Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta"

(98/C 235/19)

Komissio päätti 2. joulukuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut sosiaali-, perhe-, koulutus- ja kulttuuriasiain jaosto antoi lausuntonsa 15. toukokuuta 1998. Esittelijä oli Gianni Vinay.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. 28. toukokuuta 1998 pitämässään 355. täysistunnossa (toukokuun 28. päivän kokouksessa) seuraavana lausunnon. Äänestyksessä annettiin 85 ääntä puolesta ja yksi vastaan yhden pidättäytyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi yhtenäismarkkinoiden käsitteen keskeisistä tekijöistä. Tämän oikeuden todellinen ja täydellinen soveltaminen käy yhä tärkeämmäksi, kun talous- ja rahaliitto lopulta toteutuu.

1.2. Komission tiedonanto, jossa esitellään toimintasuunnitelma, perustuu Simone Veilin johtaman korkean tason asiantuntijaryhmän raporttiin. Tämä henkilöiden liikkuvuutta käsitellyt vuonna 1996 perustettu ryhmä sai työnsä päätökseen 18. maaliskuuta 1997, jolloin se esitti huomionsa ja ehdotuksensa.

1.3. Vaikka vapaata liikkuvuutta koskevaa säännöstöä on ajantasaistettu joiltain osin, se on pääasiallisesti peräisin vuodelta 1968, sillä neuvosto ei hyväksynyt komission vuonna 1989 ja 1990 tekemiä muutosehdotuksia.

1.4. Korkean tason asiantuntijaryhmän mukaan säännöstö on riittämätön, epätarkoituksenmukainen sekä vaatii laajaa tarkistusta ja paljon lisäyksiä. Näin voidaan todeta myös niiden toistuvien tuomioiden perusteella, joita yhdenmukaisen oikeuskäytännön kehittänyt Euroopan tuomioistuin on antanut aiheesta viimeisten vuosikymmenten aikana.

1.5. Toimintasuunnitelman strategian mukaisesti ehdotetaan toimia seuraavilla aloilla:

säännösten parantaminen ja mukauttaminen;

työmarkkinoiden avoimuuden lisääminen;

yhteistyön ja vastuun lujittaminen;

vapaan liikkumisoikeuden tunnetuksi tekeminen ja avoimuuden parantaminen;

innovatiivisten hankkeiden toteuttaminen.

1.6. Ensisijaisia toimia vaativissa toimeenpanosäännöissä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota säännöksiin, jotka liittyvät oleskeluoikeuteen, perheenjäsenten oikeuksiin ja yhdenvertaiseen kohteluun yleensä sekä erityisesti verotukseen ja sosiaaliturvaan.

1.7. Jotta työmarkkinat voisivat kehittyä unionin sisämarkkinoita vastaavalla tavalla, tulee niihin liittyvää tietoa jakaa laajasti kansalaisille ja yrityksille sekä vahvistaa kaikkien maiden työvoimaviranomaisten keskinäisiä yhteyksiä ja Eures-verkkoa.

1.7.1. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rajavyöhykkeisiin, joilla työvoiman liikkuvuus on suurempaa kuin muualla ja joilla työnvälitykseen, sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvillä ongelmilla on muita laajemmat vaikutukset.

1.8. Jäsenvaltioiden on tiivistettävä ja kehitettävä yhteistyötään luomalla erityiset rakenteet, jolloin säännökset voidaan toimeenpanna kokonaisuudessaan sekä helpottaa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemista.

1.9. Komissio ehdottaa oikeuksia koskevan tuntemuksen ja tietoisuuden lisäämiseksi erityistoimia, esimerkiksi kansalaisille, oikeuden alalla toimiville ja julkishallinnon viranomaisille suunnattuja seminaareja ja aikakausjulkaisuja.

1.10. Lopuksi ehdotetaan virikkeiden antamista työntekijöiden vapaata liikkuvuutta tukeville innovatiivisille hankkeille, jotka rahoitettaisiin Euroopan sosiaalirahastoa koskevan asetuksen 6 artiklan mukaisesti.

2. Yleistä

2.1. Komitea kannattaa toimintaohjelmaa ja esittää, että komissio ryhtyisi pikaisesti korkean tason asiantuntijaryhmän huomioiden ja päätelmien mukaisiin toimiin.

2.2. Talous kansainvälistyy jatkuvasti, ja Euroopan unionista on tulossa entistä laajempi alue ilman rajoja. Niinpä työtä tai urakehitystä etsitään oman maan ulkopuolelta, jolloin yhä useammat työskentelevät tai opiskelevat jonkinmittaisia ajanjaksoja muissa maissa.

2.3. Sosiaaliselta kannalta ei voida jättää huomioimatta, miten tämä kaikki vaikuttaa kansalaisten oikeuksiin, verotukseen, työmahdollisuuksiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin sekä siirtotyöntekijöiden perheenjäsenten elämäntilanteeseen, sillä ei toki voida edellyttää, että perheen kokoonpanoa ja perhesuhteita ryhdyttäisiin muuttamaan.

2.4. Ongelmat ovat väistämättömiä ja kiireellisiä, mutta viivästykset työntekijöiden liikkuvuutta edistävässä säännösten ajantasaistamisessa heidän oikeuksiensa ja sosiaalisen suojelunsa tunnustamiseksi osoittavat kysymyksen olevan monimutkainen. Tarvitaan sekä yhteistä tahtoa että valmiuksia konkreettisten ja kaikkien kannalta tyydyttävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.

2.5. Liikkuvia työntekijöitä ovat etupäässä huippuammattilaiset tai tietyt ammattiryhmät kuten rakennus-, ravintola- ja hotellialan työntekijät. Toisaalta liikkumisen taustalla on myös uudenlaisia syitä, jotka liittyvät harjoitteluvaatimuksiin, vapaaehtoistyöhön tai työnhakuun.

2.6. Yhteisön sisäinen liikkuvuus keskittyy yhä enenevässä määrin rajaseuduille, joilla joudutaan käsittelemään välittömiä ongelmatilanteita sekä tiettyjä muun muassa sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä.

2.7. Lisäksi on otettava huomioon, että koko unionin alueella on miljoonia työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Oikeuksiin ja suojeluun liittyvät ongelmat koskevat myös heitä.

2.8. Näiden toteamusten valossa on merkittävää, että korkean tason asiantuntijaryhmä on tutkinut henkilöiden vapaan liikkuvuuden todellisen perusperiaatteen toteuttamista. Näin ollen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan komission toimintaohjelman päämäärät saattavat vaikuttaa liian rajallisilta. Toimintaohjelman tavoitteena on kuitenkin käsitteen "työntekijä" laajentaminen sovellettaessa EU:n perustamissopimuksen mukaisen vapaan liikkuvuuden perusoikeutta.

2.8.1. Komitea arvostaa komission lähestymistapaa, jonka tavoitteena on pyrkiä käytännön tasolla keskittämään ja kehittämään työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä yhteisön välineitä. Komitean mielestä samaan aikaan tarvitaan kuitenkin toimia, joilla tämä aloite voidaan liittää laajakantoisiin pyrkimyksiin saavuttaa kaikkien Euroopan kansalaisten, vammaiset mukaan lukien ja heidän ongelmansa erityisesti huomioon ottaen, sekä mm. jossain jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien EU:n ulkopuolisista maista tulevien henkilöiden vapaa liikkuvuus koko unionin alueella (). On rakennettava silta yhteisön säännöstöön sisältyvien työntekijöiden ja kansalaisten oikeuksien sekä sosiaalisten ja kansalaisoikeuksien välille.

2.9. Euroopan kansalaisten ei vain työntekijöiden liikkumis- ja oleskeluvapauden esteiden poistaminen on poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen painopistealue. Komitea toivookin, että neuvosto tekee mahdollisimman pian kaikki tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat päätökset.

2.9.1. Komitea toivoo lisäksi, että neuvoston päätöksentekoprosessissa määräenemmistöpäätökset laajennetaan muiden yhtenäismarkkinoita koskevien asioiden tapaan koskemaan myös sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia.

2.9.2. Komitea esittää siis toiveenaan, että komission aloitteen yhteydessä voitaisiin häivyttää jäsenvaltioiden aiemmin ilmaisemien kantojen väliset erot.

2.10. Komission aikomus laajentaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan EY:n perustamissopimuksen 48 artiklan sovellusalaa on kuitenkin kannatettava. Komitea tukee erityisesti komission pyrkimystä parantaa ja laajentaa toisessa jäsenvaltiossa työtä etsivien oleskeluoikeuden tunnustamista sekä vahvistaa toiseen EU-maahan asettautuneiden oikeutta perheidensä yhdistämiseen. Näihin toimiin tulisi liittää täydentävät kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet, joiden avulla asianosaiset voivat osallistua täysivaltaisesti sen yhteiskunnan ja yhteisön toimintaan, jossa he asuvat.

2.10.1. Komitea on samalla tietoinen, että tällaista liikkumisvapautta tukevat oikeudelliset puitteet ovat vasta ensimmäinen askel kohti liikkuvuuden tiellä olevien esteiden kumoamista. Viime vuosina saavutetusta kehityksestä huolimatta todellisuudessa on edelleenkin havaittavissa huomattavassa määrin tietynlaista protektionistista käyttäytymistä, joka rajoittaa vapaata liikkumista EU:n alueella. Jäsenvaltioilla on edelleen omia käytäntöjä. Korkean tason asiantuntijaryhmän mukaan ne estävät muista EU-maista tulevia kansalaisia pääsemästä julkisen sektorin työpaikkoihin, vaikka perustamissopimus antaa tähän yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön vahvistaman oikeuden. Tällaiset tilanteet tulisi saada lopullisesti järjestykseen.

2.10.2. Asuinpaikan rekisteröintiin, sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät hallinnolliset muodollisuudet eivät yleensä edistä vapaata liikkuvuutta. Valitusten käsittelyyn ja vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseen tarvittava aika on noin neljä vuotta, eli ongelmien ratkaiseminen oikeaan aikaan on mahdotonta. Tarvittaisiinkin menettelyjen nopeuttamista, jotta ristiriidat voitaisiin ratkaista.

2.10.3. Ammattitutkintojen, -koulutuksen ja -kokemuksen keskinäisessä tunnustamisessa on puutteita ja viivästymiä. Lisäeläkeoikeuksien siirtämismahdollisuus on samoin kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Vielä ei olla laajalti tietoisia monikulttuurisen ja monikielisen työvoiman tarjoamista mahdollisuuksista. Tällainen työvoima olisi huomattava kilpailuetu sekä sisämarkkinoilla että maailmalaajuisilla markkinoilla. On kuitenkin tunnustettava, että kielitaidon asettamat haasteet ovat merkittävä este vapaalle liikkumiselle Euroopassa.

2.11. Jos hyvin säännelty, rakenteellinen ja yhteisön tasolla operatiivinen vapaa liikkuvuus puuttuu, vaarana saattaa olla, että sisämarkkinoilla syntyy epävakautta aiheuttavaa kilpailua. "Sosiaalisesta polkumyynnistä" on olemassa todistettavia esimerkkejä: käytetään sellaista toiseen jäsenvaltioon alihankinnan avulla siirrettyä työvoimaa, joka ei sisälly lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin säännöksiin. Tällaisten käytäntöjen vaarana on, että niiden seurauksena jäsenvaltiot toteuttavat toimia, jotka saattavat uhata yksilön oikeutta vapaaseen liikkumiseen.

2.12. Komitea muistuttaa, että EU:n tulevan laajentumisen yhteydessä työvoima saattaa liikkua sekä liittymistä edeltävässä että siirtymävaiheessa ja että tätä liikehdintää tulisi säännellä ottamalla huomioon asiaan liittyvät sopimukset.

2.13. Komitea tukee lisäksi korkean tason asiantuntijaryhmän ehdotusta antaa yhden komission jäsenen vastuulle kaikkien vapaata liikkuvuutta koskevien kysymysten koordinointi.

2.14. Lopuksi on korostettava, että vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen yhteisön välineiden parantamisella ja mukauttamisella ja jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä tekee Euroopasta entistä solidaarisemman. Lisäksi ja ennen kaikkea se on merkittävä tekijä "sosiaalisen Euroopan" perusteiden vahvistamisen kannalta.

3. Erityistä

a) Sääntöjen parantaminen ja mukauttaminen

3.1. Ennen kaikkea on tarpeen korjata oikeudelliset puutteet, jotka saattavat epävarmaan hallinnolliseen tilanteeseen ne unionin kansalaiset, joilla on aikomus hakea työtä jostain muusta jäsenmaasta kuin siitä, jossa he tavallisesti oleskelevat. Samalla tulee poistaa käytäntö, jonka mukaan jossain unionin jäsenvaltiossa useaan otteeseen laillisesti oleskelleiden on uusittava oleskelulupansa lyhyin aikavälein silloin, kun oleskelujaksojen yhteenlaskettu kesto ylittää vuoden. Poisto on tarpeen, jotta oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen voidaan tulkita entistä avoimemmin ja yhdenmukaisemmin ja jotta pimeän työn vastaista taistelua voidaan vahvistaa.

3.1.1. Komitea kannattaa komission aikomusta muuttaa direktiiviä 360/68/ETY tähän suuntaan Euroopan tuomioistuimen viime vuosien oikeuskäytännön osoittamalla tavalla.

3.1.2. Yleisemmin ottaen komitea painottaa, että on tärkeää välttää yhteisön säännösten jatkuvaa ristiriitaa tuomioistuimen päätösten kanssa. Tuomioistuimen päätöksiin perustuvan oikeuskäytännön tulee olla lisäsysäyksenä kaiken välttämättömän yhdenmukaistamisen ja mukauttamisen nopealle loppuunsaattamiselle. Näin ollen komission asiakirjan hyväksymisellä on poliittinen arvo, joka on tärkeämpi kuin sinänsä merkittävät käsiteltävänä olevat yksittäiset kohdat.

3.2. Perheiden yhdistämiseen liittyy myös kaikkien ydinperheeseen kuuluvien yhdenmukainen kohtelu ja sosiaalinen integrointi. Tältä osin komission ehdotus laajentaa ydinperheiden perusoikeuksiin kuuluvaa oikeutta perheyhteyden säilyttämiseen sekä perhesiteiden että mahdollisten taloudelliseen omavaraisuuteen kuulumattomien elatusvelvoitteiden kannalta. Komitea kannattaa luonnollisesti tätä näkemystä.

3.2.1. Monet käsiteltävinä olevista kysymyksistä liittyvät asetukseen (ETY) N:o 1612/68, jonka tarkistus on ilmeisen välttämätöntä vapaan liikkuvuuden oikeuden mahdollisimman täydelliseksi toteuttamiseksi. Komitea toivoo saavansa tietoa siitä, miten komissio muotoilee uudet säännöt, ja antaa erityistä arvoa kaikille lisäyksille, joilla pyritään takaamaan siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäseniensä täysin yhdenvertainen kohtelu ja todellinen integroiminen jäsenvaltioon, jossa he oleskelevat.

3.2.2. Komitea on erityisesti sitä mieltä, että asetusta (ETY) N:o 1612/68 on muutettava kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäseniensä yhdenvertaiseen sosiaaliseen, taloudelliseen, verotukselliseen ja kulttuuriseen kohteluun liittyvän tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, jotta kansalaisoikeudet voidaan toteuttaa täydellisesti.

3.2.3. Komitea tunnustaa lisäksi korkean tason asiantuntijaryhmän työn erityisen sosiaalisen arvon ryhmän pyrkiessä poistamaan viisumit niiltä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta, jotka ovat jonkun EU:n työntekijän perheenjäseniä. Komitea muistuttaa antaneensa jo tämän suuntaisen kannanoton.

3.3. Raja-alueiden työntekijöiden kannalta seuraavat ongelmat ovat erityisen merkittäviä:

sosiaaliturva invaliditeettiin, työttömyyteen ja terveydenhoitoon liittyvien korvausten erilaisten myöntämiskriteerien vuoksi;

verotus asuinvaltion ja työssäkäyntivaltion järjestelmien päällekkäisyyden takia.

3.3.1. Komission asiakirjassa ei anneta selvitystä välineistä, jotka olisi otettava käyttöön raja-alueiden työntekijöiden sosiaaliturvakysymysten ratkaisemiseksi, vaan siinä tyydytään toteamaan, että raja-alueiden työntekijöihin "tulisi soveltaa erityissääntöjä" ja että vuoden 1998 aikana neuvostolle annetaan ehdotus asetuksen (ETY) N:o 1408/71 uudistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Komitea toivoo saavansa yksityiskohtaisia tietoja asiaan liittyvistä komission ehdotuksista.

3.3.2. Yhteisöllä ei ole tarkasti määriteltyä toimivaltaa verotuskysymyksissä, joten säännöksistä päätetään valtioiden kahdenvälisillä sopimuksilla. Ainoana suuntaa-antavana määräyksenä on perustamissopimuksen 220 artikla, jonka mukaan tulee välttää kaksoisverotusta. Komitea ehdottaa, että komissio tutkii tarkkaan näiden verosopimusten toimivuuden ja pyrkii laatimaan jäsenvaltioille suunnatun mallisopimuksen.

3.4. Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 uudistamiseen on monia syitä. Yleisesti ottaen vaaditaan unionin sosiaaliturvajärjestelmien yksinkertaistamista ja koordinoinnin parantamista ottaen huomioon muuttuneet sosiaaliset, taloudelliset ja tapoihin liittyvät olosuhteet.

3.4.1. Komitea käyttää tilaisuutta hyväkseen ja toivoo, että järjestelmät yksinkertaistetaan työntekijöiden saavuttamia oikeuksia sekä jokaisen valtion yhteiskunnallis-taloudellista ja kategoriakohtaista tilannetta kunnioittaen, jolloin työntekijällä on mahdollisuus saada hyöty virkavuosistaan ja uransa aikana hankkimastaan ammattipätevyydestä. Yksinkertaistamisen tulee viime kädessä helpottaa vapaata liikkuvuutta ja siinä tulee pyrkiä kaikkien kansalaisten tasavertaiseen kohteluun.

3.4.2. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden koordinoitujen järjestelmien lukumäärä ja kun asetuksen eri näkökohdat sopeutetaan tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, ajantasaistamistoimissa on ratkaistava nykyisellään sovellettavan lainsäädännön yhdenmukaisuuteen liittyvät ongelmat, muotoiltava uudelleen tiettyjä esimerkiksi työttömyyteen liittyviä määräyksiä ja liitettävä mukaan toistaiseksi puuttuvat yhteisötoimet, jotka koskevat esimerkiksi oleskeluoikeudesta annettujen direktiivien kohderyhmää ja tähän asti ulkopuolelle jääneitä aihealueita kuten varhaiseläkkeitä ja julkisen sektorin virkamiehiä koskevia erityisjärjestelmiä.

3.4.3. Jotta nykyiset puutteet voidaan korjata, EU:n on mahdollisimman pian laadittava sopimukset EU:n ja työntekijöiden liikkumiseen erityisesti osallistuvien unionin ulkopuolisten maiden välille, alkaen Sveitsistä ja mukaan lukien myös tässä yhteydessä vähemmän tärkeät maat.

3.4.4. Komitea toistaa edelleen tiedonantoa "Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen ja kohentaminen Euroopan unionissa" koskevassa tuoreessa lausunnossaan () esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan sosiaalisen suojelun parantaminen ja tehostaminen saattavat parantaa ja vahvistaa taloudellista tuloksellisuutta.

3.5. Komitea tukee myös komission ehdotusta muuttaa asetusta (ETY) N:o 1408/71 unionissa laillisesti oleskelevien unionin ulkopuolisista maista olevien työntekijöiden oikeudellisen aseman lujittamiseksi ja parantamiseksi. Tämä ehdotus esitettiin viime vuoden marraskuussa toimintasuunnitelman kera ().

3.5.1. Komitea on jo esittänyt asiasta myönteisen kannan () ja painottaa, että asetuksen hyväksymisellä toteutetaan syrjimättömyysperiaatteita ja lisäksi se on väline laitonta ja luvatonta työtä vastaan.

3.6. Komissio muistuttaa lisäeläkkeitä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Komitea on kannattanut ehdotusta aiheesta antamassaan lausunnossa (), mutta toteaa kuitenkin, että se on vasta ensimmäinen askel kohti täydellistä liikkumavapautta lisäeläkekysymyksissä.

3.6.1. On aiheellista painottaa vielä, että ehdotus koskee pääasiassa väliaikaisesti toiseen valtioon työskentelemään lähetettyjä työntekijöitä. Sillä ei ratkaista muun muassa sellaisia lisäeläkkeiden täydellistä siirtoa haittaavia ongelmia kuin eläkkeeseen oikeuttavien vuosien vähimmäismäärä, saavutettujen oikeuksien siirtämisvaikeudet ja verotuskohtelu.

3.6.2. Komitea on tietoinen jäsenvaltioiden säännösten moninaisuudesta, mutta on sitä mieltä, että lisäeläkkeet ovat käytössä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa myös siksi, että julkisia eläkejärjestelmiä on leikattu.

3.7. Työntekijöiden liikkuvuutta voidaan helpottaa ja lisätä myös koulutusta ja ammattikoulutusta parantamalla. Komissio on jo esittänyt tämän suuntaisen pyrkimyksen vihreässä kirjassaan (), jossa eritellään kansainvälisen liikkuvuuden esteitä kieliongelmien, tiedon puutteen ja nuoria koulutettavaksi ottavien yritysten vähäisyyden kannalta. Komitea on antanut aiheesta lausunnon ().

3.7.1. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaikkien kansalaisten kielitaidon parantamiseen. Komitea käyttää tilaisuutta hyväkseen ja painottaa kaikkien niiden yhteisöohjelmien hyödyntämistä, joiden tavoitteena on monikielisyyden lisääminen ja kulttuurivaihto. Tällaisista ohjelmista mainittakoon erityisesti Sokrates ja Leonardo.

3.7.2. Komitea kannattaa välineitä, jotka helpottavat harjoittelijoiden liikkuvuutta Euroopassa. Komitea on jo antanut lausunnon "eurooppalaisten koulutusjaksojen" edistämisestä.

3.7.3. Komitea suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot panostavat opiskelijoiden ja harjoittelijoiden sekä kansainvälisyyteen tähtääviin koulutusjaksoihin osallistuvien todellisen liikkuvuuden lisäämiseen niin, että heitä koskevat samat oikeudet kuin niitä, jotka voivat liikkua vapaasti perustamissopimuksen 48 artiklan perusteella.

3.7.4. Päätelmänä yllä mainituista huomioista muistutettakoon, että tutkintotodistusten, teknisen ammattipätevyyden ja työkokemuksen tunnustamiseen liittyvien esteiden ja puutteiden korjaamisella on kiire ja että jokaisen edistymistä tulisi välttämättä seurata jatkuvasti jokaisessa jäsenvaltiossa ja yhteisön tasolla käyttämällä apuna myös työmarkkinaosapuolia.

b) Työmarkkinat: hallinto, yhteistyö ja tiedotus

3.8. Oikeutta vapaaseen liikkuvuuten on tarkasteltava myös yhteisen työllisyysstrategian ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan yhteydessä. Eures-verkko on toiminut vuodesta 1994, ja sittemmin tapahtuneen teknologisen ja toiminnallisen kehityksen pohjalta se on saanut erittäin tärkeän roolin eri maiden julkisten työnvälitystoimistojen yhteistyön parantamisen kimmokkeena ja välineenä sekä eri lähteistä peräisin olevan laaja-alaisen tiedon kerääjänä ja neuvontapalveluiden tarjoajana. Eures-verkkoa tulisi kuitenkin laajentaa ja vahvistaa tekemällä sitä tunnetuksi, lisäämällä levitettävän tiedon määrää ja parantamalla sen laatua esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille tietoja ja välineitä, joiden avulla helpotetaan heidän liittämistään toimintaympäristöönsä, sekä antamalla työntekijöille erityismenettelyiden avulla mahdollisuus kirjata ansioluettelonsa tietoverkkoon.

3.8.1. Eures ei voi rajoittua työnhakijoiden ja -tarjoajien väliseen tiedonvaihtoon, vaan sillä on oltava aktiivinen rooli etenkin raja-alueiden työntekijöiden ammattikoulutuksen sekä työmarkkinoille pääsyn ja sosiaaliturvan edistämisessä.

3.8.2. Komitea korostaa, että Eures-verkolla voi olla tärkeä asema myös työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tiettyjen esteiden poistamisessa. Komitea painottaa myös sitä, että verkossa tulee hyödyntää ja vahvistaa työmarkkinaosapuolten asemaa, sillä ne ovat väistämättömästi mukana työllisyyten liittyvässä vuoropuhelussa ja neuvotteluissa. Työmarkkinaosapuolet voivat erityisesti raja-alueilla myötävaikuttaa oman maansa ulkopuolella työtä tekevien ongelmien ratkaisuihin. Komission tulee kuitenkin vastata raja-alueiden ay-neuvostojen [engl. ITC (Interregional Trade Union Councils)] esittämiin vaatimuksiin, jotka koskevat nykyisten neuvoa-antavien komiteoiden tehokasta ja jatkuvaa käyttöä. Komitea on jo antanut työmarkkinaosapuolien asemasta tässä ja muissa kysymyksissä suosituksen, joka on hyvä toistaa tässä yhteydessä toivoen, että ne voivat osallistua säännöllisesti yhteisön ohjelmiin ja aloitteisiin ().

3.8.3. Komissio aikoo edistää erityisiä tiedotustoimia, jotka on suunnattu kansalaisille, työmarkkinoilla ja oikeuden alalla toimiville sekä julkishallinnon viranomaisille vapaan liikkumisoikeuden tunnetuksi tekemiseksi. Myös tässä yhteydessä tulee esille Eures-verkon ja euroneuvojien nimittämiseen ja heidän asemansa vahvistamiseen liittyvä kysymys.

3.8.4. Toimintaohjelmassa esitetään useita ehdotuksia työmahdollisuuksista tiedottamisen kehittämiseksi ja parantamiseksi Euroopan tasolla. Näistä ehdotuksista komitea kannattaa erityisesti työnvälitystoimistojen yhteistyön lujittamista muun muassa Internetin avulla.

3.8.4.1. Niin kuin korkean tason asiantuntijaryhmäkin mainitsee, jäsenvaltioiden hallintojen välisen yhteistyön parantaminen saattaisi ratkaista monta työntekijöiden liikkuvuuten liittyvää ongelmaa. Komissio aikoo ehdottaa jäsenvaltioille julkishallinnon vastuualueeseen kuuluvien neuvontapisteiden perustamista. Nämä neuvontapisteet olisivat suorassa keskusteluyhteydessä komission kanssa vapaan liikkuvuuden esteisiin liittyvissä erityisissä ja kiireellisissä ongelmissa. Komitea kannattaa ajatusta, mutta on sitä mieltä, että siirtotyöntekijöille tarkoitetut mahdolliset neuvontapisteet on toteutettava Eures-verkossa, jotta voidaan välttää päällekkäistä toimintaa. Neuvontapisteiden tulee ratkaista nopeasti ja tehokkaasti kysymykset, jotka liittyvät julkisen sektorin työpaikan saantiin toisessa jäsenvaltiossa, sosiaalietuuksien myöntämiseen tai oikeuteen yhdistää maksuja.

3.8.4.2. Komissio ehdottaa siirtotyöläisten vapaata liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa käsittelevien neuvoa-antavien komiteoiden yhdistämistä niiden suorituskyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi. Komitea kannattaa ehdotusta sillä ehdolla, että yhdistäminen parantaa toiminnan tasoa ja että sillä voidaan konkreettisesti tehostaa työmarkkinaosapuolten ja komission välisiä suhteita.

3.8.5. On epäilemättä tarpeen tehdä aloitteita, joiden tavoitteena on saada EU:n kansalaiset tuntemaan laajemmin ja perusteellisemmin oikeutensa vapaaseen liikkuvuuteen, mutta olisi myös aiheellista parantaa laadullista tietoa siitä, miten oikeutta todella voidaan hyödyntää. Komission olisikin syytä analysoida entistä syvällisemmin työntekijöiden liikkuvuutta koskevaa tilannetta kiinnittäen erityistä huomiota ammattipätevyyden tasoihin, palkkatasoihin ja työnluokitukseen. Myös korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa viitattiin tähän tärkeään arvioinnin osatekijään ja korostettiin, että työmarkkinoiden kehitys tekee kelpoisuusvaatimusten ennakoivan hallinnan välttämättömäksi ().

3.8.6. Jotta työntekijöiden liikkuvuudella voitaisiin lisätä työllisyysmahdollisuuksia, toimintaohjelmassa määrätään Euroopan sosiaalirahaston 6 artiklan mukaisen rahoituksen käytöstä sellaisille innovatiivisille hankkeille, joilla tuetaan ammatti- ja uudelleenkoulutusta ja avustetaan työtä hakevia nuoria.

3.8.7. Komitea hyväksyy tämän aloitteen, jolla pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia työllisyyden kehittämiseksi poistamalla samalla liikkuvuuden esteet. Komitea esittää toiveenaan, etteivät hankkeet olisi varsinaisesti aloitteita, vaan ne määriteltäisiin yhtenäisestä ja yhdenmukaisesta strategiasta käsin siten, että ne vaikuttaisivat rakenteellisesti jäsenvaltioiden järjestelmiin. On kuitenkin huomattava, että jo Eures- ja Interreg-ohjelman yhteisvaikutuksella luotaisiin tehokkaat yhteydet koulutuksen ja työmarkkinoiden välille. Eures-ohjelman ja muiden yhteisön ohjelmien välisen yhteisvaikutuksen vahvistaminen saattaa niin ikään avata merkittäviä mahdollisuuksia.

4. Komitea on vakuuttunut vapaan liikkuvuuden oikeuden vahvistamisen tärkeydestä ja toivoo saavansa osallistua aktiivisesti kuluvan vuoden aikana v.1968 annetun asetuksen 30-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettäväksi suunnitellun työntekijöiden liikkuvuutta käsittelevän eurooppalaisen konferenssin valmisteluun.

4.1. Komitea esittää, että komissio ja neuvosto edistävät määrätietoisesti kaikkia aloitteita, joiden päämääränä on vapaan liikkuvuuden konkreettinen ja täydellinen toteutus sekä käyttävät kaikki tilaisuudet hyväkseen tehdäkseen sellaisia aloitteita, joiden avulla oikeus vapaaseen liikkumiseen saadaan todella kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville.

4.2. Komitea painottaa lopuksi, että työntekijöiden ja kansalaisten vapaa liikkuvuus, joka toteutetaan tarvittavin sääntely- ja työmarkkinatoimin, kuuluu tavoitteisiin, joilla pyritään toimiviin yhtenäismarkkinoihin.

Bryssel 28. toukokuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 153, 28.5.1996.

() EYVL C 73, 9.3.1998.

() EYVL C 6, 10.1.1998.

() Lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia", EYVL C 157, 25.5.1998.

() Lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston direktiiviksi Euroopan unionin alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta", EYVL C 157, 25.5.1998.

() KOM(96) 462 lopull.

() Lausunto aiheesta "Vihreä kirja: Koulutus Ammattikoulutus Tutkimus Kansainvälisen liikkuvuuden esteet", EYVL C 133, 28.4.1997.

() Lausunto aiheesta "Yhteiskunta- ja talouselämän tahojen asema Interreg-ohjelmissa ja Eures-verkostossa", EYVL C 355, 21.11.1997.

() Simone Veilin johtaman henkilöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti, s. 42.