25.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 164/19

(1)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia merivesiä on Välimerellä, Itämerellä, Mustallamerellä ja Koillis-Atlantilla, mukaan lukien Azoreja, Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vedet.

(2)

On ilmeistä, että merellisiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja merten tarjoamien ekologisten palvelujen kysyntä ovat usein liian suuria ja että yhteisön on rajoitettava merivesiin kohdistuvaa vaikutustaan riippumatta siitä, missä nämä vaikutukset ilmenevät.

(3)

Meriympäristö on arvokas perintö, jota on suojeltava, säilytettävä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistettava siten, että perimmäisenä tavoitteena on säilyttää biologinen monimuotoisuus ja turvata monimuotoiset ja dynaamiset meret ja valtameret, jotka ovat puhtaita, terveitä ja tuottavia. Tällä direktiivillä olisi muun muassa edistettävä ympäristönäkökohtien sisällyttämistä kaikkiin asianmukaisiin politiikan aloihin ja toteutettava Euroopan unionin tulevan meripolitiikan ympäristöosuus.

(4)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY (4) mukaisesti on laadittu meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia, jonka yleisenä tavoitteena on merien kestävän käytön edistäminen ja meriekosysteemien säilyttäminen.

(5)

Teemakohtaisen strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi pyrittävä meriekosysteemien säilyttämiseen. Tähän lähestymistapaan olisi sisällytettävä suojelualueet, ja sitä olisi sovellettava kaikkeen meriympäristöön vaikuttavaan ihmisen toimintaan.

(6)

Tämän direktiivin mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamista edistetään merkittävästi määrittämällä merensuojelualueet ja alueet, jotka on nimetty tai aiotaan nimetä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (5), jäljempänä ’luontodirektiivi’, luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/409/ETY (6), jäljempänä ’lintudirektiivi’, ja kansainvälisissä tai alueellisissa sopimuksissa, joiden sopimuspuolina Euroopan yhteisö tai asianosaiset jäsenvaltiot ovat.

(7)

Tämän direktiivin mukaisten suojeltujen alueiden määrittäminen edistää merkittävästi niiden neuvoston päätöksellä 93/626/ETY (7) hyväksyttyjen sitoumusten toteuttamista, jotka tehtiin kestävää kehitystä käsittelevässä maailman huippukokouksessa ja biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa, sekä tällaisten alueiden yhtenäisen ja edustavan verkoston luomista.

(8)

Sovellettaessa ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ihmisen toiminnan hallintaan siten, että samalla mahdollistetaan merten tarjoamien hyödykkeiden ja palvelujen kestävä käyttö, ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa, sen suojelun ja säilyttämisen jatkamista sekä merien tilan huonontumisen estämistä.

(9)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan avoin ja johdonmukainen lainsäädäntökehys. Tämän kehyksen olisi myötävaikutettava eri politiikkojen johdonmukaisuuteen ja edistettävä ympäristönäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan aloihin, kuten yhteiseen kalastuspolitiikkaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä muihin asiaan liittyviin yhteisön politiikan aloihin. Lainsäädäntökehyksen olisi muodostettava yleinen perusta toimille ja mahdollistettava toteutettavien toimien koordinointi ja johdonmukaisuus sekä niiden yhdentäminen asianmukaisella tavalla yhteisön muun lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten nojalla toteutettaviin toimiin.

(10)

Yhteisön meriympäristön muodostavien merialueiden tai osa-alueiden erilaiset olosuhteet, ongelmat ja tarpeet edellyttävät erilaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Erilaisuus olisi otettava huomioon meristrategioiden valmistelun kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti valmisteltaessa, suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön toimenpiteitä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi merialueiden ja osa-alueiden tasolla.

(11)

Tämän vuoksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava merivesiään varten meristrategia, joka koskee erityisesti kyseisen jäsenvaltion omia vesiä, mutta jossa otetaan samalla huomioon kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen yleinen tilanne. Meristrategioiden olisi johdettava ympäristön hyvän tilan saavuttamiseen tai ylläpitoon tähtäävien toimenpideohjelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioita ei kuitenkaan pitäisi vaatia ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin, jos meriympäristö ei ole merkittävässä vaarassa tai jos kustannukset olisivat kohtuuttomat meriympäristöön kohdistuviin riskeihin nähden, edellyttäen että päätös olla toteuttamatta toimia on asianmukaisesti perusteltu.

(12)

Rannikkovedet sekä merenpohja ja tämän sisusta ovat olennainen osa meriympäristöä, joten ne olisi sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan, ellei meriympäristön tilaa koskevista erityisnäkökohdista ole jo säädetty yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (8) tai muussa yhteisön lainsäädännössä, millä varmistetaan täydentävyys samalla kun vältetään tarpeettomia päällekkäisyyksiä.

(13)

Koska meriympäristö on luonteeltaan rajat ylittävä, jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä varmistaakseen kutakin merialuetta tai osa-aluetta koskevan meristrategian laatimisen koordinoidusti. Koska merialueet tai osa-alueet kuuluvat osittain sekä muille jäsenvaltioille että kolmansille maille, jäsenvaltioiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan tiivis koordinointi kaikkien kyseessä olevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa. Merialueilla tai osa-alueilla jo olemassa olevia institutionaalisia rakenteita, erityisesti meriä koskevia alueellisia yleissopimuksia, olisi käytettävä, mikäli se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kyseisen koordinoinnin varmistamiseksi.

(14)

Jos meren tila on siinä määrin kriittinen, että kiireelliset toimet ovat tarpeen, jäsenvaltioiden, joilla on yhteisiä rajoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalla merialueella tai osa-alueella, olisi pyrittävä sopimaan toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy toimenpideohjelmien toteuttamisen aikaistaminen. Tällaisissa tapauksissa komissiota olisi kehotettava harkitsemaan mahdollisuuksia tukea jäsenvaltioita näiden tehostetuissa pyrkimyksissä parantaa meriympäristöä, määrittelemällä kyseinen alue pilottihankkeeksi.

(15)

Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole tässä direktiivissä tarkoitettuja merivesiä, direktiivin sellaisten säännösten vaikutus, jotka koskevat yksinomaan jäsenvaltioita, joilla on merivesiä, olisi rajattava koskemaan ainoastaan kyseisiä jäsenvaltioita.

(16)

Koska kansainvälisen tason toimet ovat välttämättömiä yhteistyön ja koordinaation saavuttamiseksi, tällä direktiivillä olisi edelleen lisättävä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sellaisten toimien johdonmukaisuutta, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

(17)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka hyväksyttiin merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 23 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/392/EY (9). Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi otettava kaikilta osin huomioon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka perustuvat mainittuihin sopimuksiin. Merioikeusyleissopimukseen sisältyy sopimuspuolten merivesiin sovellettavien määräysten ohella yleisluonteisia velvoitteita sen varmistamiseksi, että sopimuspuolen lainkäyttö- tai valvontavallan mukaiset toimet eivät aiheuta vahinkoa sen merivesien ulkopuolella, ja sen välttämiseksi, että vahinko tai vaara siirretään alueelta toiselle tai pilaantumistyyppi muutetaan toiseksi tyypiksi.

(18)

Direktiivillä olisi lisäksi tuettava yhteisön voimakasta kantaa, jonka se on ilmaissut hyväksyessään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja joka koskee biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämistä, merien biologisen monimuotoisuuden säilyttävän ja kestävän käytön varmistamista ja merien suojelualueiden maailmanlaajuisen verkon luomista vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi sillä olisi myötävaikutettava biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssissa hyväksyttiin merien ja rannikoiden biologista monimuotoisuutta koskeva laaja työohjelma sekä päämääriä, tavoitteita ja toimia, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti sekä varmistamaan meriekosysteemien mahdollisuudet tukea hyödykkeiden ja palvelujen tarjontaa, sekä suojeltuja alueita koskeva työohjelma, jonka tavoitteena on luoda suojeltujen merialueiden ekologisesti edustavat järjestelmät vuoteen 2012 mennessä ja varmistaa niiden ylläpito. Jäsenvaltioiden velvollisuus nimetä Natura 2000 -alueita lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaisesti edistää osaltaan merkittävästi tätä prosessia.

(19)

Direktiivillä olisi myötävaikutettava siihen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat täyttää useaan kansainväliseen sopimukseen perustuvat velvoitteensa ja merkittävät sitoumuksensa, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta; näitä sopimuksia ovat neuvoston päätöksellä 94/157/EY (10) hyväksytty Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, neuvoston päätöksellä 98/249/EY (11) hyväksytty Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, mukaan lukien sen uusi, neuvoston päätöksellä 2000/340/EY (12) hyväksytty merialueen ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä koskeva liite V sekä vastaava lisäys 3, neuvoston päätöksellä 77/585/ETY (13) hyväksytty Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskeva yleissopimus ja siihen vuonna 1995 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/802/EY (14) hyväksytyt muutokset, sekä neuvoston päätöksellä 83/101/ETY (15) hyväksytty Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja ja siihen vuonna 1996 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/801/EY (16) hyväksytyt muutokset. Tällä direktiivillä olisi myötävaikutettava myös siihen, että jäsenvaltiot voivat täyttää Mustanmeren suojelemisesta pilaantumiselta tehtyyn yleissopimukseen perustuvat velvoitteensa ja noudattaa sopimuksen yhteydessä tehtyjä merkittäviä sitoumuksia, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta. Yhteisö ei ole vielä yleissopimuksen sopimuspuolena, mutta sillä on yleissopimuksen suhteen tarkkailija-asema.

(20)

Kolmannet maat, joilla on vesialueita samalla merialueella tai osa-alueella kuin jollakin jäsenvaltiolla, olisi kutsuttava osallistumaan tällä direktiivillä säädettyyn prosessiin. Tällä tavoin edistetään kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen ympäristön hyvän tilan saavuttamista.

(21)

Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että alueellisia suojelutoimenpiteitä, kuten erityisten suojelutoimien alueita, erityisiä suojelualueita tai merensuojelualueita koskevat säilyttämistavoitteet, hallintatoimenpiteet sekä seuranta- ja arviointitoimet otetaan huomioon.

(22)

Lisäksi olisi otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja syvänmeren ympäristöihin liittyvän meritutkimuksen sisältämät mahdollisuudet.

(23)

Koska meristrategioiden perusteella toteutetut toimenpideohjelmat ovat tehokkaita ainoastaan, jos ne suunnitellaan tietyn alueen meriympäristön tilaa koskevan luotettavan tiedon perusteella ja mukautetaan mahdollisimman hyvin kyseisten vesien tarpeisiin kunkin jäsenvaltion tapauksessa ja kyseisen merialueen tai osa-alueen yleistilanteen huomioon ottaen, olisi säädettävä asianmukaisten puitteiden valmistelusta kansallisella tasolla perusteltua päätöksentekoa varten, mukaan lukien meriympäristön tutkimus- ja seurantatoimet. Tähän liittyvää tutkimusta olisi jatkuvasti ja vakaasti tuettava yhteisön tutkimus- ja kehityspolitiikassa. Meriympäristöön liittyvien asioiden huomioon ottaminen seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa on merkittävä askel tähän suuntaan.

(24)

Toimenpideohjelmien valmistelun ensimmäisenä askeleena merialuetta tai osa-aluetta ympäröivien jäsenvaltioiden olisi tehtävä merivesiensä piirteitä tai ominaisuuksia ja niihin kohdistuvia paineita ja vaikutuksia koskeva analyysi, jossa määritetään tärkeimmät kyseisiin vesiin kohdistuvat paineet ja vaikutukset, sekä taloudellinen ja sosiaalinen analyysi niiden käytöstä ja meriympäristön tilan huonontumisesta aiheutuvista kustannuksista. Jäsenvaltiot voivat käyttää analyysiensä perustana arvioita, joita on jo aiemmin tehty meriä koskevien alueellisten yleissopimusten yhteydessä.

(25)

Analyysien perusteella jäsenvaltioiden olisi määritettävä merivesiään varten ne ominaisuudet, joilla ympäristön hyvää tilaa kuvataan. Tätä varten on tarkoituksenmukaista säätää sellaisten vertailuperusteiden ja menetelmästandardien kehittämisestä, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ja joiden perusteella merialueita tai osa-alueita voidaan vertailla keskenään siltä osin, missä määrin ympäristön hyvä tila saavutetaan. Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi osallistuttava näiden kehittämiseen.

(26)

Seuraavana askeleena kohti ympäristön hyvän tilan saavuttamista olisi laadittava ympäristötavoitteet ja jatkuvan arvioinnin mahdollistavat seurantaohjelmat, joiden avulla asianomaisten merivesien tilaa voidaan arvioida säännöllisesti.

(27)

Sen jälkeen jäsenvaltioiden olisi laadittava ja pantava täytäntöön toimenpideohjelmat, joiden tarkoituksena on ympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpito kyseisillä vesillä siten, että samalla otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön ja kansainväliset vaatimukset sekä kyseisen merialueen tai osa-alueen tarpeet. Toimenpiteiden olisi perustuttava ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joissa on kyse siitä, että on toteutettava ehkäiseviä toimia, että ympäristövahinkoja on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja että saastuttajan on maksettava.

(28)

Edellä mainittujen toimien toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioille, koska niiden kohdistamisen on oltava tarkkaa. Sen varmistamiseksi, että eri puolilla yhteisöä toteutettavat toimet ovat yhdenmukaisia kokonaisuutena ja maailmanlaajuisten sitoumusten kanssa, on oleellista, että jäsenvaltiot ilmoittavat toteuttamistaan toimista komissiolle, jotta komissio voi arvioida asianomaisella merialueella tai osa-alueella toteutettujen toimien johdonmukaisuuden ja tarvittaessa antaa ohjeita mahdollisesti tarvittavista muutoksista.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi. Olisi kuitenkin tunnustettava, että ympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen kaikilta osin kaikilla merivesillä vuoteen 2020 mennessä saattaa olla mahdotonta. Oikeudenmukaisuuden ja toteutettavuuden vuoksi on siksi tarkoituksenmukaista säätää tapauksista, joissa jäsenvaltioiden ei ole mahdollista saavuttaa asetettujen ympäristötavoitteiden haluttua tasoa tai saavuttaa tai ylläpitää ympäristön hyvää tilaa.

(30)

Tässä yhteydessä olisi tarpeen säätää kahdentyyppisistä erityistapauksista. Ensimmäinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio ei voi saavuttaa ympäristötavoitteita sellaisen toimen tai toimien puutteen vuoksi, josta asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa, luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamien olosuhteiden vuoksi, sellaisten kyseisen jäsenvaltion itsensä toteuttamien toimien vuoksi, joiden perusteena on pakottava yleinen etu, joka on merkittävämpi kuin ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset, taikka sellaisten luonnonolojen vuoksi, joista johtuen merivesien tilan parantaminen ei ole tiettynä aikana mahdollista. Asianomaisen jäsenvaltion olisi perusteltava, mistä syystä se katsoo tällaisen erityistapauksen syntyneen, ja täsmennettävä asianomainen alue, ja sen olisi toteutettava tarvittavat tilapäiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edelleen pyrkiä ympäristötavoitteisiin ja joilla estetään kyseisten merivesien tilan huonontuminen edelleen sekä lievennetään haitallisia vaikutuksia kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(31)

Toisentyyppinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sille kuuluvien merivesien ympäristön tilaan ja jopa koko merialueeseen tai osa-alueeseen, mutta jota ei voida ratkaista kansallisilla toimenpiteillä tai joka liittyy johonkin muuhun yhteisön politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen. Tällaisten tapausten varalle olisi säädettävä järjestelyistä, joiden mukaisesti komissiolle ilmoitetaan asiasta toimenpideohjelmista ilmoittamisen yhteydessä, ja jos yhteisön toimet ovat tarpeen, annetaan komissiolle ja neuvostolle asianmukaisia suosituksia.

(32)

Erityistapauksiin sovellettavaa joustavuutta olisi kuitenkin valvottava yhteisön tasolla. Ensimmäisen erityistapauksen osalta on sen vuoksi tarkoituksenmukaista, että tilapäisten toimenpiteiden tehokkuutta tarkastellaan riittävästi. Lisäksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio perustelee toteutettuja toimia yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, komission olisi arvioitava, estävätkö tai vaarantavatko niistä aiheutuneet muutokset meriympäristöön pysyvästi ympäristön hyvän tilan saavuttamisen asianomaisella merialueella tai osa-alueella taikka muiden jäsenvaltioiden vesillä. Komission olisi annettava ohjeita mahdollisesti tarvittavista muutoksista, jos se katsoo, että suunnitellut toimenpiteet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset varmistamaan toimien yhdenmukaisuutta kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(33)

Jälkimmäisessä erityistapauksessa komission olisi tarkasteltava asiaa ja annettava vastaus kuuden kuukauden kuluessa. Komission olisi otettava soveltuvin osin huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden esittämät suositukset esittäessään asiaa koskevia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(34)

Koska meriekosysteemit ovat dynaamisia ja luonnostaan vaihtelevia ja koska niihin kohdistuvat paineet ja vaikutukset voivat muuttua ihmisten toimintatapojen kehittyessä ja ilmastonmuutoksen seurauksena, on tärkeää tunnustaa, että ympäristön hyvän tilan määrittämistä saatetaan joutua mukauttamaan ajan myötä. Vastaavasti on tarkoituksenmukaista, että meriympäristön suojelua ja hallintaa koskevat toimenpideohjelmat ovat joustavia ja mukautuvia ja että niissä otetaan huomioon tieteen ja tekniikan kehittyminen. Tämän vuoksi olisi säädettävä meristrategioiden säännöllisestä päivittämisestä.

(35)

Lisäksi olisi säädettävä toimenpideohjelmien ja niiden päivitysten julkaisemisesta sekä komissiolle toimitettavista välikertomuksista, joissa kuvataan näiden ohjelmien täytäntöönpanon edistymistä.

(36)

Jotta yleisön aktiivinen osallistuminen meristrategioiden laatimiseen, täytäntöönpanoon ja päivittämiseen voidaan varmistaa, olisi säädettävä asianmukaisen julkisen tiedon antamisesta yleisölle meristrategioiden eri osista tai niiden päivityksistä sekä pyydettäessä niiden asiaan liittyvien tietojen antamisesta, joita meristrategioiden laatimisessa on käytetty, yleisön oikeutta saada tutustua ympäristötietoihin koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(37)

Komission olisi esitettävä ensimmäinen arviointikertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja joka tapauksessa viimeistään vuonna 2019. Tämän jälkeen komission kertomukset olisi julkaistava joka kuudes vuosi.

(38)

Yhdenmukaisesti Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (17) kanssa olisi säädettävä meriympäristön tilan arviointia, seurantaa, ympäristötavoitteita sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn tarvittavien teknisten formaattien vahvistamista koskevista menetelmästandardeista.

(39)

Kalastuksenhoitoa säänteleviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (18) mukaisesti ja tieteellisten lausuntojen perusteella tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja näihin toimenpiteisiin kuuluu kalastustoiminnan lopettaminen kokonaan tietyillä alueilla, jotta ekosysteemien eheys, rakenne ja toiminta voidaan säilyttää tai palauttaa ja jotta tarvittaessa voidaan turvata muun muassa kutu-, kasvu- ja ruokailupaikkoja. Radioaktiivisten aineiden käytöstä johtuvien päästöjen valvontaan sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen 30 ja 31 artiklaa, eikä tämän direktiivin tulisi sen vuoksi koskea sitä.

(40)

Yhteisessä kalastuspolitiikassa ja sen tulevassa uudistuksessa olisi otettava huomioon kalastuksen ympäristövaikutukset ja tämän direktiivin tavoitteet.

(41)

Jos jäsenvaltiot pitävät edellä mainituilla aloilla tai jollakin yhteisön muuhun politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen liittyvällä alalla toteutettavia toimia toivottavina, niiden olisi esitettävä tarkoituksenmukaisia suosituksia yhteisön toimiksi.

(42)

Yhteisön toimielinten on arvioitava etenkin ilmastonmuutoksesta johtuvia ympäristöongelmia, jotka koskevat arktisen alueen vesiä, joka on yhteisölle erityisen merkityksellinen lähimeriympäristö, ja jotka saattavat edellyttää toimia arktisen alueen ympäristön suojelemiseksi.

(43)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat meriympäristön suojelu ja säilyttäminen sekä sen tilan huonontumisen ehkäiseminen ja mahdollisuuksien mukaan kyseisen ympäristön ennallistaminen alueilla, joilla se on kärsinyt, vaan ne voidaan direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(44)

Jäsenvaltioiden laatimien toimenpideohjelmien ja niiden mukaisesti suunniteltujen toimien olisi perustuttava ekosysteemiin perustuvaan lähestymistapaan, jota sovelletaan ihmisen toiminnan hallintaan, ja niissä olisi noudatettava perustamissopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, erityisesti ennalta varautumisen periaatetta.

(45)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (19) tunnustettuja perusoikeuksia ja otetaan huomioon siinä tunnustetut periaatteet, erityisesti sen 37 artikla, jonka tarkoituksena on edistää sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sisällytetään unionin politiikkoihin kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

(46)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (20) mukaisesti.

(47)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa tämän direktiivin liitteitä III, IV ja V tieteen ja tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(48)

Komissiolle olisi myös siirrettävä toimivalta vahvistaa jäsenvaltioissa käytettävät vertailuperusteet ja menetelmästandardit sekä päättää seurannassa ja arvioinnissa käytettävistä eritelmistä ja standardoiduista menetelmistä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

a)

suojellaan ja säilytetään meriympäristöä, ehkäistään sen tilan huonontuminen tai ennallistetaan merien ekosysteemejä mahdollisuuksien mukaan alueilla, joilla ne ovat kärsineet;

b)

ehkäistään ja vähennetään päästöjä meriympäristöön, tavoitteena poistaa asteittain 3 artiklan 8 kohdassa määritelty pilaantuminen, jotta voidaan varmistaa, että meren biologiseen monimuotoisuuteen, merten ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen tai lailliseen meren käyttöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia tai niitä ei vaaranneta merkittävästi.

1)

’merivesillä’ tarkoitetaan:

2)

’merialueella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittua merialuetta. Merialueet ja niiden osa-alueet on määritetty tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden määrittämisessä on otettu huomioon hydrologiset, oseanografiset ja biogeografiset ominaisuudet;

3)

’meristrategialla’ tarkoitetaan strategiaa, joka on kehitettävä ja toteutettava jokaista merialuetta ja osa-aluetta varten 5 artiklassa säädetyn mukaisesti;

4)

’ympäristön tilalla’ tarkoitetaan ympäristön yleistä tilaa merivesillä, kun otetaan huomion meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenne, toiminta ja prosessit sekä luonnolliset fysiografiset, maantieteelliset, biologiset, geologiset ja ilmastolliset tekijät sekä fyysiset. Akustiset ja kemialliset olosuhteet, mukaan luettuina ne, jotka johtuvat ihmisten toiminnasta kyseisellä alueella tai sen ulkopuolella;

5)

’ympäristön hyvällä tilalla’ tarkoitetaan ympäristön tilaa merivesissä, kun nämä ovat ekologisesti monimuotoisia ja dynaamisia valtameriä ja meriä, jotka ovat luontaisissa olosuhteissaan puhtaita, terveitä ja tuottavia, ja kun meriympäristön käyttö on kestävää ja turvaa nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttö- ja toimintamahdollisuudet, toisin sanoen:

Ympäristön hyvä tila on määritettävä 4 artiklassa tarkoitetun merialueen tai osa-alueen tasolla liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella. Ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi sovelletaan sopeutuvaa hallintaa ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

6)

’vertailuperusteilla’ tarkoitetaan laadullisiin kuvaajiin läheisesti liittyviä erottavia teknisiä piirteitä;

7)

’ympäristötavoitteella’ tarkoitetaan merivesien eri tekijöiden ja merivesiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten haluttua tilaa koskevaa laadullista tai määrällistä kuvausta kunkin merialueen tai osa-alueen osalta. Ympäristötavoitteet on asetettava 10 artiklan mukaisesti;

8)

’pilaantumisella’ tarkoitetaan ihmisen toimesta suoraan tai välillisesti tapahtuvaa aineiden tai energian, ihmisen aiheuttama vedenalainen melu mukaan luettuna, johtamista meriympäristöön niin, että sillä on tosiasiallisesti tai todennäköisesti haitallisia seurauksia, kuten elollisten luonnonvarojen ja merien ekosysteemien vahingoittuminen, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön sekä muun laillisen meren käytön vaikeutuminen, meriveden käyttöominaisuuksien huonontuminen tai viihtyisyyden väheneminen, tai yleisesti merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävän käytön vaarantuminen;

9)

’alueellisella yhteistyöllä’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja aina kun mahdollista saman merialueen tai osa-alueen jakavien kolmansien maiden välisiä yhteistyö- ja koordinointitoimia meristrategioiden laatimiseksi ja toteuttamiseksi;

10)

’meriä koskevalla alueellisella yleissopimuksella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittujen merialueiden meriympäristön suojelemiseksi laadittuja kansainvälisiä yleissopimuksia tai kansainvälisiä sopimuksia ja niiden hallintoelimiä, kuten yleissopimusta Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta, yleissopimusta Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta ja yleissopimusta Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemisesta.

a)

Itämeri;

b)

Koillis-Atlantti;

c)

Välimeri;

d)

Mustameri.

a)

Koillis-Atlantilla:

b)

Välimerellä:

a)

Valmistelu:

b)

Toimenpideohjelmat:

a)

asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle uudesta tarkistetusta aikataulustaan ja menettelevät sen mukaisesti;

b)

komissiota pyydetään harkitsemaan jäsenvaltioiden tukemista näiden tehostetuissa pyrkimyksissä meriympäristön parantamiseksi tekemällä kyseisestä alueesta pilottihanke.

a)

kyseisten vesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia sekä ympäristön senhetkistä tilaa koskeva analyysi, joka perustuu liitteessä III olevassa taulukossa 1 oleviin ohjeellisiin luetteloihin eri tekijöistä ja jossa käsitellään fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, elinympäristöjä, biologisia ominaisuuksia sekä hydromorfologiaa;

b)

kyseisten vesien ympäristön tilaan kohdistuvia vallitsevia paineita ja vaikutuksia, ihmisen toiminta mukaan luettuna, käsittelevä analyysi, joka

c)

taloudellinen ja sosiaalinen analyysi kyseisten vesien käytöstä sekä meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvista kustannuksista.

a)

arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia koko merialueella tai osa-alueella;

b)

rajat ylittävät vaikutukset ja piirteet otetaan huomioon.

a)

seurantamenetelmät ovat yhdenmukaisia koko merialueella tai osa-alueella, jotta seurantatulosten vertailu olisi helpompaa;

b)

merkittävät rajat ylittävät vaikutukset ja piirteet otetaan huomioon.

a)

toimi tai toimien puute, joista asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa;

b)

luonnon aiheuttamat olosuhteet;

c)

ylivoimaisen esteen aiheuttamat olosuhteet;

d)

merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset sellaisten toimien seurauksena, joiden perusteena on ympäristöön kohdistuvia kielteisiä – myös rajat ylittäviä – vaikutuksia merkittävämpi yleinen etu;

e)

luonnonolot, jotka eivät mahdollista kyseisten merivesien tilan paranemista ajoissa.

a)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b)

10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

a)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b)

10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c)

11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d)

13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

a)

katsaus direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä;

b)

meriympäristön tilaa yhteisössä koskeva selvitys, joka on laadittu koordinoidusti Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja -yleissopimusten kanssa;

c)

katsaus meristrategioista sekä niiden parantamista koskevia ehdotuksia;

d)

yhteenveto jäsenvaltioilta 12 ja 16 artiklan mukaisesti saaduista tiedoista ja komission 16 artiklan mukaisesti tekemistä arvioinneista, jotka liittyvät jäsenvaltioilta 15 artiklan mukaisesti saatuihin tietoihin;

e)

yhteenveto vastauksista, jotka komissio on antanut jäsenvaltioiden 18 artiklan mukaisesti toimittamiin kertomuksiin;

f)

yhteenveto vastauksista huomautuksiin, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat esittäneet edellisistä meristrategioista;

g)

yhteenveto muiden asiaa koskevien yhteisön politiikkojen panoksesta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseen.

a)

menetelmästandardit liitteiden I, III, IV ja V soveltamista varten;

b)

tekniset formaatit tietoaineistojen siirtoa ja käsittelyä varten, mukaan luettuina tilastolliset ja kartografiset tietoaineistot.