27.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 202/2


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 721/2013,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 2013,

lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 405/2011 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 19 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiempi tutkimus ja voimassa olevat tasoitustoimenpiteet

(1)

Neuvosto otti huhtikuussa 2011 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 405/2011 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, käyttöön lopullisen tasoitustullin tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89, tuonnissa. Lopullista tullia koskevan asetuksen antamiseen johtanutta tutkimusta kutsutaan jäljempänä ’alkuperäiseksi tutkimukseksi’.

(2)

Toimenpiteet muodostuivat arvoon perustuvista tasoitustulleista, joiden määrä vaihteli tiettyjen nimeltä mainittujen viejien tuontiin sovellettavasta 3,3–4,3 prosentista ja otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten tuontiin sovellettavasta 4,0 prosentista kaikkiin muihin intialaisiin yrityksiin sovellettavaan 4,3 prosentin jäännöstulliin.

1.2   Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepano

(3)

Osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esitti Intiassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja Viraj Profiles Vpl. Ltd., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’. Pyyntö rajoittuu tuen tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta. Pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että tukea koskevat olosuhteet, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön, olivat muuttuneet merkittävästi ja että nämä muutokset olivat pysyviä.

(4)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanoa varten oli olemassa riittävä näyttö, mistä syystä se ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä9 päivänä elokuuta 2012 julkaistussa ilmoituksessa (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, panevansa perusasetuksen 19 artiklan nojalla vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajoitettiin koskemaan tuen tarkastelua pyynnön esittäjän osalta.

1.3   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

(5)

Tuen tarkastelua koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

1.4   Tutkimuksen osapuolet

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanosta pyynnön esittäjälle, Intian viranomaisille ja EUROFERille, jäljempänä ’unionin tuotannonala’, joka edusti unionin tuotannonalaa alkuperäisessä tutkimuksessa. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Osapuolten menettelyn vireillepanovaiheessa esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon.

(8)

Saadakseen tutkimuksen kannalta välttämättömät tiedot komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle. Kyselylomake lähetettiin myös Intian viranomaisille.

(9)

Vastaukset kyselomakkeeseen saatiin sekä pyynnön esittäjältä että Intian viranomaisilta.

(10)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tuen määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Pyynnön esittäjän toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

(11)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa määritelty tuote eli Intiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut tangot, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt, muut kuin poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset ja läpimitaltaan vähintään 80 mm:n tangot, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89.

3.   TUET

3.1   Johdanto

(12)

Komissio tutki Intian viranomaisten ja asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen sekä komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella seuraavia järjestelmiä, joista pyynnön esittäjä väitteiden mukaan saa tukea:

a)

Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS);

b)

Vientiin suuntautuneiden yksikköjen järjestelmä (Export Oriented Units Scheme, EOU);

c)

Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme, ECS).

(13)

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act) nro 22/1992. Ulkomaankauppalaissa Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa (Foreign Trade Policy -asiakirjat, FTP-asiakirjat), jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kannalta merkityksellinen on ulkomaankauppapolitiikkaa vuosina 2009–2014 käsittelevä asiakirja FTP 09-14. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FTP 09-14 -asiakirjaan liittyviä menettelyjä käsikirjassa ”Handbook of Procedures, Volume I”, jäljempänä ’HOP I 09-14’, joka saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(14)

Edellä c alakohdassa tarkoitettu vientiluottojärjestelmä ECS perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act 1949) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa.

(15)

Lisäksi komissio tarkasteli unionin tuotannonalan esittämien väitteiden perusteella seuraavaa:

a)

saako pyynnön esittäjä etua sähköverosta vapauttamista (Electricity Duty Exemption, EDS) koskevasta järjestelmästä,

b)

osallistuuko pyynnön esittäjä Maharashtran osavaltion paikallisiin tukiohjelmiin,

c)

tarjotaanko pyynnön esittäjälle tuotantopanoksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan,

d)

hyötyykö pyynnön esittäjä sähköntuotantoon ja -jakeluun liittyvistä kannustimista,

e)

voiko pyynnön esittäjä hankkia raaka-aineita edullisesti siihen etuyhteydessä olevilta offshore-yhtiöiltä.

(16)

Lisäksi komissio tarkisti vielä, että seuraavista alkuperäisessä tutkimuksessa tutkituista järjestelmistä:

a)

tuontitullien hyvitysjärjestelmä (Duty Entitlement Passbook Scheme, DEPBS)

b)

ennakkolupajärjestelmä (Advanced Authorization Scheme, AAS)

ei enää myönnetä tukea pyynnön esittäjälle.

3.2   Havainnot

3.2.1   Tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

(17)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että pyynnön esittäjä käytti tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Saadut kannustimet olivat kuitenkin merkityksettömiä, 0,02 prosenttia. Sen vuoksi katsottiin, että ei ollut tarpeen arvioida tasoitustoimenpiteiden soveltamista tarkemmin tämän järjestelmän osalta.

3.2.2   Vientiin suuntautuneiden yksikköjen järjestelmä (Export Oriented Units Scheme, EOU)

(18)

Todettiin, että pyynnön esittäjällä oli vientiin suuntautuneen yksikön asema, ja se sai tukea tästä järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(19)

Tämän järjestelmän osalta yritys väitti, että komission olisi poikettava alkuperäisessä tutkimuksessa käytetystä EOU-järjestelmästä saatavaa etua koskevasta laskutavasta. Yritys väitti, että tiettyjä EOU-järjestelmän mukaisia etuja olisi pidettävä perusasetuksen liitteissä II ja III tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä, minkä vuoksi ne eivät mahdollista tasoitustullin käyttöönottoa.

(20)

Koska tästä järjestelmästä saatavan tuen määrä ei kuitenkaan millään laskutavalla ylittäisi 0,22:ta prosenttia ja tukimarginaali olisi siten alle vähimmäistason, väitettä päätettiin olla analysoimatta tarkemmin tätä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa.

3.2.3   Vientiluottojärjestelmä (Export Credit Scheme)

(21)

Todettiin, että pyynnön esittäjä ei käyttänyt tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.4   Sähköverosta vapauttaminen (Electricity Duty Exemption Scheme)

(22)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että pyynnön esittäjä käytti tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Saadut kannustimet olivat kuitenkin merkityksettömiä. Sen vuoksi katsottiin, että ei ollut tarpeen arvioida tasoitustoimenpiteiden soveltamista tämän järjestelmän osalta.

3.2.5   Maharashtran osavaltion paikalliset tukiohjelmat (Local Subsidy Programs of the State of Maharashtra)

(23)

Todettiin, että pyynnön esittäjä ei käyttänyt tätä järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.2.6   Muut

(24)

Tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että pyynnön esittäjä olisi saanut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muita etuja, jotka liittyvät raaka-aineiden ja energian hankintaehtoihin ja jotka sisältäisivät Intian viranomaisten rahoitustukea ja joita voisi sen vuoksi pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukena. Sen vuoksi edellä 15 kappaleen c–e alakohdassa esitetyt unionin tuotannonalan väitteet katsottiin epäolennaisiksi tämän tarkastelun yhteydessä.

4.   TASOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÖÖNOTON MAHDOLLISTAVIEN TUKIEN MÄÄRÄ

(25)

On syytä muistaa, että pyynnön esittäjän osalta tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määräksi vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa arvo-osuutena ilmaistuna 4,3 prosenttia.

(26)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pyynnön esittäjän tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän todettiin perustuvan ainoastaan yhteen tukijärjestelmään ja olevan arvo-osuutena ilmaistuna 0,22 prosenttia.

(27)

Edellä mainittu huomioon ottaen todetaan, että asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan saaman tuen taso on laskenut.

(28)

Tutkimuksessa tutkittiin myös, voitiinko olosuhteiden muutosta tutkittujen järjestelmien osalta pitää pysyvänä.

(29)

Kuten edellä todettiin, tässä välivaiheen tarkastelussa tehdyt EPCGS-järjestelmää (tuotantohyödykkeiden tuonti etuustullein) koskevat havainnot vahvistivat alkuperäisessä tutkimuksessa tehdyt havainnot siltä osin, että kyseisestä järjestelmästä saatujen tukiavustusten katsottiin olevan merkityksettömiä.

(30)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana pyynnön esittäjä sai eniten etua EOU-järjestelmästä, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tästä järjestelmästä saadun tuen määrä on laskenut. On saatu näyttöä siitä, että muutos on luonteeltaan pysyvä, koska se liittyy ruostumattoman teräsromun ja ferronikkelin tullitariffien alenemiseen. Kyseiset aineet ovat pyynnön esittäjän tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käyttämät kaksi pääraaka-ainetta.

5.   TASOITUSTOIMENPITEET

(31)

Edellä esitetyn perusteella on viitteitä siitä, että pyynnön esittäjä saa tulevaisuudessa edelleen tukea, jonka määrä on kuitenkin alle vähimmäistason. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa pyynnön esittäjään sovellettavan tasoitustullin määrää tuen nykytason huomioon ottamiseksi. Pyynnön esittäjään sovellettavan tullin määräksi olisi vahvistettava 0 prosenttia.

(32)

Lopullista tullia koskevan asetuksen liitteessä mainituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin tällä hetkellä sovellettavan tullin osalta on syytä huomata, että tutkittuja järjestelmiä koskevat voimassa olevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja järjestelmien tasoitustoimenpiteiden alaisuus eivät ole muuttuneet suhteessa aiempaan tutkimukseen. Kyseisten yritysten tuki- ja tullitasoja ei siis ole syytä laskea uudelleen. Tämän vuoksi lopullista tullia koskevan asetuksen liitteessä lueteltuihin yrityksiin sovellettava tulli säilyy muuttumattomana.

(33)

Kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavan tullin osalta on syytä huomata, että kyseisen tullin taso vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valittujen yritysten korkeimman yksittäisen tukimarginaalin tasoiseksi. Kyseinen taso vastasi pyynnön esittäjän tukimarginaalia. Koska pyynnön esittäjän tukimarginaali on muuttunut tämän välivaiheen tarkastelun seurauksena, kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia olisi tarkistettava ja se olisi vahvistettava seuraavaksi korkeimman tukimarginaalin tasoiseksi. Koska seuraavaksi korkein tullitaso on liitteessä lueteltuihin yrityksiin sovellettava tulli, kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava tulli olisi vahvistettava tälle tasolle eli 4 prosentiksi.

6.   ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(34)

Intian viranomaisille ja muille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin esittää pyynnön esittäjään sovellettavan tullin muuttamista.

(35)

Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon.

(36)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 405/2011 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraavien yritysten valmistaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Chandan Steel Ltd., Mumbai

3,4

B002

Venus Wire Industries Pvt. Ltd, Mumbai;

Precision Metals, Mumbai;

Hindustan Inox Ltd., Mumbai;

Sieves Manufacturer India Pvt. Ltd., Mumbai

3,3

B003

Viraj Profiles Vpl. Ltd, Thane

0

B004

Liitteessä luetellut yritykset

4,0

B005

Kaikki muut yritykset

4,0

B999”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON


(1)  EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

(2)  EUVL L 108, 28.4.2011, s. 3.

(3)  EUVL C 239, 9.8.2012, s. 2.


  翻译: