27.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/3

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2017/1757,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2017,

vuoden 1979 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehtävän muutoksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni on ollut vuoden 1979 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli siitä lähtien, kun Euroopan talousyhteisö hyväksyi yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 81/462/ETY (2).

(2)

Unioni on ollut vuoden 1979 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvän, happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan vuoden 1999 pöytäkirjan, jäljempänä ’Göteborgin pöytäkirja’, sopimuspuoli siitä lähtien, kun Euroopan yhteisö liittyi siihen neuvoston päätöksen 2003/507/EY (3) nojalla.

(3)

Göteborgin pöytäkirjan sopimuspuolet käynnistivät vuonna 2007 neuvottelut ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi edelleen; toimiin kuuluivat tiettyjen ilman epäpuhtauksien uusien, vuoteen 2020 mennessä saavutettavien päästövähennysvelvoitteiden vahvistaminen sekä ilman epäpuhtauksien vähentämistä niiden lähteellä koskevien päästöraja-arvojen saattaminen ajan tasalle.

(4)

Yleissopimuksen toimeenpanevan elimen 30. istunnossa läsnä olleet sopimuspuolet hyväksyivät yksimielisesti päätökset 2012/1 ja 2012/2 Göteborgin pöytäkirjan muuttamisesta.

(5)

Päätöksessä 2012/1 vahvistetut muutokset tulivat voimaan Göteborgin pöytäkirjan 13 artiklan 4 kohdassa määrätyn nopeutetun menettelyn mukaisesti.

(6)

Göteborgin pöytäkirjan sopimuspuolten on hyväksyttävä päätöksessä 2012/2 vahvistettu muutos, jäljempänä ’muutos’, mainitun pöytäkirjan 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(7)

Unioni on jo hyväksynyt muutoksen kattamia asioita koskevia säädöksiä, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2001/81/EY (4), (EU) 2016/2284 (5), 2010/75/EU (6) ja (EU) 2015/2193 (7) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 595/2009 (8) ja (EY) N:o 715/2007 (9).

(8)

Muutos olisi näin ollen hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään vuoden 1979 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehtävä muutos, joka on vahvistettu yleissopimuksen toimeenpanevan elimen päätöksessä 2012/2, Euroopan unionin puolesta.

Muutoksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet tallettaa unionin puolesta unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta pöytäkirjan 13 artiklan 3 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitettu hyväksymisasiakirja (10).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

T. TAMM

(1)  Hyväksyntä annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston päätös 81/462/ETY, tehty 11 päivänä kesäkuuta 1981, valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 171, 27.6.1981, s. 11).

(3)  Neuvoston päätös 2003/507/EY, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2003, Euroopan yhteisön liittymisestä vuoden 1979 valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan pöytäkirjaan (EUVL L 179, 17.7.2003, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista (EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (EUVL L 313, 28.11.2015, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009. s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(10)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee muutoksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

KÄÄNNÖS

LIITE

Vuonna 1999 tehdyn, happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan pöytäkirjan tekstin ja liitteiden II–IX muuttaminen sekä uusien liitteiden X ja XI lisääminen

A.   Johdanto-osa

1.

Korvataan johdanto-osan toisessa kappaleessa sanat ”haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä sekä pelkistetyillä typpiyhdisteillä” sanoilla ”haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä, pelkistetyillä typpiyhdisteillä ja hiukkasilla”.

2.

Lisätään johdanto-osan kolmannessa kappaleesssa sanat ”ja hiukkasten” sanan ”otsonin” jälkeen.

3.

Korvataan johdanto-osan neljännessä kappaleessa sanat ”rikin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt sekä sekundaariset epäpuhtaudet kuten otsoni” sanoilla ”rikin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja ammoniakin päästöt ja suoraan ilmakehään joutuneet hiukkaset sekä sekundaarisesti syntyneet epäpuhtaudet kuten otsoni, hiukkaset”.

4.

Lisätään johdanto-osan neljännen ja viidennen kappaleen väliin johdanto-osan kappale seuraavasti:

”ottavat huomioon kansainvälisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman, sekä Arktisen neuvoston tekemät tieteelliseen tietoon perustuvat arviot noen ja alailmakehän otsonin vähentämisen ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamista sivuhyödyistä etenkin arktisella alueella ja Alppien alueella,”.

5.

Korvataan johdanto-osan kuudes kappale seuraavasti:

”tiedostavat, että Kanada ja Amerikan yhdysvallat torjuvat kahdenvälisesti rajat ylittävää ilman pilaantumista Kanadan ja Yhdysvaltojen välisellä ilmanlaatusopimuksella, joka sisältää molempien valtioiden sitoumukset vähentää rikkidioksidin, typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ja että molemmat valtiot harkitsevat sisällyttävänsä sopimukseen hiukkaspäästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia,”

6.

Korvataan johdanto-osan seitsemäs kappale seuraavasti:

”tiedostavat lisäksi, että Kanada on sitoutunut vähentämään rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöjä täyttääkseen Kanadan otsonia ja hiukkasia koskevat ilmanlaatutavoitteet sekä happamoitumisen vähentämistä koskevan kansallisen tavoitteensa ja että Yhdysvallat on sitoutunut panemaan täytäntöön typen oksidien, rikkidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöjä vähentäviä ohjelmia, jotka ovat tarpeen otsonia ja hiukkasia koskevien kansallisten ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseksi, happamoitumisen ja rehevöitymisen vaikutusten vähentämisessä saavutetun edistyksen jatkamiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi sekä kansallispuistoissa että taajama-alueilla,”

7.

Korvataan johdanto-osan yhdeksäs ja kymmenes kappale seuraavilla johdanto-osan kappaleilla:

”ottavat huomioon tieteellisen tiedon ilman epäpuhtauksien kulkeutumisesta hemisfäärissä, typpikierron vaikutuksesta ja ilman epäpuhtauksien ja ilmastonmuutoksen välisistä mahdollisista yhteisvaikutuksista ja kompromisseista,

ovat tietoisia siitä, että merenkulun ja ilmailun aiheuttamat päästöt lisäävät merkittävästi ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia ja että ne ovat tärkeitä kysymyksiä, joita Kansainvälinen merenkulkujärjestö ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö käsittelevät,”.

8.

Korvataan johdanto-osan viidennessätoista kappaleessa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”.

9.

Lisätään johdanto-osan yhdeksännessätoista kappaleessa sanat ”ja hiukkasia, noki mukaan lukien” sanan ”typpiyhdisteitä” jälkeen.

10.

Poistetaan johdanto-osan kahdeskymmenes ja kahdeskymmenesensimmäinen kappale.

11.

Johdanto-osan kahdennessakymmenennessätoisessa kappaleessa

a)

korvataan sanat ”ja ammoniakin” sanoilla ”ja pelkistettyjen typpiyhdisteiden”, ja

b)

korvataan sanat ”reaktiivisen typen, mukaan luettuna typpioksiduulin, päästöjen” sanoilla ”reaktiivisen typen päästöjen, mukaan luettuna ekosysteemien typpioksiduuli- ja nitraattipitoisuuksien,”.

12.

Muutos ei koske suomenkielistä käännöstä.

B.   1 artikla

1.

Lisätään 1 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

”1 a.   ’tämä pöytäkirja’ ja ’pöytäkirja’ tarkoittavat vuonna 1999 tehtyä happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaa pöytäkirjaa, sellaisena kuin se on muutettuna;”

2.

Lisätään 9 kappaleen loppuun sanat ”ammoniakkina (NH3) ilmaistuna”.

3.

Lisätään 11 kappaleen jälkeen seuraavat kappaleet:

”11 a.   ’hiukkaset’ tarkoittaa ilman epäpuhtauksia, jotka koostuvat ilmassa olevien hiukkasten sekoituksesta. Näiden hiukkasten fyysiset ominaisuudet (kuten koko ja muoto) sekä kemiallinen koostumus vaihtelevat. Ellei muuta mainita, kaikilla viittauksilla hiukkasiin tarkoitetaan tässä pöytäkirjassa hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on enintään 10 mikrometriä (μm) (PM10-hiukkaset), mukaan luettuna hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on enintään 2,5 mikrometriä (μm) (PM2,5-hiukkaset);

11 b.   ’noki’ tarkoittaa hiilipitoisia hiukkasia, jotka absorboivat valoa;

11 c.   ’otsonin prekursorit’ tarkoittavat typen oksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, metaania ja hiilimonoksidia;”

4.

Lisätään 13 kappaleessa sanat ”tai kohteisiin suuntautuvaa vuota” sanan ”pitoisuuksia” jälkeen.

5.

Korvataan 15 kappaleessa sanat ”haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai ammoniakkia” sanoilla ”haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, ammoniakkia tai hiukkasia”.

6.

Korvataan 16 kappale seuraavasti:

”’uusi kiinteä lähde’ tarkoittaa mitä tahansa kiinteätä lähdettä, jota ryhdytään rakentamaan tai olennaisesti muuttamaan sen jälkeen, kun tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä on sopimuspuolen osalta kulunut vuosi. Sopimuspuoli voi päättää olla pitämättä uutena kiinteänä lähteenä mitä tahansa kiinteää lähdettä, jolle asianomaiset toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat antaneet hyväksynnän pöytäkirjan tullessa kyseisen sopimuspuolen osalta voimaan, edellyttäen, että rakentaminen tai olennainen muuttaminen aloitetaan 5 vuoden kuluessa tästä päivämäärästä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehtävänä on päättää, onko muutos olennainen, ottaen huomioon muutoksesta johtuvien ympäristöhyötyjen kaltaiset tekijät.”

C.   2 artikla

1.

Muutetaan johdantolause seuraavasti:

a)

Lisätään ”1.” ennen sanoja ”Tämän pöytäkirjan tavoitteena”;

b)

Korvataan sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”.

c)

Lisätään sanat ”ja ympäristöön” sanojen ”ihmisten terveyteen” jälkeen;

d)

Korvataan sanat ”materiaaleihin ja kasveihin” sanoilla ”materiaaleihin, kasveihin ja ilmastoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”; ja

e)

Lisätään sana ”hiukkasten” sanan ”rehevöitymisen” jälkeen;

2.

Lisätään a kohdan loppuun sanat ”joka mahdollistaa ekosysteemien palautumisen”.

3.

Lisätään b kohdan loppuun sanat ”joka mahdollistaa ekosysteemien palautumisen” ja poistetaan puolipisteen jälkeen sana ”sekä”.

4.

Korvataan c kohdan ii alakohdassa sanat ”Kanadan laajuista otsonimääräystä” sanoilla ”Kanadan otsonia koskevaa ilmanlaatutavoitetta”.

5.

Lisätään c kohdan jälkeen d, e ja f kohta seuraavasti:

”d)

hiukkasten osalta:

i)

EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta hiukkasten kriittisiä tasoja, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä I;

ii)

Kanadan osalta Kanadan hiukkasia koskevia ilmanlaatutavoitteita; sekä

iii)

Amerikan yhdysvaltojen osalta hiukkasia koskevia kansallisia ilmanlaatutavoitteita;

e)

EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta ammoniakin kriittisiä tasoja, sellaisena kuin ne on esitetty liitteessä I; sekä

f)

EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta ilman epäpuhtauksien hyväksyttäviä tasoja materiaalien suojelemiseksi, sellaisena kuin ne on esitetty liitteessä I.”

6.

Lisätään 2 artiklan loppuun uusi 2 kappale seuraavasti:

”2.   Toisena tavoitteena on se, että sopimuspuolten olisi hiukkasia koskevien kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamissaan täytäntöönpanotoimenpiteissä asetettava, siinä määrin kuin ne katsovat tämän olevan tarpeen, etusijalle sellaiset päästöjä vähentävät toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi myös nokea, jotta tuotetaan hyötyjä ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja autetaan lievittämään ilmastonmuutosta lyhyellä aikavälillä.”

D.   3 artikla

1.

Muutetaan 1 kappale seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”jota varten on asetettu päästöraja” sanoilla ”jolla on päästöjen vähentämistä koskeva sitoumus”;

b)

Korvataan sana ”päästörajan” sanalla ”sitoumuksen”;

c)

Lisätään kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Toteuttaessaan toimia hiukkaspäästöjen vähentämiseksi kunkin sopimuspuolen olisi pyrittävä vähentämään päästöjä niistä lähdeluokista, joiden tiedetään päästävän suuria määriä nokea, siinä määrin kuin se katsoo olevan tarpeen.”

2.

Korvataan 2 ja 3 kappaleessa sanat ”V ja VI” sanoilla ”V, VI ja X”.

3.

Lisätään 2 kappaleen alkuun sanat ”Jäljempänä olevien 2 a ja 2 b kappaleen mukaisesti”.

4.

Lisätään uusi 2 a ja 2 b kappale seuraavasti:

”2 a.   Sopimuspuoli, joka oli tämän pöytäkirjan sopimuspuoli ennen sellaisen muutoksen voimaantuloa, jolla otetaan käyttöön uusia lähdeluokkia, voi soveltaa ”olemassa oleviin kiinteisiin lähteisiin” sovellettavia raja-arvoja mihin tahansa lähteeseen tällaisessa uudessa luokassa, jota on ryhdytty rakentamaan tai olennaisesti muuttamaan ennen kuin tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä on sopimuspuolen osalta kulunut vuosi, ellei tällaista lähdettä muuteta ja kunnes sitä muutetaan olennaisesti.

2 b.   Sopimuspuoli, joka oli tämän pöytäkirjan sopimuspuoli ennen sellaisen muutoksen voimaantuloa, jolla otetaan käyttöön ”uusiin kiinteisiin lähteisiin” sovellettavia uusia raja-arvoja, voi edelleen soveltaa aiemmin sovellettuja raja-arvoja mihin tahansa lähteeseen, jota on ryhdytty rakentamaan tai olennaisesti muuttamaan ennen kuin tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä on sopimuspuolen osalta kulunut vuosi, ellei tällaista lähdettä muuteta ja kunnes sitä muutetaan olennaisesti.”

5.

Poistetaan 4 kappale.

6.

Korvataan 6 kappale seuraavasti:

”Kunkin sopimuspuolen olisi sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa liitteessä VIII käsiteltyihin liikkuviin lähteisiin ja kuhunkin liitteiden IV, V, VI ja X soveltamisalaan kuuluvaan kiinteään lähteeseen sekä toteutettava tarpeellisiksi katsomiaan toimenpiteitä noen rajoittamiseksi hiukkasten ainesosana ottaen huomioon toimeenpanevan elimen hyväksymät ohjeet.”

7.

Korvataan 7 kappale seuraavasti:

”Kukin sopimuspuoli soveltaa, siinä määrin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa ja kustannukset ja hyödyt huomioon ottaen, tuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksien raja-arvoja, jotka on määritelty liitteessä XI, viimeistään liitteessä VII esitetyssä määräajassa.”

8.

Muutetaan 8 kappaleen b kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”hyväksymässä ohjeasiakirjassa V” sanoilla ”hyväksymissä ohjeissa” ja poistetaan sanat ”17. kokouksessa” ja ”V (päätös 1999/1) ja kaikissa sen mahdollisissa muutoksissa”; ja

b)

Lisätään kappaleen loppuun lause seuraavasti:

”Kyseisen sopimuspuolen osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota merkittävistä ammoniakkilähteistä aiheutuvien ammoniakkipäästöjen vähentämiseen.”

9.

Korvataan 9 kappaleen b kohdassa sanat ”ammoniakin ja/tai haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuosittaiset päästöt, jotka vaikuttavat happamoitumiseen, rehevöitymiseen tai otsonin muodostumiseen” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja/tai hiukkasten vuosittaiset päästöt, jotka vaikuttavat happamoitumiseen, rehevöitymiseen tai otsonin muodostumiseen, tai kohonneet hiukkastasot”.

10.

Korvataan 10 kappaleen b kohdassa sanat ”rikin ja/tai haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”rikin, orgaanisten yhdisteiden ja/tai hiukkasten”.

11.

Korvataan 11 kappale seuraavasti:

”Kanadan ja Amerikan yhdysvaltojen on tämän pöytäkirjan tai päätökseen 2012/2 liittyvän muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään toimitettava toimeenpanevalle elimelle rikin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöjen vähentämiseksi tekemänsä sitoumukset, jotka sisällytetään automaattisesti liitteeseen II.”

12.

Lisätään 11 kappaleen jälkeen uudet kohdat seuraavasti:

”11 a.   Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään myös toimitettava toimeenpanevalle elimelle asiaankuuluvat raja-arvot, jotka sisällytetään automaattisesti liitteisiin IV, V, VI, VIII, X ja XI.

11 b.   Kukin sopimuspuoli laatii ja ylläpitää kartoituksia ja ennusteita rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöistä. EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat sopimuspuolet käyttävät EMEP:n johtoelimen laatimissa ohjeissa määriteltyjä ja sopimuspuolten toimeenpanevan elimen kokouksessa hyväksymiä menetelmiä. EMEP:n maantieteellisen soveltamisalan ulkopuolella olevat sopimuspuolet käyttävät toimeenpanevan elimen työsuunnitelman avulla laadittuja menetelmiä ohjeinaan.

11 c.   Kukin sopimuspuoli osallistuu aktiivisesti yleissopimukseen liittyviin, ilman epäpuhtauksien ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia käsitteleviin ohjelmiin.

11 d.   Kansallisten kokonaispäästöjen vertailemiseksi 1 kappaleessa tarkoitettuihin päästöjen vähentämiseksi tehtyihin sitoumuksiin sopimuspuoli voi käyttää toimeenpanevan elimen päätöksessä määriteltyä menettelyä. Tällaiseen menettelyyn on sisällyttävä säännökset asiaa tukevien asiakirjojen toimittamisesta ja menettelyn käytön tarkistamisesta.”

E.   3 a artikla

1.

Lisätään uusi 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Joustavat siirtymäjärjestelyt

1.   Sen estämättä, mitä 3 artiklan 2, 3, 5 ja 6 kappaleessa määrätään, yleissopimuksen sopimuspuoli, joka liittyy tähän pöytäkirjaan 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, voi soveltaa joustavia siirtymäsäännöksiä liitteissä VI ja/tai VIII määriteltyjen raja-arvojen täytäntöönpanoon tässä artiklassa määritellyin edellytyksin.

2.   Sopimuspuoli, joka päättää soveltaa tämän artiklan mukaisia joustavia siirtymäjärjestelyjä, ilmoittaa tämän pöytäkirjan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan seuraavat seikat:

a)

ne liitteen VI ja/tai VIII säännökset, joihin sopimuspuoli päättää soveltaa joustavia siirtymäjärjestelyjä; ja

b)

täytäntöönpanosuunnitelman, jossa määritetään kyseisten säännösten täysimittaisen täytäntöönpanon aikataulu.

3.   Edellä olevan 2 kappaleen b kohdan mukaisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa on määrättävä vähintään, että liitteen VI taulukoissa 1 ja 5 ja liitteen VIII taulukoissa 1, 2, 3, 13 ja 14 määriteltyjä uusia ja olemassa olevia kiinteitä lähteitä koskevat raja-arvot on pantava täytäntöön viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta tai 31 päivänä joulukuuta 2022 sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

4.   Sopimuspuoli ei saa missään tapauksessa lykätä liitteessä VI tai liitteessä VIII määriteltyjen uusien ja olemassa olevien kiinteiden lähteiden raja-arvojen täytäntöönpanoa myöhemmäksi kuin 31 päivään joulukuuta 2030.

5.   Sopimuspuoli, joka päättää soveltaa tämän artiklan mukaisia joustavia siirtymäjärjestelyjä, toimittaa komission toimeenpanevalle sihteerille joka kolmas vuosi kertomuksen liitteen VI ja/tai liitteen VIII täytäntöönpanon etenemisestä. Komission toimeenpaneva sihteeri toimittaa nämä joka kolmas vuosi annettavat kertomukset toimeenpanevalle elimelle.”

F.   4 artikla

1.

Korvataan 1 kappaleessa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten, noki mukaan luettuna,”.

2.

Korvataan 1 kappaleen a kohdassa sanat ”vähäpäästöisistä polttimista ja maatalouden hyvistä ympäristökäytännöistä” sanoilla ”vähäpäästöisistä polttimista, maatalouden hyvistä ympäristökäytännöistä ja toimenpiteistä, joiden tiedetään hillitsevän nokipäästöjä hiukkasten ainesosana”.

G.   5 artikla

1.

Muutetaan 1 kappaleen a kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten, noki mukaan luettuna”; ja

b)

Korvataan sanat ”kansallisten päästörajojen tai” sanoilla ”päästöjen vähentämistä koskevien sitoumusten ja”.

2.

Korvataan 1 kappaleen c kohta seuraavasti:

”c)

alailmakehän otsonin ja hiukkasten tasoista;”

3.

Korvataan 1 kohdan d alakohdassa sana ”vähentämiseksi.” ilmauksella ”vähentämiseksi; ja”.

4.

Lisätään 1 kappaleeseen uusi e kohta seuraavasti:

”e)

liitteessä II lueteltujen vuodeksi 2020 ja sen jälkeiseksi ajaksi tehtyjen päästövähennyksiä koskevien sitoumusten tavoitteisiin liittyvistä ympäristöä ja ihmisten terveyttä hyödyttävistä parannuksista. EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien valtioiden osalta tiedot tällaisista parannuksista esitetään toimeenpanevan elimen hyväksymissä ohjeissa.”

5.

Muutetaan 2 kappaleen e kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”terveys- ja ympäristövaikutuksista” sanoilla ”vaikutuksista ihmisten terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon”; ja

b)

korvataan sanat ”käsiteltyihin epäpuhtauksiin” sanoilla ”käsiteltyjen epäpuhtauksien vähentämiseen”.

H.   6 artikla

1.

Korvataan 1 kappaleen b kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”.

2.

Korvataan 1 kappaleen f kohdassa sanat ”hyväksymät ohjeasiakirjat I–V” sanoilla ”hyväksymät ohjeet” ja poistetaan sanat ”17. kokouksessaan” ja ”(päätös 1999/1) ja kaikki niiden mahdolliset muutokset”.

3.

Korvataan 1 kappaleen g kohdassa sanat ”hyväksymä ohjeasiakirja VI” sanoilla ”hyväksymä ohje” ja poistetaan sanat ”17. kokouksessaan” ja ”(päätös 1999/1) ja kaikki sen mahdolliset muutokset”.

4.

Korvataan 1 kappaleen h kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”.

5.

Korvataan 2 kappale seuraavasti:

”Kukin sopimuspuoli kerää ja kirjaa tietoja

a)

rikin ja typpiyhdisteiden ilmassa olevista pitoisuuksista sekä laskeumista;

b)

otsonin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten ilmassa olevista pitoisuuksista; sekä

c)

jos mahdollista, alailmakehän otsonille ja hiukkasille altistumista koskevista arvioista.

Kukin sopimuspuoli kerää ja kirjaa, jos mahdollista, myös tietoja näiden epäpuhtauksien vaikutuksista ihmisten terveyteen, maa- ja vesiekosysteemeihin, materiaaleihin ja ilmastoon. EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten olisi käytettävä toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita. EMEP:n maantieteellisen soveltamisalan ulkopuolella olevien sopimuspuolten olisi käytettävä toimeenpanevan elimen työsuunnitelman avulla laadittuja menetelmiä ohjeinaan.”

6.

Lisätään uusi 2 a kappale seuraavasti:

”2 a.   Kunkin sopimuspuolen olisi, sikäli kun ne katsovat tämän olevan tarpeen, myös laadittava ja ylläpidettävä nokipäästöjä koskevia kartoituksia ja ennusteita käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita.”

I.   7 artikla

1.

Korvataan 1 kappaleen a kohdan ii alakohdassa sanat ”3 kappaleen” sanoilla ”3 ja 7 kappaleen”.

2.

Korvataan 1 kappaleen b kohdan johdantolause seuraavasti:

”b)

Kunkin EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvan sopimuspuolen on ilmoitettava komission toimeenpanevan sihteerin välityksellä EMEP:lle tämän johtoelimen laatimien ja toimeenpanevan elimen hyväksymien ohjeiden perusteella seuraavat rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöjä koskevat tiedot:”

3.

Poistetaan 1 kappaleen b kohdan i alakohdassa sanat ”rikin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”.

4.

Muutetaan 1 kappaleen b kohdan ii alakohta seuraavasti:

a)

Poistetaan sanat ”kunkin aineen”; ja

b)

korvataan sanat ”vertailuvuonna (1990)” sanoilla ”liitteessä II määriteltynä vertailuvuotena”.

5.

Poistetaan 1 kappaleen b kohdan iii alakohdassa sanat ”ja tämänhetkisistä vähentämissuunnitelmista”.

6.

Korvataan 1 kappaleen b kohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)

kartoituskertomus, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot ilmoitetuista päästökartoituksista ja -ennusteista;”

7.

Lisätään 1 kappaleeseen uusi b a kohta seuraavasti:

”b a)

Kunkin EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvan sopimuspuolen olisi ilmoitettava komission toimeenpanevan sihteerin välityksellä toimeenpanevalle elimelle saatavilla olevat tiedot sen yleissopimukseen liittyvistä, ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia ilman epäpuhtauksien vaikutuksia käsittelevistä ohjelmista sekä ilmakehän seuranta- ja mallinnusohjelmista käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita;”

8.

Korvataan 1 kappaleen c kohta seuraavasti:

”c)

EMEP:n sopimuspuolet, jotka eivät kuulu EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan, toimittavat saatavilla olevat tiedot päästöjen tasoista myös liitteessä II määritellyltä vertailuvuodelta ja niiden päästövähennyksiä koskevien sitoumusten kattamalta maantieteelliseltä alueelta. Sopimuspuolten, jotka eivät kuulu EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan, olisi toimitettava b a kohdassa määriteltyjä tietoja vastaavat tiedot, jos toimeenpaneva elin sitä pyytää.”

9.

Lisätään 1 kappaleen c kohdan jälkeen uusi d kohta seuraavasti:

”d)

Kunkin sopimuspuolen olisi, sikäli kun ne katsovat tämän olevan tarpeen, myös ilmoitettava nokipäästöjä koskevat kartoituksensa ja ennusteensa käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita.”

10.

Korvataan 3 kappaleen johdantolause seuraavasti:

”EMEP:n ja muiden avustavien elinten on pyydettäessä ja toimeenpanevan elimen asettaman aikataulun mukaisesti toimitettava toimeenpanevalle elimelle merkitykselliset tiedot:”

11.

Lisätään 3 kappaleen a kohdassa sanat ”hiukkasten, noki mukaan lukien,” ennen sanoja ”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”.

12.

Korvataan 3 kappaleen b kohdassa sanat ”otsonin ja sen prekursorien kaukokulkeutumisesta.” sanoilla ”hiukkasten, alailmakehän otsonin ja niiden prekursorien kaukokulkeutumisesta;”.

13.

Lisätään 3 kappaleen b alakohdan jälkeen c ja d alakohta seuraavasti:

”c)

haitallisista vaikutuksista ihmisten terveyteen, luonnon ekosysteemeihin, materiaaleihin ja kasveihin, mukaan luettuna tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin aineisiin liittyvä vuorovaikutus ilmastonmuutoksen ja ympäristön kanssa, ja toimeenpanevan elimen hyväksymissä ohjeissa kuvattujen ympäristöä ja ihmisten terveyttä hyödyttävien parannusten suhteen saavutetusta edistyksestä; sekä

d)

typen taseita koskevista laskelmista, typen käytön tehokkuudesta ja typen ylijäämistä sekä niitä koskevista parannuksista EMEP:n maantieteellisellä soveltamisalueella käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita.”

14.

Poistetaan 3 kappaleen viimeinen virke.

15.

Lisätään 4 kappaleessa sanat ”ja hiukkasten” sanan ”otsonin” jälkeen.

16.

Korvataan 5 kappaleessa sanat ”todellisten otsonipitoisuuksien ja liitteessä I määriteltyjen otsonin kriittisten tasojen välillä” sanoilla ”todellisten otsoni- ja hiukkaspitoisuuksien ja liitteessä I määriteltyjen otsonin ja hiukkasten kriittisten tasojen välillä”.

17.

Lisätään uusi 6 kohta seuraavasti:

”6.   Sen estämättä, mitä 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään, sopimuspuoli voi pyytää toimeenpanevalta elimeltä lupaa ilmoittaa suppea kartoitus tietyn epäpuhtauden tai tiettyjen epäpuhtauksien osalta, jos:

a)

sopimuspuolella ei aikaisemmin ole ollut kyseistä epäpuhtautta koskevaa ilmoitusvelvollisuutta tämän tai jonkin muun pöytäkirjan nojalla; sekä

b)

sopimuspuolen suppea kartoitus sisältää ainakin kaikki epäpuhtauden tai epäpuhtauksien merkittävät pistelähteet sopimuspuolen alueella tai kyseisellä epäpuhtauksien hallinta-alueella.

Toimeenpaneva elin myöntää tällaisen luvan vuosittain enintään viiden vuoden ajan tämän pöytäkirjan voimaantulosta sopimuspuolen osalta, mutta ei missään tapauksessa päästöjen ilmoittamista varten vuoden 2019 jälkeen. Pyyntöön on liitettävä tiedot edistymisestä kohti täydellisemmän kartoituksen laatimista osana sopimuspuolen vuotuista raportointia.”

J.   8 artikla

1.

Lisätään b kohdassa sanat ”hiukkasten, noki mukaan lukien,” ennen sanoja ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”.

2.

Korvataan c kohdassa sanat ”typen yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”typen yhdisteiden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten, myös noen,”.

3.

Lisätään d kohdan jälkeen uusi d a kohta seuraavasti:

”d a)

parantaa tieteellisiä tietoja ilmastonmuutoksen hillitsemiselle mahdollisesti koituvista hyödyistä, jotka liittyvät ilman epäpuhtauksien (kuten metaanin, hiilimonoksidin ja noen) mahdollisiin vähentämisskenaarioihin, joilla on lyhyellä aikavälillä säteilypakote- ja muita ilmastovaikutuksia;”

4.

Korvataan e kohdassa sanat ”rehevöitymisen sekä valokemiallisen pilaantumisen” sanoilla ”rehevöitymisen, valokemiallisen pilaantumisen sekä hiukkasten”.

5.

Korvataan f kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja muiden otsonin prekursorien sekä hiukkasten”.

6.

Muutetaan g kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”typen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”typen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”:

b)

poistetaan sanat ”ottaen huomioon niiden vaikutus hiukkaspitoisuuksiin,”; ja

c)

korvataan sanat ”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja alailmakehän otsonin” sanoilla ”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiukkasten ja alailmakehän otsonin”.

7.

Muutetaan k kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”ympäristölle ja ihmisten terveydelle” sanoilla ”ympäristölle, ihmisten terveydelle ja ilmastovaikutuksille”; ja

b)

korvataan sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”.

K.   10 artikla

1.

Korvataan 1 kappaleessa sanat ”rikin ja typpiyhdisteiden” sanoilla ”rikin, typpiyhdisteiden ja hiukkasten”.

2.

Muutetaan 2 kappaleen b kohta seuraavasti:

a)

Korvataan sanat ”terveysvaikutuksista” sanoilla ”vaikutuksista ihmisten terveyteen, ilmastoon liittyvistä lisähyödyistä”; ja

b)

lisätään sana ”hiukkasten” sanan ”erityisesti” jälkeen.

3.

Lisätään uusi 3 ja 4 kappale seuraavasti:

”3.   Toimeenpaneva elin sisällyttää tässä artiklassa tarkoitettuihin tarkasteluihinsa arvioinnin nokipäästöjen vähentämistoimenpiteistä viimeistään toisessa kokouksessaan päätökseen 2012/2 sisältyvän muutoksen voimaantulon jälkeen.

4.   Sopimuspuolet arvioivat viimeistään toisessa toimeenpanevan elimen kokouksessa päätökseen 2012/2 sisältyvän muutoksen voimaantulon jälkeen ammoniakin rajoittamistoimenpiteitä ja pohtivat, onko liitettä IX tarpeen muuttaa.”

L.   13 artikla

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Tarkistukset

1.   Jokainen yleissopimuksen sopimuspuoli voi esittää tarkistusta tämän pöytäkirjan liitteeseen II lisätäkseen siihen nimensä sekä päästötasot, päästörajat ja päästöjen vähentämisprosentit.

2.   Jokainen sopimuspuoli voi esittää tarkistusta liitteessä II jo lueteltuihin päästöjen vähentämistä koskeviin sitoumuksiinsa. Tällaiseen ehdotukseen on sisällyttävä asiaa tukevat asiakirjat ja sitä tarkistetaan toimeenpanevan elimen päätöksen mukaisesti. Tämä tarkistus tehdään ennen kuin sopimuspuolet käsittelevät ehdotusta 4 kohdan mukaisesti.

3.   Mikä tahansa 3 artiklan 9 kappaleen ehdot täyttävä sopimuspuoli voi esittää tarkistusta liitteeseen III lisätäkseen siihen yhden tai useampia epäpuhtauden päästöjen hallinta-alueita tai tehdäkseen muutoksia johonkin kyseisessä liitteessä mainittuun kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvaan epäpuhtauden päästöjen hallinta-alueeseen.

4.   Tarkistusehdotukset toimitetaan kirjallisina komission toimeenpanevalle sihteerille, joka toimittaa ne tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolet käsittelevät tarkistusehdotuksia seuraavassa toimeenpanevan elimen kokouksessa, edellyttäen, että toimeenpaneva sihteeri on toimittanut ehdotukset kaikille sopimuspuolille vähintään yhdeksänkymmentä päivää aikaisemmin.

5.   Tarkistukset edellyttävät toimeenpanevan elimen kokouksessa läsnä olevien sopimuspuolten yksimielistä hyväksymistä, ja tarkistukset tulevat voimaan kaikkien tämän pöytäkirjan sopimuspuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona komission toimeenpaneva sihteeri on kirjallisesti ilmoittanut asianomaisille sopimuspuolille tarkistuksen hyväksymisestä.

13 a artikla

Muutokset

1.   Jokainen sopimuspuoli voi esittää muutoksia tähän pöytäkirjaan.

2.   Muutosehdotukset toimitetaan kirjallisina komission toimeenpanevalle sihteerille, joka toimittaa ne tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolet käsittelevät muutosehdotuksia seuraavassa toimeenpanevan elimen kokouksessa, edellyttäen, että toimeenpaneva sihteeri on toimittanut ehdotukset kaikille sopimuspuolille vähintään yhdeksänkymmentä päivää aikaisemmin.

3.   Toimeenpanevan elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät yksimielisesti tähän pöytäkirjaan tehdyt muutokset, sen liitteisiin I ja III tehtyjä muutoksia lukuun ottamatta, ja muutokset tulevat voimaan ne hyväksyneiden sopimuspuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on tallettanut muutosta koskevat hyväksymiskirjat tallettajan huostaan. Muutokset tulevat kaikkien muiden sopimuspuolten osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asianomainen sopimuspuoli on tallettanut muutosta koskevan hyväksymiskirjansa.

4.   Toimeenpanevan elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät liitteisiin I ja III tehtävät muutokset yksimielisesti. Kun satakahdeksankymmentä päivää on kulunut siitä päivästä, jona komission toimeenpaneva sihteeri on toimittanut muutoksen tiedoksi kaikille sopimuspuolille, tällaisen liitteen muutos tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole antaneet ilmoitusta tallettajalle tämän artiklan 5 kappaleen säännösten mukaisesti, edellyttäen, että vähintään kuusitoista sopimuspuolta ei ole antanut tällaista ilmoitusta.

5.   Sopimuspuoli, joka ei voi hyväksyä liitteeseen I ja/tai III tehtyä muutosta, ilmoittaa tästä kirjallisesti tallettajalle yhdeksänkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona muutoksen hyväksyminen on toimitettu tiedoksi. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille sopimuspuolille tällaisesta ilmoituksesta. Sopimuspuoli voi milloin tahansa korvata aikaisemman ilmoituksensa hyväksynnällä, ja kyseisen liitteen muutos tulee asianomaisen sopimuspuolen osalta voimaan sen tallettaessa hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan.

6.   Niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat hyväksyneet 7 kappaleessa esitetyn menettelyn, kyseinen menettely korvaa 3 kappaleessa esitetyn, liitteisiin IV–XI tehtäviä muutoksia koskevan menettelyn.

7.   Toimeenpanevan elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät liitteiden IV–XI muutokset yksimielisesti. Kun on kulunut yksi vuosi päivästä, jona komission toimeenpaneva sihteeri on antanut liitteen muutoksen tiedoksi kaikille sopimuspuolille, se tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole jättäneet tallettajalle tämän kappaleen a kohdan mukaista ilmoitusta:

a)

Sopimuspuoli, joka ei voi hyväksyä liitteisiin IV–XI tehtyä muutosta, ilmoittaa tästä kirjallisesti tallettajalle yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona muutoksen hyväksyminen on toimitettu tiedoksi. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille sopimuspuolille tällaisesta ilmoituksesta. Sopimuspuoli voi milloin tahansa korvata antamansa ilmoituksen hyväksymisellä, jolloin muutos asianomaiseen liitteeseen tulee voimaan tämän sopimuspuolen osalta, kun hyväksymiskirja talletetaan tallettajan huostaan;

b)

Liitteisiin IV–XI tehdyt muutokset eivät tule voimaan, jos yhteensä vähintään kuusitoista sopimuspuolta joko

i)

on toimittanut ilmoituksen a kohdan säännösten mukaisesti; tai

ii)

ei ole hyväksynyt tässä kappaleessa esitettyä menettelyä eikä vielä tallettanut hyväksymiskirjaa 3 kappaleen säännösten mukaisesti.”

M.   15 artikla

Lisätään uusi 4 kappale seuraavasti:

”4.   Valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestö ilmoittaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan, mikäli se ei katso 13 a artiklan 7 kappaleessa esitettyjen menettelyjen sitovan itseään liitteiden IV–XI muutosten osalta.”

N.   Uusi 18 a artikla

Lisätään uusi 18 a artikla 18 artiklan jälkeen seuraavasti:

”18 a artikla

Pöytäkirjojen irtisanominen

Kun kaikki seuraavien pöytäkirjojen sopimuspuolet ovat tallettaneet tämän pöytäkirjan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan 15 artiklan mukaisesti, kyseinen pöytäkirja katsotaan irtisanotuksi:

a)

Helsingissä vuonna 1985 hyväksytty rikkipäästöjen tai niiden valtiosta toiseen kulkeutuvan vuon vähentämistä vähintään 30 prosentilla koskeva pöytäkirja;

b)

Sofiassa vuonna 1988 hyväksytty typen oksidien päästöjen tai niiden valtiosta toiseen kulkeutuvan vuon rajoittamista koskeva pöytäkirja;

c)

Genevessä vuonna 1991 hyväksytty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen tai niiden valtioista toiseen kulkeutuvan vuon rajoittamista koskeva pöytäkirja;

d)

Oslossa vuonna 1994 hyväksytty rikkipäästöjen edelleen vähentämistä koskeva pöytäkirja.”

O.   Liite II

Korvataan liite II seuraavasti:

”Päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset

1.

Jäljempänä taulukoissa luetellut päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset liittyvät tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 ja 10 kappaleen määräyksiin.

2.

Taulukko 1 sisältää rikkidioksidin (SO2), typen oksidien (NOx), ammoniakin (NH3) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat vuodesta 2010 vuoteen 2020 asti ilmaistuna tuhansina tonneina niiden sopimuspuolten osalta, jotka ratifioivat tämän pöytäkirjan ennen vuotta 2010.

3.

Taulukot 2–6 sisältävät rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja PM2,5-hiukkasten päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset vuoteen 2020 ja sen jälkeen. Ne ilmaistaan vähennyksen prosenttiosuutena vuoden 2005 päästötasosta.

4.

Taulukoissa 2–6 esitetyt vuotta 2005 koskevat päästöarviot ilmaistaan tuhansina tonneina ja ne ovat sopimuspuolten vuonna 2012 ilmoittamat viimeisimmät ja parhaat saatavilla olevat tiedot. Arviot esitetään ainoastaan tiedottamistarkoituksessa, ja sopimuspuolet voivat päivittää niitä tämän pöytäkirjan mukaisen päästötietojen raportoinnin yhteydessä, jos ne saavat luotettavampia tietoja. Sihteeristö ylläpitää ja päivittää säännöllisesti yleissopimuksen verkkosivustolla taulukkoa sopimuspuolten ilmoittamista uusimmista arvioista. Taulukoissa 2–6 esitettyjä prosentuaalisia päästövähennysosuuksia koskevia sitoumuksia sovelletaan sopimuspuolten komission toimeenpanevalle sihteerille ilmoittamiin uusimpiin vuotta 2005 koskeviin arvioihin.

5.

Jos sopimuspuoli jonain vuonna toteaa, että se ei erityisen kylmän talven, erityisen kuivan kesän tai taloustoiminnan odottamattoman vaihtelun, kuten kotimaisen tai naapurimaan sähköntuotantojärjestelmän kapasiteetin menettämisen, vuoksi pysty noudattamaan päästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksiaan, se voi täyttää ne käyttämällä kyseisen vuoden, sitä edeltävän vuoden ja sen jälkeisen vuoden kansallisten vuotuisten päästöjen keskiarvoa edellyttäen, että tämä keskiarvo ei ylitä sopimuspuolen sitoumusta.

Taulukko 1

Tämän pöytäkirjan ennen vuotta 2010 ratifioineiden sopimuspuolten vuodelle 2010 asettamat päästörajat vuoteen 2020 asti (tuhansina tonneina vuodessa)

 

Sopimuspuoli

Ratifiointi

SO2

NOx

NH3

VOC

1

Belgia

2007

106

181

74

144

2

Bulgaria

2005

856

266

108

185

3

Kroatia

2008

70

87

30

90

4

Kypros

2007

39

23

9

14

5

Tšekki

2004

283

286

101

220

6

Tanska

2002

55

127

69

85

7

Suomi

2003

116

170

31

130

8

Ranska

2007

400

860

780

1 100

9

Saksa

2004

550

1 081

550

995

10

Unkari

2006

550

198

90

137

11

Latvia

2004

107

84

44

136

12

Liettua

2004

145

110

84

92

13

Luxemburg

2001

4

11

7

9

14

Alankomaat

2004

50

266

128

191

15

Norja

2002

22

156

23

195

16

Portugali

2005

170

260

108

202

17

Romania

2003

918

437

210

523

18

Slovakia

2005

110

130

39

140

19

Slovenia

2004

27

45

20

40

20

Espanja (1)

2005

774

847

353

669

21

Ruotsi

2002

67

148

57

241

22

Sveitsi

2005

26

79

63

144

23

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

2005

625

1 181

297

1 200

24

Amerikan yhdysvallat

2004

 (2)

 (3)

 

 (4)

25

Euroopan unioni

2003

7 832

8 180

4 294

7 585


Taulukko 2

Rikkidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen

 

Yleissopimuksen sopimuspuoli

Vuoden 2005 SO2-päästötasot tuhansina tonneina

Vähennys vuoden 2005 tasosta (%)

1

Itävalta

27

26

2

Valko-Venäjä

79

20

3

Belgia

145

43

4

Bulgaria

777

78

5

Kanada (5)

 

 

6

Kroatia

63

55

7

Kypros

38

83

8

Tšekki

219

45

9

Tanska

23

35

10

Viro

76

32

11

Suomi

69

30

12

Ranska

467

55

13

Saksa

517

21

14

Kreikka

542

74

15

Unkari

129

46

16

Irlanti

71

65

17

Italia

403

35

18

Latvia

6,7

8

19

Liettua

44

55

20

Luxemburg

2,5

34

21

Malta

11

77

22

Alankomaat (6)

65

28

23

Norja

24

10

24

Puola

1 224

59

25

Portugali

177

63

26

Romania

643

77

27

Slovakia

89

57

28

Slovenia

40

63

29

Espanja (6)

1 282

67

30

Ruotsi

36

22

31

Sveitsi

17

21

32

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

706

59

33

Amerikan yhdysvalla (7)

 

 

34

Euroopan unioni

7 828

59


Taulukko 3

Typen oksidien vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen  (8)

 

Yleissopimuksen sopimuspuoli

Vuoden 2005 NO2-päästötasot tuhansina tonneina

Vähennys vuoden 2005 tasosta (%)

1

Itävalta

231

37

2

Valko-Venäjä

171

25

3

Belgia

291

41

4

Bulgaria

154

41

5

Kanada (9)

 

 

6

Kroatia

81

31

7

Kypros

21

44

8

Tšekki

286

35

9

Tanska

181

56

10

Viro

36

18

11

Suomi

177

35

12

Ranska

1 430

50

13

Saksa

1 464

39

14

Kreikka

419

31

15

Unkari

203

34

16

Irlanti

127

49

17

Italia

1 212

40

18

Latvia

37

32

19

Liettua

58

48

20

Luxemburg

19

43

21

Malta

9,3

42

22

Alankomaat (10)

370

45

23

Norja

200

23

24

Puola

866

30

25

Portugali

256

36

26

Romania

309

45

27

Slovakia

102

36

28

Slovenia

47

39

29

Espanja (10)

1 292

41

30

Ruotsi

174

36

31

Sveitsi (11)

94

41

32

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

1 580

55

33

Amerikan yhdysvallat (12)

 

 

34

Euroopan unioni

11 354

42


Taulukko 4

Ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen

 

Yleissopimuksen sopimuspuoli

Vuoden 2005 NH3-päästötasot tuhansina tonneina

Vähennys vuoden 2005 tasosta (%)

1

Itävalta

63

1

2

Valko-Venäjä

136

7

3

Belgia

71

2

4

Bulgaria

60

3

5

Kroatia

40

1

6

Kypros

5,8

10

7

Tšekki

82

7

8

Tanska

83

24

9

Viro

9,8

1

10

Suomi

39

20

11

Ranska

661

4

12

Saksa

573

5

13

Kreikka

68

7

14

Unkari

80

10

15

Irlanti

109

1

16

Italia

416

5

17

Latvia

16

1

18

Liettua

39

10

19

Luxemburg

5,0

1

20

Malta

1,6

4

21

Alankomaat (13)

141

13

22

Norja

23

8

23

Puola

270

1

24

Portugali

50

7

25

Romania

199

13

26

Slovakia

29

15

27

Slovenia

18

1

28

Espanja (13)

365

3

29

Ruotsi

55

15

30

Sveitsi

64

8

31

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

307

8

32

Euroopan unioni

3 813

6


Taulukko 5

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen

 

Yleissopimuksen sopimuspuoli

Vuoden 2005 VOC-yhdisteiden päästötasot tuhansina tonneina

Vähennys vuoden 2005 tasosta (%)

1

Itävalta

162

21

2

Valko-Venäjä

349

15

3

Belgia

143

21

4

Bulgaria

158

21

5

Kanada (14)

 

 

6

Kroatia

101

34

7

Kypros

14

45

8

Tšekki

182

18

9

Tanska

110

35

10

Viro

41

10

11

Suomi

131

35

12

Ranska

1 232

43

13

Saksa

1 143

13

14

Kreikka

222

54

15

Unkari

177

30

16

Irlanti

57

25

17

Italia

1 286

35

18

Latvia

73

27

19

Liettua

84

32

20

Luxemburg

9,8

29

21

Malta

3,3

23

22

Alankomaat (15)

182

8

23

Norja

218

40

24

Puola

593

25

25

Portugali

207

18

26

Romania

425

25

27

Slovakia

73

18

28

Slovenia

37

23

29

Espanja (15)

809

22

30

Ruotsi

197

25

31

Sveitsi (16)

103

30

32

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

1 088

32

33

Amerikan yhdysvallat (17)

 

 

34

Euroopan unioni

8 842

28


Taulukko 6

PM2,5-hiukkasten vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen

 

Yleissopimuksen sopimuspuoli

Vuoden 2005 PM2,5-hiukkasten päästötasot tuhansina tonneina

Vähennys vuoden 2005 tasosta (%)

1

Itävalta

22

20

2

Valko-Venäjä

46

10

3

Belgia

24

20

4

Bulgaria

44

20

5

Kanada (18)

 

 

6

Kroatia

13

18

7

Kypros

2,9

46

8

Tšekki

22

17

9

Tanska

25

33

10

Viro

20

15

11

Suomi

36

30

12

Ranska

304

27

13

Saksa

121

26

14

Kreikka

56

35

15

Unkari

31

13

16

Irlanti

11

18

17

Italia

166

10

18

Latvia

27

16

19

Liettua

8,7

20

20

Luxemburg

3,1

15

21

Malta

1,3

25

22

Alankomaat (19)

21

37

23

Norja

52

30

24

Puola

133

16

25

Portugali

65

15

26

Romania

106

28

27

Slovakia

37

36

28

Slovenia

14

25

29

Espanja (19)

93

15

30

Ruotsi

29

19

31

Sveitsi

11

26

32

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

81

30

33

Amerikan yhdysvallat (20)

 

 

34

Euroopan unioni

1 504

22

P.   Liite III

1.

Otsikon alla olevassa virkkeessä korvataan sanat ”seuraava epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue” sanoilla ”seuraavat epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueet”.

2.

Lisätään uusi alaotsikko ja kappale ennen Venäjän federaation epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta koskevaa kappaletta seuraavasti:

”Kanadan epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue

Kanadan epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue rikin osalta on 1 000 000 neliökilometriä käsittävä alue, johon kuuluu koko Prinssi Edwardin saaren provinssin, Nova Scotian provinssin ja New Brunswickin provinssin alue, koko Quebecin provinssin alue sen suoran eteläpuolella, joka kulkee Saint Lawrencen lahden pohjoisrannikolla sijaitsevasta Havre-St. Pierrestä siihen Quebecin ja Ontarion väliseen rajankohtaan, joka leikkaa James Bayn rantaviivan, sekä koko Ontarion provinssin alue sen suoran eteläpuolella, joka kulkee siitä Quebecin ja Ontarion välisestä rajankohdasta, joka leikkaa James Bayn rantaviivan, lähellä Yläjärven pohjoisrantaa sijaitsevaan Nipigonjokeen.”

3.

Korvataan alaotsikon ”Venäjän federaation epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue” alla oleva kappale seuraavasti:

”Venäjän federaation epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue vastaa Venäjän federaation Eurooppaan kuuluvaa aluetta. Venäjän federaation Eurooppaan kuuluva osa on Itä-Euroopassa sijaitseva Venäjän federaation osien hallinnollisten ja maantieteellisten rajojen sisällä oleva Venäjän osa, joka rajoittuu Aasiaan perinteisen rajalinjan mukaisesti. Tämä rajalinja kulkee pohjoisesta etelään Ural-vuoristoa ja Kazakstanin rajaa pitkin Kaspianmereen ja sen jälkeen Pohjois-Kaukasiassa Azerbaidžanin ja Georgian valtioiden rajoja pitkin Mustallemerelle.”

Q.   Liite IV

1.

Korvataan liite IV seuraavasti:

”Kiinteistä lähteistä peräisin olevien rikkipäästöjen raja-arvot

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

2.

Osan A soveltamiseksi ’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa olevaa SO2-määrää (tai SOx-määrää, jos niin ilmoitetaan), joka ei saa ylittyä. Jollei toisin ilmoiteta, raja-arvo lasketaan SO2:n (SOx ilmaistuna SO2:na) massana poistokaasujen tilavuutta kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuus olosuhteissa 273,15 K, 101,3 kPa). Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä taulukoissa kutakin lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus poistokaasujen sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on kielletty. Laitteiston käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta huomioon.

3.

Päästöjen raja-arvojen, rikinpoiston vähimmäisasteiden, rikin talteenottoasteiden ja rikkipitoisuuden raja-arvojen noudattaminen on tarkistettava:

a)

Päästöjä tarkkaillaan mittauksilla tai laskelmilla, joilla päästään vähintään samaan tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan luettuina. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa, paitsi jos yksittäisen lähdeluokan osalta on toisin ilmoitettu. Kun tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys- tai laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa;

b)

Polttolaitoksissa, joihin sovelletaan 5 kappaleen a kohdan ii alakohdassa määritettyä rikinpoiston vähimmäisastetta, myös polttoaineen rikkipitoisuutta on seurattava säännöllisesti ja toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava käytettävän polttoainetyypin merkittävistä muutoksista. Rikinpoistoasteita sovelletaan kuukausittaisina keskiarvoina;

c)

Rikin talteenoton vähimmäisasteen noudattaminen tarkistetaan säännöllisillä mittauksilla tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä;

d)

Kaasuöljyn rikkipitoisuuden raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan säännöllisillä kohdennetuilla mittauksilla.

4.

Pilaavien aineiden valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

5.

Seuraavissa kohdissa säädetään 7 kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset:

a)

Sopimuspuoli voi poiketa 7 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta seuraavissa tapauksissa:

i)

Kyseessä on tavallisesti vähärikkistä polttoainetta käyttävä laitos, jonka käyttäjä ei kykene noudattamaan näitä raja-arvoja sen vuoksi, että vähärikkisen polttoaineen toimitukset ovat keskeytyneet polttoaineen vakavan puutteen takia;

ii)

Kotimaista kiinteää polttoainetta käyttävän laitoksen, joka ei voi noudattaa 7 kappaleessa säädettyjä päästöjen raja-arvoja, on sen sijaan noudatettava vähintään seuraavia rikinpoistoasteen raja-arvoja:

aa)

Olemassa olevat laitokset: 50–100 MWth: 80 %;

bb)

Olemassa olevat laitokset: 100–300 MWth: 90 %;

cc)

Olemassa olevat laitokset: > 300 MWth: 95 %;

dd)

Uudet laitokset: 50–300 MWth: 93 %;

ee)

Uudet laitokset: > 300 MWth: 97 %;

iii)

Kyseessä on tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava savukaasun puhdistuslaitteella;

iv)

Kyseessä on olemassa oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023;

v)

Olemassa oleviin laitoksiin, jotka käyttävät kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita ja joita käytetään enintään 1 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona, sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja:

aa)

Kiinteät polttoaineet: 800 mg/m3;

bb)

Nestemäiset polttoaineet: 850 mg/m3 sellaisten laitosten osalta, joiden nimellislämpöteho on enintään 300 MWth, ja 400 mg/m3 sellaisten laitosten osalta, joiden nimellislämpöteho on yli 300 MWth;

b)

Jos polttolaitosta laajennetaan vähintään 50 MWth:lla, 7 kappaleessa määriteltyjä päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen laajennusosaan, johon muutos vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen olemassa olevan osan ja uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna keskiarvona;

c)

Sopimuspuolet varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä;

d)

Jos kyseessä on kahta tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos, päästöjen raja-arvo määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen raja-arvojen painotettuna keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon perusteella.

6.

Sopimuspuolet voivat soveltaa sääntöjä, joilla öljynjalostamoissa olevat polttolaitokset ja prosessilaitokset voidaan vapauttaa tässä liitteessä asetettujen yksittäisten SO2-raja-arvojen noudattamisesta, mikäli ne noudattavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella määritettyä ”kuplaperiaatteen” mukaista SO2:n raja-arvoa.

7.

Polttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth  (1).

Taulukko 1

Polttolaitosten SO2-päästöjen raja-arvot  (21)

Polttoainetyyppi

Lämpöteho (MWth)

Raja-arvo (SO2 mg/m3)  (22)

Kiinteät polttoaineet

50–100

Uudet laitokset:

 

400 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

300 (turve)

 

200 (biomassa)

Olemassa olevat laitokset:

 

400 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

300 (turve)

 

200 (biomassa)

100–300

Uudet laitokset:

 

200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

300 (turve)

 

200 (biomassa)

Olemassa olevat laitokset:

 

250 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

300 (turve)

 

200 (biomassa)

> 300

Uudet laitokset:

 

150 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) (FBC: 200)

 

150 (turve) (FBC: 200)

 

150 (biomassa)

Olemassa olevat laitokset:

 

200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

200 (turve)

 

200 (biomassa)

Nestemäiset polttoaineet

50–100

Uudet laitokset: 350

Olemassa olevat laitokset: 350

100–300

Uudet laitokset: 200

Olemassa olevat laitokset: 250

> 300

Uudet laitokset: 150

Olemassa olevat laitokset: 200

Kaasumaiset polttoaineet yleensä

> 50

Uudet laitokset: 35

Olemassa olevat laitokset: 35

Nesteytetty kaasu

> 50

Uudet laitokset: 5

Olemassa olevat laitokset: 5

Koksauskaasu tai masuunikaasu

> 50

Uudet laitokset:

 

200 masuunikaasun osalta

 

400 koksauskaasun osalta

Olemassa olevat laitokset:

 

200 masuunikaasun osalta

 

400 koksauskaasun osalta

Kaasutetut jalostamojäännökset

> 50

Uudet laitokset: 35

Olemassa olevat laitokset: 800

Huomautus: FBC = leijukerrospoltto (kiertoleijukerrospoltto, paineistettu leijukerrospoltto, kupliva leijukerrospoltto).

8.

Kaasuöljy:

Taulukko 2

Kaasuöljyn rikkipitoisuuden raja-arvot  (23)

 

Rikkipitoisuus (painoprosentteina)

Kaasuöljy

< 0,10

9.

Öljyn- ja kaasunjalostamot:

Rikin talteenottoyksiköt: laitokset, jotka tuottavat yli 50 tonnia rikkiä päivässä.

Taulukko 3

Rikin talteenottoyksiköiden rikin talteenoton vähimmäisasteena ilmaistu raja-arvo

Laitoksen tyyppi

Rikin talteenoton vähimmäisaste  (24) (%)

Uusi laitos

99,5

Olemassa oleva laitos

98,5

10.

Titaanidioksidin tuotanto:

Taulukko 4

Titaanioksidin tuotannosta peräisin olevien SOx-päästöjen raja-arvot (vuotuinen keskiarvo)

Laitoksen tyyppi

SOx:n raja-arvo (ilmaistuna SO2:na) (kg TiO2-tonnia kohti)

Sulfaattiprosessi, kokonaispäästöt

6

Kloridiprosessi, kokonaispäästöt

1,7

B.   Kanada

11.

Kiinteistä lähteistä peräisin olevia rikin oksidien päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat:

a)

Order Adding Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian Environmental Act, 1999. SOR/2011-34;

b)

Proposed Regulation, Order Adding Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian Environmental Protection Act, 1999;

c)

New Source Emission Guidelines for Thermal Electricity Generation;

d)

National Emission Guidelines for Stationary Combustion Turbines. PN1072; ja

e)

Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid Waste Incinerators. PN1085.

C.   Amerikan yhdysvallat

12.

Seuraaviin lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien rikkidioksidin päästöjen raja-arvot sekä luokat, joihin niitä sovelletaan, määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Electric Utility Steam Generating Units – 40 Code of Federal Regulations (C.F.R.) Part 60, Subpart D, and Subpart Da;

b)

Industrial-Commercial-Institutional Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db, and Subpart Dc;

c)

Sulphuric Acid Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart H;

d)

Petroleum Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J and Subpart Ja;

e)

Primary Copper Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart P;

f)

Primary Zinc Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Q;

g)

Primary Lead Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart R;

h)

Stationary Gas Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart GG;

i)

Onshore Natural Gas Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart LLL;

j)

Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ea, and Subpart Eb;

k)

Hospital/Medical/Infectious Waste Incinerators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec;

l)

Stationary Combustion Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KKKK;

m)

Small Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA;

n)

Commercial and Industrial Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart CCCC; ja

o)

Other Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EEEE.”

R.   Liite V

Korvataan liite V seuraavasti:

”Kiinteistä lähteistä peräisin olevien typen oksidien päästöjen raja-arvot

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

2.

Osan A soveltamiseksi ’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa olevaa NOx-määrää (NO:n ja NO2:n summa ilmaistuna NO2:na), joka ei saa ylittyä. Jollei toisin ilmoiteta, raja-arvo lasketaan NOx:n massana poistokaasujen tilavuutta kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuus olosuhteissa 273,15 K, 101,3 kPa). Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä taulukoissa kutakin lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus poistokaasujen sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on kielletty. Laitteiston käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta huomioon.

3.

Päästöjä tarkkaillaan kaikissa tapauksissa NOx-mittauksilla tai laskelmilla taikka molempien menetelmien yhdistelmällä, joilla päästään vähintään samaan tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan luettuina. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Kun tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys- tai laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa.

4.

Pilaavien aineiden valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava ISO-standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

5.

Jäljempänä 6 kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset:

a)

Sopimuspuoli voi poiketa 6 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta seuraavissa tapauksissa:

i)

Kyseessä on tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava savukaasun puhdistuslaitteella;

ii)

Kyseessä on olemassa oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023; tai

iii)

Olemassa oleviin kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita käyttäviin laitoksiin, jotka eivät ole rannikoilla sijaitsevia kaasuturbiineja (joihin sovelletaan 7 kappaletta) ja joita käytetään enintään 1 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona, sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja:

aa)

Kiinteät polttoaineet: 450 mg/m3;

bb)

Nestemäiset polttoaineet: 450 mg/m3;

b)

Jos polttolaitosta laajennetaan vähintään 50 MWth:lla, 6 kappaleessa määriteltyjä uusien laitosten päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen laajennusosaan, johon muutos vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen olemassa olevan osan ja uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna keskiarvona;

c)

Sopimuspuolet varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä;

d)

Jos kyseessä on kahta tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos, päästöjen raja-arvo määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen raja-arvojen painotettuna keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon perusteella. Sopimuspuolet voivat soveltaa sääntöjä, joilla polttolaitokset ja öljynjalostamoissa olevat prosessilaitokset voidaan vapauttaa tässä liitteessä asetettujen yksittäisten NOx-raja-arvojen noudattamisesta, mikäli ne noudattavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella määritettyä ”kuplaperiaatteen” mukaista NOx:n raja-arvoa.

6.

Polttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth  (2):

Taulukko 1

Polttolaitoksista peräisin olevien NOx-päästöjen raja-arvot  (25)

Polttoaine-tyyppi

Lämpöteho (MWth)

Raja-arvo (NOx mg/m3)  (26)

Kiinteät polttoaineet

50–100

Uudet laitokset:

 

300 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

450 (ruskohiilipöly)

 

250 (biomassa, turve)

Olemassa olevat laitokset:

 

300 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

450 (ruskohiilipöly)

 

300 (biomassa, turve)

100–300

Uudet laitokset:

 

200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

200 (biomassa, turve)

Olemassa olevat laitokset:

 

200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

250 (biomassa, turve)

> 300

Uudet laitokset:

 

150 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) (yleensä)

 

150 (biomassa, turve)

 

200 (ruskohiilipöly)

Olemassa olevat laitokset:

 

200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

200 (biomassa, turve)

Nestemäiset polttoaineet

50–100

Uudet laitokset: 300

Olemassa olevat laitokset: 450

100–300

Uudet laitokset: 150

Olemassa olevat laitokset:

200 (yleensä)

Olemassa olevat laitokset jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa:

450 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö laitoksissa omaan kulutukseen ja nestemäisten tuotantojäännösten käyttö muuna kuin kaupallisena polttoaineena)

> 300

Uudet laitokset: 100

Olemassa olevat laitokset:

150 (yleensä)

Olemassa olevat laitokset jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa:

450 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö laitoksissa omaan kulutukseen ja nestemäisten tuotantojäännösten käyttö muuna kuin kaupallisena polttoaineena (< 500 MWth))

Maakaasu

50–300

Uudet laitokset: 100

Olemassa olevat laitokset: 100

> 300

Uudet laitokset: 100

Olemassa olevat laitokset: 100

Muut kaasumaiset polttoaineet

> 50

Uudet laitokset: 200

Olemassa olevat laitokset: 300

7.

Rannikoilla sijaitsevat kaasuturbiinit, joiden lämpöteho on yli 50 MWth: NOx-päästöjen raja-arvoja, jotka ilmaistaan yksikkönä mg/m3 (hapen viitepitoisuus 15 prosenttia), sovelletaan yksittäiseen turbiiniin. Taulukossa 2 olevia päästöjen raja-arvoja sovelletaan ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70 prosenttia.

Taulukko 2

Rannikoilla sijaitsevien kaasuturbiinien (yhdistetyn syklin kaasuturbiinit (CCGT) mukaan luettuna) NOx-päästöjen raja-arvot

Polttoainetyyppi

Lämpöteho (MWth)

Raja-arvo (NOx mg/m3)  (27)

Nestemäiset polttoaineet (kevyt- ja keskitisleet)

> 50

Uudet laitokset: 50

Olemassa olevat laitokset:

 

90 (yleensä)

 

200 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa)

Maakaasu (28)

> 50

Uudet laitokset:

50 (yleensä) (30)

Olemassa olevat laitokset:

 

50 (yleensä) (29)  (30)

 

150 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa)

Muut kaasut

> 50

Uudet laitokset: 50

Olemassa olevat laitokset:

 

120 (yleensä)

 

200 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa)

8.

Sementin tuotanto:

Taulukko 3

Sementtiklinkkerin tuotannosta peräisin olevien NOx-päästöjen raja-arvot  (31)

Laitoksen tyyppi

Raja-arvo (NOx mg/m3)

Yleensä (olemassa olevat ja uudet laitokset)

500

Olemassa olevat Lepol-uunit ja pitkät kiertouunit, joissa ei käytetä jätteiden rinnakkaispolttoa

800

9.

Kiinteät moottorit:

Taulukko 4

Uusien kiinteiden moottorien NOx-päästöjen raja-arvot

Moottorityyppi, teho, polttoaine-eritelmä

Raja-arvo  (32)  (33)  (34) (mg/m3)

Kaasumoottorit > 1 MWth

 

Kipinäsytytysmoottorit (= Otto), kaikki kaasumaiset polttoaineet

95 (tehostetut laihaa polttoaineseosta käyttävät moottorit)

190 (laihaa polttoaineseosta käyttävät standardimoottorit tai katalysaattorilla varustetut rikasta polttoaineseosta käyttävät moottorit)

Kaksipolttoainemoottorit > 1 MWth

 

Kaasumoodissa (kaikki kaasumaiset polttoaineet)

190

Nestemoodissa (kaikki nestemäiset polttoaineet) (35)

 

1–20 MWth

225

> 20 MWth

225

Dieselmoottorit > 5 MWth

(puristussytytys)

 

Alhainen (< 300 min– 1)/ keskinopea (300–1 200 rpm) kierrosnopeus

 

5–20 MWth

 

Raskas polttoöljy ja bioöljyt

 

Kevyt polttoöljy ja maakaasu

225

190

> 20 MWth

 

Raskas polttoöljy ja bioöljyt

190

Kevyt polttoöljy ja maakaasu

190

Korkea kierrosnopeus (> 1 200 rpm)

190

Huomautus: Hapen viitepitoisuus on 15 prosenttia ().

10.

Rautamalmin sintrauslaitokset:

Taulukko 5

Rautamalmin sintrauslaitoksista peräisin olevien NOx-päästöjen raja-arvot

Laitoksen tyyppi

Raja-arvo (NOx mg/m3)

Uudet sintrauslaitokset:

400

Olemassa olevat sintrauslaitokset:

400

(a)

Metallien tuotanto ja jalostus: metallin pasutus- ja sintrauslaitokset, raakaraudan tai -teräksen tuotantolaitokset (primaari- tai sekundaarifuusio), mukaan luettuna jatkuva valu, jonka kapasiteetti on yli 2,5 tonnia tunnissa, rautametallien jalostuslaitokset (kuumavalssauksella kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia raakaterästä tunnissa).

(b)

Poiketen siitä, mitä 3 kappaleessa määrätään, näitä päästöjen raja-arvoja olisi pidettävä pitkän ajanjakson keskiarvoina.

11.

Typpihapon tuotanto:

Taulukko 6

Typpihapon valmistuksesta, happokonsentraatioyksiköitä lukuun ottamatta, aiheutuvien NOx-päästöjen raja-arvot

Laitoksen tyyppi

Raja-arvo (NOx mg/m3)

Uudet laitokset

160

Olemassa olevat laitokset

190

B.   Kanada

12.

Kiinteistä lähteistä peräisin olevia typen oksidien päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat:

a)

New Source Emission Guidelines for Thermal Electricity Generation;

b)

National Emission Guidelines for Stationary Combustion Turbines. PN1072;

c)

National Emission Guidelines for Cement Kilns. PN1284;

d)

National Emission Guidelines for Industrial/Commercial Boilers and Heaters. PN1286;

e)

Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid Waste Incinerators. PN1085;

f)

Management Plan for Nitrogen Oxides (NOx) and Volatile Organic Compounds (VOCs) – Phase I. PN1066; sekä

g)

Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid Waste Incinerators. PN1085.

C.   Amerikan yhdysvallat

13.

Seuraaviin lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien typen oksidien päästöjen raja-arvot sekä lähteet, joihin niitä sovelletaan, määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Coal-fired Utility Units – 40 Code of Federal Regulations (C.F.R.) Part 76;

b)

Electric Utility Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart D, and Subpart Da;

c)

Industrial-Commercial-Institutional Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db;

d)

Nitric Acid Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart G;

e)

Stationary Gas Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart GG;

f)

Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ea, and Subpart Eb;

g)

Hospital/Medical/Infectious Waste Incinerators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec;

h)

Petroleum Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J, and Subpart Ja;

i)

Stationary Internal Combustion Engines – Spark Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart JJJJ;

j)

Stationary Internal Combustion Engines – Compression Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart IIII;

k)

Stationary Combustion Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KKKK;

l)

Small Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA;

m)

Portland Cement – 40 C.F.R. Part 60, Subpart F;

n)

Commercial and Industrial Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart CCCC; ja

o)

Other Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EEEE.”

S.   Liite VI

Korvataan liite VI seuraavasti:

”Kiinteistä lähteistä peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

2.

Liitteen tämä osa koskee haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteiden) päästöjä, jotka ovat peräisin jäljempänä 8–22 kappaleessa lueteltavista kiinteistä lähteistä. Tämä osa ei koske laitoksia tai laitosten osia, jotka on tarkoitettu uusien tuotteiden ja prosessien tutkimiseen, kehittämiseen ja testaamisen. Kynnysarvot annetaan jäljempänä olevissa alakohtaisissa taulukoissa. Ne viittaavat yleensä liuottimien kulutukseen tai päästöjen massavirtaan. Kun yksi toiminnanharjoittaja suorittaa samassa paikassa ja samassa laitoksessa useita saman alaotsikon alle kuuluvia toimintoja, näihin toimintoihin liittyvä liuottimien kulutus tai päästöjen massavirta lasketaan yhteen. Jos kynnysarvoa ei ilmoiteta, annettu raja-arvo koskee kaikkia kyseisiä laitoksia.

3.

Tämän liitteen osassa A:

a)

’bensiinin varastointi ja jakelu’ tarkoittaa bensiinin lastaamista rekkoihin, rautatievaunuihin, proomuihin ja merialuksiin varastoissa ja öljynjalostamoiden lähettämöissä, ajoneuvojen tankkaaminen huoltoasemilla mukaan luettuna;

b)

’liimaus’ tarkoittaa toimintoa, jossa liima levitetään johonkin pintaan, lukuun ottamatta painatustoimintoihin sekä puun ja muovin laminointiin liittyvää liimausta ja laminointia;

c)

’puun ja muovin laminointi’ tarkoittaa puun ja/tai muovin kiinnittämistä yhteen laminoitujen tuotteiden valmistamiseksi;

d)

’maalaus ja pinnoitus’ tarkoittaa toimintoa, jossa levitetään yksi tai useampia kerroksia jatkuvaa kalvoa:

i)

uusiin ajoneuvoihin, jotka on määritelty ajoneuvoluokkaan M1 sekä ajoneuvoluokkaan N1, jos ne maalataan samassa laitoksessa kuin M1-luokan ajoneuvot;

ii)

rekkojen ohjaamoihin, jotka on määritelty ajajan majoitustilaksi, sekä kaikkeen ajoneuvoluokkien N2 ja N3 mukaiseen majoitukseen liittyvään tekniseen välineistöön;

iii)

pakettiautoihin ja rekkoihin, jotka on määritelty ajoneuvoluokkiin N1, N2 ja N3 mutta jotka eivät sisällä rekkojen ohjaamoita;

iv)

linja-autoihin, jotka on määritelty ajoneuvoluokkiin M2 ja M3;

v)

muihin metalli- ja muovipintoihin, mukaan luettuina muun muassa lentokoneiden, laivojen ja junien pinnat;

vi)

puupintoihin;

vii)

tekstiili-, kangas-, folio- ja paperipintoihin; sekä

viii)

nahkaan.

Tämä lähdeluokka ei sisällä kappaleiden pinnoitusta metallilla elektroforeesi- tai kemiallista sumutustekniikkaa käyttäen. Jos maalaus- tai pinnoitustoiminto käsittää vaiheen, jossa sama kappale painetaan, kyseistä painatusvaihetta pidetään maalaus- tai pinnoitustoiminnon osana. Erillisinä toimintoina suoritettuja painatusprosesseja ei kuitenkaan lueta kuuluviksi tähän määritelmään. Tässä määritelmässä:

—

M1-luokan ajoneuvot ovat matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet enintään kahdeksalle matkustajalle;

—

M2-luokan ajoneuvot ovat matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa on enintään 5 tonnia;

—

M3-luokan ajoneuvot ovat matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa on yli 5 tonnia;

—

N1-luokan ajoneuvot ovat tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään 3,5 tonnia;

—

N2-luokan ajoneuvot ovat tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 12 tonnia;

—

N3-luokan ajoneuvot ovat tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli 12 tonnia;

e)

’jatkuvatoiminen nauhapinnoitus’ tarkoittaa toimintoa, jossa rulla terästä, ruostumatonta terästä, päällystettyä terästä, kupariseoksia tai alumiininauhaa pinnoitetaan joko kalvon muodostuksella tai laminoinnilla jatkuvassa prosessissa;

f)

’kemiallinen pesu’ tarkoittaa teollista tai kaupallista toimintoa, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vaatteiden, huonekalujen tai vastaavien kulutustavaroiden puhdistamiseen tarkoitetussa laitoksessa, lukuun ottamatta tahrojen ja jälkien poistamista manuaalisesti tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa;

g)

’maalien, pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistus’ tarkoittaa maalien, pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen sekä niiden välituotteiden valmistusta, kun se tapahtuu samassa laitoksessa sekoittamalla pigmenttejä, hartseja ja liima-aineita orgaanisiin liuottimiin tai muihin kantoaineisiin. Tähän luokkaan kuuluvat myös dispergointi ja esidispergointi, tietyn viskositeetin tai värisävyn säätäminen sekä lopputuotteiden pakkaaminen;

h)

’painatus’ tarkoittaa tekstin ja/tai kuvien jäljentämistä, jossa painoväri siirretään kuvansiirtäjän avulla jollekin pinnalle, ja se käsittää seuraavat osatoiminnot:

i)   fleksopaino: painatusprosessi, jossa kuvansiirtäjänä käytetään kumia tai kimmoisia valopolymeerejä, joiden päällä painovärit ovat painamatta jätettävien alueiden yläpuolella, ja jossa käytetään haihtumalla kuivuvia nestemäisiä painovärejä;

ii)   heatset-rainaoffset: rainapainatustoiminto, jossa käytetään painopintaa siten, että painettava ja painamatta jätettävä alue ovat samassa tasossa; raina tarkoittaa sitä, että painettava materiaali syötetään koneeseen rullalta eikä erillisinä arkkeina. Painamatta jätettävä alue käsitellään vettä imeväksi ja siten painoväriä hylkiväksi. Painettava alue käsitellään siten, että se ottaa vastaan ja välittää edelleen painovärin painettavalle pinnalle. Haihtuminen tapahtuu uunissa, jossa käytetään kuumaa ilmaa painetun materiaalin kuumentamiseksi;

iii)   julkaisusyväpaino: syväpaino, jota käytetään aikakausilehdissä, esitteissä, luetteloissa tai vastaavissa tuotteissa olevan paperin painatukseen tolueenipohjaisia painovärejä käyttäen,

iv)   syväpaino: painatustoiminto, jossa käytetään lieriömäistä painopintaa, jolloin painettava alue on painamatta jätettävän alueen alapuolella, ja jossa käytetään nestemäisiä painovärejä, jotka kuivuvat haihtumalla. Syvennykset täytetään painovärillä ja painamatta jätettävät alueet puhdistetaan ylimääräisestä painoväristä, ennen kuin painettava pinta koskettaa lieriötä ja nostaa painovärin syvennyksistä;

v)   rotaatioseripaino: rainapainatusprosessi, jossa painoväri puristetaan painettavalle pinnalle huokoisen painopinnan läpi, jolloin painettava alue on avoinna ja painamatta jätettävä alue on eristetty, ja jossa käytetään nestemäisiä painovärejä, jotka kuivuvat ainoastaan haihtumalla. Raina tarkoittaa sitä, että painettava materiaali syötetään koneeseen rullalta eikä erillisinä arkkeina;

vi)   painatusprosessiin liittyvä laminointi: kahden tai useamman joustavan materiaalin liittäminen yhteen laminaattien tuottamiseksi; ja

vii)   lakkaus: toiminto, jossa lakka tai liima levitetään joustavalle materiaalille pakkausmateriaalin myöhempää sulkemista varten;

i)

’lääketeollisuus’ tarkoittaa lääkkeiden kemiallista synteesiä, käymisprosessia, uuttoa, formulointia ja viimeistelyä sekä raaka-aineiden valmistusta, jos se tapahtuu samassa paikassa;

j)

’luonnon tai synteettisen kumin jalostus’ tarkoittaa luonnonkumin tai synteettisen kumin sekoitus-, jauhamis-, seostus-, kalanterointi-, ekstrudointi- ja vulkanointitoimintoja sekä kaikkia lisätoimintoja, joissa luonnonkumia tai synteettistä kumia käsitellään lopputuotteen saamiseksi;

k)

’pintojen puhdistus’ tarkoittaa kemiallista pesua lukuun ottamatta toimintoa, jossa käytetään orgaanisia liuottimia epäpuhtauksien poistamiseksi materiaalin pinnalta rasvanpoisto mukaan luettuna; puhdistustoimintoa, johon kuuluu useampi kuin yksi vaihe ennen jotakin muuta prosessin vaihetta tai sen jälkeen, pidetään yhtenä pinnanpuhdistustoimintona. Tällä toiminnolla tarkoitetaan tuotteiden pinnan puhdistusta eikä prosessissa käytettävän laitteiston puhdistusta;

l)

’vakio-olosuhteet’ tarkoittaa 273,15 K:n lämpötilaa ja 101,3 KPa:n ilmanpainetta;

m)

’orgaaninen yhdiste’ tarkoittaa yhdistettä, joka sisältää alkuaineista ainakin hiiltä ja yhtä tai useampaa seuraavista: vety, halogeeni, happi, rikki, fosfori, pii tai typpi, lukuun ottamatta hiilen oksideja ja epäorgaanisia karbonaatteja ja bikarbonaatteja;

n)

’haihtuvat orgaaniset yhdisteet’ tarkoittaa orgaanista yhdistettä sekä kreosoottien osaa, jonka höyrynpaine 293,15 K:n lämpötilassa on vähintään 0,01 kPa tai jolla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa;

o)

’orgaaninen liuotin’ tarkoittaa mitä hyvänsä haihtuvaa orgaanista yhdistettä, jota käytetään sellaisenaan tai yhdessä muiden aineiden kanssa ilman, että siinä tapahtuu kemiallisia muutoksia, raaka-aineiden, tuotteiden tai jäteaineiden liuottamiseen, tai jota käytetään puhdistusaineena epäpuhtauksien liuottamiseen, taikka liuotteena, dispergointiväliaineena, viskositeetin säätäjänä, pintajännityksen poistajana, pehmittimenä tai säilöntäaineena;

p)

’poistokaasu’ tarkoittaa lopullista kaasumaista päästöä, joka sisältää VOC-yhdisteitä tai muita epäpuhtauksia ja joka vapautuu ilmaan poistoputkesta tai päästöjä puhdistavasta laitteistosta. Tilavuusvirtaukset ilmaistaan yksikkönä m3/h vakio-olosuhteissa;

q)

’kasviöljyjen ja eläinrasvojen uutto sekä kasviöljyjen jalostustoiminnot’ tarkoittaa kasviöljyjen uuttamista siemenistä ja muista kasviaineksista, kuivajäämien käsittelyä rehun tuottamiseksi sekä siemenistä, kasvi- ja/tai eläinaineksista saatujen rasvojen ja kasviöljyjen jalostusta;

r)

’ajoneuvojen korjausmaalaus’ tarkoittaa teollista tai kaupallista maalaustoimintoa ja siihen liittyviä rasvanpoistotoimintoja, joilla tehdään:

i)

maantieajoneuvojen tai niiden osien alkuperäinen maalaus korjaustyyppisillä materiaaleilla, kun se suoritetaan alkuperäisten tuotantolinjojen ulkopuolella, tai perävaunujen (myös puoliperävaunujen) maalaus;

ii)

ajoneuvojen korjausmaalaus, joka on määritelty maantieajoneuvojen tai niiden osien maalaukseksi, joka suoritetaan osana ajoneuvon korjausta, entistämistä tai koristelua tuotantolaitoksen ulkopuolella, ei kuulu tämän liitteen soveltamisalaan. Tässä toiminnossa käytettäviä tuotteita käsitellään liitteessä XI;

s)

’puun kyllästäminen’ tarkoittaa puutavaran säilymistä parantavaa toimintoa;

t)

’lankalakkaus’ tarkoittaa muuntimiin, moottoreihin jne. tarkoitettuihin käämeihin käytettävien metallijohtimien pinnoitusta;

u)

’hajapäästöt’ tarkoittaa VOC-yhdisteiden ja minkä tahansa tuotteen sisältämien liuottimien muita kuin poistokaasupäästöjä ilmaan, maaperään ja veteen, ja se käsittää VOC-yhdisteiden päästöt, joita ei ole otettu talteen ja jotka vapautuvat ulkoiseen ympäristöön ikkunoiden, ovien, tuuletusaukkojen ja muiden samankaltaisten aukkojen kautta. Hajapäästöt voidaan laskea liuottimien hallintasuunnitelman perusteella (katso tämän liitteen lisäys I);

v)

’VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt’ tarkoittaa VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ja poistokaasujen sisältämien VOC-yhdisteiden päästöjen yhteenlaskettua määrää;

w)

’prosessiin menevä määrä’ tarkoittaa orgaanisten liuottimien määrää ja niiden määrää prosessissa käytettävissä valmisteissa, mukaan luettuina laitoksessa tai sen ulkopuolella kierrätettävät liuottimet, jotka lasketaan joka kerta, kun niitä käytetään toiminnon suorittamisessa;

x)

’päästöjen raja-arvo’ tarkoittaa laitoksen aiheuttamien VOC-yhdisteiden (metaania lukuun ottamatta) päästöjen enimmäismäärää, jota ei saa ylittää tavanomaisen toiminnan aikana. Poistokaasujen osalta raja-arvo ilmaistaan VOC-yhdisteiden massana poistokaasujen tilavuutta kohden (mg C/m3, jollei toisin ilmoiteta) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita. Poistokaasuihin jäähdyttämis- ja laimentamistarkoituksessa lisättyjä kaasumääriä ei saa ottaa huomioon määriteltäessä epäpuhtauden massapitoisuutta poistokaasussa. Poistokaasujen päästöjen raja-arvoista käytetään merkintää ”ELVc”; hajapäästöjen raja-arvoista käytetään merkintää ”ELVf”;

y)

’tavanomainen toiminta’ tarkoittaa kaikkia aikoja, jolloin toiminta on käynnissä, lukuun ottamatta käynnistys- ja alasajotoimia sekä laitteiston huoltoa;

z)

’ihmisten terveydelle haitalliset aineet’ jaetaan kahteen luokkaan:

i)

halogenoidut haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joihin liittyy pysyvien vaurioiden vaara; tai

ii)

vaaralliset aineet, jotka aiheuttavat syöpää, vaurioittavat perimää tai ovat vaarallisia lisääntymiselle tai jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa, saattavat aiheuttaa periytyviä perimävaurioita, aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa hengitettyinä, voivat heikentää hedelmällisyyttä tai ovat vaarallisia sikiölle:

aa)

’jalkineiden valmistus’ tarkoittaa kokonaisten jalkineiden tai niiden osien tuottamiseen tarkoitettuja toimintoja;

bb)

’liuottimien kulutus’ tarkoittaa laitoksessa käytettyjen orgaanisten liuottimien kokonaismäärää yhden kalenterivuoden tai muun 12 kuukauden ajanjakson aikana, lukuun ottamatta VOC-yhdisteitä, jotka otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten.

4.

Seuraavat vaatimukset on täytettävä:

a)

Päästöjä tarkkaillaan kaikissa tapauksissa mittauksilla tai laskelmilla (4), joilla päästään vähintään samaan tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, poistokaasujen päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos päivittäisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Kun tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritysmenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos yhden valvontatoimenpiteen aikana kaikkien lukemien tai muiden menetelmien keskiarvo ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa. Hajapäästöjen ja kokonaispäästöjen raja-arvoja sovelletaan vuotuisina keskiarvoina;

b)

Kaasuputkissa kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuudet on mitattava edustavalla tavalla. Pilaavien aineiden valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava ISO-standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

5.

Poistokaasuihin, jotka sisältävät ihmisten terveydelle haitallisia aineita, sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja:

a)

20 mg/m3 (ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana) (riskilausekkeilla ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa” ja/tai ”saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita”) halogenoitujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen osalta, kun kyseisten yhdisteiden yhteinen massavirta on vähintään 100 g/h; sekä

b)

2 mg/m3 (ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana) (riskilausekkeilla ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa”, ”saattaa aiheuttaa perimävaurioita”, ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä”, ”voi heikentää hedelmällisyyttä” ja ”vaarallista sikiölle”) haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen osalta, kun kyseisten yhdisteiden yhteinen massavirta on vähintään 10 g/h.

6.

Jos 9–22 kappaleessa lueteltujen lähdeluokkien osalta osoitetaan, että yksittäisen laitoksen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista noudattaa hajapäästöjen raja-arvoa (ELVf), sopimuspuoli voi tehdä kyseisen laitoksen kohdalla poikkeuksen sillä ehdolla, että tästä ei ole odotettavissa merkittäviä vaaroja ihmisten terveydelle tai ympäristölle ja että käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

7.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot, jotka koskevat 3 kappaleessa määriteltyjä lähdeluokkia, esitetään jäljempänä 8–22 kappaleessa.

8.

Bensiinin varastointi ja jakelu:

a)

Jos varastoalueilla olevat bensiinin varastosäiliöt ylittävät taulukossa 1 esitetyt raja-arvot, niiden on oltava:

i)

kiinteäkattoisia säiliöitä, jotka on liitetty taulukossa 1 esitetyt päästöjen raja-arvot täyttävään höyryn talteenottoyksikköön; tai

ii)

suunniteltu siten, että niissä on ensiö- ja toisiotiivisteillä varustettu ulkoinen tai sisäinen kelluva katto, joka täyttää taulukossa 1 esitetyt vahvistetut vähennystekniikkaa koskevat vaatimukset;

b)

Poiketen edellä asetetuista vaatimuksista kiinteäkattoiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1996 ja joita ei ole liitetty höyryn talteenottoyksikköön, on varustettava ensiötiivisteellä, jolla saavutetaan 90 prosentin vähennystehokkuus.

Taulukko 1

Bensiinin varastoinnista ja jakelusta vapautuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat raja-arvot, lukuun ottamatta merialusten lastauksesta vapautuvia päästöjä (vaihe I)

Toiminto

Raja-arvo

Päästöjen raja-arvo tai vähennystehokkuus

Kuljetettavien säiliöiden täyttäminen ja tyhjentäminen varastoalueilla

Vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä 5 000 m3

10 g VOC/m3 metaani mukaan luettuna (36)

Varastoalueiden varastosäiliöt

Olemassa olevat varasto- tai säiliöalueet, joiden vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä on vähintään 10 000 tonnia

Uudet varastoalueet (ei raja-arvoja lukuun ottamatta pienillä syrjäisillä saarilla sijaitsevia varastoalueita, joiden vuosittainen lastatun tai jaetun bensiinin määrä on alle 5 000 tonnia)

95 % painosta (37)

Huoltoasemat

Vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä yli 100 m3

0,01 % vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin painosta (38)

Taulukko 2

Ajoneuvojen tankkaamisesta huoltoasemilla vapautuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat raja-arvot (vaihe II)

Raja-arvot

Talteenoton vähimmäistehokkuus painoprosentteina  (39)

Uudet huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 500 m3 vuodessa

Olemassa olevat huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 3 000 m3 vuodessa vuodesta 2019 lähtien

Olemassa olevat huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 500 m3 vuodessa vuodesta 2019 lähtien ja joihin tehdään merkittäviä muutoksia

Vähintään 85 painoprosenttia, kun höyry/bensiinisuhde on vähintään 0,95 ja enintään 1,05 (v/v)

9.

Liimaus:

Taulukko 3

Liimausta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (ELV)

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Jalkineiden valmistus (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi)

25 (40) g VOC-yhdisteitä kenkäparia kohti

Muu liimaus (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (41) C/m3

ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,2 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Muu liimaus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (41) C/m3

ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Muu liimaus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (42) C/m3

ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,8 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

10.

Puun ja muovin laminointi:

Taulukko 4

Puun ja muovin laminointia koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen)

Puun ja muovin laminointi (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvo 30 g VOC/m2 lopputuotetta

11.

Maalaustoiminnot (ajoneuvojen maalausteollisuus):

Taulukko 5

Ajoneuvoteollisuuden maalaustoimintoja koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo  (43) (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 5 000 maalattua yksikköä vuodessa tai > 3 500 rakennettua alustaa)

90 g VOC/m2 tai 1,5 kg/alusta + 70 g/m2

Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 60 g VOC/m2 tai 1,9 kg/alusta + 41 g/m2

Uudet laitokset: 45 g VOC/m2 tai 1,3 kg/alusta + 33 g/m2

Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa)

35 g VOC/m2 tai 1 kg/kori + 26 g/m2  (44)

Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 5 000 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 85 g VOC/m2

Uudet laitokset: 65 g VOC/m2

Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 75 g VOC/m2

Uudet laitokset: 55 g VOC/m2

Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa)

55 g VOC/m2

Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 2 500 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 120 g VOC/m2

Uudet laitokset: 90 g VOC/m2

Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 2 500 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 90 g VOC/m2

Uudet laitokset: 70 g VOC/m2

Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 2 500 maalattua yksikköä vuodessa)

50 g VOC/m2

Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 2 000 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 290 g VOC/m2

Uudet laitokset: 210 g VOC/m2

Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 2 000 maalattua yksikköä vuodessa)

Olemassa olevat laitokset: 225 g VOC/m2

Uudet laitokset: 150 g VOC/m2

Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 2 000 maalattua yksikköä vuodessa)

150 g VOC/m2

12.

Maalaus ja pinnoitus (metalli-, tekstiili-, kangas-, folio-, muovi-, paperi- ja puupintojen maalaus ja pinnoitus):

Taulukko 6

Eri teollisuudenalojen maalaus- ja pinnoitustoimintoja koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 (45) mg C/m3

ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta

ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta

ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,75 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Metallin ja muovin maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 (45)  (46) mg C/m3

ELVf = enintään 25 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Muu maalaus ja pinnoitus, tekstiilien, kankaiden, folion ja paperin pinnoitus ja maalaus mukaan lukien (lukuun ottamatta rotaatioseripainoa, jossa painetaan tekstiileille, ks. painatus) (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 (45)  (46) mg C/m3

ELVf = enintään 25 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Tekstiilien, kankaiden, folion ja paperin maalaus ja pinnoitus mukaan lukien (lukuun ottamatta rotaatioseripainoa, jossa painetaan tekstiileille, ks. painatus) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta (46)  (47)

ELVf = enintään 20 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Muovisten työkappaleiden maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta (46)

ELVf = enintään 20 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,375 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Muovisten työkappaleiden maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta (46)

ELVf = enintään 20 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,35 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Metallipintojen maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta (46)

ELVf = enintään 20 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,375 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia maaleja ja pinnoitteita koskeva poikkeus:

Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,5825 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Metallipintojen maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta (46)

ELVf = enintään 20 (46) painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,33 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,5825 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

13.

Maalaus ja pinnoitus (nahan maalaus ja pinnoitus ja lankalakkaus):

Taulukko 7

Nahan maalausta ja pinnoitusta ja lankalakkausta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Nahan maalaus ja pinnoitus huonekaluissa ja pieninä kulutustavaroina käytettävissä nahkatuotteissa, kuten laukuissa, vöissä, lompakoissa jne. (liuottimien kulutus > 10 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvo 150 g/m2

Muu nahan maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 10–25 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvo 85 g/m2

Muu nahan maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 25 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvo 75 g/m2

Lankalakkaus (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvoa 10 g/kg sovelletaan laitoksiin, joissa langan keskimääräinen halkaisija on ≤ 0,1 mm

Kaikkiin muihin laitoksiin sovelletaan kokonaispäästöjen raja-arvoa 5 g/kg

14.

Maalaus ja pinnoitus (kelapinnoitus):

Taulukko 8

Kelapinnoitusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Olemassa oleva laitos (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (48) C/m3

ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,45 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Olemassa oleva laitos (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (48) C/m3

ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,45 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Uusi laitos (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg C/m3  (48)

ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,3 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Uusi laitos (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 50 mg (48) C/m3

ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,3 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

15.

Kemiallinen pesu:

Taulukko 9

Kemiallista pesua koskevat raja-arvot

Toiminto

VOC-päästöjen raja-arvo  (49)  (50) (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Uudet ja olemassa olevat laitokset

Kokonaispäästöjen raja-arvo 20 g VOC/kg

16.

Maalien, pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistus:

Taulukko 10

Maalien, pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus 100–1 000 tonnia/vuosi)

ELVc = 150 mg C/m3

ELVf (51) = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 1 000 tonnia/vuosi)

ELVc = 150 mg C/m3

ELVf (51) = enintään 3 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 3 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

17.

Painatus (fleksopaino, heatset-rainaoffset, julkaisusyväpaino jne.):

Taulukko 11

Painatusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 mg C/m3

ELVf = enintään 30 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä (52)

Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

Uudet ja olemassa olevat laitokset

 

ELVc = 20 mg C/m3

 

ELVf = enintään 30 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä (52)

Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

Uudet ja kunnostetut painot

Kokonaispäästöjen raja-arvo = enintään 10 painoprosenttia kulutetun painovärin määrästä (52)

Olemassa olevat painot

Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 15 painoprosenttia kulutetun painovärin määrästä (52)

Julkaisusyväpaino (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

Uudet laitokset

 

ELVc = 75 mg C/m3

 

ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

 

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Olemassa olevat laitokset

 

ELVc = 75 mg C/m3

 

ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

 

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,8 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Julkaisusyväpaino (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

Uudet laitokset

Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

Olemassa olevat painot

Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 7 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 mg C/m3

ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,2 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) sekä rotaatioseripaino (liuottimien kulutus > 30 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 mg C/m3

ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,0 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

Laitokset, joissa kaikki koneet on yhdistetty hapettimeen:

Kokonaispäästöjen raja-arvo 0,5 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Laitokset, joissa kaikki koneet on yhdistetty hiilen adsorboijaan:

Kokonaispäästöjen raja-arvo 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

Olemassa olevat yhdistelmälaitokset, joissa joitakin olemassa olevia koneita ei välttämättä ole kytketty jätteenpolttouuniin tai liuottimen talteenottoon:

 

Hapettimiin tai hiilen adsorboijiin yhdistettyjen koneiden päästöt ovat pienemmät kuin 0,5 tai 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti.

 

Koneet, joita ei ole yhdistetty kaasun käsittelylaitteisiin: vähän tai ei lainkaan liuottimia sisältävien tuotteiden käyttö, yhdistäminen poistokaasun käsittelylaitteisiin, jos on olemassa käyttämätöntä kapasiteettia, sekä liuotinpitoisuudeltaan korkeiden töiden tekeminen koneissa, jotka on yhdistetty kaasun käsittelylaitteisiin.

 

Kokonaispäästöt pienemmät kuin 1,0 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti

18.

Lääketeollisuus:

Taulukko 12

Lääketeollisuutta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Uudet laitokset (liuottimien kulutus > 50 tonnia/vuosi)

ELVc = 20 mg C/m3  (53)  (54)

ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä (54)

Olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 50 tonnia/vuosi)

ELVc = 20 mg C/m3  (53)  (55)

ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä (55)

19.

Luonnon- tai synteettisen kumin jalostus:

Taulukko 13

Luonnon- tai synteettisen kumin jalostusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Uudet ja olemassa olevat laitokset: luonnon- tai synteettisen kumin jalostus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi)

ELVc = 20 mg C/m3  (56)

ELVf = enintään 25 painoprosenttia (57) käytetystä liuotinmäärästä

tai kokonaispäästöjen raja-arvo 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

20.

Pintojen puhdistus:

Taulukko 14

Pintojen puhdistusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

Liuottimien kulutuksen raja-arvo (tonnia/vuosi)

VOC-päästöjen raja-arvo

(päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

pintojen puhdistus, jossa käytetään tämän liitteen 3 kappaleen z kohdan i alakohdassa mainittuja aineita

1–5

ELVc = 20 mg ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana/m3

ELVf = 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

> 5

ELVc = 20 mg ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana/m3

ELVf = 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

Muu pintojen puhdistus

2–10

ELVc = 75 mg C/m3  (58)

ELVf = 20 painoprosenttia (58) käytetystä liuotinmäärästä

> 10

ELVc = 75 mg C/m3  (58)

ELVf = 15 painoprosenttia (58) käytetystä liuotinmäärästä

21.

Kasviöljyjen ja eläinrasvan uutto sekä kasviöljyjen jalostus:

Taulukko 15

Kasviöljyjen ja eläinrasvojen uuttoa sekä kasviöljyjen jalostusta koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 10 tonnia/vuosi)

Kokonaispäästöjen raja-arvo (kg VOC-yhdisteitä / tonni tuotetta)

Eläinrasva:

1,5

Risiiniöljy:

3,0

Rapsinsiemenet:

1,0

Auringonkukansiemenet:

1,0

Soijapavut (tavanomainen murskaus):

0,8

Soijapavut (valkoiset hiutaleet):

1,2

Muut siemenet ja kasviainekset:

3,0 (59)

Kaikki fraktiointiprosessit öljy-vesisaostusta lukuun ottamatta: (60)

1,5

Öljy-vesisaostus:

4,0

22.

Puun kyllästäminen:

Taulukko 16

Puun kyllästämistä koskevat raja-arvot

Toiminto ja raja-arvo

VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta)

Puun kyllästäminen (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 (61) mg C/m3

ELVf = enintään 45 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai enintään 11 kg VOC-yhdisteitä/m3

Puun kyllästäminen (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi)

ELVc = 100 (61) mg C/m3

ELVf = enintään 35 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä

tai enintään 9 kg VOC-yhdisteitä/m3

B.   Kanada

23.

Kiinteistä lähteistä peräisin olevia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat:

a)

VOC Concentration Limits for Architectural Coatings Regulations – SOR/2009-264;

b)

VOC Concentration Limits for Automotive Refinishing Products. SOR/2009-197;

c)

Proposed regulations for VOC Concentrations Limits for Certain Products;

d)

Guidelines for the Reduction of Ethylene Oxide Releases from Sterilization Applications;

e)

Environmental Guideline for the Control of Volatile Organic Compounds Process Emissions from New Organic Chemical Operations. PN1108;

f)

Environmental Code of Practice for the Measurement and Control of Fugitive VOC Emissions from Equipment Leaks. PN1106;

g)

A Program to Reduce Volatile Organic Compound Emissions by 40 Percent from Adhesives and Sealants. PN1116;

h)

A Plan to Reduce VOC Emissions by 20 Percent from Consumer Surface Coatings. PN1114;

i)

Environmental Guidelines for Controlling Emissions of Volatile Organic Compounds from Aboveground Storage Tanks. PN1180;

j)

Environmental Code of Practice for Vapour Recovery during Vehicle Refueling at Service Stations and Other Gasoline Dispersing Facilities. PN1184;

k)

Environmental Code of Practice for the Reduction of Solvent Emissions from Commercial and Industrial Degreasing Facilities. PN1182;

l)

New Source Performance Standards and Guidelines for the Reduction of Volatile Organic Compound Emissions from Canadian Automotive Original Equipment Manufacturer (OEM) Coating Facilities. PN1234;

m)

Environmental Guideline for the Reduction of Volatile Organic Compound Emissions from the Plastics Processing Industry. PN1276;

n)

National Action Plan for the Environmental Control of Ozone-Depleting Substances (ODS) and Their Halocarbon Alternatives. PN1291;

o)

Management Plan for Nitrogen Oxides (NOx) and Volatile Organic Compounds (VOCs) – Phase I. PN1066;

p)

Environmental Code of Practice for the Reduction of Volatile Organic Compound Emissions from the Commercial/Industrial Printing Industry. PN1301;

q)

Recommended CCME (5) Standards and Guidelines for the Reduction of VOC Emissions from Canadian Industrial Maintenance Coatings. PN1320; sekä

r)

Guidelines for the Reduction of VOC Emissions in the Wood Furniture Manufacturing Sector. PN1338.

C.   Amerikan yhdysvallat

24.

Seuraaviin lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot sekä luokat, joihin niitä sovelletaan, määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Storage Vessels for Petroleum Liquids – 40 Code of Federal Regulations (C.F.R.) Par 60, Subpart K, and Subpart Ka;

b)

Storage Vessels for Volatile Organic Liquids – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Kb;

c)

Petroleum Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J;

d)

Surface Coating of Metal Furniture – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EE;

e)

Surface Coating for Automobile and Light Duty Trucks – 40 C.F.R. Part 60, Subpart MM;

f)

Publication Rotogravure Printing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart QQ;

g)

Pressure Sensitive Tape and Label Surface Coating Operations – 40 C.F.R. Part 60, Subpart RR;

h)

Large Appliance, Metal Coil and Beverage Can Surface Coating – 40 C.F.R. Part 60, Subpart SS, Subpart TT and Subpart WW;

i)

Bulk Gasoline Terminals – 40 C.F.R. Part 60, Subpart XX;

j)

Rubber Tire Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart BBB;

k)

Polymer Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart DDD;

l)

Flexible Vinyl and Urethane Coating and Printing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart FFF;

m)

Petroleum Refinery Equipment Leaks and Wastewater Systems – 40 C.F.R. Part 60, Subpart GGG and Subpart QQQ;

n)

Synthetic Fiber Production – 40 C.F.R. Part 60, Subpart HHH;

o)

Petroleum Dry Cleaners – 40 C.F.R. Part 60, Subpart JJJ;

p)

Onshore Natural Gas Processing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KKK;

q)

SOCMI Equipment Leaks, Air Oxidation Units, Distillation Operations and Reactor Processes – 40 C.F.R. Part 60, Subpart VV, Subpart III, Subpart NNN and Subpart RRR;

r)

Magnetic Tape Coating – 40 C.F.R. Part 60, Subpart SSS;

s)

Industrial Surface Coatings – 40 C.F.R. Part 60, Subpart TTT;

t)

Polymeric Coatings of Supporting Substrates Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart VVV;

u)

Stationary Internal Combustion Engines – Spark Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart JJJJ;

v)

Stationary Internal Combustion Engines – Compression Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart IIII; sekä

w)

New and in-use portable fuel containers – 40 C.F.R. Part 59, Subpart F.

25.

Haitallisia ilman epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Organic HAPs from the Synthetic Organic Chemical Manufacturing Industry – 40 C.F.R. Part 63, Subpart F;

b)

Organic HAPs from the Synthetic Organic Chemical Manufacturing Industry: Process Vents, Storage Vessels, Transfer Operations, and Wastewater – 40 C.F.R. Part 63, Subpart G;

c)

Organic HAPs: Equipment Leaks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart H;

d)

Commercial ethylene oxide sterilizers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart O;

e)

Bulk gasoline terminals and pipeline breakout stations – 40 C.F.R. Part 63, Subpart R;

f)

Halogenated solvent degreasers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart T;

g)

Polymers and resins (Group I) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart U;

h)

Polymers and resins (Group II) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart W;

i)

Secondary lead smelters – 40 C.F.R. Part 63, Subpart X;

j)

Marine tank vessel loading – 40 C.F.R. Part 63, Subpart Y;

k)

Petroleum refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CC;

l)

Offsite waste and recovery operations – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DD;

m)

Magnetic tape manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EE;

n)

Aerospace manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GG;

o)

Oil and natural gas production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HH;

p)

Ship building and ship repair – 40 C.F.R. Part 63, Subpart II;

q)

Wood furniture – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJ;

r)

Printing and publishing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart KK;

s)

Pulp and paper II (combustion) – C.F.R. Part 63, Subpart MM;

t)

Storage tanks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OO;

u)

Containers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PP;

v)

Surface impoundments – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQ;

w)

Individual drain systems – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RR;

x)

Closed vent systems – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SS;

y)

Equipment leaks: control level 1–40 C.F.R. Part 63, Subpart TT;

z)

Equipment leaks: control level 2–40 C.F.R. Part 63, Subpart UU;

aa)

Oil-Water Separators and Organic-Water Separators – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VV;

bb)

Storage Vessels (Tanks): Control Level 2–40 C.F.R. Part 63, Subpart WW;

cc)

Ethylene Manufacturing Process Units – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XX;

dd)

Generic Maximum Achievable Control Technology Standards for several categories – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YY;

ee)

Hazardous waste combustors – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEE;

ff)

Pharmaceutical manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGG;

gg)

Natural Gas Transmission and Storage – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HHH;

hh)

Flexible Polyurethane Foam Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart III;

ii)

Polymers and Resins: group IV – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJJ;

jj)

Portland cement manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLL;

kk)

Pesticide active ingredient production –– 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMM;

ll)

Polymers and Resins: group III – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OOO;

mm)

Polyether polyols – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPP;

nn)

Secondary aluminum production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRR;

oo)

Petroleum refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUU;

pp)

Publicly owned treatment works – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVV;

qq)

Nutritional Yeast Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCC;

rr)

Organic liquids distribution (non-gasoline) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEE;

ss)

Miscellaneous organic chemical manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFF;

tt)

Solvent Extraction for Vegetable Oil Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGGG;

uu)

Auto and Light Duty Truck Coatings – 40 C.F.R. Part 63, Subpart IIII;

vv)

Paper and Other Web Coating – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJJJ;

ww)

Surface Coatings for Metal Cans – 40 C.F.R. Part 63, Subpart KKKK;

xx)

Miscellaneous Metal Parts and Products Coatings – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMM;

yy)

Surface Coatings for Large Appliances – 40 C.F.R. Part 63, Subpart NNNN;

zz)

Printing, Coating and Dyeing of Fabric – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OOOO;

aaa)

Surface Coating of Plastic Parts and Products – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPP;

bbb)

Surface Coating of Wood Building Products – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQQ;

ccc)

Metal Furniture Surface Coating – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRRR;

ddd)

Surface coating for metal coil – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSS;

eee)

Leather finishing operations – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTT;

fff)

Cellulose products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUUU;

ggg)

Boat manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVV;

hhh)

Reinforced Plastics and Composites Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWW;

iii)

Rubber tire manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XXXX;

jjj)

Stationary Combustion Engines – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYY;

kkk)

Stationary Reciprocating Internal Combustion Engines: Compression Ignition – 40 C.F.R. Part 63, Subpart ZZZZ;

lll)

Semiconductor manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BBBBB;

mmm)

Iron and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEE;

nnn)

Integrated iron and steel manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFF;

ooo)

Asphalt Processing and Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLLLL;

ppp)

Flexible Polyurethane Foam Fabrication – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMMM;

qqq)

Engine test cells/stands – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPPP;

rrr)

Friction products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQQQ;

sss)

Refractory products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSS;

ttt)

Hospital ethylene oxide sterilizers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWWW;

uuu)

Gasoline Distribution Bulk Terminals, Bulk Plants, and Pipeline Facilities – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BBBBBB;

vvv)

Gasoline Dispensing Facilities – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCCCC;

www)

Paint Stripping and Miscellaneous Surface Coating Operations at Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HHHHHH;

xxx)

Acrylic Fibers/Modacrylic Fibers Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLLLLL;

yyy)

Carbon Black Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMMMM;

zzz)

Chemical Manufacturing Area Sources: Chromium Compounds – 40 C.F.R. Part 63, Subpart NNNNNN;

aaaa)

Chemical Manufacturing for Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVVVV;

bbbb)

Asphalt Processing and Roofing Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AAAAAAA; sekä

cccc)

Paints and Allied Products Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCCCCC.

Lisäys

Liuottimien hallintasuunnitelma

Johdanto

1.

Tässä lisäyksessä liitteeseen, joka koskee kiinteistä lähteistä peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvoja, annetaan ohjeet liuottimien hallintasuunnitelman toteuttamiseksi. Siinä määritellään sovellettavat periaatteet (2 kappale), annetaan puitteet ainetaseelle (3 kappale) ja osoitetaan vaatimukset, joiden mukaan noudattaminen todennetaan (4 kappale).

Periaatteet

2.

Liuottimien hallintasuunnitelman tarkoituksena on:

a)

todentaa määräysten noudattaminen liitteen mukaisesti; ja

b)

osoittaa tulevia vähennysvaihtoehtoja.

Määritelmät

3.

Seuraavat määritelmät muodostavat puitteet ainetaseen laatimiselle:

a)

Prosessiin menevä orgaanisten liuottimien määrä:

—

I1. Orgaanisten liuottimien määrä tai niiden määrä hankituissa valmisteissa, joita käytetään prosessissa ajanjaksolla, jolta ainetasetta lasketaan.

—

I2. Orgaanisten liuottimien määrä tai niiden määrä valmisteissa, jotka on otettu talteen ja käytetty uudelleen liuottimena prosessissa. (Kierrätetty liuotin lasketaan joka kerta, kun sitä käytetään toiminnon suorittamisessa.)

b)

Toiminnosta poistuva orgaanisten liuottimien määrä:

—

O1. Poistokaasuihin sisältyvät VOC-yhdisteiden päästöt.

—

O2. Veteen liuenneet orgaaniset liuottimet; laskettaessa O5-arvoa otetaan tarvittaessa huomioon jäteveden käsittely.

—

O3. Orgaanisten liuottimien määrä, joka jää prosessista valmistuviin tuotteisiin epäpuhtauksina tai jääminä.

—

O4. Sellaiset orgaanisten liuottimien päästöt ilmaan, joita ei ole otettu talteen. Tähän kuuluu tilojen yleinen ilmanvaihto, jossa ilmaa vapautuu ulkopuoliseen ympäristöön ikkunoiden, ovien, tuuletusaukkojen ja muiden vastaavien aukkojen kautta.

—

O5. Kemiallisista tai fysikaalisista reaktioista aiheutuvat orgaanisten liuottimien ja/tai orgaanisten yhdisteiden häviäminen (esimerkiksi polttamalla tai muuten poistokaasua tai jätevettä käsittelemällä hävitetyt tai esimerkiksi absorboimalla talteen otetut liuottimet ja/tai yhdisteet edellyttäen, että ne eivät kuulu O6, O7 tai O8 kohtaan).

—

O6. Kerätyn jätteen sisältämät orgaaniset liuottimet.

—

O7. Orgaaniset liuottimet tai valmisteiden sisältämät orgaaniset liuottimet, jotka myydään tai aiotaan myydä tuotteina, joilla on kaupallista arvoa.

—

O8. Valmisteiden sisältämät orgaaniset liuottimet, jotka on otettu talteen uudelleenkäyttöä mutta ei kuitenkaan prosessissa käyttöä varten, edellyttäen, että ne eivät kuulu O7 kohtaan.

—

O9. Muulla tavoin vapautuvat orgaaniset liuottimet.

Liuottimien hallintasuunnitelman käyttöä koskevat ohjeet tarkistettaessa vaatimusten noudattamista

4.

Liuottimien hallintasuunnitelman käyttö määräytyy sen mukaan, minkä vaatimuksen noudattamista tarkistetaan, seuraavasti:

a)

Sen vähennysvaihtoehdon noudattamisen todentaminen, joka mainitaan liitteen 6 kappaleen a kohdassa ja jossa kokonaispäästöraja ilmaistaan tuoteyksikkökohtaisina liuotinpäästöinä, tai muulla tavalla liitteessä esitettyjen vaatimusten noudattamisen tarkistaminen.

i)

Liuottimien hallintasuunnitelma olisi pantava täytäntöön vuosittain kulutuksen määrittämiseksi kaikissa toiminnoissa, joissa käytetään liitteen 6 kappaleen a kohdassa mainittua vähennysvaihtoehtoa. Kulutus voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla:

C = I1 – O8

Vastaavalla tavalla olisi laskettava myös maaleissa ja pinnoitteissa käytettävät kiintoaineet, jotta tuloksesta voitaisiin johtaa vuosittaiset vertailu- ja tavoitepäästöt.

ii)

Tuoteyksikkökohtaisten kokonaisliuotinpäästöjen tai muulla tavalla liitteessä ilmoitettujen raja-arvojen noudattamisen tarkistamiseksi liuottimien hallintasuunnitelma olisi pantava täytäntöön vuosittain, jotta VOC-yhdisteiden päästöt voitaisiin määrittää. VOC-yhdisteiden päästöt voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla:

E = F + O1

jossa F edustaa VOC-yhdisteiden hajapäästöjä sellaisina kuin ne määritellään jäljempänä b kohdan i alakohdassa. Päästöluku on jaettava asianomaisella tuoteparametrillä.

b)

VOC-yhdisteiden hajapäästöjen määrittäminen, jotta niitä voidaan verrata liitteessä olevien hajapäästöarvojen kanssa:

i)

Menetelmät: VOC-yhdisteiden hajapäästöt voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla:

F = I1 – O1 – O5 – O6 – O7 – O8

tai

F = O2 + O3 + O4 + O9

Tämä määrä voidaan määrittää mittaamalla määrät suoraan. Vastaava laskutoimitus voidaan tehdä myös muilla keinoilla, esimerkiksi käyttämällä prosessin talteenottotehokkuutta. Hajapäästöjen määrä ilmaistaan prosessiin menevän aineen osuutena, joka voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla:

I = I1 + I2

ii)

Mittausten tiheys: VOC-yhdisteiden hajapäästöt voidaan määrittää lyhyellä mutta kattavalla mittaussarjalla. Määritystä ei tarvitse tehdä uudelleen ennen kuin laitteita muutetaan.
”

T.   Liite VII

Korvataan liite VII seuraavasti:

”Pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitetut aikataulut

1.

Pöytäkirjan 3 artiklan 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetut määräajat raja-arvojen soveltamiselle ovat seuraavat:

a)

Uusille kiinteille lähteille vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta; ja

b)

Olemassa oleville kiinteille lähteille vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta tai 31 päivä joulukuuta 2020, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

2.

Määräajat pöytäkirjan 3 artiklan 5 kappaleessa tarkoitettujen polttoaineiden ja uusien liikkuvien lähteiden raja-arvojen soveltamiselle ovat tämän pöytäkirjan voimaantulopäivä asianomaisen sopimuspuolen osalta tai liitteessä VIII määritettyihin toimenpiteisiin liittyvät päivämäärät, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

3.

Määräaika pöytäkirjan 3 artiklan 7 kappaleessa tarkoitettujen tuotteiden VOC-pitoisuuden raja-arvojen soveltamiselle on vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta.

4.

Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kappaleessa säädetään, mutta 5 kappaleen säännöksiä noudattaen, yleissopimuksen sopimuspuoli, joka liittyy tähän pöytäkirjaan 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, voi tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoittaa, että se jatkaa jotain tai kaikkia 3 artiklan 2, 3, 5 ja 7 kappaleessa mainituista raja-arvojen soveltamisen määräajoista seuraavasti:

a)

Olemassa olevien kiinteiden lähteiden osalta enintään viisitoista vuotta tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta;

b)

Polttoaineiden ja uusien liikkuvien lähteiden osalta enintään viisi vuotta tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta; ja

c)

Tuotteiden VOC-pitoisuuden osalta enintään viisi vuotta tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta.

5.

Sopimuspuoli, joka on tehnyt tämän pöytäkirjan 3 a artiklan mukaisen liitettä VI ja/tai VIII koskevan päätöksen, ei voi antaa myös edellä 4 kappaleen nojalla samaa liitettä koskevaa ilmoitusta.”

U.   Liite VIII

Korvataan liite VIII seuraavasti:

”Raja-arvot polttoaineita ja uusia liikkuvia lähteitä varten

Johdanto

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

2.

Tämä liite sisältää raja-arvot typen oksideille typpidioksidina ilmaistuna (NO2), sekä hiilivedyille, joista suurin osa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, hiilimonoksidille (CO) ja hiukkasille sekä ympäristövaatimukset ajoneuvoja varten markkinoiduille polttoaineille.

3.

Määräajat tässä liitteessä määritettyjen raja-arvojen soveltamiseksi on määritetty liitteessä VII.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

Yksityisautot ja kevyet hyötyajoneuvot

4.

Raja-arvot vähintään nelirenkaisille moottorikäyttöisille ajoneuvoille, joita käytetään matkustajien kuljettamiseen (luokka M) sekä tavaroiden kuljettamiseen (N), annetaan taulukossa 1.

Raskaat hyötyajoneuvot

5.

Raja-arvot raskaiden hyötyajoneuvojen moottoreille annetaan sovellettavia testausmenetelmiä koskevissa taulukoissa 2 ja 3.

Dieselmoottoreilla ja kipinäsytytysmoottoreilla varustetut liikkuvat työkoneet

6.

Raja-arvot maatalous- ja metsätaloustraktoreille sekä muiden liikkuvien työkoneiden moottoreille esitetään taulukoissa 4–6.

7.

Raja-arvot vetureille ja moottorivaunuille esitetään taulukoissa 7 ja 8.

8.

Raja-arvot sisävesialuksille esitetään taulukossa 9.

9.

Raja-arvot huviveneille esitetään taulukossa 10.

Moottoripyörät ja mopot

10.

Raja-arvot moottoripyörille ja mopoille esitetään taulukoissa 11 ja 12.

Polttoaineen laatu

11.

Ympäristöperusteiset laatuvaatimukset bensiinille ja dieselille esitetään taulukoissa 13 ja 14.

Taulukko 1

Raja-arvot yksityisautoille ja kevyille hyötyajoneuvoille

 

Vertailumassa (RW) (kg)

Raja-arvot  (62)

Hiilimonoksidi

Hiilivetyjen kokonaispäästöt

NMVOC

Typen oksidit

Hiilivedyt ja typen oksidit yhteensä

Hiukkaset

Hiukkasmäärä  (62) (P)

L1 (g/km)

L2 (g/km)

L3 (g/km)

L4 (g/km)

L2 + L4 (g/km)

L5 (g/km)

L6 (määrä/km)

Luokka

Alaluokka, soveltamisen alkamisen ajankohta  (*1)

 

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Bensiini

Diesel

Euro 5

M (63)

1.1.2014

Kaikki

1,0

0,50

0,10

—

0,068

—

0,06

0,18

—

0,23

0,0050

0,0050

—

6,0 × 1011

N1  (64)

I, 1.1.2014

RW 1 305

1,0

0,50

0,10

—

0,068

—

0,06

0,18

—

0,23

0,0050

0,0050

—

6,0 × 1011

II, 1.1.2014

1 305 < RW ≤ 1 760

1,81

0,63

0,13

—

0,090

—

0,075

0,235

—

0,295

0,0050

0,0050

—

6,0 × 1011

III, 1.1.2014

1 760 < RW

2,27

0,74

0,16

—

0,108

—

0,082

0,28

—

0,35

0,0050

0,0050

—

6,0 × 1011

N2

1.1.2014

 

2,27

0,74

0,16

—

0,108

—

0,082

0,28

—

0,35

0,0050

0,0050

—

6,0 × 1011

Euro 6

M (63)

1.9.2015

Kaikki

1,0

0,50

0,10

—

0,068

—

0,06

0,08

—

0,17

0,0045

0,0045

6,0 × 1011

6,0 × 1011

N1  (64)

I, 1.9.2015

RW ≤ 1 305

1,0

0,50

0,10

—

0,068

—

0,06

0,08

—

0,17

0,0045

0,0045

6,0 × 1011

6,0 × 1011

II, 1.9.2016

1 305 < RW ≤ 1 760

1,81

0,63

0,13

—

0,090

—

0,075

0,105

—

0,195

0,0045

0,0045

6,0 × 1011

6,0 × 1011

III, 1.9.2016

1 760 < RW

2,27

0,74

0,16

—

0,108

—

0,082

0,125

—

0,215

0,0045

0,0045

6,0 × 1011

6,0 × 1011

N2

1.9.2016

 

2,27

0,74

0,16

—

0,108

—

0,082

0,125

—

0,215

0,0045

0,0045

6,0 × 1011

6,0 × 1011


Taulukko 2

Raja-arvot raskaille hyötyajoneuvoille – vakiotilainen kuormavastetestisykli

 

Soveltamisen alkamisen ajankohta

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivedyt (g/kWh)

Hiilivetyjen kokonaispäästöt (g/kWh)

Typen oksidit (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

Savu

(m– 1)

B2 (”EURO V”) (65)

1.10.2009

1,5

0,46

—

2,0

0,02

0,5

”EURO VI” (66)

31.12.2013

1,5

—

0,13

0,40

0,010

—


Taulukko 3

Raja-arvot raskaille hyötyajoneuvoille – muuttuvatilainen testisykli

 

Soveltamisen alkamisen ajankohta  (*2)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivetyjen kokonaispäästöt (g/kWh)

Muut hiilivedyt kuin metaani (g/kWh)

Metaani  (67) (g/kWh)

Typen oksidit (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)  (68)

B2 ”EURO V” (69)

1.10.2009

4,0

—

0,55

1,1

2,0

0,030

”EURO VI” (CI) (70)

31.12.2013

4,0

0,160

—

—

0,46

0,010

”EURO VI” (PI) (70)

31.12.2013

4,0

—

0,160

0,50

0,46

0,010

Huomautus: PI = ottomoottorit CI = puristussytytysmoottorit.


Taulukko 4

Raja-arvot liikkuviin työkoneisiin ja maatalous- ja metsätaloustraktoreihin tarkoitetuille dieselmoottoreille (vaihe IIIB)

Nettoteho (P) (kW)

Soveltamisen alkamisen ajankohta  (*3)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivedyt (g/kWh)

Typen oksidit (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

130 ≤ P ≤ 560

31.12.2010

3,5

0,19

2,0

0,025

75 ≤ P < 130

31.12.2011

5,0

0,19

3,3

0,025

56 ≤ P < 75

31.12.2011

5,0

0,19

3,3

0,025

37 ≤ P < 56

31.12.2012

5,0

4,7 (71)

4,7 (71)

0,025


Taulukko 5

Raja-arvot liikkuviin työkoneisiin ja maatalous- ja metsätaloustraktoreihin tarkoitetuille dieselmoottoreille (vaihe IV)

Nettoteho (P) (kW)

Soveltamisen alkamisen ajankohta  (*4)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivedyt (g/kWh)

Typen oksidit (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

130 ≤ P ≤ 560

31.12.2013

3,5

0,19

0,4

0,025

56 ≤ P < 130

31.12.2014

5,0

0,19

0,4

0,025


Taulukko 6

Raja-arvot liikkuviin työkoneisiin tarkoitetuille kipinäsytytysmoottoreille

Kannettavat moottorit

Sylinteritilavuus (cm3)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh)  (72)

tilavuus < 20

805

50

20 ≤ tilavuus < 50

805

50

tilavuus ≥ 50

603

72

Muut kuin kannettavat moottorit

Sylinteritilavuus (cm3)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh)

tilavuus < 66

610

50

66 ≤ tilavuus < 100

610

40

100 ≤ tilavuus < 225

610

16,1

tilavuus ≥ 225

610

12,1

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 7

Raja-arvot vetureiden käyttövoimana käytettäville moottoreille

Nettoteho (P) (kW)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivedyt (g/kWh)

Typen oksidit (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

130 < P

3,5

0,19

2,0

0,025

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 8

Raja-arvot moottorivaunujen käyttövoimana käytettäville moottoreille

Nettoteho (P) (kW)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

130 < P

3,5

4,0

0,025


Taulukko 9

Raja-arvot sisävesialusten käyttövoimana käytettäville moottoreille

Sylinteritilavuus (litraa sylinteriä kohti / kW)

Hiilimonoksidi (g/kWh)

Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh)

Hiukkaset (g/kWh)

tilavuus < 0,9

teho ≥ 37 kW

5,0

7,5

0,4

0,9 ≤ tilavuus < 1,2

5,0

7,2

0,3

1,2 ≤ tilavuus < 2,5

5,0

7,2

0,2

2,5 ≤ tilavuus < 5,0

5,0

7,2

0,2

5,0 ≤ tilavuus < 15

5,0

7,8

0,27

15 ≤ tilavuus < 20

teho < 3 300 kW

5,0

8,7

0,5

15 ≤ tilavuus < 20

teho > 3 300 kW

5,0

9,8

0,5

20 ≤ tilavuus < 25

5,0

9,8

0,5

25 ≤ tilavuus < 30

5,0

11,0

0,5

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattamien markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 10

Raja-arvot huviveneiden moottoreille

Moottorityyppi

CO (g/kWh)

CO = A + B/Pn N

Hiilivedyt (g/kWh)

Hiilivedyt = A + B/Pn N  (73)

NOx

g/kWh

Hiukkaset

g/kWh

A

B

n

A

B

n

2-tahti

150

600

1

30

100

0,75

10

Ei sov.

4-tahti

150

600

1

6

50

0,75

15

Ei sov.

Diesel

5

0

0

1,5

2

0,5

9,8

1

Lyhenne: Ei sov. = ei sovelleta.

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 11

Raja-arvot moottoripyöriä varten (> 50 cm3; > 45 km/h)

Moottorin koko

Raja-arvot

Moottoripyörä < 150 cm3

Hiilivedyt = 0,8 g/km

NOx = 0,15 g/km

Moottoripyörä > 150 cm3

Hiilivedyt = 0,3 g/km

NOx = 0,15 g/km

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 12

Raja-arvot mopoja varten (< 50 cm3; < 45 km/h)

 

Raja-arvot

CO g/km

Hiilivedyt + NOx (g/km)

II

1,0 (74)

1,2

Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.


Taulukko 13

Ottomoottoreilla varustetuissa ajoneuvoissa käytettävien kaupallisten polttoaineiden ympäristöperusteiset laatuvaatimukset – Tyyppi: Bensiini

Parametri

Yksikkö

Raja-arvot

Pienin

Suurin

Tutkimusoktaaniluku

 

95

—

Moottorin oktaaniluku

 

85

—

Höyrynpaine, kesäkausi (75)

kPa

—

60

Tislaus:

 

 

 

höyrystys 100 °C:ssa

% v/v

46

—

höyrystys 150 °C:ssa

% v/v

75

—

Hiilivetyanalyysi:

 

 

 

—

olefiinit

% v/v

—

18,0 (76)

—

aromaatit

 

—

35

—

bentseeni

 

—

1

Happipitoisuus

% m/m

—

3,7

Hapetetut johdannaiset:

 

 

 

—

Metanoli, stabilointiaineita on lisättävä

% v/v

—

3

—

Etanoli, stabilointiaineet voivat olla tarpeen

% v/v

—

10

—

Isopropyylialkoholi

% v/v

—

12

—

Tert-butyylialkoholi

% v/v

—

15

—

Isobutyylialkoholi

% v/v

—

15

—

Eetterit, joissa on vähintään 5 hiiliatomia molekyyliä kohti

% v/v

—

22

Muut hapetetut johdannaiset (77)

% v/v

—

15

Rikkipitoisuus

mg/kg

—

10


Taulukko 14

Dieselmoottoreilla varustetuissa ajoneuvoissa käytettävien kaupallisten polttoaineiden ympäristöperusteiset laatuvaatimukset – Tyyppi: Dieselpolttoaine

Parametri

Yksikkö

Raja-arvot

Pienin

Suurin

Setaaniluku

 

51

—

Tiheys 15 °C:ssa

kg/m3

—

845

Tislautumispiste: 95 %

°C

—

360

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

% m/m

—

8

Rikkipitoisuus

mg/kg

—

10

B.   Kanada

12.

Polttoaineista ja liikkuvista lähteistä peräisin olevia päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat:

a)

Passenger Automobile and Light Truck Greenhouse Gas Emission Regulations, SOR/2010-201;

b)

Marine Spark-Ignition Engine, Vessel and Off-Road Recreational Vehicle Emission Regulations, SOR/2011-10;

c)

Renewable Fuels Regulations, SOR/2010-189;

d)

Regulations for the Prevention of Pollution from Ships and for Dangerous Chemicals, SOR/2007-86;

e)

Off-Road Compression-Ignition Engine Emission Regulations, SOR/2005-32;

f)

On-Road Vehicle and Engine Emission Regulations, SOR/2003-2;

g)

Off-Road Small Spark-Ignition Engine Emission Regulations, SOR/2003-355;

h)

Sulphur in Diesel Fuel Regulations, SOR/2002-254;

i)

Gasoline and Gasoline Blend Dispensing Flow Rate Regulations SOR/2000-43;

j)

Sulphur in Gasoline Regulations, SOR/99-236;

k)

Benzene in Gasoline Regulations, SOR/97-493;

l)

Gasoline Regulations, SOR/90-247;

m)

Federal Mobile PCB Treatment and Destruction Regulations, SOR/90-5;

n)

Environmental Code of Practice for Aboveground and Underground Storage Tank Systems Containing Petroleum and Allied Petroleum Products;

o)

Canada-Wide Standards for Benzene, Phase 2;

p)

Environmental Guidelines for Controlling Emissions of Volatile Organic Compounds from Aboveground Storage Tanks. PN 1180;

q)

Environmental Code of Practice for Vapour Recovery in Gasoline Distribution Networks. PN 1057;

r)

Environmental Code of Practice for Light Duty Motor Vehicle Emission Inspection and Maintenance Programs – 2nd Edition. PN 1293;

s)

Joint Initial Actions to Reduce Pollutant Emissions that Contribute to Particulate Matter and Ground-level Ozone; sekä

t)

Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid Waste Incinerators. PN 1085.

C.   Amerikan yhdysvallat

13.

Liikkuvista lähteistä peräisin olevien päästöjen valvontaohjelman täytäntöönpano kevyitä hyötyajoneuvoja, kevyitä kuorma-autoja, raskaita hyötyajoneuvoja ja polttoaineita varten puhdasta ilmaa koskevan asetuksen (Clean Air Act) 202 (a), 202 (g) ja 202 (h) kohdan edellyttämällä tavalla siten, kuin asetus on pantu täytäntöön seuraavilla määräyksillä:

a)

Registration of fuels and fuel additives – 40 C.F.R Part 79;

b)

Regulation of fuels and fuel additives – 40 C.F.R Part 80, including: Subpart A – general provisions; Subpart B – controls and prohibitions; Subpart D – reformulated gasoline; Subpart H – gasoline sulphur standards; Subpart I – motor vehicle diesel fuel; non-road, locomotive, and marine diesel fuel; and ECA marine fuel; Subpart L – gasoline benzene; sekä

c)

Control of emissions from new and in-use highway vehicles and engines – 40 C.F.R Part 85 and Part 86.

14.

Liikkuvia työkoneita koskevat normit määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Fuel sulphur standards for non-road diesel engines – 40 C.F.R Part 80, Subpart I;

b)

Aircraft engines – 40 C.F.R Part 87;

c)

Exhaust emission standards for non-road diesel engines – Tier 2 and 3; 40 C.F.R Part 89;

d)

Non-road compression-ignition engines – 40 C.F.R Part 89 and Part 1039;

e)

Non-road and marine spark-ignition engines – 40 C.F.R Part 90, Part 91, Part 1045, and Part 1054;

f)

Locomotives – 40 C.F.R Part 92 and Part 1033;

g)

Marine compression-ignition engines – 40 C.F.R Part 94 and Part 1042;

h)

New large non-road spark-ignition engines – 40 C.F.R Part 1048;

i)

Recreational engines and vehicles – 40 C.F.R Part 1051;

j)

Control of evaporative emissions from new and in-use non-road and stationary equipment – 40 C.F.R. Part 1060;

k)

Engine testing procedures – 40 C.F.R Part 1065; sekä

l)

General compliance provisions for non-road programs – 40 C.F.R Part 1068.”

V.   Liite IX

1.

Poistetaan 6 kappaleen viimeinen virke.

2.

Poistetaan 9 kappaleen viimeinen virke.

3.

Poistetaan huomautus 1.

W.   Liite X

1.

Lisätään uusi liite X seuraavasti:

”

LIITE X

Kiinteistä lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen raja-arvot

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

2.

Vain tässä osassa ’pölyllä’ ja ’kokonaisleijumalla’ (TSP) tarkoitetaan niiden muodoltaan, rakenteeltaan ja tiheydeltään kaikenlaisten hiukkasten massaa, jotka ovat levinneet kaasufaasissa näytteenottopaikan olosuhteissa ja jotka voidaan kerätä suodattamalla tietyin edellytyksin, kun analysoitavasta kaasusta on otettu edustava näyte, ja jotka jäävät suodattimen yläpuolelle ja suodattimeen tietyissä olosuhteissa suoritetun kuivauksen jälkeen.

3.

Tämän osan soveltamiseksi ’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa olevaa pölyn ja/tai kokonaisleijuman määrää, joka ei saa ylittyä. Jollei toisin ilmoiteta, raja-arvo lasketaan epäpuhtauden massana poistokaasujen tilavuutta kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuusolosuhteissa 273,15 K, 101,3 kPa). Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä taulukoissa kutakin lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus poistokaasujen sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on kielletty. Laitteiston käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta huomioon.

4.

Päästöjä tarkkaillaan kaikissa tapauksissa mittauksilla tai laskelmilla, joilla päästään vähintään samaan tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan luettuina. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Kun tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys- tai laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa.

5.

Pilaavien aineiden valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava ISO-standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot.

6.

Jäljempänä 7 kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset:

a)

Sopimuspuoli voi saada poikkeuksen 7 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta seuraavissa tapauksissa:

i)

Kyseessä on tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava savukaasun puhdistuslaitteella;

ii)

Kyseessä on olemassa oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

b)

Jos polttolaitosta laajennetaan vähintään 50 MWth:n verran, 7 kappaleessa määriteltyjä päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen laajennusosaan, johon muutos vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen olemassa olevan osan ja uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna keskiarvona;

c)

Sopimuspuolet varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä;

d)

Jos kyseessä on kahta tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos, päästöjen raja-arvo määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen raja-arvojen painotettuna keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon perusteella.

7.

Polttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth  (6):

Taulukko 1

Polttolaitosten pölypäästöjen raja-arvot  (78)

Polttoaine-tyyppi

Lämpöteho (MWth)

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)  (79)

Kiinteät polttoaineet

50–100

Uudet laitokset:

 

20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

20 (biomassa, turve)

Olemassa olevat laitokset:

 

30 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

30 (biomassa, turve)

100–300

Uudet laitokset:

 

20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

20 (biomassa, turve)

Olemassa olevat laitokset:

 

25 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

20 (biomassa, turve)

> 300

Uudet laitokset:

 

10 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

20 (biomassa, turve)

Olemassa olevat laitokset:

 

20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet)

 

20 (biomassa, turve)

Nestemäiset polttoaineet

50–100

Uudet laitokset:

20

Olemassa olevat laitokset:

 

30 (yleensä)

 

50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa)

Nestemäiset polttoaineet

100–300

Uudet laitokset:

20

Olemassa olevat laitokset:

 

25 (yleensä)

 

50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa)

> 300

Uudet laitokset:

10

Olemassa olevat laitokset:

 

20 (yleensä)

 

50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa)

Maakaasu

> 50

5

Muut kaasut

> 50

10

30 (niiden terästeollisuuden tuottamien kaasujen osalta, joita voidaan käyttää muualla)

8.

Öljyn- ja kaasunjalostamot:

Taulukko 2

Öljyn- ja kaasunjalostamojen pölypäästöjen raja-arvot

Päästölähde

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

FCC-regeneraattorit

50

9.

Sementtiklinkkerin tuotanto:

Taulukko 3

Sementin tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot  (80)

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Sementtilaitokset, uunit, klinkkerimyllyt ja -jäähdyttimet

20

10.

Kalkin tuotanto:

Taulukko 4

Kalkin tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot  (81)

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Kalkkiuunin poltto

20 (82)

11.

Metallien tuotanto ja jalostus:

Taulukko 5

Raakaraudan ja -teräksen tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

Toiminto ja kapasiteetin raja-arvo

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Sintrauslaitokset

50

Pelletointilaitokset

20 murskaamisen, hionnan ja kuivaamisen osalta

15 kaikkien muiden prosessin vaiheiden osalta

Masuunit: Ilmankuumentimet (> 2,5 tonnia/tunti)

10

Happipuhallusteräksen valmistus ja valaminen (> 2,5 tonnia/tunti)

30

Teräksen valmistus valokaariuuneilla ja valaminen (> 2,5 tonnia/tunti)

15 (olemassa olevat)

5 (uudet)

Taulukko 6

Rautasulatoista peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

Toiminto ja kapasiteetin raja-arvo

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Rautasulatot (> 20 tonnia/päivä):

—

kaikki uunit (kupoli-, induktio- ja kiertouunit)

—

kaikki valumuotit (vahamuotit, pysyvät)

20

Kuuma- ja kylmävalssaus

20

50, jos letkusuodinta ei voida käyttää kaasujen kosteuden vuoksi

Taulukko 7

Muiden kuin rautametallien tuotannosta ja jalostuksesta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3) (päivittäinen)

Muiden kuin rautametallien jalostus

20

12.

Lasin tuotanto:

Taulukko 8

Lasin tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot  (83)

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Uudet laitokset

20

Olemassa olevat laitokset

30

13.

Sellun tuotanto:

Taulukko 9

Sellun tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3) (vuosittainen keskiarvo)

Apukattila

40 käytettäessä nestemäisiä polttoaineita (happipitoisuus 3 %)

30 käytettäessä kiinteitä polttoaineita (happipitoisuus 6 %)

Soodakattila ja kalkkiuuni

50

14.

Jätteenpoltto:

Taulukko 10

Jätteenpoltosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Kunnalliset jätteenpolttolaitokset (> 3 tonnia/tunti)

10

Vaarallisten jätteiden ja sairaanhoidon jätteiden polttolaitokset (> 1 tonni/tunti)

10

Huomautus: Hapen viitepitoisuus: 11 prosenttia kuivapainosta.

15.

Titaanidioksidin tuotanto:

Taulukko 11

Titaanioksidin tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot

 

Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m3)

Sulfaattiprosessi, kokonaispäästöt

50

Kloridiprosessi, kokonaispäästöt

50

Huomautus: Laitoksessa oleviin vähäisiin päästölähteisiin voidaan soveltaa raja-arvoa 150 mg/m3.

16.

Polttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on < 50 MWth:

Tämä kappale on luonteeltaan suositus, ja siinä kuvataan toimenpiteet, joita voidaan toteuttaa, mikäli sopimuspuoli katsoo niiden olevan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hiukkasten rajoittamiseksi:

a)

Pienpolttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on alle 500 kWth:

i)

Sellaisten uusien pienpolttolaitosten uunien ja kattiloiden, joiden nimellislämpöteho on alle 500 kWth, päästöjä voidaan vähentää soveltamalla

aa)

CEN-standardeissa (esim. EN 303-5) kuvattuja tuotestandardeja ja vastaavia Yhdysvaltojen ja Kanadan tuotestandardeja. Tällaisia tuotestandardeja soveltavat valtiot voivat määritellä kansallisia lisävaatimuksia ottaen huomioon kondensoituvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen ilmassa olevien hiukkasten muodostumista lisäävän vaikutuksen; tai

bb)

ympäristömerkkien vaatimuksia, joissa määritellyt suorituskykykriteerit ovat yleensä tiukemmat kuin EN-tuotestandardien tai kansallisten säännösten tehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset.

Taulukko 12

Yhdessä tuotestandardien kanssa käytettävät suositellut raja-arvot pölypäästöille kiinteitä polttoaineita käyttävistä uusista polttolaitoksista, joiden nimellislämpöteho on alle 500 kWth

 

Pöly (mg/m3)

Avoimet/umpinaiset tulisijat ja puu-uunit

75

Halkokattilat (lämmönvaraajalla)

40

Pellettiuunit ja -kattilat

50

Muita kiinteitä polttoaineita kuin puuta käyttävät uunit ja kattilat

50

Automaattiset polttolaitokset

50

Huomautus: Hapen viitepitoisuus on 13 prosenttia.

ii)

Olemassa olevien pienpolttouunien ja -kattiloiden päästöjä voidaan pienentää seuraavilla ensisijaisilla toimenpiteillä:

aa)

tiedotetaan yleisesti ja toteutetaan tietoisuutta valistusohjelmia seuraavista seikoista:

—

uunien ja kattiloiden asianmukainen käyttö;

—

ainoastaan käsittelemättömän puun polttaminen;

—

asianmukaiset puun kosteudenpoistomenetelmät.

bb)

laaditaan ohjelma, jolla edistetään vanhimpien olemassa olevien kattiloiden ja uunien korvaamista nykyaikaisilla laitteilla; tai

cc)

asetetaan velvoite vaihtaa vanhat laitteet tai jälkiasentaa niihin nykyaikaista tekniikkaa.

b)

Muut kuin pienpolttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on 100 kWth–1 MWth:

Taulukko 13

Suositellut raja-arvot pölypäästöille kattiloista ja prosessiuuneista, joiden nimellislämpöteho on 100 kWth–1 MWth

 

Pöly (mg/m3)

Kiinteät polttoaineet 100–500 kWth

Uudet laitokset

50

Olemassa olevat laitokset

150

Kiinteät polttoaineet 500 kWth–1 MWth

Uudet laitokset

50

Olemassa olevat laitokset

150

Huomautus: Hapen viitepitoisuus on puun, muun kiinteän biomassan ja turpeen osalta 13 prosenttia ja kivihiilen, ruskohiilen ja muiden fossiilisten kiinteiden polttoaineiden osalta 6 prosenttia.

c)

Polttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on 1–50 MWth:

Taulukko 14

Suositellut raja-arvot pölypäästöille kattiloista ja prosessiuuneista, joiden nimellislämpöteho on 1 MWth–50 MWth

 

Pöly (mg/m3)

Kiinteät polttoaineet > 1–5 MWth

Uudet laitokset

20

Olemassa olevat laitokset

50

Kiinteät polttoaineet > 5–50 MWth

Uudet laitokset

20

Olemassa olevat laitokset

30

Nestemäiset polttoaineet > 1–5 MWth

Uudet laitokset

20

Olemassa olevat laitokset

50

Nestemäiset polttoaineet > 5–50 MWth

Uudet laitokset

20

Olemassa olevat laitokset

30

Huomautus: Hapen viitepitoisuus on puun, muun kiinteän biomassan ja turpeen osalta 11 prosenttia; kivihiilen, ruskohiilen ja muiden fossiilisten kiinteiden polttoaineiden osalta 6 prosenttia; ja nestemäisten polttoaineiden, nestemäiset biopolttoaineet mukaan luettuna, osalta 3 prosenttia.

B.   Kanada

17.

Kiinteistä lähteistä peräisin olevia hiukkaspäästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä alla a–h kohdassa luetellut asiakirjat: Raja-arvot voidaan ilmaista hiukkasina tai kokonaisleijumana. Kokonaisleijumalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 100 μm:

a)

Secondary Lead Smelter Release Regulations, SOR/91-155;

b)

Environmental Code of Practice for Base Metals Smelters and Refineries;

c)

New Source Emission Guidelines for Thermal Electricity Generation;

d)

Environmental Code of Practice for Integrated Steel Mills (EPS 1/MM/7);

e)

Environmental Code of Practice for Non-Integrated Steel Mills (EPS 1/MM/8);

f)

Emission Guidelines for Cement Kilns. PN 1284;

g)

Joint Initial Actions to Reduce Pollutant Emissions that Contribute to Particulate Matter and Ground-level Ozone; sekä

h)

Performance testing of solid-fuel-burning heating appliances, Canadian Standards Association, B415. 1-10.

C.   Amerikan yhdysvallat

18.

Seuraaviin lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen raja-arvot sekä luokat, joihin niitä sovelletaan, määritetään seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Steel Plants: Electric Arc Furnaces – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AA and Subpart AAa;

b)

Small Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA;

c)

Kraft Pulp Mills – 40 C.F.R. Part 60, Subpart BB;

d)

Glass Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart CC;

e)

Electric Utility Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart D and Subpart Da;

f)

Industrial-Commercial-Institutional Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db and Subpart Dc;

g)

Grain Elevators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart DD;

h)

Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ea, and Subpart Eb;

i)

Hospital/Medical/Infectious Waste Incinerators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec;

j)

Portland Cement – 40 C.F.R. Part 60, Subpart F;

k)

Lime Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart HH;

l)

Hot Mix Asphalt Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart I;

m)

Stationary Internal Combustion Engines: Compression Ignition – 40 C.F.R. Part 60, Subpart IIII;

n)

Petroleum Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J and Subpart Ja;

o)

Secondary Lead Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart L;

p)

Metallic Minerals Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart LL;

q)

Secondary Brass and Bronze – 40 C.F.R. Part 60, Subpart M;

r)

Basic Oxygen Process Furnaces – 40 C.F.R. Part 60, Subpart N;

s)

Basic Process Steelmaking Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Na;

t)

Phosphate Rock Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart NN;

u)

Sewage Treatment Plant Incineration – 40 C.F.R. Part 60, Subpart O;

v)

Nonmetallic Minerals Processing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart OOO;

w)

Primary Copper Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart P;

x)

Ammonium Sulfate Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart PP;

y)

Wool Fiberglass Insulation – 40 C.F.R. Part 60, Subpart PPP;

z)

Primary Zinc Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Q;

aa)

Primary Lead Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart R;

bb)

Primary Aluminum reduction plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart S;

cc)

Phosphate Fertilizer Production – 40 C.F.R. Part 60, Subparts T, U, V, W, X;

dd)

Asphalt Processing and Asphalt Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart UU;

ee)

Calciners and Dryers in Mineral Industries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart UUU;

ff)

Coal Preparation Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Y;

gg)

Ferroalloy Production Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Z;

hh)

Residential Wood Heaters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAA;

ii)

Small Municipal Waste Combustors (after 11/30/1999) – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA;

jj)

Small Municipal Waste Combustors (before 11/30/1999) – 40 C.F.R. Part 60, Subpart BBBB;

kk)

Other Solid Waste Incineration Units (after 12/9/2004) – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EEEE;

ll)

Other Solid Waste Incineration Units (before 12/9/2004) – 40 C.F.R. Part 60, Subpart FFFF;

mm)

Stationary Compression Ignition Internal Combustion Engines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart IIII; sekä

nn)

Lead Acid BatteryManufacturing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KK.

19.

Haitallisia ilman epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen raja-arvot:

a)

Coke oven batteries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart L;

b)

Chrome Electroplating (major and Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart N;

c)

Secondary lead smelters – 40 C.F.R. Part 63, Subpart X;

d)

Phosphoric Acid Manufacturing Plants – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AA;

e)

Phosphate Fertilizers Production Plants – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BB;

f)

Magnetic Tape Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EE;

g)

Primary Aluminum– 40 C.F.R. Part 63, Subpart L;

h)

Pulp and paper II (combustion) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MM;

i)

Mineral wool manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DDD;

j)

Hazardous waste combustors – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEE;

k)

Portland cement manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLL;

l)

Wool fiberglass manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart NNN;

m)

Primary copper – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQ;

n)

Secondary aluminum – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRR;

o)

Primary lead smelting – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTT;

p)

Petroleum refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUU;

q)

Ferroalloys production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XXX;

r)

Lime manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AAAAA;

s)

Coke Ovens: Pushing, Quenching, and Battery Stacks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCCC;

t)

Iron and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEE;

u)

Integrated iron and steel manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFF;

v)

Site remediation – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGGGG;

w)

Miscellaneous coating manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HHHHH;

x)

Asphalt Processing and Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLLLL;

y)

Taconite Iron Ore Processing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRRRR;

z)

Refractory products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSS;

aa)

Primary magnesium refining – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTTT;

bb)

Electric Arc Furnace Steelmaking Facilities – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYYY;

cc)

Iron and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart ZZZZZ;

dd)

Primary Copper Smelting Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEEE;

ee)

Secondary Copper Smelting Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFFF;

ff)

Primary Nonferrous Metals Area Sources: Zinc, Cadmium, and Beryllium – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGGGGG;

gg)

Lead Acid Battery Manufacturing (Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPPPP;

hh)

Glass manufacturing (area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSSS;

ii)

Secondary Nonferrous Metal Smelter (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTTTT;

jj)

Chemical Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVVVV;

kk)

Plating and Polishing Operations (Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWWWW;

ll)

Area Source Standards for Nine Metal Fabrication and Finishing Source Categories – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XXXXXX;

mm)

Ferroalloys Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYYYY;

nn)

Aluminum, Copper, and Nonferrous Foundries (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart ZZZZZZ;

oo)

Asphalt Processing and Roofing Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AAAAAAA;

pp)

Chemical Preparation (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BBBBBBB;

qq)

Paints and Allied Products Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCCCCC;

rr)

Prepared animal feeds manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DDDDDDD; sekä

ss)

Gold Mine Ore Processing and Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEEEE.
”

X.   Liite XI

Lisätään uusi liite XI seuraavasti:

”

LIITE XI

Tuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia koskevat raja-arvot

1.

Osaa A sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin.

A.   Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja Amerikan yhdysvallat

2.

Tämä osa koskee orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen (VOC-yhdisteiden) rajoittamista.

3.

Tämän liitteen osassa A tarkoitetaan:

a)

’aineilla’ mitä hyvänsä kiinteässä tai nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa olevia kemiallisia alkuaineita tai niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnollisessa tilassa tai sellaisina kuin teollisuus niitä tuottaa;

b)

’seoksella’ seoksia tai liuoksia, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta;

c)

’orgaanisella yhdisteellä’ yhdistettä, joka sisältää alkuaineista ainakin hiiltä ja yhtä tai useampaa seuraavista: vety, happi, rikki, fosfori, pii, typpi tai jokin halogeeni, lukuun ottamatta hiilen oksideja ja epäorgaanisia karbonaatteja ja bikarbonaatteja;

d)

’haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä’ (VOC-yhdisteellä) orgaanista yhdistettä, jonka alkukiehumispiste normaali-ilmanpaineessa 101,3 kPa mitattuna on enintään 250 °C,

e)

’VOC-pitoisuudella’ haihtuvien orgaanisten yhdisteiden massaa ilmaistuna grammoina litrassa (g/l) siinä muodossa kuin se on käyttövalmiina tuotteena. VOC-pitoisuuden osana ei pidetä sellaisten jossakin tuotteessa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden massaa, jotka kuivattaessa reagoivat kemiallisesti muodostaakseen osan pinnoitteesta/maalista;

f)

’orgaanisella liuottimella’ VOC-yhdistettä, jota käytetään sellaisenaan tai yhdessä muiden aineiden kanssa raaka-aineiden, tuotteiden tai jäteaineiden liuottamiseen tai ohentamiseen tai jota käytetään puhdistusaineena epäpuhtauksien liuottamiseen tai dispergointiaineena, viskositeetin säätäjänä, pintajännityksen säätäjänä, pehmittimenä tai säilöntäaineena;

g)

’pinnoitteella/maalilla’ seosta, jota käytetään antamaan pinnalle kalvo, jolla on koristava, suojaava tai muu käyttötarpeen mukainen vaikutus, mukaan luettuina kaikki orgaaniset liuottimet sekä seokset, jotka sisältävät niiden asianmukaisen käytön kannalta välttämättömiä orgaanisia liuottimia;

h)

’kalvolla’ yhtenäistä päällystekerrosta, joka saadaan aikaan levittämällä yksi tai useampia kerroksia pinnalle;

i)

’vesiohenteisella maalilla/pinnoitteella’ (VO) maalia/pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään vedellä;

j)

’liuotinohenteisella maalilla/pinnoitteella’ (LO) maalia/pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään orgaanisella liuottimella;

k)

’markkinoille saattamisella’ asettamista kolmansien osapuolten saataville maksua vastaan tai maksutta. Maahantuontia sopimuspuolten tullialueelle pidetään tämän liitteen soveltamiseksi markkinoille saattamisena.

4.

’Maaleilla ja lakoilla’ tarkoitetaan jäljempänä olevissa alaluokissa lueteltuja tuotteita aerosoleja lukuun ottamatta. Ne ovat pinnoitteita, joita käytetään rakennuksiin, niiden koristeisiin ja kiinteisiin kalusteisiin sekä rakennuksiin liittyviin rakenteisiin toiminnallisessa, somistamis- ja suojaamistarkoituksessa.

a)

’Sisäseinien ja -kattojen himmeillä maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisäseinien ja -kattojen maalaamiseen ja pinnoittamiseen ja joiden kiiltoarvo on enintään 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla.

b)

’Sisäseinien ja -kattojen kiiltävillä maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisäseinien ja -kattojen maalaamiseen ja pinnoittamiseen ja joiden kiiltoarvo on yli 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla.

c)

’Mineraalialustaisten julkisivujen maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja pinnoitteita, jotka on tarkoitettu ulkokäyttöön rapattujen, betonisten, tiili- tai kipsiseinien maalaamiseen ja pinnoittamiseen.

d)

’Sisä- ja ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maaleilla puu-, metalli- tai muovipinnoille’ tarkoitetaan maaleja, jotka on tarkoitettu sisä- ja ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maalaamiseen ja jotka muodostavat peittävän kalvon. Nämä maalit on tarkoitettu joko puu-, metalli- tai muovipinnoille. Tähän alaluokkaan kuuluvat pohja- ja välimaalit.

e)

’Sisä- ja ulkolakoilla ja kuultavilla pintakäsittelyaineilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisä- ja ulkovarusteiden pinnoittamiseen, jotka muodostavat läpikuultavan tai puoliksi läpikuultavan kalvon ja joita käytetään puun, metallin ja muovin koristamiseen ja suojaamiseen. Tähän alaluokkaan kuuluvat myös peittävät puunsuojat. Peittävillä puunsuojilla tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään puun koristamiseen ja suojaamiseen ja jotka muodostavat peittävän, säänkestävän kalvon standardin EN 927-1 mukaisesti (osittain mittapysyvä luokka).

f)

Erittäin ohutkalvoisilla puunsuojilla tarkoitetaan puunsuojia, joiden muodostaman kalvon keskimääräinen paksuus on standardin EN 927-1:1996 mukaisesti alle 5 μm standardin ISO 2808: 1997 menetelmän 5A mukaisesti mitattuna.

g)

’Pohjamaaleilla’ tarkoitetaan maaleja, joilla on tiivistäviä ja/tai eristäviä ominaisuuksia ja jotka on tarkoitettu puupintojen tai seinien ja kattojen maalaamiseen.

h)

’Pohjustusaineilla’ tarkoitetaan pintakäsittelyaineita, jotka on tarkoitettu sitomaan ja lujittamaan jauhomaista alustaa tai lisäämään vedenhylkivyyttä ja/tai suojaamaan puuta sinistymiseltä.

i)

’Yksikomponenttisilla erikoispinnoitteilla’ tarkoitetaan erikoispinnoitteita, jotka perustuvat kalvon muodostavaan materiaaliin. Ne on tarkoitettu sovelluksiin, jotka vaativat erityisiä ominaisuuksia, kuten muovien pohja- ja pintamaalaukseen, rautapitoisten alustojen pohjamaalaukseen, reaktiivisten metallien kuten sinkin ja alumiinin pohjamaalaukseen, korroosionestomaalaukseen, lattioiden pinnoitukseen puu ja sementti mukaan luettuina, graffitilta suojaamiseen, palonestoon sekä kohteisiin, joiden on täytettävä elintarvike- ja juomateollisuuden tai terveydenhuollon hygieniavaatimukset.

j)

’Kaksikomponenttisilla erikoispinnoitteilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joilla on sama käyttötarkoitus kuin yksikomponenttisilla erikoispinnoitteilla ja joihin lisätään toinen komponentti (esimerkiksi tertiäärisiä amiineja) ennen käyttöä.

k)

’Moniväripinnoitteilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joilla saadaan aikaan kaksisävyinen tai monivärivaikutelma yhdellä käsittelykerralla.

l)

’Koristemaaleilla tarkoitetaan maaleja’, jotka on suunniteltu antamaan erityinen esteettinen vaikutelma erityisellä tavalla esikäsitellyille ja -maalatuille alustoille tai massoille ja joita käsitellään myöhemmin erilaisilla välineillä kuivumisen aikana.

5.

’Ajoneuvojen korjausmaalaustuotteilla’ tarkoitetaan jäljempänä olevissa alaluokissa lueteltuja tuotteita. Niitä käytetään maantieajoneuvojen tai niiden osien maalaamisessa, joka suoritetaan osana ajoneuvojen korjausta, entistämistä tai koristemaalausta muualla kuin tuotantolaitoksissa. Tässä suhteessa ’maantieajoneuvolla’ tarkoitetaan tieliikenteeseen tarkoitettua, keskeneräistä tai valmistuvaa vähintään nelipyöräistä moottoriajoneuvoa, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h, ja sen perävaunuja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja, maa- ja metsätaloustraktoreita ja liikkuvia koneita.

a)

’Esikäsittely- ja puhdistusaineilla’ tarkoitetaan tuotteita, jotka on tarkoitettu vanhojen maalien ja pinnoitteiden sekä ruosteen poistamiseen mekaanisesti tai kemiallisesti tai muodostamaan tartuntapohja maaleille ja pinnoitteille.

i)

Esikäsittelytuotteiden piiriin kuuluvat ruiskupuhdistusaineet (aineet, joita käytetään ruiskujen ja muiden välineiden puhdistukseen), maalinpoistoaineet, rasvanpoistoaineet (myös muovien käsittelyyn tarkoitetut antistaattiset aineet) sekä silikoninpoistoaineet.

ii)

’Esipuhdistusaineilla’ tarkoitetaan tuotteita, joilla poistetaan pinnan epäpuhtaudet esikäsittelyvaiheessa ja ennen pinnoitusmateriaalien levittämistä.

b)

’Täytetasoitteilla/kiteillä’ tarkoitetaan jähmeitä valmisteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi pinnan suurten epätasaisuuksien täyttämiseen ennen hiomamaalin/pintatasoitteen levittämistä.

c)

’Pohjamaaleilla’ tarkoitetaan maaleja, jotka ruiskutetaan paljaalle metallille tai vanhalle pinnoitteelle korroosiosuojaksi ennen pohja-/hiomamaalin levittämistä.

i)

’Hiomamaaleilla/pintatasoitteilla’ tarkoitetaan maaleja, jotka levitetään juuri ennen pintamaalia korroosiosuojaksi pintamaalin tarttumisen varmistamiseksi ja yhtenäisen pinnan muodostumisen edistämiseksi täyttämällä pinnan pienet epätasaisuudet.

ii)

’Yleisillä metallipohjamaaleilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään pohjamaaleina, kuten tartuntamaaleja, tiivistys- ja eristyspinnoitteita, hiomamaaleja, pohjamaaleja, muovipinnoille tarkoitettuja pohjamaaleja, märkää-märälle-hiomamaaleja, ei-hiottavia tasoitteita ja kittejä sekä ruiskutasoitteita ja -kittejä.

iii)

’Happopohjamaaleilla’ tarkoitetaan maaleja, jotka sisältävät vähintään 0,5 painoprosenttia fosforihappoa ja jotka ruiskutetaan suoraan paljaille metallipinnoille suojaamaan korroosiolta ja edistämään tarttumista, maaleja, joita käytetään hitsattavina pohjamaaleina, sekä galvanoitujen ja sinkkipintojen peittaamisliuoksia.

d)

’Pintamaaleilla’ tarkoitetaan pigmentoituja pinnoitteita, jotka antavat yksi- tai monikerrosmaaleina kiiltoa ja kestävyyttä. Niihin kuuluvat kaikki tähän tarkoitukseen käytettävät tuotteet, kuten massat ja kirkaslakat.

i)

’Massoilla’ tarkoitetaan pigmentoituja pinnoitteita, joiden tehtävänä on antaa pinnalle värisävy ja haluttu optinen vaikutelma mutta joilla ei saada aikaan kiiltoa tai rakenteen kestävyyttä.

ii)

’Kirkaslakoilla’ tarkoitetaan läpikuultavia pinnoitteita, joilla saadaan aikaan lopullinen kiilto ja rakenteen kestävyys.

e)

’Erikoispinnoitteilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään pintamaaleina ja joilla saadaan aikaan erityisiä ominaisuuksia kuten metallin- tai helmiäishohtoinen vaikutelma yhdellä kerroksella, erityisen kestäviä tavallisia (ei-metallinhohtoisia) pintamaaleja ja kirkaslakkoja (esimerkiksi naarmunkestävät, fluoria sisältävät kirkaslakat), heijastavia massoja, teksturoituja maaleja (esimerkiksi vasaralakka), liukumisenestomaaleja, alustamassoja, kiveniskumaaleja ja korin sisämaaleja sekä kaikenlaisia aerosoleja.

6.

Sopimuspuolten on varmistettava, että tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, jotka saatetaan markkinoille niiden alueella, noudattavat taulukoissa 1 ja 2 määritettyjä VOC-pitoisuuden raja-arvoja. Sopimuspuolet voivat myöntää yksittäisiä lupia myydä ja ostaa tarkasti rajoitettuja määriä tuotteita, jotka eivät noudata tässä liitteessä vahvistettuja VOC-pitoisuuden raja-arvoja, sellaisten rakennusten ja vanhojen ajoneuvojen entistämistä ja ylläpitoa varten, joilla toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa. Sopimuspuolet voivat myös vapauttaa edellä mainittujen vaatimusten noudattamisesta tuotteet, jotka myydään käytettäväksi yksinomaan liitteen VI soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa, jotka toteutetaan rekisteröidyssä tai luvan saaneessa laitoksessa kyseisen liitteen mukaisesti.

Taulukko 1

Maalien ja lakkojen VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuus

Tuotteen alaluokka

Tyyppi

(g/l)  (*5)

Sisäseinien ja -kattojen himmeät maalit ja pinnoitteet (kiiltoarvo enintään 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla)

VO

30

LO

30

Sisäseinien ja -kattojen kiiltävät maalit ja pinnoitteet (kiiltoarvo yli 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla)

VO

100

LO

100

Mineraalialustaisten julkisivujen maalit ja pinnoitteet

VO

40

LO

430

Sisä- ja ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maalit puu- ja metallipinnoille

VO

130

LO

300

Sisä- ja ulkolakat ja kuultavat pintakäsittelyaineet, peittävät puunsuojat mukaan luettuina

VO

130

LO

400

Erittäin ohutkalvoiset puunsuojat

VO

130

LO

700

Pohjamaalit

VO

30

LO

350

Pohjustusaineet

VO

30

LO

750

Yksikomponenttiset erikoispinnoitteet

VO

140

LO

500

Kaksikomponenttiset erikoispinnoitteet tiettyyn käyttötarkoitukseen

VO

140

LO

500

Moniväripinnoitteet

VO

100

LO

100

Koristemaalit

VO

200

LO

200

Taulukko 2

Ajoneuvojen korjausmaalaustuotteiden VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuus

Tuotteen alaluokka

Maalit ja pinnoitteet

VOC (g/l)  (*6)

Esikäsittely- ja puhdistusaineet

Esikäsittely

850

Esipuhdistusaineet

200

Täytetasoite/kitti

Kaikki tyypit

250

Pohjamaalit

Hiomamaalit/pintatasoitteet ja yleiset metallipohjamaalit

540

Happopohjamaalit

780

Pintamaalit

Kaikki tyypit

420

Erikoispinnoitteet

Kaikki tyypit

840

B.   Kanada

7.

Kulutustavaroiden ja kaupallisten tuotteiden käytöstä peräisin olevia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat:

a)

VOC Concentration Limits for Architectural Coatings Regulations, SOR/2009-264;

b)

VOC Concentration Limits for Automotive Refinishing Products, SOR/2009-197;

c)

Regulations Amending the Prohibition of Certain Toxic Substances Regulations, 2005 (2-Methoxyethanol, Pentachlorobenzene and Tetrachlorobenzenes), SOR/2006-279;

d)

Federal Halocarbon Regulations, SOR/2003-289;

e)

Prohibition of Certain Toxic Substances Regulations, SOR/2003-99;

f)

Solvent Degreasing Regulations, SOR/2003-283;

g)

Tetrachloroethylene (Use in Dry Cleaning and Reporting Requirements) Regulations, SOR/2003-79;

h)

Order Adding Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian Environmental Protection Act, 1999;

i)

Notice with Respect to Certain Substances on the Domestic Substances List (DSL);

j)

Order Amending Schedule 1 to the Canadian Environmental Protection Act, 1999 (Miscellaneous Program);

k)

Ozone-depleting Substances Regulations, SOR/99-7;

l)

Proposed regulations for VOC Concentrations Limits for Certain Products;

m)

Proposed notice requiring the preparation and implementation of pollution prevention plans in respect of specified substances on Schedule 1 of the Canadian Environmental Protection Act, 1999, related to the resin and synthetic rubber manufacturing sector;

n)

Proposed notice requiring the preparation and implementation of pollution prevention plans in respect of specified substances on Schedule 1 of the Canadian Environmental Protection Act, 1999, implicated in the polyurethane and other foam sector (except polystyrene);

o)

Notice with Respect to Certain Hydrochlorofluorocarbons;

p)

Notice with Respect to Certain Substances on the Domestic Substances List (DSL); sekä

q)

Environmental Code of Practice for the Reduction of Solvent Emissions from Dry Cleaning Facilities. PN 1053.

C.   Amerikan yhdysvallat

8.

Haitallisia ilman epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot määritetään kulutustavaroiden ja kaupallisten tuotteiden osalta seuraavissa asiakirjoissa:

a)

Automobile refinish coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart B;

b)

Consumer products – 40 C.F.R. Part 59, Subpart C;

c)

Architectural coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart D; sekä

d)

Aerosol coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart E.
”

(1)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(2)  Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004 Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta 2010 varten rikin kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen, joka oli 16 013 000 tonnia rikkiä varten määritellyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen, Yhdysvaltojen 48 vierekkäisen osavaltion ja Columbian piirikunnan osalta. Tämä luku vastaa 14 527 000 tonnia.

(3)  Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004 Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta 2010 varten typen oksidien kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen, joka oli 6 897 000 tonnia typen oksideja varten määritellyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen, Connecticutin, Delawaren, Columbian piirikunnan, Illinoisin, Indianan, Kentuckyn, Mainen, Marylandin, Massachusettsin, Michiganin, New Hampshiren, New Jerseyn, New Yorkin, Ohion, Pennsylvanian, Rhode Islandin, Vermontin, Länsi-Virginian ja Wisconsinin osalta. Tämä luku vastaa 6 257 000 tonnia.

(4)  Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004 Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta 2010 varten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen, joka oli 4 972 000 tonnia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä varten määritellyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen, Connecticutin, Delawaren, District of Columbian, Illinoisin, Indianan, Kentuckyn, Mainen, Marylandin, Massachusettsin, Michiganin, New Hampshiren, New Jerseyn, New Yorkin, Ohion, Pennsylvanian, Rhode Islandin, Vermontin, Länsi-Virginian ja Wisconsinin osalta. Tämä luku vastaa 4 511 000 tonnia.

(5)  Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvioitu rikkipäästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta, mikäli se on sellaisen ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta rikkipäästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen. Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu, tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III.

(6)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(7)  Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvioitu rikkipäästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta, b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta rikkipäästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden ja c) Yhdysvaltojen liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta a sisällytetään taulukkoon, kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja kohtaa c tarjotaan tarkistukseksi liitteeseen III.

(8)  Maaperästä aiheutuvat päästöt eivät sisälly EU:n jäsenvaltioiden vuotta 2005 koskeviin arvioihin.

(9)  Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvio typen oksidien päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta, mikäli se on sellaisen ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta typen oksidien päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen. Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu, tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III.

(10)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(11)  Viljelykasvien tuotannosta ja viljelymailta peräisin olevat päästöt mukaan luettuna (NFR 4D).

(12)  Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvioitu typen oksidien päästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta typen oksidien päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden; ja c) Yhdysvaltojen liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta a sisällytetään taulukkoon, kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja kohtaa c tarjotaan tarkistukseksi liitteeseen III.

(13)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(14)  Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta, mikäli se on sellaisen ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen. Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu, tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III.

(15)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(16)  Viljelykasvien tuotannosta ja viljelymailta peräisin olevat päästöt mukaan luettuna (NFR 4D).

(17)  Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden; ja c) Yhdysvaltojen liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta a sisällytetään taulukkoon, kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja kohtaa c) tarjotaan tarkistukseksi liitteeseen III.

(18)  Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta hiukkaspäästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta, mikäli se on sellaisen ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta hiukkaspäästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen. Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu, tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III.

(19)  Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa.

(20)  Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta PM2,5-hiukkasten päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta PM2,5-hiukkasten päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen.”

(1)  Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa.

(21)  Päästöjen raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin:

—

laitokset, joissa palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn;

—

jälkipolttolaitokset, jotka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joita ei käytetä erillisinä polttolaitoksina;

—

katalyyttisia krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitokset;

—

laitokset, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi;

—

kemianteollisuudessa käytetyt reaktorit;

—

koksausuunit;

—

Cowperin uunit;

—

soodakattilat, joita käytetään selluntuotantolaitoksissa;

—

jätteenpolttouunit; sekä

—

diesel-, bensiini- tai kaasumoottorilla toimivat laitokset tai polttoturbiinilla toimivat laitokset polttoaineesta riippumatta

(22)  Hapen viitepitoisuus on 6 prosenttia kiinteiden ja 3 prosenttia nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta.

(23)  ’Kaasuöljy’ tarkoittaa CN-koodiin 2710 19 25, 2710 19 29, 2710 19 45 tai 2710 19 49 kuuluvaa raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, lukuun ottamatta meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, tai raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, lukuun ottamatta meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, josta vähintään 65 tilavuusprosenttia, mukaan luettuna hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ja vähintään 85 tilavuusprosenttia, mukaan luettuna hävikki, tislautuu 350 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. Dieselpolttoaineet, eli CN-koodiin 2710 19 41 kuuluvat kaasuöljyt, joita käytetään ajoneuvoissa, eivät kuulu tämän määritelmän piiriin. Liikkuvissa työkoneissa ja maataloustraktoreissa käytettävät polttoaineet eivät myöskään kuulu tämän määritelmän piiriin.

(24)  Rikin talteenottoaste on alkuainemuodossa olevaksi rikiksi muunnetun tuodun H2S:n osuuden vuotuinen keskiarvo.

(2)  Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa.

(25)  Päästöjen raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin:

—

laitokset, joissa palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn;

—

jälkipolttolaitokset, jotka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joita ei käytetä erillisinä polttolaitoksina;

—

katalyyttisia krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitokset;

—

laitokset, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi;

—

kemianteollisuudessa käytetyt reaktorit;

—

koksausuunit;

—

Cowperin uunit;

—

soodakattilat, joita käytetään selluntuotantolaitoksissa;

—

jätteenpolttouunit; sekä

—

diesel-, bensiini- tai kaasumoottorilla toimivat laitokset tai polttoturbiinilla toimivat laitokset polttoaineesta riippumatta.

(26)  Hapen viitepitoisuus on 6 prosenttia kiinteiden ja 3 prosenttia nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta.

(27)  Näitä raja-arvoja ei sovelleta alle 500 tuntia vuodessa toiminnassa oleviin hätätarkoituksessa käytettäviin kaasuturbiineihin.

(28)  Maakaasu on luonnossa esiintyvä metaani, jonka tilavuudesta on enintään 20 prosenttia reagoimattomia kaasuja ja muita aineosia.

(29)  75 mg/m3 seuraavissa tapauksissa, joissa kaasuturbiinin hyötysuhde määritetään ISO-olosuhteissa:

—

sähköä ja lämpöä yhdistetysti tuottavissa järjestelmissä käytetyt kaasuturbiinit, joiden kokonaishyötysuhde on yli 75 prosenttia;

—

yhdistetyn syklin laitoksissa (CCGT) käytetyt kaasuturbiinit, joiden keskimääräinen vuosittainen sähkön tuotannon kokonaishyötysuhde on yli 55 prosenttia;

—

mekaanisen voimansiirron kaasuturbiinit.

(30)  Yksikiertoisille kaasuturbiineille, jotka eivät kuulu yhteenkään c alaviitteessä mainittuun luokkaan ja joiden hyötysuhde on yli 35 prosenttia ISO-olosuhteissa, NOx-päästöjen raja-arvo on 50 × η/35, jossa η on kaasuturbiinin hyötysuhde prosentteina ISO-olosuhteissa.

(31)  Laitokset, joissa valmistetaan sementtiklinkkeriä kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä, tai muissa uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä. Hapen viitepitoisuus on 10 prosenttia.

(32)  Nämä päästöjen raja-arvot eivät koske moottoreita, joita käytetään alle 500 tuntia vuodessa.

(33)  Siellä, missä selektiivistä katalyyttistä pelkistämistä (SCR-tekniikkaa) ei tällä hetkellä voida käyttää teknisistä ja logistisista syistä, kuten syrjäisillä saarilla tai alueilla, joilla laadukkaan polttoaineen riittävää saantia ei voida taata, dieselmoottoreihin ja kaksikäyttömoottoreihin voidaan soveltaa 10 vuoden siirtymäkautta siitä lähtien, kun tämä pöytäkirja tulee sopimuspuolen osalta voimaan. Siirtymäkauden aikana sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja:

—

Kaksipolttoainemoottorit: 1 850 mg/m3 nestemoodissa; 380 mg/m3 kaasumoodissa;

—

Dieselmoottorit – Hidas (< 300 rpm) ja keskinopea (300–1 200 rpm) kierrosnopeus: 1 300 mg/m3 moottoreiden osalta, joiden teho on 5–20 MWth ja 1 850 mg/m3 moottoreiden osalta, joiden teho on > 20 MWth;

—

Dieselmoottorit – Korkea kierrosnopeus (> 1 200 rpm): 750 mg/m3.

(34)  Moottorit, joita käytetään 500–1 500 käyttötuntia vuodessa, voidaan vapauttaa näiden päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta, jos niihin sovelletaan esitoimenpiteitä NOx-päästöjen rajoittamiseksi ja ne täyttävät b alaviitteessä asetetut raja-arvot.

(35)  Sopimuspuoli voidaan vapauttaa velvollisuudesta noudattaa päästöjen raja-arvoja sellaisten kaasumaista polttoainetta käyttävien laitosten osalta, joiden on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja jotka tästä syystä olisi varustettava savukaasun puhdistuslaitteella. Vapautus saa kestää enintään 10 päivän ajan, paitsi jos on pakottava tarve turvata energian saanti.

(3)  Nykyisen pöytäkirjan raja-arvoihin (kun happipitoisuus on 5 prosenttia) sovellettava muuntokerroin on 2,66 (16/6).

Näin ollen raja-arvot muuntuvat seuraavasti:

—

190 mg/m3 (happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 500 mg/ m3 (happipitoisuus 5 prosenttia);

—

95 mg/ m3 (happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 250 mg/ m3 (happipitoisuus 5 prosenttia);

—

225 mg/ m3 (happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 600 mg/ m3 (happipitoisuus 5 prosenttia).

(4)  Laskentamenetelmät esitetään toimeenpanevan elimen hyväksymissä ohjeissa.

(36)  Bensiinin varastosäiliöiden täyttämisen yhteydessä syntyvät höyryt on siirrettävä joko muihin varastosäiliöihin tai puhdistinlaitteistoon, jolloin on noudatettava edellä olevassa taulukossa esitettyjä raja-arvoja.

(37)  Vähennystehokkuus prosentteina verrattuna vastaavaan kiinteäkattoiseen säiliöön, jossa ei ole erityisiä höyrytiiviyden varmistuslaitteita (eli yksinomaan yli- ja alipaineventtiilillä varustettuun kiinteäkattoiseen säiliöön).

(38)  Bensiinin siirtämisestä huoltoasemien varastosäiliöihin ja höyryn välivarastointiin käytettäviin kiinteäkattoisiin säiliöihin syntyvä höyry on johdettava höyrytiiviin yhdysletkun avulla takaisin siihen kuljetettavaan säiliöön, jolla bensiini on toimitettu. Täyttö tai kuorman purkaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kyseiset laitteet ovat paikallaan ja toimivat moitteettomasti. Jos nämä ehdot täytetään, muuta raja-arvon noudattamisen valvontaa ei edellytetä.

(39)  Valmistajien on varmennettava järjestelmien talteenottotehokkuus asianomaisten teknisten standardien tai tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisesti.

(40)  Kokonaispäästöjen raja-arvot ilmaistaan vapautuneen liuottimen grammamääränä yhtä tuotettua valmista jalkineparia kohti.

(41)  Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otetun liuottimen uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3.

(42)  Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otetun liuottimen uudelleenkäytön, raja-arvo on 100 mg C/m3.

(43)  Kokonaisraja-arvot ilmaistaan vapautuneen orgaanisen liuottimen massana (g) suhteessa tuotteen pinta-alaan (m2). Tuotteen pinta-ala määritellään pinta-alaksi, joka on laskettu elektroforeesitekniikalla käsitellystä kokonaisalueesta yhdessä kaikkien niiden osien pinta-alojen kanssa, jotka mahdollisesti lisätään maalausprosessin seuraavissa vaiheissa silloin, kun ne maalataan samoilla maaleilla. Elektroforeesitekniikalla käsiteltävän alueen pinta-ala lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: (2 × tuotteen korin kokonaispaino)/(metallilevyn keskimääräinen paksuus × metallilevyn tiheys). Edellä olevassa taulukossa esitetyt kokonaispäästöjen raja-arvot viittaavat kaikkiin samassa laitoksessa suoritettaviin prosessivaiheisiin elektroforeesitekniikasta tai mistä tahansa muusta maalausprosessista lähtien aina loppuvaiheen vahaukseen ja suojapinnoitteen kiillotukseen asti, prosessilaitteiston puhdistukseen käytetty liuotin sekä suihkemaalikatokset ja muut kiinteät rakenteet sekä tuotannon aikana että sen ulkopuolella mukaan lukien.

(44)  Olemassa olevissa laitoksissa näiden tasojen saavuttamiseen saattaa liittyä kokonaisympäristövaikutuksia, suuria pääomakustannuksia sekä pitkiä tuottoaikoja. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen merkittävä vähentäminen edellyttää maalausyhdistelmän ja/tai maalin ruiskutusjärjestelmän ja/tai kuivausjärjestelmän tyypin muuttamista, ja tämä edellyttää tavallisesti joko uutta laitosta tai maalaamon täydellistä muuttamista ja siten merkittäviä pääomainvestointeja.

(45)  Päästöjen raja-arvoa sovelletaan hallituissa olosuhteissa tapahtuvaan maalaukseen ja pinnoitukseen ja kuivausprosesseihin.

(46)  Jos hallitut maalaus- ja pinnoitusolosuhteet eivät ole mahdollisia (laivanrakennus, ilma-alusten maalaus jne.), laitoksille voidaan myöntää poikkeus näistä arvoista. Silloin on käytettävä vähentämisohjelmaa, paitsi jos tämä vaihtoehto ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen. Siinä tapauksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

(47)  Jos tekstiilien pinnoitukseen käytetään tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien uudelleenkäytön, pinnoitukseen ja kuivaukseen sovellettava raja-arvo on yhteensä 150 mg C/m3.

(48)  Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3.

(49)  VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen raja-arvo laskettuna vapautuneiden VOC-yhdisteiden massana puhdistetun ja kuivatun tuotteen massaa kohden.

(50)  Tämä päästötaso voidaan saavuttaa käyttämällä vähintään tyypin IV tai niitä tehokkaampia koneita.

(51)  Hajapäästöjen raja-arvo ei sisällä liuottimia, jotka myydään suljetussa pakkauksessa osana kyseistä valmistetta.

(52)  Lopputuotteissa olevia liuotinjäämiä ei oteta huomioon hajapäästöjen laskennassa.

(53)  Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3.

(54)  Poistokaasupäästöjen raja-arvon ja hajapäästöjen raja-arvon sijasta voidaan soveltaa kokonaisraja-arvoa, joka on 5 prosenttia käytetystä liuotinmäärästä.

(55)  Poistokaasupäästöjen raja-arvon ja hajapäästöjen raja-arvon sijasta voidaan soveltaa kokonaisraja-arvoa, joka on 15 prosenttia käytetystä liuotinmäärästä.

(56)  Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3.

(57)  Hajapäästöjen raja-arvo ei sisällä liuottimia, jotka myydään suljetussa pakkauksessa osana kyseistä valmistetta.

(58)  Näitä arvoja ei sovelleta laitoksiin, joissa kaikkien käytettyjen puhdistusaineiden keskimääräinen orgaanisen liuottimen pitoisuus ei ylitä 30:tä painoprosenttia.

(59)  Sopimuspuolen on asetettava VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen raja-arvot yksittäisiä siemeneriä tai muita kasviaineksia käsitteleville laitoksille tapauskohtaisesti parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden perusteella.

(60)  Kumin poistaminen öljystä.

(61)  Ei sovelleta kreosootilla tapahtuvaan kyllästykseen.

(5)  Canadian Council of Ministers of the Environment.

(*1)  Sellaisten uusien ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, jotka eivät ole niitä koskevien raja-arvojen mukaisia, on kielletty tässä sarakkeessa mainituista päivämääristä lähtien.

(62)  NEDC:n määrittelemä testisykli.

(63)  Lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500 kg,

(64)  Sekä alaviitteessä b tarkoitetut M-luokan ajoneuvot.

(65)  Eurooppalainen vakiotilainen testisykli (ESC) ja eurooppalainen kuormavastetestisykli (ELR).

(66)  Raskaiden hyötyajoneuvojen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu vakiotilainen testisykli (WHSC).

(*2)  Sellaisten uusien ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, jotka eivät noudata asianmukaisia raja-arvoja, ovat kiellettyjä tässä sarakkeessa mainituista päivämääristä lähtien.

(67)  Ainoastaan maakaasumoottoreille.

(68)  Ei sovelleta kaasukäyttöisiin moottoreihin vaiheessa B2.

(69)  Eurooppalainen muuttuvatilainen testisykli (ETC)

(70)  Raskaiden hyötyajoneuvojen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu vakiotilainen testisykli (WHSC).

(*3)  Annetusta päivämäärästä alkaen, lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.

(71)  Toimituksellinen huomautus: Tämä luku on hiilivetyjen ja typen oksidien summa, joka esitettiin lopullisessa hyväksytyssä tekstissä yhtenä lukuna yhdistetyssä taulukon solussa. Koska tässä tekstissä ei ole taulukoita, joissa solut on erotettu reunaviivoilla, luku toistetaan molemmissa sarakkeissa selvyyden vuoksi.

(*4)  Annetusta päivämäärästä alkaen, lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia.

(72)  Kaikkien moottoriluokkien NOx-päästöt saavat olla korkeintaan 10 g/kWh.

(73)  A, B ja n ovat vakioita, PN on moottorin nimellisteho kilowatteina ja päästöt mitataan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

(74)  Kolmi- ja nelipyöräisiä ajoneuvoja varten 3,5 g/km.

(75)  Kesäkausi alkaa viimeistään 1 päivänä toukokuuta ja päättyy aikaisintaan 30 päivänä syyskuuta. Niiden sopimuspuolten osalta, joissa on arktiset olosuhteet, kesäkausi alkaa viimeistään 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy aikaisintaan 31 päivänä elokuuta, ja höyrynpaine on rajoitettu 70 kPa:han.

(76)  Lukuun ottamatta lyijytöntä tavallista bensiiniä (moottorioktaaniluku (MON) vähintään 81 ja tutkimusoktaaniluku (RON) vähintään 91), jonka olefiinipitoisuus on enintään 21 tilavuusprosenttia. Nämä raja-arvot eivät estä muun lyijyttömän bensiinin, jonka oktaaniluvut ovat tässä liitteessä mainittuja pienemmät, saattamista sopimuspuolen markkinoille.

(77)  Muut monoalkoholit, joiden tislauksen loppupiste ei ole korkeampi kuin kansallisissa laatuvaatimuksissa asetettu tislauksen loppupiste, tai sellaisen puuttuessa moottoripolttoaineiden teollisten laatuvaatimusten mukainen tislauksen loppupiste.

(6)  Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa.

(78)  Päästöjen raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin:

—

laitokset, joissa palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn;

—

jälkipolttolaitokset, jotka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joita ei käytetä erillisinä polttolaitoksina;

—

katalyyttisia krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitokset;

—

laitokset, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi;

—

kemianteollisuudessa käytetyt reaktorit;

—

koksausuunit;

—

Cowperin uunit;

—

soodakattilat, joita käytetään selluntuotantolaitoksissa;

—

jätteenpolttouunit; sekä

—

diesel-, bensiini- tai kaasumoottorilla toimivat laitokset tai polttoturbiinilla toimivat laitokset polttoaineesta riippumatta.

(79)  Hapen viitepitoisuus on 6 prosenttia kiinteiden ja 3 prosenttia nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta.

(80)  Laitokset, joissa valmistetaan sementtiklinkkeriä kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä, tai muissa uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä. Hapen viitepitoisuus on 10 prosenttia.

(81)  Kalkintuotantolaitokset, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia päivässä. Tähän sisältyvät muihin teollisuuden prosesseihin integroidut kalkkiuunit selluteollisuutta lukuun ottamatta (katso taulukko 9). Hapen viitepitoisuus on 11 prosenttia.

(82)  Jos pölyn ominaisvastus on korkea, päästöjen raja-arvo voi olla korkeampi, jopa 30 mg/m3.

(83)  Lasin tuotantolaitokset, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 20 tonnia päivässä. Pitoisuudet koskevat kuivia poistokaasuja, joiden happipitoisuus on 8 tilavuusprosenttia (jatkuva sulatus) tai 13 tilavuusprosenttia (epäjatkuva sulatus).

(*5)  g/l käyttövalmista tuotetta

(*6)  g/l käyttövalmista tuotetta. Lukuun ottamatta esikäsittely- ja puhdistusaineiden alaluokkaa käyttövalmiin tuotteen vesipitoisuus olisi vähennettävä.

  翻译：