiaankuuluvassa lausumassa asetetut edellytykset. Suostumus voidaan antaa erityisesti pitäen silmällä sosiaalista kuntoutusta, jos tuomittu aikoo oleskeluoikeuttaan menettämättä yhteisön lainsäädännön mukaisesti muuttaa toiseen jäsenvaltioon, koska hänelle on tarjottu työsopimusta, jos hän on sellaisen henkilön perheenjäsen, jonka laillinen vakinainen asuinpaikka sijaitsee mainitussa jäsenvaltiossa, tai jos hän aikoo opiskella tai osallistua koulutukseen tuossa jäsenvaltiossa.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen tunnustamiseen kansallista lainsäädäntöään ja menettelyjään. Jos kyseessä on ehdollinen rangaistus tai vaihtoehtoinen seuraamus, jossa tuomioon ei sisälly vapausrangaistusta tai muuta vapauden menetyksen käsittävää toimenpidettä, joka olisi pantava täytäntöön siinä tapauksessa, että asianomaisia velvollisuuksia tai määräyksiä ei ole noudatettu, tämä voi tarkoittaa sitä, että päättäessään tunnustaa asianomaiset valvontatoimenpiteet tai vaihtoehtoiset seuraamukset, tämän puitepäätöksen mukaisen asianomaisen lausuman antaneet jäsenvaltiot suostuvat valvomaan niitä ja ottamaan vastuulleen ainoastaan myöhempien päätösten tekemisen, johon kuuluu valvontatoimenpiteeseen tai vaihtoehtoiseen seuraamukseen sisältyvien velvollisuuksien tai määräysten muuttaminen tai koeajan keston muuttaminen. Tämän vuoksi tunnustamisella ei tällaisissa tapauksissa ole muuta vaikutusta kuin se, että täytäntöönpanovaltio voi tehdä mainitunlaisia myöhempiä päätöksiä.

(16)

Jäsenvaltio voi kieltäytyä tunnustamasta tuomiota ja soveltuvin osin valvontapäätöstä, jos tuomio koskee henkilöä, jota ei ole todettu syylliseksi, esimerkiksi kun kyseessä on psyykkisesti sairas henkilö, ja jos tuomio tai soveltuvin osin valvontapäätös edellyttää lääketieteellisiä tai hoitotoimenpiteitä, joita täytäntöönpanovaltio ei kansallisen lainsäädäntönsä nojalla voi valvoa tällaisten henkilöiden osalta.

(17)

Alueellisuuteen liittyvää kieltäytymisperustetta olisi sovellettava ainoastaan poikkeustapauksissa ja niin, että pyritään tämän puitepäätöksen säännösten mukaiseen mahdollisimman laajaan yhteistyöhön ja otetaan samalla huomioon sen tavoitteet. Tämän kieltäytymisperusteen soveltamista koskevan päätöksen olisi perustuttava tapauskohtaiseen analyysiin sekä tuomion antaneen jäsenvaltion ja täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välisiin neuvotteluihin.

(18)	Jos valvontatoimenpiteisiin tai vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluu yhdyskuntapalvelu, täytäntöönpanovaltion olisi voitava kieltäytyä tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen tunnustamisesta, jos yhdyskuntapalvelu olisi normaalisti suoritettu loppuun alle kuudessa kuukaudessa.

(19)

Todistuslomake on laadittu siten, että tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen olennaiset osat sisältyvät todistukseen, joka olisi käännettävä täytäntöönpanovaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä. Todistuksen olisi oltava apuna täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten tehdessä tämän puitepäätöksen nojalla päätöksiä, mukaan lukien päätökset valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten tunnustamisesta ja niiden valvontaa koskevan vastuun ottamisesta, päätökset valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten mukauttamisesta ja myöhemmät, etenkin valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävät päätökset.

(20)	Kun otetaan huomioon vastavuoroisen tunnustamisen periaate, johon tämä puitepäätös perustuu, tuomion antaneiden ja täytäntöönpanevien jäsenvaltioiden olisi edistettävä toimivaltaisten viranomaistensa välisiä suoria yhteyksiä tätä puitepäätöstä sovellettaessa.

(21)

Kaikkien jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että tuomittuihin, joita koskevia päätöksiä tehdään tämän puitepäätöksen nojalla, sovelletaan tiettyjä laillisia oikeuksia ja oikeussuojakeinoja niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti riippumatta siitä, ovatko tämän puitepäätöksen mukaisten päätösten tekemistä varten nimetyt toimivaltaiset viranomaiset oikeus- vai muita viranomaisia.

(22)	Oikeusviranomaisen olisi tehtävä kaikki myöhemmät päätökset, jotka liittyvät lykättyyn rangaistukseen, ehdolliseen rangaistukseen tai vaihtoehtoiseen seuraamukseen, ja joiden johdosta määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide.

(23)

Koska kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tämän puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot olisi suojattava mainitun yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi tilanteiden rajatylittävän luonteen vuoksi riittävällä tavalla toteuttaa tämän puitepäätöksen tavoitteita, jotka ovat tuomittujen sosiaalisen uudelleensopeuttamisen helpottaminen, rikosten uhrien ja suuren yleisön suojelun parantaminen sekä sopivien valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten soveltamisen helpottaminen sellaisten rikoksentekijöiden osalta, jotka eivät asu tuomiovaltiossa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa määritellyn ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan toisen kohdan nojalla sovelletun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä puitepäätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

ON TEHNYT TÄMÄN PUITEPÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tavoitteet ja soveltamisala

1. Tämän puitepäätöksen tavoitteena on tuomittujen sosiaalisen uudelleensopeuttamisen helpottaminen, rikosten uhrien ja suuren yleisön suojelun parantaminen sekä sopivien valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten soveltamisen helpottaminen sellaisten rikoksentekijöiden osalta, jotka eivät asu tuomiovaltiossa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tässä puitepäätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti muu jäsenvaltio kuin se, jossa asianomainen henkilö on tuomittu, tunnustaa tuomiot ja soveltuvin osin valvontapäätökset, valvoo tällaisen tuomion perusteella määrättyjä valvontatoimenpiteitä tai siihen sisältyviä vaihtoehtoisia seuraamuksia sekä tekee kaikki muut kyseiseen tuomioon liittyvät päätökset, jollei tässä puitepäätöksessä toisin säädetä.

2. Tätä puitepäätöstä sovelletaan ainoastaan

a)	tuomioiden ja soveltuvin osin valvontapäätösten tunnustamiseen,

b)	valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaa koskevan vastuun siirtämiseen,

c)	kaikkiin muihin päätöksiin, jotka liittyvät niihin, joista säädetään a ja b alakohdassa,

tässä puitepäätöksessä määritellyn ja säädetyn mukaisesti.

3. Tätä puitepäätöstä ei sovelleta, kun kyse on

a)	sellaisten rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanosta, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide ja jotka kuuluvat neuvoston puitepäätöksen 2008/909/YOS soveltamisalaan;

sellaisten taloudellisten rangaistusten ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, jotka kuuluvat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin 24 päivänä helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/214/YOS (5) ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin 6 päivänä lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/783/YOS (6) soveltamisalaan.

4. Tämä puitepäätös ei aiheuta muutoksia velvoitteeseen kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa vahvistettuja perusoikeuksia ja oikeudellisia perusperiaatteita.

2 artikla

Määritelmät

Tässä puitepäätöksessä tarkoitetaan

’tuomiolla’ tuomion antaneen valtion tuomioistuimen antamaa lainvoimaista päätöstä tai määräystä, jossa todetaan luonnollisen henkilön tehneen rikoksen ja määrätään

a)	vapausrangaistus tai muu vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, jos tuomittu on kyseisen tuomion tai myöhemmän valvontapäätöksen nojalla päästetty ehdonalaiseen vapauteen;

b)	lykätty rangaistus;

c)	ehdollinen rangaistus;

d)	vaihtoehtoinen seuraamus;

’lykätyllä rangaistuksella’ vapausrangaistusta tai muuta vapauden menetyksen käsittävää toimenpidettä, jonka täytäntöönpano lykätään ehdollisesti kokonaan tai osittain määräämällä yksi tai useampi valvontatoimenpide. Tällaiset valvontatoimenpiteet voidaan sisällyttää itse tuomioon tai määrätä toimivaltaisen viranomaisen tekemässä erillisessä valvontapäätöksessä;

’ehdollisella rangaistuksella’ tuomiota, jossa rangaistuksen määräämistä lykätään ehdollisesti määräämällä yksi tai useampi valvontatoimenpide tai jossa määrätään vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen asemasta yksi tai useampi valvontatoimenpide. Tällaiset valvontatoimenpiteet voidaan sisällyttää itse tuomioon tai määrätä toimivaltaisen viranomaisen tekemässä erillisessä valvontapäätöksessä;

4)	’vaihtoehtoisella seuraamuksella’ muuta seuraamusta kuin vapausrangaistusta, vapauden menetyksen käsittävää toimenpidettä tai taloudellista rangaistusta, jolla asetetaan velvollisuus tai annetaan määräys;

’valvontapäätöksellä’ tuomiota tai tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen tällaisen tuomion nojalla tekemää lopullista päätöstä

a)	ehdonalaisesta vapauttamisesta; tai

b)	valvontatoimenpiteiden määräämisestä;

’ehdonalaisella vapauttamisella’ toimivaltaisen viranomaisen tekemää tai kansallisesta laista johtuvaa lopullista päätöstä tuomitun ennenaikaisesta vapauttamisesta, kun osa vapausrangaistuksesta tai muusta vapauden menetyksen käsittävästä toimenpiteestä on kärsitty, siten, että määrätään yksi tai useampi valvontatoimenpide;

7)	’valvontatoimenpiteillä’ velvollisuuksia ja määräyksiä, jotka toimivaltainen viranomainen tuomion antaneen valtion lainsäädännön nojalla asettaa ja antaa luonnolliselle henkilölle lykätyn rangaistuksen, ehdollisen rangaistuksen tai ehdonalaisen vapauttamisen yhteydessä;

8)	’tuomion antaneella valtiolla’ jäsenvaltiota, jossa tuomio on annettu;

9)	’täytäntöönpanovaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia valvotaan 8 artiklassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

3 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle, mikä yksi tai useampi viranomainen on toimivaltainen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla toimimaan tämän puitepäätöksen mukaisesti silloin, kun tämä jäsenvaltio on tuomion antanut valtio tai täytäntöönpanovaltio.

2. Jäsenvaltiot voivat nimetä muita kuin oikeusviranomaisia tämän puitepäätöksen mukaisten päätösten tekemistä varten toimivaltaisiksi viranomaisiksi edellyttäen, että näillä viranomaisilla on niiden kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen nojalla toimivalta tehdä vastaavanluonteisia päätöksiä.

3. Jos 14 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisen päätöksen tekee muu toimivaltainen viranomainen kuin tuomioistuin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuin tai muu riippumaton tuomioistuimen kaltainen elin voi asianomaisen henkilön pyynnöstä tarkistaa päätöksen.

4. Neuvoston pääsihteeristö saattaa saamansa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden ja komission saataville.

4 artikla

Valvontatoimenpiteet ja vaihtoehtoiset seuraamukset

1. Tätä puitepäätöstä sovelletaan seuraaviin valvontatoimenpiteisiin tai vaihtoehtoisiin seuraamuksiin:

a)	tuomitun velvollisuus ilmoittaa asuinpaikan tai työpaikan muutokset tietylle viranomaiselle;

b)	velvollisuus olla saapumatta tietyille paikkakunnille, tiettyihin paikkoihin tai määritellyille alueille tuomion antaneessa tai täytäntöönpanovaltiossa;

c)	velvollisuus, joka sisältää rajoituksia täytäntöönpanovaltion alueelta poistumiseen;

d)	käyttäytymistä, oleskelua, koulutusta tai vapaa-ajanviettoa tai ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyviä rajoituksia tai sääntöjä koskevat määräykset;

e)	velvollisuus ilmoittautua tiettyinä aikoina tietylle viranomaiselle;

f)	velvollisuus välttää yhteyksiä tiettyihin henkilöihin;

g)	velvollisuus välttää yhteyksiä tiettyihin esineisiin, joita tuomittu on käyttänyt tai todennäköisesti käyttää rikoksen tekemiseksi;

h)	velvollisuus hyvittää taloudellisesti rikoksesta aiheutunut haitta ja/tai velvollisuus esittää selvitys tällaisen velvollisuuden täyttämisestä;

i)	velvollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelua;

j)	velvollisuus toimia yhteistyössä valvojan tai sosiaalipalvelun edustajan kanssa, jolla on tuomittuihin liittyviä tehtäviä;

k)	velvollisuus osallistua hoitoon tai vieroitukseen.

2. Kunkin jäsenvaltion on pannessaan tämän puitepäätöksen täytäntöön ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle, mitä valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia se on 1 kohdassa tarkoitettujen lisäksi valmis valvomaan. Neuvoston pääsihteeristö saattaa saamansa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden ja komission saataville.

5 artikla

Perusteet tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen lähettämiselle

1. Tapauksissa, joissa tuomittu on palannut tai haluaa palata jäsenvaltioon, jossa on tuomitun laillinen vakinainen asuinpaikka, tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi tuomitun pyynnöstä lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen jonkin muun kuin sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa on tuomitun laillinen vakinainen asuinpaikka, edellyttäen että viimeksi mainittu viranomainen on antanut lähettämiseen suostumuksensa.

3. Jäsenvaltioiden on pannessaan tämän puitepäätöksen täytäntöön määritettävä, millä edellytyksillä niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa suostumuksensa tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen lähettämiseen 2 kohdan mukaisesti.

4. Kunkin jäsenvaltion on tehtävä ilmoitus neuvoston pääsihteeristölle 3 kohdan nojalla tehdystä määrityksestä. Jäsenvaltiot voivat muuttaa ilmoitusta milloin tahansa. Neuvoston pääsihteeristö saattaa saamansa tiedot kaikkien jäsenvaltioiden ja komission saataville.

6 artikla

Tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen lähettämismenettely

1. Kun tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen 5 artiklan 1 tai 2 kohtaa soveltaessaan lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen toiselle jäsenvaltiolle, sen on varmistettava, että sen mukana on todistus, jonka vakiomalli on liitteessä I.

2. Tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sekä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen suoraan täytäntöönpanovaltion viranomaiselle tavalla, josta jää kirjallinen todiste niin, että täytäntöönpanovaltio voi todeta niiden aitouden. Tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen alkuperäiskappale tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös ja alkuperäinen todistus on lähetettävä täytäntöönpanovaltiolle tämän sitä vaatiessa. Kaikki virallinen yhteydenpito tapahtuu niin ikään suoraan mainittujen toimivaltaisten viranomaisten välillä.

3. Tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on allekirjoitettava todistus ja vahvistettava sen sisältö oikeaksi.

4. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja seuraamusten lisäksi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus saa sisältää vain sellaisia toimenpiteitä tai seuraamuksia, jotka täytäntöönpanovaltio on 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittanut.

5. Tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen saa lähettää tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen yhdessä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen kanssa vain yhteen täytäntöönpanovaltioon kerrallaan.

6. Jos täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen ei ole tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen tiedossa, viimeksi mainitun on suoritettava kaikki tarvittavat tiedustelut, myös neuvoston yhteisellä toiminnalla 98/428/YOS perustetun Euroopan oikeudellisen verkoston (7) yhteysviranomaisten kautta, saadakseen tiedot täytäntöönpanovaltiolta.

7. Jos tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sekä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen vastaanottavalla täytäntöönpanovaltion viranomaisella ei ole toimivaltaa tunnustaa sitä ja toteuttaa siitä johtuvat valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen valvontaa varten tarpeelliset toimenpiteet, sen on viran puolesta lähetettävä se toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava asiasta viipymättä tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle sellaisella tavalla, josta jää kirjallinen todiste.

7 artikla

Tuomion antaneelle valtiolle aiheutuvat seuraukset

1. Sen jälkeen kun täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sille lähetetyn tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen ja ilmoittanut tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tunnustamisesta, tuomion antaneella valtiolla ei ole enää määrättyjen valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaan liittyvää toimivaltaa eikä toimivaltaa toteuttaa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja myöhempiä toimenpiteitä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivalta palautuu tuomion antaneelle valtiolle

a)	heti, kun sen toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen pois vetämisestä 9 artiklan 4 kohdan nojalla;

b)	jäljempänä 14 artiklan 3 kohdassa yhdessä 14 artiklan 5 kohdan kanssa tarkoitetuissa tapauksissa; ja

c)	jäljempänä 20 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

8 artikla

Täytäntöönpanovaltion päätös

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on 5 artiklan mukaisesti ja 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tunnustettava lähetetty tuomio ja soveltuvin osin valvontapäätös sekä toteutettava viipymättä kaikki tarvittavat toimenpiteet valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaa varten, jollei se päätä vedota johonkin 11 artiklassa tarkoitettuun perusteeseen kieltäytyä tunnustamisesta ja valvonnasta.

2. Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi lykätä tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen tunnustamista koskevan päätöksen tekoa tilanteessa, jossa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus on puutteellinen tai jos se ei selvästikään vastaa tuomiota tai soveltuvin osin valvontapäätöstä, siihen asti, kun todistuksen täydentämistä tai oikaisua varten asetettu kohtuullinen määräaika on päättynyt.

9 artikla

Valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten mukauttaminen

1. Jos asianomaisen valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen luonne tai kesto tai koeajan kesto ei ole täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukainen, tämän valtion toimivaltainen viranomainen voi mukauttaa sen vastaaviin rikoksiin täytäntöönpanovaltion lainsäädännön nojalla sovellettavien valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten luonnetta ja kestoa tai koeajan kestoa vastaaviksi. Mukautetun valvontatoimenpiteen, vaihtoehtoisen seuraamuksen tai koeajan keston on mahdollisimman pitkälti vastattava tuomion antaneessa valtiossa määrättyä valvontatoimenpidettä, vaihtoehtoista seuraamusta tai koeaikaa.

2. Jos valvontatoimenpidettä, vaihtoehtoista seuraamusta tai koeaikaa on mukautettu sen vuoksi, että sen kesto ylittää täytäntöönpanovaltion lainsäädännössä säädetyn enimmäiskeston, ei mukautettu valvontatoimenpide, vaihtoehtoinen seuraamus tai koeaika saa olla kestoltaan lyhyempi kuin vastaavista rikoksista täytäntöönpanovaltion lainsäädännön nojalla määrättyjen seuraamusten enimmäiskesto.

3. Mukautettu valvontatoimenpide, vaihtoehtoinen seuraamus tai koeaika ei saa olla ankarampi tai pitempi kuin alun perin määrätty valvontatoimenpide, vaihtoehtoinen seuraamus tai koeaika.

4. Tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi 16 artiklan 2 kohdassa tai 18 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetun tiedon saatuaan päättää vetää pois 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen, jollei valvonta ole vielä alkanut täytäntöönpanovaltiossa. Päätös on tällöin tehtävä ja annettava tiedoksi mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta.

10 artikla

Kaksoisrangaistavuus

1. Seuraavien rikosten, sellaisina kuin ne määritellään tuomion antaneen valtion lainsäädännössä, jos niistä voi tuomion antaneessa valtiossa seurata vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, johdosta annettu tuomio tai soveltuvin osin valvontapäätös on tunnustettava sekä valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvonta on suoritettava tämän puitepäätöksen mukaisesti ilman, että teon kaksoisrangaistavuus tutkitaan:

—	rikollisjärjestöön osallistuminen,

—	terrorismi,

—	ihmiskauppa,

—	lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia,

—	huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laiton kauppa,

—	aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton kauppa,

—

lahjonta,

—	petos, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyssä yleissopimuksessa (8) tarkoitettu Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuva petos,

—	rahanpesu,

—	rahan, mukaan lukien euron, väärentäminen,

—	tietoverkkorikollisuus,

—	ympäristörikollisuus, mukaan lukien uhanalaisten eläinlajien ja uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa,

—	laittomassa maahantulossa ja maassa oleskelussa avustaminen,

—	tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,

—	ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,

—	ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi ottaminen,

—	rasismi ja muukalaisviha,

—	järjestäytynyt varkausrikollisuus tai aseellinen ryöstö,

—	kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa,

—	petollinen menettely,

—	ryöstöntapainen kiristys ja kiristys,

—	tuotteiden laiton väärentäminen ja jäljentäminen,

—	hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,

—	maksuvälineväärennykset,

—	hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,

—	ydin- ja radioaktiivisten aineiden laiton kauppa,

—	varastettujen ajoneuvojen kauppa,

—

raiskaus,

—	murhapoltto,

—	kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovaltaan kuuluvat rikokset,

—	ilma-aluksen tai aluksen kaappaus,

—

tuhotyö.

2. Neuvosto voi yksimielisesti ja kuultuaan Euroopan parlamenttia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin päättää milloin hyvänsä lisätä muita rikosten lajeja tämän artiklan 1 kohdassa säädettyyn luetteloon. Neuvosto tarkastelee sille tämän puitepäätöksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetun kertomuksen perusteella, onko luetteloa laajennettava tai muutettava.

3. Muiden kuin 1 kohdassa mainittujen rikosten osalta täytäntöönpanovaltio voi asettaa tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen tunnustamisen sekä valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnan edellytykseksi, että tuomio liittyy tekoihin, jotka myös täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaisesti katsotaan rikoksiksi niiden tunnusmerkistöstä tai kuvauksesta riippumatta.

4. Kukin jäsenvaltio voi puitepäätöstä tehtäessä tai myöhemmin ilmoittaa neuvoston pääsihteeristölle antamassaan ilmoituksessa, ettei sovella 1 kohtaa. Tällainen ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa. Tällaiset ilmoitukset tai niitä koskevat peruutukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 artikla

Perusteet tunnustamisesta sekä valvonnasta kieltäytymiselle

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä tunnustamasta tuomiota tai soveltuvin osin valvontapäätöstä ja ottamasta vastuuta valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta, jos

a)	edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus on puutteellinen tai se ei selvästikään vastaa tuomiota tai valvontapäätöstä eikä sitä ole täydennetty tai oikaistu täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa;

b)	edellä 5 artiklan 1 kohdassa, 5 artiklan 2 kohdassa tai 6 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet eivät täyty;

c)	tuomion tunnustaminen ja vastuun ottaminen valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta olisi ne bis in idem -periaatteen vastaista;

tuomio liittyy 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja, jos täytäntöönpanovaltio on antanut 10 artiklan 4 kohdan mukaisen ilmoituksen, 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tekoihin, jotka eivät täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan olisi rikoksia. Vero-, tulli- ja valuutta-asioiden osalta tuomion tai soveltuvin osin ehdonalaisen vapauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ei kuitenkaan voida kieltäytyä sillä perusteella, että täytäntöönpanovaltion lainsäädännössä ei määrätä samantyyppisiä veroja tai se ei sisällä veroja, tulleja tai valuuttatoimia koskevia samantyyppisiä säännöksiä kuin tuomion antaneen valtion lainsäädäntö;

e)	oikeus panna määrätty rangaistus täytäntöön on täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan vanhentunut ja liittyy tekoon, joka sen mainitun lainsäädännön mukaan kuuluu täytäntöönpanovaltion toimivaltaan;

f)	täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan on olemassa koskemattomuus, joka estää valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnan;

g)	tuomittua ei täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan voida ikänsä johdosta asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen teosta, josta tuomio on annettu;

tuomio on annettu asianosaisen poissa ollessa, paitsi jos todistuksessa todetaan, että asianosainen oli haastettu henkilökohtaisesti tai että hänelle oli annettu tuomion antaneen valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaisen edustajan kautta tieto sen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta, jossa tuomio annettiin asianosaisen poissa ollessa, tai että henkilö on ilmoittanut toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei hän riitauta asiaa;

i)	tuomioon tai soveltuvin osin valvontapäätökseen sisältyy lääketieteellisiä tai hoitotoimenpiteitä, joita, sen estämättä, mitä 9 artiklassa säädetään, täytäntöönpanovaltio ei oikeus- tai terveydenhoitojärjestelmänsä huomioiden kykene valvomaan;

j)	valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen kesto on alle kuusi kuukautta; tai

k)	tuomio liittyy rikoksiin, jotka katsotaan täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan tehdyiksi kokonaan tai huomattavalta tai olennaiselta osaltaan täytäntöönpanovaltion alueella tai sen alueeseen rinnastettavassa paikassa.

2. Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tekee 1 kohdan k alakohdan mukaisen päätöksen, joka koskee osittain täytäntöönpanovaltion alueella tai sen alueeseen rinnastettavassa paikassa tehtyjä rikoksia, ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tapauskohtaisesti ottaen huomioon tapauksen erityiset olosuhteet ja erityisesti sen, onko kyseessä olevan menettelyn huomattava tai olennainen osa tapahtunut tuomion antaneessa valtiossa.

3. Ennen kuin täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen tekee 1 kohdan a, b, c, h, i, j ja k alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päätöksen olla tunnustamatta tuomiota tai soveltuvin osin valvontapäätöstä ja olla ottamatta vastuuta valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta, sen on oltava yhteydessä tuomion antaneen valtion toimivaltaiseen viranomaiseen asianmukaisella tavalla ja tarvittaessa pyydettävä sitä toimittamaan viipymättä kaikki tarvittavat lisätiedot.

4. Jos täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt vedota johonkin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kieltäytymisperusteeseen, erityisesti 1 kohdan d tai k alakohdassa tarkoitettuun perusteeseen, se voi kuitenkin yhteisymmärryksessä tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa päättää valvoa sille lähetetyssä tuomiossa ja soveltuvin osin valvontapäätöksessä määrättyjä valvontatoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia seuraamuksia, ilman että se vastaa 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemisestä.

12 artikla

Määräaika

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä mahdollisimman pian ja 60 päivän kuluessa tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sekä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen vastaanottamisesta, tunnustaako se tuomion sekä soveltuvin osin valvontapäätöksen ja ottaako se vastuun valvontatoimenpiteiden ja/tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta. Sen on ilmoitettava päätöksestään välittömästi tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tavalla, josta jää kirjallinen todiste.

2. Jos täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen ei pysty poikkeuksellisissa olosuhteissa noudattamaan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa, sen on välittömästi ilmoitettava siitä tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle mitä tahansa keinoa käyttäen sekä esitettävä viivästyksen syyt ja arvio lopullisen päätöksen tekemiseen tarvittavasta ajasta.

13 artikla

Sovellettava lainsäädäntö

1. Valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaan ja soveltamiseen sovelletaan täytäntöönpanovaltion lainsäädäntöä.

2. Täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi valvoa 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettua velvollisuutta vaatimalla, että tuomittu esittää selvityksen rikoksesta aiheutuneen haitan korvaamista koskevan velvollisuuden täyttämisestä.

14 artikla

Toimivalta kaikkien myöhempien päätösten tekemiseen ja sovellettava lainsäädäntö

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisella viranomaisella on toimivalta tehdä kaikki myöhemmät päätökset, jotka liittyvät lykättyyn rangaistukseen, ehdonalaiseen vapauttamiseen, ehdolliseen rangaistukseen ja vaihtoehtoiseen seuraamukseen, erityisesti siinä tapauksessa, että valvontatoimenpidettä tai vaihtoehtoista seuraamusta ei ole noudatettu tai jos tuomittu tekee uuden rikoksen.

Tällaisiin myöhempiin päätöksiin kuuluvat erityisesti

a)	valvontatoimenpiteeseen tai vaihtoehtoiseen seuraamukseen sisältyvien velvollisuuksien tai määräysten muuttaminen tai koeajan keston muuttaminen;

b)	tuomion täytäntöönpanon lykkäämisen tai valvontapäätöksen kumoaminen; ja

c)	vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen määrääminen, kun kyse on vaihtoehtoisesta seuraamuksesta tai ehdollisesta rangaistuksesta.

2. Edellä 1 kohdan nojalla tehtyihin päätöksiin ja kaikkiin myöhempiin tuomiosta johtuviin seurauksiin, soveltuvin osin vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen täytäntöönpano ja tarvittaessa sen mukauttaminen mukaan luettuna, sovelletaan täytäntöönpanovaltion lainsäädäntöä.

3. Kukin jäsenvaltio voi tämän puitepäätöksen tekemisen yhteydessä tai myöhemmin ilmoittaa, että se täytäntöönpanovaltiona kieltäytyy määrittämissään tapauksissa tai tapausten luokissa ottamasta 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyä vastuuta, erityisesti

a)	vaihtoehtoiseen seuraamukseen liittyvissä tapauksissa, joissa tuomio ei sisällä vapausrangaistusta eikä vapauden menetyksen käsittävää toimenpidettä, joka on pantava täytäntöön siinä tapauksessa, että asianomaisia velvollisuuksia tai määräyksiä ei ole noudatettu;

b)	ehdolliseen rangaistukseen liittyvissä tapauksissa;

c)	tapauksissa, joissa tuomio liittyy tekoihin, jotka eivät ole täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan rikoksia, niiden tunnusmerkistöstä tai kuvauksesta riippumatta.

4. Jos jäsenvaltio käyttää mitä tahansa 3 kohdassa tarkoitetuista mahdollisuuksista, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on siirrettävä toimivalta takaisin tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle siinä tapauksessa, että valvontatoimenpidettä tai vaihtoehtoista seuraamusta ei noudateta, jos täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että on tarpeen tehdä 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettu myöhempi päätös.

5. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tapaukset eivät vaikuta 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun velvollisuuteen tunnustaa tuomio ja soveltuvin osin valvontapäätös ja velvollisuuteen toteuttaa viipymättä kaikki tarvittavat toimenpiteet valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaa varten.

6. Edellä 3 kohdassa mainitut ilmoitukset on annettava tiedoksi neuvoston pääsihteeristölle. Tällainen ilmoitus voidaan peruuttaa milloin tahansa. Tässä artiklassa mainitut ilmoitukset ja peruutukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen kuuleminen

Tuomion antaneen valtion ja täytäntöönpanovaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat aina tarpeelliseksi katsottaessa kuulla toisiaan tämän puitepäätöksen sujuvan ja tehokkaan soveltamisen edistämiseksi.

16 artikla

Asianomaisten viranomaisten velvollisuudet silloin, kun täytäntöönpanovaltiolla on toimivalta myöhempien päätösten tekemiseen

1. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle sellaisella tavalla, josta jää kirjallinen todiste, kaikista päätöksistä, jotka koskevat

a)	valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen muuttamista;

b)	tuomion täytäntöönpanon lykkäämisen kumoamista tai valvontapäätöksen kumoamista;

c)	vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen täytäntöönpanoa valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen noudattamatta jättämisen vuoksi;

d)	valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen raukeamista.

2. Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava sille, mikä on tuomion perusteena olevan rikoksen johdosta täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti tuomitulle määrättävissä olevan vapauden menetyksen enimmäiskesto siinä tapauksessa, että tuomittu rikkoo valvontatoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia seuraamuksia. Nämä tiedot on toimitettava välittömästi tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sekä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen vastaanottamisen jälkeen.

3. Tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sellaisella tavalla, josta jää kirjallinen todiste, kaikista seikoista tai tiedoista, jotka sen käsityksen mukaan voivat aiheuttaa yhden tai useamman 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisen.

17 artikla

Asianomaisten viranomaisten velvollisuudet silloin, kun tuomion antaneella valtiolla on toimivalta myöhempien päätösten tekemiseen

1. Jos tuomion antaneen valtion toimivaltaisella viranomaisella on 14 artiklan 3 kohdan soveltamisen nojalla toimivalta 14 artiklan 1 kohdassa mainittujen myöhempien päätösten tekemiseen, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava sille

a)	havainnoista, jotka todennäköisesti johtavat tuomion täytäntöönpanon lykkäämisen tai valvontapäätöksen kumoamiseen;

b)	havainnoista, jotka todennäköisesti johtavat vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen määräämiseen;

c)	kaikki tarkemmat tiedot tosiseikoista ja olosuhteista, jotka tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen pyytää saada tietoonsa ja jotka ovat sille välttämättömiä myöhempien päätösten tekemiseksi sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Jos jäsenvaltio on käyttänyt 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, tämän valtion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tuomion antaneen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus siinä tapauksessa, että tuomittu ei noudata valvontatoimenpidettä tai vaihtoehtoista seuraamusta.

3. Ilmoitus 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetuista havainnoista on tehtävä käyttäen liitteessä II olevaa vakiolomaketta. Ilmoitus 1 kohdan c alakohdassa mainituista tosiseikoista ja olosuhteista on tehtävä tavalla, josta jää kirjallinen todiste ja mahdollisuuksien mukaan käyttäen liitteessä II olevaa lomaketta.

4. Jos tuomitulle on tuomion antaneen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan annettava mahdollisuus tulla kuulluksi oikeusviranomaisen toimesta ennen rangaistuksen määräämistä koskevan päätöksen tekemistä, tämä edellytys voidaan täyttää noudattaen tarvittavin muutoksin sellaisten kansainvälisen ja Euroopan unionin oikeuden välineiden, jotka mahdollistavat videoyhteyksien käytön henkilöiden kuulemisessa, mukaista menettelyä.

5. Tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista päätöksistä, jotka koskevat

a)	tuomion täytäntöönpanon lykkäämisen tai valvontapäätöksen kumoamista;

b)	vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen täytäntöönpanoa, jos tuomio sisältää tällaisen toimenpiteen;

c)	vapausrangaistuksen tai vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen määräämistä, jos tuomio ei sisällä tällaista toimenpidettä;

d)	valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen raukeamista.

18 artikla

Täytäntöönpanovaltion kaikissa tapauksissa toimitettavat tiedot

Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle sellaisella tavalla, josta jää kirjallinen todiste,

tuomion ja soveltuvin osin valvontapäätöksen sekä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen toimittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, joka vastaa sen tunnustamisesta ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisesta valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

siitä, että valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonta on käytännössä mahdotonta siksi, että tuomittua ei tavoiteta täytäntöönpanovaltion alueelta sen jälkeen, kun tuomio ja soveltuvin osin valvontapäätös sekä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus on toimitettu täytäntöönpanovaltiolle, jolloin täytäntöönpanovaltiolla ei ole velvollisuutta valvoa valvontatoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia seuraamuksia;

3)	lopullisesta päätöksestä tunnustaa tuomio ja soveltuvin osin valvontapäätös ja ottaa vastuu valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta;

4)	päätöksestä olla 11 artiklan mukaisesti tunnustamatta tuomiota ja soveltuvin osin valvontapäätöstä ja ottamatta vastuuta valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnasta päätöstä koskevine perusteluineen;

5)	päätöksestä mukauttaa valvontatoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia seuraamuksia 9 artiklan mukaisesti päätöstä koskevine perusteluineen;

6)	yleistä armahdusta tai armahdusta koskevasta päätöksestä, jonka johdosta valvontatoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia seuraamuksia ei valvota 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, tarvittaessa päätöstä koskevine perusteluineen.

19 artikla

Yleinen armahdus, armahdus, tuomion uudelleenkäsittely

1. Sekä tuomion antanut valtio että täytäntöönpanovaltio voivat myöntää yleisen armahduksen tai armahduksen.

2. Vain tuomion antanut valtio voi tehdä päätöksen sellaisen tuomion uudelleenkäsittelyä koskevien hakemusten johdosta, johon tämän puitepäätöksen nojalla valvottavat valvontatoimenpiteet tai vaihtoehtoiset seuraamukset perustuvat.

20 artikla

Täytäntöönpanovaltion toimivallan päättyminen

1. Jos tuomittu piileskelee tai jos hänellä ei enää ole laillista ja vakinaista asuinpaikkaa täytäntöönpanovaltiossa, täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi siirtää valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaa sekä kaikkia myöhempiä tuomioon liittyviä päätöksiä koskevan toimivallan takaisin tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Jos henkilöä vastaan on käynnissä uusi rikosoikeudellinen menettely tuomion antaneessa valtiossa, tuomion antaneen valtion toimivaltainen viranomainen voi pyytää täytäntöönpanovaltion toimivaltaista viranomaista siirtämään valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaa ja kaikkia tuomioon liittyviä myöhempiä päätöksiä koskevan toimivallan takaisin tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällöin täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi siirtää toimivallan takaisin tuomion antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.

3. Kun toimivalta tätä artiklaa sovellettaessa siirretään takaisin tuomion antaneelle valtiolle, tämän valtion toimivaltaisen viranomaisen on otettava toimivalta takaisin. Tuomion antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen on valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten valvonnan jatkamista varten otettava huomioon valvontatoimenpiteiden tai vaihtoehtoisten seuraamusten kesto ja se, missä määrin niitä on noudatettu täytäntöönpanovaltiossa, sekä täytäntöönpanovaltion 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisesti tekemät päätökset.

21 artikla

Kielet

Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus on käännettävä täytäntöönpanovaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä. Jäsenvaltio voi tätä puitepäätöstä tehtäessä tai myöhemmin ilmoittaa neuvoston pääsihteeristöön talletettavassa ilmoituksessa, että se hyväksyy yhdelle tai useammalle muulle Euroopan unionin toimielinten viralliselle kielelle tehdyn käännöksen.

22 artikla

Kulut

Tämän puitepäätöksen soveltamisesta aiheutuvista kuluista vastaa täytäntöönpanovaltio, lukuun ottamatta kuluja, jotka syntyvät pelkästään tuomion antaneen valtion alueella.

23 artikla

Suhde muihin sopimuksiin ja järjestelyihin

1. Tällä puitepäätöksellä korvataan jäsenvaltioiden välisissä suhteissa 6 päivästä joulukuuta 2011 alkaen ehdolliseen rangaistukseen tuomittujen tai ehdonalaisesti vapautettujen valvonnasta 30 päivänä marraskuuta 1964 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen vastaavat määräykset.

2. Jäsenvaltiot voivat jatkaa 6 päivän joulukuuta 2008 jälkeen voimassa olevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista sikäli kuin niiden avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän puitepäätöksen tavoitteita ja sikäli kuin ne edelleen yksinkertaistavat tai helpottavat valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaan liittyviä menettelyjä.

3. Jäsenvaltiot voivat 6 päivän joulukuuta 2008 jälkeen tehdä kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä sikäli kuin niiden avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän puitepäätöksen säännöksiä ja sikäli kuin ne edelleen yksinkertaistavat tai helpottavat valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvontaan liittyviä menettelyjä.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle 6 päivään maaliskuuta 2009 mennessä niistä 2 kohdassa tarkoitetuista voimassa olevista sopimuksista ja järjestelyistä, joiden soveltamista ne haluavat jatkaa. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle kaikista 3 kohdassa tarkoitetuista uusista sopimuksista tai järjestelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden allekirjoittamisesta.

24 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä puitepäätöstä sovelletaan Gibraltariin.

25 artikla

Täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet 6 päivään joulukuuta 2011 mennessä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle kirjallisina ne säännökset, joilla jäsenvaltioiden tästä puitepäätöksestä aiheutuvat velvoitteet saatetaan osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä.

26 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio laatii jäsenvaltioilta 25 artiklan 2 kohdan nojalla saamiensa tietojen perusteella 6 päivään joulukuuta 2014 mennessä kertomuksen.

2. Tämän kertomuksen pohjalta neuvosto arvioi