Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön osallistumisesta tietojen keruusta jäsenvaltioille aiheutuneiden menojen rahoitukseen sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevien tutkimusten ja pilottihankkeiden rahoittamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) toteuttaminen ja kehittäminen edellyttää yhteisöltä tehokasta kalavarojen tutkimusta. Kalastuksen ja vesiviljelyn tutkimus on luonteeltaan hyvin yhteisöllistä, koska se ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden toimivallan ja välineet. Suurin osa kalavaroista on sellaisia, joita useampi kuin yksi jäsenvaltio hyödyntää. Taloudellisesti ala on erittäin voimakkaasti integroitunut yhteisön tasolla erityisesti markkinoiden osalta. Kalastukseen ja vesiviljelyalaan liittyvät ympäristökysymykset ovat kansalliset rajat ylittävä haaste. Koska tutkittavia aloja on niin monia sekä kalavarojen että vesiviljelyn osalta, ainoastaan laajalla, yhteisön tasolla tehtävällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa nopeaa edistystä.

Viidennen puiteohjelman mukaan tutkimuksessa olisi otettava paremmin huomioon yhteisön politiikkojen eli myös YKP:n tarpeet. Siinä peräänkuulutetaan kuitenkin tieteellistä tutkimusta, jonka on laadukkaana pysyäkseen oltava innovatiivista. Tietojen systemaattinen keruu ja nykyisten menetelmien soveltaminen - etenkin kun niitä vain toistetaan - ei ole innovatiivista, eikä niitä varmuudella voida sisällyttää tutkimuksen puiteohjelmaan. Näitä toimia kuitenkin tarvitaan. Tämä ehdotus koskee kahta tutkimusvaihetta: ensinnäkin perustietojen keruuta ja toiseksi YKP:n toteuttamiseen liittyvien kysymysten tutkimuksen soveltamista.

Tämän ehdotuksen ensimmäinen tavoite (I osasto) on vahvistaa olennaisten tietojen keruuta varten YKP:aa koskevasta yhteisön kehyksestä annetun neuvoston asetusehdotuksen mukainen rahoitus. Siinä säädetään yhteisön rahoitusosuudesta jäsenvaltioiden olennaisten perustietojen keruuta koskevien kansallisten ohjelmien mukaisiin menoihin silloin kun kyseiset menot sisältyvät vastaaviin yhteisön ohjelmiin. Säännösten vakauden takaa ohjelman kesto kuuden vuoden ajan.

Jäsenvaltioille olennaisten tietojen keruusta ja hallinnosta aiheutuvien menojen rahoitukseen osallistumisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös ohjelmien metodologiseen puoleen. Metodologiset kysymykset koskevat kerättyjen tietojen laadun arviointia, menetelmien standardointia ja jäsenvaltioiden välistä yhteensovittamista. Lisäksi on tutkittava mahdollisuutta laajentaa olennaisten tietojen keruun soveltamisalaa erityisesti ympäristöön ja vesiviljelyyn sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin toimiin, ja pohdittava tämän laajentamisen hyödyllisyyttä. Tietojen keruuta koskeviin tutkimuksiin ja pilottihankkeisiin on lisättävä toimet, jotka ovat välttämättömiä, jotta tieteellisen edistymisen ja YKP:n varsinaisen toteuttamisen välille saadaan yhteys. Komission on ensinnäkin voitava jatkaa YKP:n vaikutuksia ja erityisesti alan teollisuusrakenteita koskevan taloudellisen tutkimuksen teettämistä. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdennettyihin arviointeihin, joissa otetaan huomioon biologiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Samoin on edelleen edistettävä pilottihankkeiden ja tutkimusten avulla kalastuksen valvonnan edistymistä, saaliskapasiteetin ja kalavarojen välisen tasapainon etsimistä sekä kalastus- ja vesiviljelytoiminnan ja meriekosysteemien välisten suhteiden hallintaa.

Tästä hankkeesta ei aiheudu uusia menoja. Siihen voidaan käyttää perustietojen keruun, pilottihankkeiden ja tutkimusten osalta jo joitakin vuosia toteutettuihin menoihin liittyviä määrärahoja. Tarkoituksena on jatkaa, täydentää ja vahvistaa tähän mennessä kehitettyjä toimia komission vuonna 1993 laatiman ja neuvoston hyväksymän asiakirjan [1] perusteella vahvistamalla asianmukainen kehys, jossa otetaan huomioon tähänastiset kokemukset.

[1] Komission tiedonanto (KOM (93) 95 lopullinen, 16.3.1993.)

99/0224 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisön osallistumisesta tietojen keruusta jäsenvaltioille aiheutuneiden menojen rahoitukseen sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevien tutkimusten ja pilottihankkeiden rahoittamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EYVL

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EYVL

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Kalavarojen tilaa ja sen taloudellisia seurauksia on tarpeen arvioida säännöllisesti, kuten yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3760/92 [4], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1181/98 [5], 16 artiklassa säädetään.

(2) [4] EYVL L 389, 31.12.1992.

(3) [5] EYVL L 164, 9.6.1998, s. 1.

(4) ... päivänä ....kuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o .../99 otetaan käyttöön yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tueksi yhteisön kehys olennaisten tietojen keruuta ja hallintaa varten.

(5) Koska jäsenvaltiot suorittavat yhteisön etua koskevan tehtävän huolehtimalla tietojen keruusta, siltä osin kuin näiden tietojen avulla yhteisön kalavaroja voidaan hallinnoida paremmin, ja koska ohjelmien toteutus kuuluu jäsenvaltioille, niille on annettava yhteisön rahoitusta eräisiin YKP:n toteuttamiseksi kerättävien tietojen keruuseen ja hallintoon liittyviin menoihin.

(6) Komission toimet YKP:n toteuttamiseksi tarvittavien tietojen keruun tukemiseksi KOR:n innovatiivisista toimista rahoitettavien vuosittaisten ehdotuspyyntöjen avulla ovat nyt vakaita, joten ne on syytä vahvistaa rahoitusnäkymien otsake 3:n yhteydessä monivuotiselle perustalle.

(7) Kalastusta koskevien perustietojen keruu- ja käsittelymenetelmiä on vertailtava ja niitä on pyrittävä parantamaan, ja tulosten laatua on analysoitava ja arvioitava säännöllisesti.

(8) Taloudellista tukea olisi myönnettävä tutkimukseen, joka koskee mahdollisuutta laajentaa olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskevan yhteisön kehyksen soveltamisalaa ja tämän laajentamisen hyödyllisyyttä.

(9) YKP:n kehittämiseksi tarvittavia pilottihankkeita ja tutkimuksia on voitava tukea erityisesti taloudellisten ja bioekonomisten analyysien, ylikapasiteetin poistamiseen ja ehkäisyyn liittyvien töiden sekä kalastuksen, vesiviljelyn ja vesien ekosysteemin kehityksen välisten suhteiden osalta.

(10) Tämän päätöksen nojalla rahoitettujen toimien moitteeton sujuminen on taattava.

(11) On täsmennettävä säädettyjen menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt, yhteisön rahoitusosuuden määrä ja myöntämisedellytykset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö voi myöntää taloudellista tukea tässä päätöksessä säädetyin ehdoin siinä tarkoitettuihin toimiin.

2. Niiden toimien osalta, joiden rahoitukseen aiotaan osallistua, tehdään vuosiksi 2000-2005 maakohtainen yhteisön rahoitussuunnitelma. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

I OSASTO

Olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskevassa yhteisön kehyksessä aiheutuneet menot

2 artikla

1. Tämän osaston soveltamisalaan kuuluvat tiedot, joiden säännöllisestä keruusta säädetään asetuksen (EY) N:o .../99 1 artiklassa (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys).

2. Yhteisön rahoitusosuus myönnetään tukikelpoisiin menoihin, joita jäsenvaltioille aiheutuu 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivänä joulukuuta 2005 välisenä aikana. Ainoastaan liitteessä mainitut menot ovat tukikelpoisia.

3 artikla

Yhteisön rahoitusosuus on enintään:

_ 50 prosenttia asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 5 artiklassa tarkoitetuista vähimmäisohjelmista aiheutuvien tukikelpoisten julkisten menojen kustannuksista,

_ 35 % prosenttia asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 5 artiklassa tarkoitetuista laajennetuista ohjelmista aiheutuvien tukikelpoisten julkisten lisämenojen kustannuksista. Laajennettuun ohjelmaan liittyvien toimien rahoitukseen voidaan osallistua vain, jos jäsenvaltio noudattaa täysin yhteisön vähimmäisohjelmaa koskevia säännöksiä ja jos tämän päätöksen mukaisia yhteisön vuosittaisia määrärahoja ei ole käytetty kokonaan yhteisön vähimmäisohjelman rahoitukseen.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat saada yhteisön rahoitusosuuden, on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2000:

_ asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 6 artiklassa määritelty kansallinen ohjelma,

_ arvio vuosittaisista määrärahoista, joille ne haluavat yhteisön taloudellista tukea 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

2. Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin vuoden 31 päivää toukokuuta vuodesta 2001 alkaen:

_ rahoituskertomus, jossa verrataan edeltävän kalenterivuoden arvioituja ja toteutuneita menoja,

_ tarvittaessa ajantasaistettu versio kuluvan vuoden ja tulevien vuosien asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 6 artiklan 2 kohdassa määritellystä kansallisesta ohjelmasta.

3. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella vuosittain

a. arvioitujen menojen tukikelpoisuudesta,

b. yhteisön rahoitusosuudesta.

4. Komission tekemät päätökset rahoitusosuuden myöntämisestä merkitsevät menoihin sitoutumista talousarvion mukaisesti.

5 artikla

1. Jäsenvaltiolle ohjelman kullekin soveltamisvuodelle myönnetty rahoitusosuus maksetaan kahdessa erässä:

a. 50 prosenttia kun tukihakemus on hyväksytty,

b. loppumäärä sen jälkeen, kun komissiolle on toimitettu jäsenvaltion menojen vuosittaiset korvaushakemukset ja komissio on hyväksynyt 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn rahoituskertomuksen ja 2 kohdassa säädetyn teknisen kertomuksen.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin ohjelman soveltamisvuotta seuraavan vuoden 31 päivänä toukokuuta

_ toiminnasta vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten vähimmäisohjelmia ja laajennettuja ohjelmia laadittaessa vahvistettuihin tavoitteisiin on päästy,

_ tositteet sisältävä korvaushakemuksensa edeltävänä kalenterivuonna toteutuneista menoista.

3. Jäsenvaltioiden on korvaushakemusta jättäessään toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen ja todistaakseen, että

_ 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen mukaan toteutetut toimet ja toteutuneet menot ovat komission hyväksymän ohjelman mukaiset,

_ ne täyttävät tässä päätöksessä ja erityisesti liitteessä vahvistetut edellytykset,

_ sopimuksia tehtäessä on noudatettu julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

6 artikla

1. Komission edustajat voivat tarkastaa paikalla muun muassa pistokokein tämän päätöksen mukaisesti rahoitetut toimet ja tutkia valvontajärjestelmät ja -toimenpiteet, jotka kansalliset viranomaiset ovat ottaneet käyttöön estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja asettaakseen niistä seuraamuksia ja tarvittaessa periäkseen takaisin sääntöjenvastaisuuden vuoksi menetetyt varat.

2. Komissio voi tehdä kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset varmistaakseen niiden edellytysten noudattamisen ja tehtävien toteuttamisen, jotka asetetaan tässä päätöksessä komission tässä tarkoituksessa nimeämiä edustajia avustaville jäsenvaltioille.

7 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 9 artiklan 2 kohdan mukaisessa kertomuksessa, jonka komissio laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002, arvioidaan tehtyjen töiden kustannustehokkuussuhde.

2. Komissio tutkii tämän kertomuksen perusteella, onko aiheellista mukauttaa tätä päätöstä tai parantaa sen soveltamista.

II OSASTO

Tutkimukset ja pilottihankkeet

8 artikla

1. Komissio voi toteuttaa tutkimuksia ja pilottihankkeita.

2. Ne voivat koskea seuraavia aloja:

a. tutkimukset ja metodologiset hankkeet, joilla pyritään optimoimaan ja standardoimaan asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 1 artiklassa määritellyt tietojen keruu- ja hallintomenetelmät,

b. tietojen keruuta koskevat esiselvityshankkeet asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) 9 artiklan 3 kohdassa määritellyillä aloilla,

c. taloudelliset ja bioekonomiset analyysit ja simulaatiot, jotka liittyvät YKP:n nojalla suunniteltuihin päätöksiin ja YKP:n vaikutusten arviointiin,

d. saaliskapasiteetin, pyyntiponnistuksen ja kalastuskuolleisuuden välisten suhteiden analyysi,

e. YKP:n soveltamista koskevan valvonnan parantaminen erityisesti kustannustehokkuussuhteen kannalta,

f. kalastustoiminnan ja vesiviljelyn ja veden ekosysteemien välisten suhteiden arviointi ja hallitseminen.

3. Tutkimukset ja pilottihankkeet eivät voi koskea toimia,

a. joihin voidaan myöntää rahoitusta tutkimuksen viidennestä puiteohjelmasta,

b. jotka kuuluvat tämän päätöksen I osaston soveltamisalaan,

c. joita koskee rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/99 [6] 21 ja 22 artikla.

[6] EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

4. Komissio julkaisee vuosittain luettelon näiden tutkimusten ja pilottihankkeiden ensisijaisista aiheista.

5. Yhteisön rahoitusosuus on tutkimusten ja pilottihankkeiden osalta enintään seuraavien suuruinen:

a. ehdotuspyynnön johdosta toteutetut toimet: komissio voi myöntää taloudellista tukea enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla, joiden kansallisen lainsäädännön mukainen tilinpito edellyttää lisäkulujen kirjaamista, on mahdollisuus esittää ehdotuksia, jotka voivat kattaa jopa 100 prosenttia hankkeesta aiheutuvista muista kuluista.

b. komission aloitteesta muut kuin ehdotuspyynnön johdosta toteutetut tutkimukset ja pilottihankkeet: 100 prosenttia tukikelpoisista menoista.

6. Edellä 2 kohdan c ja f alakohdan mukaan toteutettujen tutkimusten ja pilottihankkeiden kokonaisrahoitus ei voi olla yli [15 prosenttia] tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavien toimien osalta sallittavista vuosittaisista määrärahoista.

III OSASTO

Yleiset säännökset

9 artikla

Rahoitusta voivat saada 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi ajankohdaksi komission aloitteesta myös

1. tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät menot; toimista on oltava hyötyä sekä komissiolle että toimen edunsaajille eivätkä ne saa kuulua pysyviin julkisiin palveluihin; toimien on liityttävä tämän päätöksen I ja II osastossa tarkoitettujen ohjelmien tai hankkeiden määrittelyyn, valmisteluun, hallintoon, seurantaan, tarkastukseen ja valvontaan.

2. tämän päätöksen I ja II osastossa tarkoitettujen kansallisten ohjelmien, tutkimusten ja pilottihankkeiden avulla saatujen tulosten levittämistoimiin liittyvät kulut.

10 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan [asetuksen (EY) N:o .../99 (olennaisten tietojen keruuta ja hallintoa koskeva yhteisön kehys) voimaantulopäivästä].

11 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Yhteisön ohjelmiin liittyvät tukikelpoiset menot

Tukikelpoisia menoja ovat ainoastaan edunsaajalle ja osallistujille hankkeen tosiasiallisen aloituspäivän ja päättymisen välisenä aikana tosiasiallisesti aiheutuneet menot, jotka ovat välttämättömiä töiden suorittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 4 kohdan soveltamista. Tukikelpoisiin menoihin voivat kuulua kokonaan tai osittain seuraavat menoluokat:

_ henkilöstömenot

_ matkakulut

_ koneet ja laitteet

_ kulutushyödykkeet,

_ atk-kulut

_ muut menot tämän liitteen 6 kohdan mukaisesti.

1. Henkilöstömenot

1.1 Henkilöstömenot vastaavat tuntimäärää, jonka yksinomaan tieteellinen tai tekninen henkilöstö on tosiasiallisesti käyttänyt hankkeeseen.

1.2 Henkilöstömenot hyväksytään tosiasiallisesti työhön käytetyn ajan mukaan ja lasketaan seuraavien mukaisesti:

_ todelliset työvoimakustannukset (palkat, sosiaalimaksut, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut) tai

_ keskimääräiset työvoimakustannukset kyseisen edunsaajan tai osanottajan käytännön mukaisesti, jos tämän keskiarvo ei poikkea merkitsevästi todellisista työvoimakustannuksista.

1.3 Henkilöstön ohjelmaan käyttämä, menoihin laskettu aika on merkittävä rekisteriin (työaikakortteihin), ja hankkeen vastuuhenkilön tai muun ohjelman parissa työskentelevän toimivaltaisen esimiehen on vähintään kerran kuussa varmennettava nämä merkinnät.

2. matkakulut

2.1 Matkakulut lasketaan edunsaajan tai osanottajien sisäisten sääntöjen mukaisesti; Euroopan unionin ulkopuolelle tehtävät matkat on etukäteen hyväksytettävä komissiolla.

3. koneet ja laitteet

3.1 Koneisiin ja laitteisiin liittyvät menot koskevat ohjelman tosiasiallisen alkamispäivän jälkeen tai kuuden sitä edeltävän kuukauden aikana tapahtunutta sellaisten koneiden ja laitteiden ostoa tai valmistusta,

_ joiden odotettavissa oleva käyttöikä ei ole lyhyempi kuin ohjelman töiden kesto.

_ jotka kuuluvat koordinoijan tai osanottajan kone- ja laitevarastoon,

_ jota pidetään varoina edunsaajan tai osanottajan menetelmien, sääntöjen ja kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

3.2 Tukikelpoisia menoja laskettaessa koneiden ja laitteiden odotettavissa olevaksi käyttöiäksi katsotaan alle 10 000 ecua arvoltaan olevien atk-laitteiden osalta 36 kuukautta ja muiden koneiden ja laitteiden osalta 60 kuukautta. Hyväksyttävä määrä riippuu koneen tai laitteen odotettavissa olevasta käyttöiästä suhteessa ohjelman kestoon, jos kyseisen summan laskemisessa käytettävä ajanjakso alkaa ohjelman tosiasiallisena alkamispäivänä tai koneen tai laitteen ostopäivänä, jos se on tosiasiallista alkamispäivää myöhäisempi, ja päättyy ohjelman päättymispäivänä. Huomioon on otettava myös laitteiden käyttöaste kyseisenä aikana.

3.3 Jokaisesta laite- tai koneostosta on liitettävä tulojen ja menojen yhteenvetoon oikeaksi todistettu jäljennös, ja toimitettava komissiolle.

4. kulutushyödykkeet

4.1 Kulutushyödykkeisiin liittyvät menot koskevat sellaisten hyödykkeiden tai tuotteiden ostoa, valmistusta, korjausta tai käyttöä,

_ joiden odotettavissa oleva käyttöikä on lyhyempi kuin ohjelman töiden kesto ja

_ jotka eivät kuulu koordinoijan tai osanottajan kone- ja laitevarastoon, tai

_ joita ei pidetä varoina edunsaajan tai osanottajan menetelmien, sääntöjen ja kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

5. atk-menot

5.1 Menot, jotka liittyvät ohjelmistojen ja tietokantojen käyttömahdollisuuksien laatimiseen ja toimittamiseen jäsenvaltioille.

6. Ulkopuolinen apu/alihankinta ja/tai muut menot

6.1 Alihankinta / ulkopuolinen apu (tavanomaiset, ei-innovatiiviset palvelut tai matkat, jotka suoritetaan edunsaajalle tai kumppanille, joka ei itse pysty sitä tekemään) tai muu ylimääräinen tai odottamaton meno, joka ei kuulu mihinkään edellä esitetyistä luokista, voidaan sisällyttää ohjelmaan vain komission etukäteisluvalla.

6.2 Euroopan unionin ulkopuoliset maat voivat osallistua kansalliseen ohjelmaan alihankkijana komission kirjallisella suostumuksella, jos niiden osallistuminen on välttämätöntä tai hyödyllistä yhteisön ohjelmien toteuttamiselle.

7. Menot, joita ei hyväksytä

7.1 Jäljempänä lueteltuja menoja ei katsota tukikelpoisiksi kustannuksiksi, jotka voitaisiin periä komissiolta suoraan tai välillisesti:

_ voittomarginaali,

_ kohtuuttomat menot,

_ jakelukustannukset sekä markkinointi- ja myynninedistämiskustannukset, jotka on tarkoitettu edistämään tuotteita tai kaupallista toimintaa,

_ mahdollisten tulevien riskien varalle tehdyt varaukset,

_ sijoitetun pääoman tuotto ja korot,

_ epävarmat saatavat,

_ edustuskulut lukuun ottamatta sellaisia, joita komissio pitää ehdottoman tarpeellisina tukisopimuksessa määriteltyjen töiden suorittamiseksi ja jotka se on hyväksynyt,

_ ulkopuolisten rahoittajien rahoittamiin muihin hankkeisiin liittyvät kustannukset,

_ tukisopimuksessa määriteltyjen töiden tulosten suojaamiseen liittyvät kulut,

_ välilliset kustannukset kuten hallinto, tukihenkilöstö, toimistotarvikkeet, infrastruktuuri, laitteistot ja palvelut,

_ kaikin tavoin vastineettomat, takaisin maksetut tai korvatut alv:t ja muut maksut, verot tai tullit.

RAHOITUSSELVITYS

1. TOIMENPITEEN NIMI

Yhteisön osallistuminen perustietojen systemaattisesta keruusta jäsenvaltioille aiheutuneiden menojen rahoitukseen sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevien tutkimusten ja pilottihankkeiden rahoittaminen

2. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

B2-903 Muut yhteisen kalastuspolitiikan tukitoimet

(toimenpide A: Tuki kalavarojen hoitoon)

(vuoden 2000 ATE:n nimikkeistö)

3. OIKEUSPERUSTA

* Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevan puitejärjestelmän luomisesta kalavaroja koskevien olennaisten tietojen keruun yhdenmukaistamiseksi [KOM (...)].

* Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisön osallistumisesta perustietojen systemaattisesta keruusta jäsenvaltioille aiheutuneiden menojen rahoitukseen sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevien tutkimusten ja pilottihankkeiden rahoittamisesta (KOM (...))

4. TOIMENPITEEN KUVAUS

4.1 Yleistavoite

1. Jäsenvaltioiden suorittama perustietojen systemaattinen keruu

Komission aloitteesta toteutetut toimet YKP:n toteuttamiseksi tarvittavien tietojen keruun tukemiseksi KOR:n innovatiivisista toimista (B2-181) vuoteen 1999 asti rahoitettujen vuosittaisten ehdotuspyyntöjen avulla ovat nyt vakaita. Näin ollen ne on syytä vahvistaa monivuotiselle perustalle ja sellaisessa sääntelykehyksessä, joka edellyttää jäsenvaltioiden osallistumista.

Kalastuksen hallinnossa tarvitaan tieteellisiä lausuntoja biologiselta, taloudelliselta ja tekniseltä kannalta. Tiedemaailma on ilmoittanut olennaisen rajoittavan tekijän olevan se, että asianmukaisia tietoja ei ole saatavilla. Ongelma ei koske yksinomaan YKP:aa, vaan tarve löytää vastauksia ilmenee kaikissa kalastusta koskevien kansainvälisten foorumeiden teksteistä ja erityisesti New Yorkin sopimuksesta (hajallaan olevat kalakannat).

Ongelmia ei voida ratkaista yksittäisen jäsenvaltion tasolla. Kun samoja kalavaroja hyödyntää useampi kuin yksi jäsenvaltio, yhden jäsenvaltion ponnistelut kerätä asianmukaisia tietoja ovat turhia, jos muut jäsenvaltiot eivät tee samoin. Kehityksen on siis tapahduttava yhteisön kehyksessä. On saatava aikaan monivuotisia tietosarjoja, jotka kerätään yhdenmukaistetuin, vuodesta toiseen samanlaisina toistettavin menettelyin. Näiden tietojen on katettava kaikki tieteellisten arviointien tekemiseksi tarvittavat parametrit, ja toimivaltaisilla ja luvan saaneilla käyttäjillä on oltava niihin sähköinen pääsy.

Nykyiset soveltuvat säännökset on säilytettävä, mutta niitä on täydennettävä, koska ne eivät kata kaikkia osa-alueita. Nykyiset säännökset koskevat toisaalta yksityiskohtaisia ja usein jopa yksittäisiä tietoja ja toisaalta jäsenvaltion tasolla yhdisteltyjä tietoja. Tieteellisissä arvioinneissa tarvitaan ensisijaisesti yhdisteltyjä tietoja näiden välivaiheilta eli esimerkiksi tietoja jonkin alusluokan saaliista jollakin Pohjanmeren alueella kolmen kuukauden aikana. Lisäksi tiettyjä aloja eivät koske mitkään säännökset. Tietojen keruumenetelmät on yhdenmukaistettu vain eräiden kalastustoimien ja alojen osalta. Tämä näkyy myös siinä, miten atk-pohjaiset tietokannat, joihin tutkijoilla on pääsy, on järjestetty.

2. Komission toteuttamat tutkimukset ja pilottihankkeet

i) Biologian ala

YKP:n soveltamiseksi ja kehittämiseksi on perustietojen systemaattisen ja säännöllisen keruun lisäksi tarpeen toteuttaa erityistöitä sellaisten tietojen saamiseksi, joiden avulla tulevat päätökset selkiintyvät (ks. tekniset toimenpiteet ja suoja-alueiden laajentaminen tai neliösilmäisten trooliovien käyttö) tai niiden soveltaminen helpottuu (ks. verkkoalusten muuttaminen). Tutkimuksilla voidaan myös valmistella tietojen systemaattista keruuta koskevia tulevia ohjelmia aloilla, joilla nykytilanne ei ole riittävän kehittynyt rutiiniohjelmien määrittelemiseksi (ks. kalastuksen ja ympäristön suhde, kalastukseen välillisesti liittyvien toimien seuranta, valvonnan parantaminen).

Kaikissa tapauksissa työt vaativat huomattavaa teknisyyttä, vaikkeivat olekaan tutkimusta, vaan pikemminkin tutkimuksen soveltamista.

Lisäksi on toteutettava liitännäistoimia (kehitettävä viestintävälineitä tai järjestettävä YKP:n kannalta tarpeellisia kokouksia, joihin tiedemaailma osallistuu).

ii) Talouden ala

YKP:n tulevien suuntaviivojen on perustuttava myös alan taloudellisten suuntausten syvälliseen analyysiin. Tältä osin voidaan erottaa kolme ensisijaista tutkimusalaa:

_ YKP:n taloudellista vaikutusta koskevat tutkimukset YKP:n tulevaisuutta koskevan vuoden 2002 kertomuksen valmistelemiseksi (muuten kuin rakennepolitiikan alalla, joka arvioidaan KOR:n määrärahojen yhteydessä),

_ tutkimukset kalastustalouden alalla hallintojärjestelmien tunnistamiseksi paremmin erityisesti kalavarojen käyttömahdollisuuksien ja säilyttämisen sekä kalastalousalan tasapainon osalta,

_ tilastotutkimukset sellaisten lainsäädäntöaloitteiden valmistelemiseksi, joilla pyritään edelleen yhdenmukaistamaan tilastotietojen keruuta talouden alalla.

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Niiden toimien osalta, joita koskevien perustietojen keruun rahoitukseen osallistumisesta säädetään, tehdään monivuotiset maaohjelmat. Komission tekee ehdotuksen toimen jatkamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hyvissä ajoin.

YKP:aa tukevia tutkimuksia ja pilottihankkeita koskeva ajanjakso on määrittelemätön.

5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS

5.1 EI-PAKOLLISET MENOT

5.2 JAKSOTETUT MÄÄRÄRAHAT

5.3 Oletettu tulolaji: ei ole

6. MENO-/TULOLAJI

Jäsenvaltioiden toteuttama tietojen keruu ja käsittely

* Yhteisön rahoitusosuus on enintään:

* 50 prosenttia vähimmäisohjelmista aiheutuvien tukikelpoisten menojen kokonaiskustannuksista,

* 35 prosenttia laajennettujen ohjelmien osana toteutettujen tukikelpoisten lisämenojen kokonaiskustannuksista vuosittaisten vähimmäisohjelmien vahvistamisen jälkeen vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa.

Komission YKP:n tukemiseksi toteuttamat tutkimukset ja pilottihankkeet:

* biologian, teknisen tai taloudellisen alan tutkimukset, jotka annetaan tehtäväksi komission ulkopuolelle,

* menetelmien yhteensovittamista tai yhdenmukaistamista käsittelevien työryhmien perustaminen, mukaan luettuina tutkijoiden jatkuvaan koulutukseen liittyvät näkökohdat.

Komission yksiköt järjestävät erityisiä tarjouskilpailuja, kiinnostuksenilmaisupyyntöjä tai tarvittaessa tekevät suoria sopimuksia tapauksen mukaan valitakseen asiantuntijoita tai komission ulkopuolisia elimiä.

Ehdotuspyyntöjen osalta yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärä on 50 prosenttia ja poikkeustapauksissa 100 prosenttia (rajakustannusjärjestelmä), tai siten, että asiantuntijat tai edunsaajina olevat elimet osallistuvat rahoitukseen.

Tarjouskilpailuissa yhteisön rahoitusosuus on 100 prosenttia komission aloitteesta toteuttavien pilottihankkeiden ja tutkimusten osalta.

7. RAHOITUSVAIKUTUKSET

7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskutapa (yksittäisten ja yhteenlaskettujen kustannusten välinen suhde)

Jäljempänä esitetyt määrät ovat ohjeellisia ja voivat vaihdella YKP:n toteuttamiseen liittyvien ensisijaisten tavoitteiden mukaan. Määrärahojen korottamisen 4,5 prosentilla joka toinen vuosi on vastattava ohjelmien toteuttamiseen liittyvien todellisten kustannusten lisääntymistä.

ETTTABLEY, miljoonaa euroa (3 desimaalin tarkkuudella)

7.2 Kustannusten jakautuminen eri tekijöiden kesken

Kustannukset keskimäärin toimenpidettä kohden

EY, miljoonaa euroa (3 desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7.3 Talousarvion B-osaan kuuluvat tutkimuksista, asiantuntijoista jne. aiheutuvat toimintakustannukset (ajanjakso 2000-2005)

EY, miljoonaa euroa (nykyisin hinnoin)

>TAULUKON PAIKKA>

Tuesta sekä teknisestä ja hallinnollisesta avusta aiheutuvat menot:

Asiantuntijoiden kokoukset

Komissio järjestää kokouksia, joihin osallistuvat jäljempänä esitettyjen toimien toteuttamisesta ensi sijassa vastaavat henkilöt.

Julkaiseminen/Levittäminen

Ehdotuspyyntöjen puitteissa rahoitettujen tutkimusten tulokset kiinnostavat tiedeyhteisöä ja muuta väestöä. Niinpä osana tutkimusten loppukertomuksia julkaistaan muun muassa lyhennelmä, johon sisältyy maallikoille suunnattuja tiivistelmiä, sekä kartastoja ja/tai esitteitä Euroopan vesialueiden kalavarojen esiintymisestä ja tilasta.

Asiantuntijat: seuranta

Kalastusteknologiaan, tonnikalojen kalastukseen, meritutkimuskampanjoiden toteuttamiseen, kalavarojen arvioinnin edistyneisiin menetelmiin sekä YKP:n alaan kohdistuviin taloudellisiin vaikutuksiin liittyvien hankkeiden yhteydessä rahoitettavista tutkimuksista on tehtävä kertomuksia, joiden arviointi vaatii suurta teknistä tai tieteellistä asiantuntemusta. Tällaisissa tapauksissa komission on turvauduttava ulkopuolisiin asiantuntijoihin, jotta näistä hankkeista saadut kaikki asiakirjat arvioidaan asianmukaisesti.

Asiantuntijat: yhteisön ohjelmien toteuttaminen

Tekninen apu, jota näiden asiantuntijoiden on annettava, on ensisijaisten kysymysten tunnistamista sekä yhteisön ohjelmien valmistelua, hallintaa ja seurantaa.

Asiantuntijat: ehdotusten arviointi

Ehdotuspyynnön julkaisemisen jälkeen valitaan ulkopuoliset asiantuntijat olemassa olevista tietokannoista siten, että maantieteellinen ja temaattinen jakautuma on asianmukainen. Jokaisen ehdotuksen arvioi erikseen vähintään kolme riippumatonta asiantuntijaa, jotka tekevät hankkeista yhteisarvion.

7.4 Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen aikataulu

EY, miljoonaa euroa

>TAULUKON PAIKKA>

8. PETOSTENVASTAISET TOIMENPITEET

Komission virkamiehet voivat tarkastaa paikalla muun muassa pistokokein tämän budjettikohdan mukaisesti rahoitetut toimet ja tutkia valvontajärjestelmät ja -toimenpiteet, jotka kansalliset viranomaiset ovat ottaneet käyttöön erityisesti todentaakseen keinoja koskevat velvoitteet, estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja asettaakseen niistä seuraamuksia ja tarvittaessa periäkseen takaisin sääntöjenvastaisuuden vuoksi menetetyt varat.

Tuensaajien on liitettävä menoja koskevaan rahoituskertomukseen todisteet (sopimusten jäljennökset) esittäessään väli- tai loppumaksua koskevan hakemuksen.

Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että julkisia hankintoja koskevia direktiivejä noudatetaan.

9. KUSTANNUSTEHOKKUUSANALYYSI

9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä

_ Erityistavoitteet: yhteydet yleistavoitteeseen: Tietojenkeruuta koskevat erityistavoitteet vahvistetaan yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevan puitejärjestelmän luomisesta kalavaroja koskevien olennaisten tietojen keruun yhdenmukaistamiseksi annetun neuvoston asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettavassa asetuksessa/asetuksissa.

_ Kohderyhmä: perustietojen keruun osalta jäsenvaltiot. YKP:n tukemiseksi toteuttavien tutkimusten ja pilottihankkeiden osalta lopullinen edunsaaja on kalastusala yleensä.

9.2 Toimenpiteen perustelut

_ Yhteisön rahoitustuen tarve erityisesti toissijaisuusperiaatteen vuoksi

Ongelmia ei voida ratkaista jäsenvaltioiden tasolla. Kun useampi jäsenvaltio hyödyntää samoja kalavaroja, olisi hyödytöntä, että yksi kerää asiaankuuluvia tietoja, jos muut jäsenvaltiot eivät tee samoin. Hankkeet on siis toteutettava yhteisön tasolla. On perustettava monivuotiset tietosarjat, ja tiedot on kerättävä yhdenmukaisin menetelmin, jotka ovat vakaat vuodesta toiseen.

_ Tapojen ja keinojen valinta

* edut verrattuna vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin (suhteelliset edut):

katso kohta 4.1.1

* muiden vastaavanlaisten yhteisön tasolla tai kansallisella tasolla mahdollisesti suoritettavien toimenpiteiden erittely:

Muita vastaavia yhteisön toimia ei ole. Joissakin jäsenvaltioissa on tietojenkeruun ongelmiin liittyviä toimia joidenkin alojen osalta. Ehdotetussa kehyksessä nykyiset toimet on yhdistettävä, systematisoitava ja niitä on täydennettävä.

* odotetut liitännäis- ja kerrannaisvaikutukset:

Koska yhteisön rahoitusosuus kattaa yleensä vain osan tarpeesta, tarvittava lisärahoitus takaa suoran kerrannaisvaikutuksen. Lisäksi - ja ennen kaikkea - rajakustannukset katsotaan tukikelpoisiksi menoiksi, kun ei-tukikelpoiset kustannukset (kuten tutkimusalusten kuoletus) ovat jäsenvaltioiden ja tutkimuslaitosten maksettavia. Ehdotetun mekanismin avulla voidaan siis irrottaa komission aloitteesta määriteltyihin aihepiireihin varoja, joiden kokonaiskustannukset ovat paljon suuremmat kuin aiotut yhteisön menot.

Lisäksi yhteisen kehyksen vahvistaminen tietojenkeruulle on huomattava yhdistävä tekijä. Tämän on osoittanut biologisille tiedoille ICES:n toimivaltaan kuuluvalla alueella vahvistettu kehys. Ehdotettu mekanismi liittyy tähän kehykseen ja takaa vastaavat yhdistävät vaikutukset muiden aiheiden kanssa (ks. Välimeri, talouden ala jne).

_ Tärkeimmät epävarmuustekijät, jotka saattavat vaikuttaa toimenpiteen erityistuloksiin

Tärkein epävarmuustekijä liittyy alkuvaiheessa jäsenvaltioiden kykyyn toteuttaa tarvittavat järjestelyt ja hankkia kansallista rahoitusta yhteisön rahoitusosuuden lisäksi.

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

_ Seurantajärjestelmä

Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelman kunakin soveltamisvuonna toiminnasta vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten ohjelmia laadittaessa vahvistettuihin tavoitteisiin on päästy. Tutkimuksista ja pilottihankkeista on tehtävä väli- ja/tai loppukertomus.

Komissio voi tehdä kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset varmistaakseen niiden edellytysten noudattamisen ja tehtävien toteuttamisen, jotka asetetaan komission tässä tarkoituksessa nimeämiä edustajia avustaville jäsenvaltioille.

_ Säädettyä jälkiarviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja toteuttamisaikataulu

Komissio antaa neuvostolle joka kolmas vuosi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella laaditun kertomuksen, jossa arvioidaan keinot, joita kukin jäsenvaltio on käyttänyt tietojen keräämiseksi ja tässä asetuksessa mainittujen yhdisteltyjen tietojen asettamiseksi saataville, sekä käytettyjen menetelmien ja saavutettujen tulosten säännöstenmukaisuus ja tehokkuus.

_ Suoritusten osoittimet:

* Tuloksen osoittimet (toteutettujen toimenpiteiden arviointi)

* tavoitteiden mukaisen vaikutuksen osoittimet:

_ Tietojenkeruuta koskevat erityistavoitteet vahvistetaan yhteistä kalastuspolitiikkaa tukevan puitejärjestelmän luomisesta kalavaroja koskevien olennaisten tietojen keruun yhdenmukaistamiseksi annetun neuvoston asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettavassa asetuksessa/asetuksissa. Jäsenvaltioiden on toimitettava todisteet siitä, että ne ovat täyttäneet keinoja koskevat velvoitteet, joista säädetään täsmällisesti soveltamisasetuksissa. Tieteellis-tekninen kalatalouskomitea arvioi tietojenkeruun osalta saavutettujen tulosten laadun. Lisäksi kaikkien tutkimusten laatu ja hyödyllisyys arvioidaan erikseen.

10. HALLINTOMENOT (YLEISEN TALOUSARVION PÄÄLUOKAN III KOHTA A)

Nämä tiedot on toimitettava samanaikaisesti PO XIX:lle ja PO IX:lle, joka toimittaa ne PO XIX:lle lausuntoineen.

Tarvittavien hallinnollisten varojen tosiasiallinen käyttöönotto riippuu komission vuotuisesta varojen jakamista koskevasta päätöksestä, ja siinä otetaan huomioon henkilöstön määrä ja budjettivallan käyttäjän myöntämät lisämäärärahat.

10.1 Vaikutus henkilöstön lukumäärään

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Koska toimenpiteen kesto on määrittelemätön, määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

10.3 Toimenpiteeseen liittyvien muiden toimintamenojen lisäys, erityisesti komiteoiden ja asiantuntijaryhmien kokouksista aiheutuvat kustannukset

(euroa)

>TAULUKON PAIKKA>

Koska toimenpiteen kesto on määrittelemätön, määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.