26.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/52

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukainen liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta, edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Perussopimuksiin liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa annetaan tarkemmat määräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 (2) vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 5 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa asiasta neuvostolle. Otettuaan huomioon SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksensa sekä talous- ja rahoituskomitean SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Maltassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi Maltalle asiasta lausunnon ja ilmoitti asiasta neuvostolle 29 päivänä toukokuuta 2013 (3).

(5)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston on otettava huomioon sen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset, jota asia koskee, ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Maltaa koskevan kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa.

(6)

Maltan viranomaisten huhtikuussa 2013 antamien tietojen mukaan Maltan julkisen talouden alijäämä vuonna 2012 oli 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ylitti näin viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamassa kertomuksessa todettiin, että alijäämä oli lähellä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen, mutta viitearvon ylittymistä ei voitu pitää poikkeuksellisena SEUT-sopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Se ei varsinkaan johdu perussopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Vuosina 2010 ja 2011 reaalisen BKT:n kasvu oli keskimäärin yli 2 prosenttia vuosittain eli potentiaalista kasvua suurempaa. Kansallisen tilastotoimiston 11 päivänä maaliskuuta 2013 julkaisemien alustavien BKT-tietojen mukaan talouskasvu hidastui vuonna 2012 mutta oli silti positiivista eli 0,8 prosenttia. Vuoden 2011 positiivisen tuotantokuilun odotetaan kääntyneen hieman negatiiviseksi vuonna 2012. Viitearvon ennakoitua ylittymistä ei voida pitää väliaikaisena. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan alijäämä kasvaisi 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja olisi 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Alijäämää koskeva perussopimuksen arviointiperuste ei täyty.

(7)

Toimitetut tiedot osoittavat myös, että julkinen bruttovelka oli vuonna 2012 72,1 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ylitti näin viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa velkasuhteen arvioidaan kasvavan 74,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkista alijäämää koskeva menettely lopetettiin joulukuussa 2012 (4), minkä jälkeen Maltalla on ollut vuonna 2012 alkanut kolmen vuoden siirtymäaika noudattaa velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa. Malta ei vuonna 2012 edistynyt riittävästi velan supistamiselle asetetun vertailuarvon noudattamisessa, sillä sen rakenteellinen alijäämä heikkeni edellytetyn paranemisen sijaan. Sen vuoksi voidaan todeta, ettei velkaa koskeva SEUT-sopimuksen arviointiperuste täyty.

(8)

SEUT-sopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisesti komissio analysoi kertomuksessaan myös merkityksellisiä tekijöitä. Kuten vakaus- ja kasvusopimuksessa täsmennetään, sellaisten maiden osalta, joiden velkasuhde on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen (kuten Malta), kyseiset tekijät voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää päätöstä edeltävissä vaiheissa, kun noudattamista arvioidaan alijäämää koskevalla arviointiperusteella, ainoastaan silloin, jos julkisen talouden alijäämä pysyy lähellä viitearvoa ja vertailuarvon ylitys on väliaikaista, mikä ei toteudu Maltan tapauksessa (5). Tällaiset tekijät on samaan aikaan otettu huomioon arvioitaessa velkaa koskevan arviointiperusteen täyttymistä, mutta nekään eivät vaikuta asettavan kyseenalaiseksi päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Edistymistä velan supistamiselle asetetun viitearvon noudattamisessa on erityisesti arvioitu ottaen huomioon euroalueen jäsenvaltioille myönnetyn rahoitustuen velkaa ja alijäämää kasvattava vaikutus. Maltan osalta Kreikan lainajärjestelyn, Euroopan rahoitusvakausvälineestä maksettujen maksujen, Euroopan vakausmekanismiin maksettujen pääomanlisäysten ja Kreikan ohjelman mukaisten toimien kumulatiivinen vaikutus vuosina 2011–2014 olisi 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen velan osalta ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen alijäämän osalta. Kun otetaan huomioon näiden toimien vaikutus, rakenteelliset toimet, joita Maltalta olisi edellytetty vuonna 2012 velkaa koskevan arviointiperusteen täyttämiseksi, olisivat olleet vähäisemmät mutta ne olisivat kuitenkin olleet huomattavasti mittavammat kuin Maltan vuonna 2012 tosiasiallisesti toteuttamat rakenteelliset toimet,