Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta"

(KOM (2002) 119 lopullinen - 2002/0061 (COD))

(2003/C 61/14)

Neuvosto päätti 22. maaliskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -jaosto antoi lausuntonsa 4. syyskuuta 2002. Esittelijä oli Ernst Ehnmark.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18. ja 19. syyskuuta 2002 pitämässään 393. täysistunnossa (syyskuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 135 ääntä puolesta eikä yhtään vastaan. Kukaan ei pidättynyt äänestämästä.

1. Yhteenveto

1.1. Lissabonissa vuonna 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti unionin kehitykselle hyvin kunnianhimoisen päämäärän, jolla on laajoja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Lissabonin strategiassa korostettiin unionin kehittämisen yleistavoitetta, jonka mukaan unionista pitäisi tulla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva yhteiskunta. Eurooppa-neuvosto on myöhemmissä kokouksissaan vahvistanut tämän tavoitteen.

1.2. Yhden tärkeimmistä Lissabonissa asetetun tavoitteen saavuttamiseen tähtäävistä toimintakentistä muodostavat opetus ja koulutus sekä yleisesti tarkasteltuna inhimillisten voimavarojen kehittäminen. Toinen olennainen toimintakenttä on työmarkkinoiden ja niiden toimivuuden kehittäminen. Kyseisiä kahta alaa yhdistävät ponnistelut opetuksen ja koulutuksen laadun parantamiseksi sekä ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen turvaamiseksi valtioiden välillä. Ainoastaan näin työmarkkinoista ja koulutusjärjestelmistä saadaan täysi hyöty pyrittäessä Lissabonissa asetettuun tavoitteeseen.

1.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ilmaisee tyytyväisyytensä komission uuteen ehdotukseen, jonka tarkoituksena on ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevan oikeuskehyksen koontaminen ja yksinkertaistaminen. Ehdotus on oikea-aikainen ja kauaskantoinen. Vaikka ehdotus keskittyy säänneltyihin ammatteihin, se kattaa tosiasiassa sekä säänneltyjen ja että sääntelyn ulkopuolelle jäävien ammattien lisäksi myös lyhyt- ja pitkäaikaista koulutusta vaativat ammatitetenkin siksi, että monet ammatit ovat säänneltyjä joissain EU-maissa mutta jäävät sääntelyn ulkopuolelle toisissa EU-maissa. Tässä mielessä ehdotus voisi vaikuttaa liikkuvuuteen myönteisesti myös sääntelyn ulkopuolisella alalla, vaikkei tätä seikkaa tuodakaan ehdotetussa direktiivissä muodollisesti esille. Ehdotettu uusi direktiivi yksinkertaistaa huomattavasti nykyistä lainsäädäntöä. Talous- ja sosiaalikomitea tukeekin asetettuja tavoitteita.

1.4. Ammattipätevyyden tunnustamista koskevan järjestelmän on perustuttava asianosaisten ammatillisten yhdistysten ja työmarkkinaosapuolten aktiiviseen tukeen ja osallistumiseen. Nykyisessä järjestelmässä tämä on osittain taattu. Ehdotetussa uudessa järjestelmässä vastaavia takuita ei ole. Talous- ja sosiaalikomitea esittää, että ehdotettua direktiiviä muutetaan edellä mainittujen tahojen osallistumisen turvaamiseksi.

1.5. Ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että ammattipätevyyden voidaan olettaa olevan yhtä korkeatasoista. On erittäin tärkeää, että kuluttajat ja kansalaiset voivat luottaa sekä maahan muuttaneiden että jäsenvaltion ammattilaisten tarjoamien palveluiden laatuun. Talous- ja sosiaalikomitean mielestä ehdotus direktiiviksi ei kata riittävästi ongelmia, joita asianmukaisen palvelun tarjoamiseen kuluttajille liittyy. Kysymys ei koske ainoastaan julkisia viranomaisia vaan myös ammatillisia yhdistyksiä ja työmarkkinaosapuolia. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että kuluttajansuoja säilyy keskeisimpänä näkökohtana.

1.6. Ammattipätevyyden uuden tunnustamisjärjestelmän on oltava yksinkertainen ja joustava sekä valmis sopeutumaan työmarkkinoiden tai koulutusjärjestelmien muutoksiin. Ehdotetussa direktiivissä ei selvennetä, miten laajalti direktiivin säännöksiä joudutaan mahdollisesti tarkistamaan koulutuspolitiikan muuttuessa. ETSK suosittelee lisäksi, että komissio kiinnittää huomiota koulutuspolitiikan, työmarkkinapolitiikan ja sisämarkkinapolitiikan johdonmukaisuuteen.

1.7. Uusi järjestelmä antaa eurooppalaisille ammatillisille yhdistyksille mahdollisuuden ehdottaa ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyviä Euroopan kattavia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. ETSK:n mielestä on erittäin myönteistä, että mahdollisuus on sisällytetty ehdotukseen direktiiviksi. Talous- ja sosiaalikomitea on kuitenkin sitä mieltä, että ehdotusten jättämistä koskevien perusteiden osalta ehdotusta direktiiviksi tulisi täsmentää nykyisestään. ETSK haluaakin esittää oman esityksensä mainituiksi perusteiksi.

1.8. Komission ehdotukseen liittyy sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että ammatillisten yhdistysten kannalta monia tiedottamiseen ja viestintään liittyviä haasteita. ETSK pitää myös palvelujen tarjoajien tunnustamisen osalta välttämättömänä, että kansalaisille tarjotaan korkealaatuisia palveluja.

1.9. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja siihen lukeutuvia työmarkkinaosapuolia, eli myös ammatinharjoittajia että kuluttajia. ETSK aikoo osallistua tiivisti direktiivin seurantaan osana sisämarkkinoihin sekä koulutusjärjestelmien kehittämiseen liittyvää toimintaansa.

2. Tarve lisätä liikkuvuutta työmarkkinoilla: tutkintotodistusten tunnustaminen osana Lissabonin strategiaa

2.1. Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen muuttoliike on edelleen suhteellisen vähäistä. Tätä osoittaa se, että jäsenvaltiosta toiseen muutti vuonna 2000 virallisesti 225000 henkilöä, mikä on 0,1 prosenttia unionin väestöstä. Liikkuvuus on kuitenkin muuttanut muotoaan. Kun ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu yhteisön säännöstö hyväksyttiin 40 vuotta sitten, muuttajat olivat pääasiassa ammattitaidottomia työläisiä. Nykyisin ammattitaitoiset työntekijät ovat kansainvälisillä työmarkkinoilla kaikkein liikkuvin ryhmä.

2.2. Sekä maantieteellistä että ammatillista liikkuvuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä työllisyyttä lisäävistä ja unionin kokonaiskilpailukykyä parantavista tekijöistä. Liikkuvuuden esteiden poistamisesta on tullut keskeinen poliittinen aihe. Työmarkkinoiden liikkuvuuteen liittyvien suuntausten vaihdellessa on entistä tärkeämpää helpottaa liikkumista unionissa - eikä unionista.

2.3. Lissabonin strategiassa todettiin, että liikkuvuuden puute työmarkkinoilla on merkittävä este talouden ja elinkeinoelämän kasvulle. Strategiassa korostettiin lisäksi tarvetta säilyttää tarjottujen palveluiden korkea taso. Laatukysymykset ovat myös yksi tärkeimmistä aiheista keskusteltaessa koulutusjärjestelmien kehittämisestä.

2.4. Sekä korkeakoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa tehdään lujasti töitä koulutusohjelmien ja vaatimusten lähentämiseksi. Vaikka on vielä liian aikaista puhua yhdenmukaistamisesta, on selvää, että koulutusjärjestelmissä on havaittu tarve lähentää suunnittelua. Akateemisten ja ammatillisten pätevyysvaatimusten lähentäminen edistää epäilemättä osaltaan työtarjonnan mukaista liikkuvuutta.

2.5. Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva oikeuskehys on väline, jolla toteutetaan avoimet ja joustavat sisämarkkinat. Samat ammattialat ovat eri jäsenvaltioissa usein organisoituneet hyvin eri tavoin. Päälähtökohtana tulee säilyttää perussääntö, että sijoittautumisoikeuden osalta pätee jäsenvaltioiden lainsäädäntö. Tietyn ammatin osittainen avaaminen tai rajanylittävää palvelujen tarjoamista koskeva lainsäädäntö mahdollistanee vapauttamisen ainoastaan rajallisesti tai poikkeustapauksissa. Näiltä osin ehdotettu direktiivi ei kuitenkaan ole selkeä. ETSK suositteleekin, että siihen lisätään tätä koskeva maininta.

2.6. Tässä yhteydessä on paikallaan huomauttaa, että on entistä tärkeämpää olla varuillaan loppututkintotodistuksia ja muita pätevyydestä todistavia asiakirjoja tehtailevien tahojen suhteen sekä ryhtyä asianmukaisiin toimiin.

3. Yleistä

3.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee tyytyväisyytensä ehdotukseen uudeksi direktiiviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Tarkoituksena on perustaa säännellyille aloille entistä koordinoidumpi, avoimempi ja joustavampi järjestelmä ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista varten. Järjestelmä perustuu sekä yleiseen järjestelmään että tunnustamisesta annettuihin alakohtaisiin direktiiveihin. Komitea panee merkille, että ehdotuksella pyritään nykyaikaistamaan kattavasti ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa yhteisön järjestelmää ensimmäistä kertaa järjestelmän 40 vuotta sitten tapahtuneen perustamisen jälkeen.

3.2. Säänneltyjen ammattien ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmien täydellisen koontamisen ansiosta järjestelmä muodostunee aiempaa helpommin hallittavaksi, selkeämmäksi, tehokkaammaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Tavoitteena on helpottaa ammattitaitoisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin laajentuminen.

3.3. Luomalla vastavuoroiselle tunnustamiselle johdonmukaiset periaatteet, komissio pyrkii välttämään aloja, joilla jäsenvaltioiden järjestelmien väliset ristiriitaisuudet ovat mahdollisia. Tämä koskee etenkin maita, joissa eri aloja edustavien järjestöjen organisaatiot vastaavat eläke- ja muista sosiaaliturvaan liittyvistä rahastoista. ETSK suosittelee, että ehdotetun direktiivin johdanto-osassa ilmaistaan selvästi, etteivät direktiivin säännökset muuta eri aloja edustavien järjestöjen perusrakenteita jäsenvaltioissa. Direktiivin tavoitteena on yksinomaan edistää ja helpottaa liikkuvuutta, eikä suinkaan muuttaa jäsenvaltioissa vallitsevia rakenteita.

3.4. Tutkintotodistusten ja säänneltyjen ammattien sekä muiden kuin säänneltyjen ammattien osalta ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa tietoa on lisättävä nykyisten tietojen ja tiedonsiirtoverkkojen pohjalta. Myös ammattipätevyyden selkeyden lisäämiseen tähtäävää työtä on tehostettava, jotta varmistetaan, että kansalaisilla on käytössään entistä kattavampi sekä yksilöllisten etujen ja oikeuksien mukaisia tietoja ja neuvontaa tarjoava palvelu. ETSK olisi toivonut perusteellista analyysia siitä, mitä kansalaisia hyvin palvelevan tietopalvelun perustaminen edellyttää.

3.5. Direktiivin on tarkoitus korvata viisitoista ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa nykyistä direktiiviä, joista kaksitoista kattaa seuraavat seitsemän ammattia: lääkäri(1), yleissairaanhoidosta vastaava sairaanhoitaja(2), hammaslääkäri(3), eläinlääkäri(4), kätilö(5), proviisori(6) ja arkkitehti(7). Direktiivit on hyväksytty pääasiassa kahden vuosikymmenen kuluessa 1970- ja 80-luvuilla. Lisäksi korvattaviin direktiiveihin kuluu kolme yleisestä järjestelmästä annettua direktiiviä(8), joita ajantasaistettiin nk. SLIM-direktiiveillä vuosina 1999 ja 2001. Uusi direktiivi kattaisi näin ollen useita ammatteja korkeakoulutusta vaativista ammateista käsiteollisuuden ja kaupan ammatteihin.

3.6. Talous- ja sosiaalikomitea tukee komission valitsemaa lähestymistapaa. On olennaista, että ammattipätevyydestä annettua sääntelykehystä pyritään yksinkertaistamaan edelleen. Erityisesti Euroopan unionin laajentumisen kannalta on erittäin tärkeää perustaa uusi järjestelmä, jossa otetaan huomioon sekä yksinkertaistaminen että tarjottujen palveluiden korkean laadun säilyttäminen.

3.7. Ehdotetussa direktiivissä palvelujen tarjoajat velvoitetaan erityisesti toimittamaan sekä asiakkailleen että jäsenvaltioissa toimiville yhteystahoille täsmällistä tietoa. Jäsenvaltioita koskevat puolestaan tätä yleisluontoisemmat tietojenvaihtoa koskevat velvoitteet. ETSK olisi pitänyt parempana nykyistä yksityiskohtaisempia ehdotuksia, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuuksia integroida nykyisiä järjestelmiään.

4. Erityistä

ETSK korostaa, että ehdotetun direktiivin otsikossa tulisi selkeästi ilmaista, että se koskee ainoastaan säänneltyjä ammatteja.

4.1. I osasto - Yleiset säännökset

4.1.1. Ehdotetun direktiivin soveltamisala

4.1.1.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pani merkille, että sanamuoto ei kata unionin ulkopuolisten valtioiden kansalaisia, jotka ovat saaneet koulutuksensa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. ETSK katsoo, että oleskeluluvan omaavilla unionin ulkopuolisten valtioiden kansalaisilla tulisi olla yhtäläinen oikeus ammattipätevyyden tunnustamiseen kuin Euroopan unionin kansalaisilla(9).

4.1.1.2. Unionin jäsenvaltioiden kansalaisten osalta komitea suosittelee, että kuluttajille tarjottavien palvelujen korkean laadun säilyttämiseksi vastaanottava jäsenvaltio voisi halutessaan vaatia soveltuvuustestiä hakijalta, jolla on yhteisön ulkopuolella saatu todistus muodollisesta pätevyydestä sekä direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukainen todistus kolmen vuoden ammattikokemuksesta jäsenvaltiolta, joka kokemuksen on ensimmäisenä tunnustanut.

4.1.2. Tunnustamisen vaikutukset

4.1.2.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee tyytyväisyytensä kahden ensimmäisen kohdan selkeään ja suorasukaiseen sanamuotoon.

4.1.2.2. Komitea kuitenkin suhtautuu hieman varautuneesti 4 artiklan 3 kohdan soveltamiseen. Kyseisessä artiklan kohdassa säädetään, että mikäli ammatti, johon hakijalla on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, on vastaanottavassa jäsenvaltioissa laajemman toiminta-alan käsittävä erillinen ammatti ja mikäli eroa ei voida korvaavin toimenpitein poistaa, saa hakija oikeuden ryhtyä harjoittamaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa vain kyseistä toiminnan lajia. Juuri tällaiseen tapaukseen liittyy komitean mielestä vaara, etteivät kuluttajat saa selvää käsitystä palvelujen tarjoajan ammatillisesta pätevyydestä. Komitea katsookin, että ammatinharjoittajat tulisi velvoittaa tarjoamaan kuluttajille selkeää tietoa täsmällisestä toimialastaan.

ETSK on jo todennut (ks. kohta 2.5), että ehdotetussa direktiivissä tulisi todeta selvästi, että ammatin avaaminen osittain on poikkeuksellista eikä yleinen käytäntö.

4.1.2.3. Tässä yhteydessä ETSK on pannut merkille tiettyjen jäsenvaltioissa eri aloja edustavien järjestöjen huolen siitä, että mm. 4 artiklan 3 kohdan sanamuoto voidaan tulkita kehotukseksi yhdenmukaistaa niiden rakenteita. ETSK suositteleekin ehdotetun direktiivin johdanto-osaan lisättäväksi, ettei direktiivin tavoitteena ole puuttua jäsenvaltioissa eri aloja edustavien järjestöjen rakenteisiin, vaan edistää ja helpottaa liikkuvuutta.

4.2. II osasto - Palvelujen tarjoamisen vapaus

4.2.1. 5 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapauden periaate

4.2.1.1. Talous- ja sosiaalikomitea painottaa, että palvelujen tarjoamisen vapauden tavoitteena pitäisi olla Euroopan kansalaisille tarjottavien palvelujen korkealaatuisuus ja eurooppalaisten kuluttajien turvallisuuden ja terveyden suojelu sekä julkisten että yksityisten palvelujen osalta. Kuluttajan on saatava äidinkielellään asianmukaisia tietoja palveluntarjoajasta ja palvelun tarjoamisen ehdoista.

4.2.1.2. Palvelujen käyttäjän on yleensä mahdoton tietää, mihin valtioon palvelujen tarjoaja on sijoittunut. Siksi vastaanottajan on voitava luottaa siihen, että hänelle tarjottu palvelu vastaa sen maan kuluttajansuojatasoa, jossa se tarjotaan. Komitea katsoo näin ollen, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa pätevien elinkeinolainsäädännöllisten määräysten tulee sitoa myös muista jäsenvaltioista tulevia palvelujen tarjoajia.

4.2.1.3. Rajatylittävää palvelujen tarjontaa varten ehdotetussa direktiivissä esitetään sijoittautumista koskevaa järjestelmää kevyempää menettelyä, joka kuitenkin sisältää suojalausekkeen. Palveluntarjoajien liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä helpottuu, sillä palveluntarjoajille annetaan mahdollisuus työskennellä väliaikaisesti enintään 16 viikkoa vastaanottavassa jäsenvaltiossa alkuperäisellä nimikkeellään. ETSK korostaa, ettei tätä pidä tulkita osoitukseksi palvelujen laatueroista, vaan keinona ratkaista hallinnollinen kysymys. Tässä yhteydessä komitea haluaa viitata 7 artiklaan, jossa säädetään palvelujen tarjoaa koskevasta velvollisuudesta ilmoittaa asiasta ennakkoon sijoittautumisjäsenvaltion yhteystaholle. Velvollisuus koskee myös väliaikaisesti järjestettyä palvelujen tarjontaa.

4.2.1.4. Ehdotetun direktiivin 7 artiklassa säädetään, että palvelujen tarjoajan siirtyessä tarkoituksenaan tarjota palvelujaan, hänen on ilmoitettava asiasta ennakkoon sijoittautumisjäsenvaltion yhteystaholle. Säännös aiheuttaa epäilemättä tiedotukseen ja hallintoon liittyviä ongelmia, mutta toimii toisaalta laadunvalvontamekanismina.

4.2.1.5. Direktiivin 9 artikla velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että palvelujen tarjoajat täyttävät tiedonantovelvollisuutensa. Tästä tehtävästä suoriutuakseen vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten on saatava tietää palvelun tarjoamisesta. Myös 8 artiklassa säädetty vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten oikeus pyytää tietoja sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisilta on merkityksetön, jollei vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisilla ole tietoa palvelun tarjoamisesta. Siksi komitea katsoo, että myös vastaanottavan valtion yhteystaholle olisi ilmoitettava aikomuksesta tarjota tiettyjä palveluja.

4.2.1.6. Komitea katsoo lisäksi, että 8 artiklassa mainituille toimivaltaisten viranomaisten vastauksille tulisi asettaa määräaika.

4.2.1.7. Direktiivin ehdotuksen 9 artiklassa säädettyjen tietojen lisäksi olisi varmistettava, että palvelujentarjoaja toimittaa asiakkailleen tiedot mahdollisesta vakuutuksesta, joka kattaa ammatillisesta vastuusta johtuvat taloudelliset riskit.

Kuluttajille tulisi lisäksi kertoa ammatinharjoittajan oleskelun kesto, koska heidän on voitava tietää, kuinka kauan palveluja on tarjolla. Asiakkaille on myös kerrottava heille tarjoutuvista valitusmenettelyistä mahdollisissa ongelmatapauksissa.

4.2.1.8. Komitea katsoo lisäksi, että selvyyden vuoksi ja vaikeuksien välttämiseksi on täsmennettävä, lasketaanko mainittu 16:n viikon jakso kalenteri- vai työpäivien perusteella. Komitea suosittelee laskennan perustaksi kalenteripäivä, sillä osa ammatinharjoittajista voi tarjota palvelujaan myös viikonloppuisin.

4.3. III osasto - Sijoittautumisvapaus

4.3.1. I luku - Koulutuksesta annettujen asiakirjojen yleinen tunnustamisjärjestelmä

4.3.1.1. Tässä luvussa säilytetään pääosin direktiiveissä 89/48/ETY ja 92/51/ETY asetetut periaatteet. Yleinen järjestelmä perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteelle, jonka mukaan kenellä tahansa pätevällä ammattilaisella, joka harjoittaa ammattia yhdessä jäsenvaltiossa, on oikeus saada tutkintotodistuksensa tunnustettua siten, että se täyttää samalle ammatille toisessa jäsenvaltiossa asetetut vaatimukset ilman, että hänen on pätevöidyttävä uudelleen. Koska koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei ole sovitettu yhteen, yleinen järjestelmä ei tavallisesti mahdollista automaattista tunnustamista. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia korvaavia toimenpiteitä, jos maahanmuuttajan hankkima koulutus eroaa merkittävästi vastaanottavassa jäsenvaltiossa koulutukselle asetetuista vaatimuksista. Periaate on säilytetty luonnoksessa direktiiviksi.

4.3.1.2. Yleisen järjestelmän toissijainen soveltaminen alakohtaisesti säänneltyjen ammattien harjoittajiin ei kuitenkaan sovi yhteen koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten yhdenmukaistamisen kanssa. Lisäksi alakohtainen sääntelyjärjestelmä menettää merkityksensä, jos sen koulutukselle asettamien vähimmäisvaatimusten laiminlyönti johtaa automaattisesti yleisen järjestelmän soveltamiseen.

4.3.1.3. Lopputuloksena yhden ammatin sisälle syntyisi kaksi luokkaa: ne ammatinharjoittajat, joiden koulutus vastaa alakohtaisen direktiivin vähimmäisvaatimuksia, ja ne, joiden koulutus ei täytä kyseisiä säännöksiä. Tätä eroa kuluttaja ei kuitenkaan voi tunnistaa eikä hänellä näin ollen ole mahdollisuutta itse erotella palvelujen tarjoajia pätevyyden perusteella.

4.3.1.4. Komitean mielestä jäsenvaltioiden nykyinen käytäntö, jonka mukaan hakijan tiedot ja taidot arvioidaan yksilöllisesti ja tälle määrätään yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla olosuhteisiin nähden sopivia korvaavia toimenpiteitä, on asianmukainen ja kuluttajaystävällinen. Se tulisikin säilyttää.

4.3.2. 11 artikla - Pätevyystasot

4.3.2.1. Ehdotuksessa direktiiviksi määritellään teoreettisesti viisi ammattipätevyyden tasoa. Tasot 1-3 vastaavat direktiiviin 92/51/ETY sisältyviä kolmea pätevyystasoa. Direktiivi 89/48/ETY on puolestaan jaettu tasoille 4 ja 5. Ehdotetun direktiivin mukaan pätevyys tunnustetaan ainoastaan, jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa ei vaadita hakijan koulutuksesta annetun asiakirjan osoittamaa pätevyystasoa välittömästi ylempää tasoa korkeampaa tasoa. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa yleisten direktiivien 92/51/ETY ja 89/38/ETY väliset siirtymämekanismit.

4.3.2.2. Ehdotus on edistyksellinen, koska siinä huomioidaan erot korkea-asteen koulutuksen tasojen välillä. ETSK panee kuitenkin merkille, että pätevyystasot eivät vastaa Euroopan unionin yleistä koulutuspolitiikkaa tai korkea-asteen koulutusta koskevassa Bolognan prosessia vallitsevaa suuntausta.

4.3.2.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa, että 11 artikla muutetaan seuraavasti:

- Taso 5 vastaa vähintään nelivuotista ja enintään viisivuotista korkea-asteen koulutusta.

- Taso 6 vastaa vähintään viisivuotista korkea-asteen koulutusta.

4.3.3. 13 artikla - Tunnustamisen edellytykset

4.3.3.1. Sisältö on pääosin peräisin direktiivien 89/48/ETY ja 92/51/ETY 3 artiklasta.

4.3.3.2. ETSK panee merkille, että hyväksytyn säännellyn koulutuksen omaavan ja toisesta jäsenvaltiosta tulevan työntekijän ei tarvitse todistaa kaksivuotista ammattikokemustaan, vaikka kyseinen ammatti ei lähtöjäsenvaltiossa olekaan säännelty.

4.3.4. 14 artikla - Korvaavat toimenpiteet

4.3.4.1. Tilastot osoittavat, että yli 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään ilman korvaavia toimenpiteitä. Korvaaviin toimenpiteisiin kuten kelpoisuuskokeeseen tai sopeutumisjaksoon on kuitenkin oltava mahdollisuus, jos hakijan ammatillinen koulutus eroaa olennaisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaaditusta koulutuksesta. ETSK korostaa, että vastaanottavilla jäsenvaltioilla tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oikeus päättää, kumpaa kahdesta korvaavasta toimenpiteestä hakijalta mahdollisesti vaaditaan.

4.3.4.2. ETSK panee merkille, että ehdotetussa direktiivissä olennaiset erot selitetään vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittavan koulutuksen keston ja sisällön perusteella. Komitea painottaa, että asiasta vastaavien viranomaisten olisi keskityttävä hakijan pätevyyteen eikä alkuperäiseen koulutukseen. Tarvitaan yhteisiä menetelmiä, joiden avulla otetaan huomioon ammatillinen kokemus ja jatkuvan koulutuksen kautta hankittu osaaminen.

4.3.4.3. Komissio kumoaisi 14 artiklan myötä jäsenvaltioiden mahdollisuuden edellyttää korvaavien toimenpiteiden sijasta ammattikokemusta, mikäli jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja koulutuksen kestossa, muttei sisällössä. Avainseikka tässä yhteydessä on koulutuksen kesto eikä sen sisältö, mikä merkitsee, ettei hakija voi korvata lyhyempää koulutusta huomattavalla työkokemuksella. ETSK olisi toivonut tämän ehdotuksen mahdollisten vaikutusten selvittämistä.

4.3.4.4. Ehdotetussa direktiivissä säädetään, että jos jäsenvaltio katsoo, ettei hakijalle voida antaa mahdollisuutta valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä, sen on ilmoitettava asiasta ennakkoon muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä esitettävä poikkeukselle riittävät perusteet. Komitea ymmärtää tästä koituvan hyödyn, sillä säännöksen seurauksena liikkuvuuden rajoittaminen on entistä vaikeampaa. Samalla käy havainnollisesti ilmi, että direktiivin täytäntöönpano edellyttää erittäin tehokkaan yhteystahojen verkon perustamista jäsenvaltioihin.

4.3.4.5. Olisi varmistettava, että tutkintotodistusten yleisen tunnustamisjärjestelmän koordinaattoreiden ryhmän hyväksymiä menettelysääntöjä noudatetaan.

4.3.4.6. Jatkuvasti lisääntynyt liikkuvuus ja sen kannusteet edistävät jo nyt ammattipätevyyksien ja koulutuksen vertailua ja lähentymistä. Näin ollen on entistä tärkeämpää selventää ja yksinkertaistaa ehtoja, joita sovelletaan määräaikaiseen ja satunnaiseen rajatylittävään palvelujen tarjontaan.

4.3.5. 15 artikla - Yhteiset vähimmäisvaatimukset

4.3.5.1. ETSK pitää erittäin tervetulleena, että ehdotettu direktiivi sisältää eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset, joita asianosaisten ammatillisten yhdistysten on tarkoitus esittää ja jotka komissio hyväksyy jäsenvaltioita kuultuaan. Ehdotetussa direktiivissä yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan ammattipätevyydelle asetettavia vaatimuksia, jotka ovat osoitus tietyn ammatin harjoittamiseen soveltuvasta pätevyystasosta ja joiden perusteella yhdistykset hyväksyvät jäsenvaltioissa hankitun pätevyyden. Kun nykyisten tai tulevien vähimmäisvaatimusten perusteella pätevyysvaatimukset asetetaan yhteisön tason päätöksellä (ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea), jäsenvaltiot eivät enää voi vaatia korvaavia toimenpiteitä. Vähimmäisvaatimusten ja korvaavien toimenpiteiden kytkös on erittäin mielenkiintoinen ja kannatettava.

4.3.5.2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on sitä mieltä, että vastaavanlainen Euroopan ammatillisten yhdistysten aktiivinen osallistuminen voisi olla tehokas keino, jolla tehdään ammattipätevyyden tunnustamisesta yksinkertaista, nykyistä automaattisempaa, ennakoitavaa ja avointa. Menetelmän avulla on kuitenkin saatava riittävät takeet hakijan pätevyystasosta.

4.3.5.3. Näin ollen ETSK edellyttää eurooppalaisilta ammatillisilta yhdistyksiltä selkeitä kriteerejä, joita voidaan soveltaa yhteisinä vähimmäisvaatimuksina. Eurooppalaisen ammatillisten yhdistysten on

- katettava mahdollisuuksien mukaan kaikki EU-maat,

- edistettävä ja pidettävä yllä ammattialansa korkeita normeja mahdollistamalla ammatillisen peruskoulutuksen ylöspäin suuntautuva lähentyminen sekä jatkokoulutusta koskevat vaatimukset,

- edistettävä jäsenvaltioissa ulkopuolisten tahojen arvioita jäsenistönsä tarjoamien palvelujen tasosta,

- myönnettävä todistus tietyn tason ammattipätevyydestä, mikäli se ei kuulu jäsenvaltion vastuulle,

- varmistaa, että sen jäsenyhdistysten jäsenet noudattavat asetettuja ammatillisia menettelysääntöjä,

- edustettava omaa ammattiryhmäänsä kansallisella tasolla (jäsenvaltiossa).

4.3.5.4. Euroopan komission olisi perustettava eurooppalainen rekisteri vähimmäisvaatimuksista. Rekisteri olisi liitettävä liikkuvuutta koskevan täyden palvelun tietopisteeseen sivustolle, jolta on linkit vähimmäisvaatimukset laativiin organisaatioihin.

4.3.5.5. Jotkut eurooppalaiset ammatillisten yhdistysten liitot (esim. Euroopan psykologiliittojen järjestö EFPA, Euroopan maanmittarijärjestö CLGE, EY:n kliinisen kemian yhdistysten liitto EC4) ovat ilmaisseet tukensa ehdotetulle direktiiville ja ilmoittaneet samalla aikovansa antaa ehdotuksensa yhteisiksi vähimmäisvaatimuksiksi 15 artiklan mukaisesti. ETSK on tyytyväinen näin tarjoutuviin ensimmäisiin mahdollisuuksiin testata ehdotetussa direktiivissä laadittuja menettelyjä.

4.3.6. II luku - Ammattikokemuksen tunnustaminen

4.3.6.1. Nykyisen järjestelmän periaate on säilytetty. Ehdotetussa direktiivissä säädetään hakijan ammattikokemukseen perustuvasta automaattisesta pätevyyden tunnustamisesta käsiteollisuuden, teollisuuden ja kaupallisen toiminnan aloilla. ETSK kuitenkin katsoo, että työkokemuksen keston erottelu sen mukaan, onko kokemus hankittu "itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yritysjohtajana" vai "palkattuna työntekijänä", edellyttää huolellista harkintaa.

4.3.7. III luku - Koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuva tunnustaminen

4.3.7.1. Nykyisten alakohtaisten direktiivien piiriin kuuluviin ammatteihin (yleislääkärit ja erikoislääkärit, yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, hammaslääkärit, eläinlääkärit, proviisorit ja arkkitehdit) valmistavaa koulutusta on jonkin verran yhdenmukaistettu Euroopan unionin tasolla. Näin ollen pätevyydet on periaatteessa tunnustettu jäsenvaltioiden kesken automaattisesti. Osio sisältää koulutuksesta annettujen asiakirjojen automaattista tunnustamista koskevan periaatteen. Uuden direktiivin soveltamisala saattaa kuitenkin nostaa esiin myös muita yleisluontoisempia eroja, kuten esim. erot tiettyyn ammattiin edellytettävän koulutuksen kestossa vuosina.

Komitea korostaa, että opetuksen ja koulutuksen sekä potilaalle/asiakkaalle tarjottavan palvelun korkeaa laatua koskevat tavoitteet on säilytettävä.

5. Yksittäisiä ammatteja koskevia huomautuksia

5.1. Ehdotettu direktiivi muuttaa huomattavasti direktiivin liitteessä mainittavien lääketieteen erikoisalojen määrää. Nykyisen alakohtaisen direktiivin säätelemästä 52 erikoisalasta liitteeseen sisällytetään vain 18 erikoisalaa, kun taas loput 34 erikoisalaa luetaan yleiseen järjestelmään. Koska erikoisalojen määrien suhteen näyttää olevan epäselvyyttä, ETSK suosittelee komissiolle kyseisen liitteen päivittämistä.

5.2. Monet lääketieteenalan ammatilliset yhdistykset ovat korostaneet, että tämän merkitsee lääketieteen erikoisalojen jakamista kahteen ryhmään, joista toisessa laatutakeet olisivat selkeät ja toisessa yleisemmät. ETSK ymmärtää tarpeen sisällyttää liitteeseen vain erikoisalat, jotka on tunnustettu kaikissa jäsenvaltiossa. Toisaalta on kuitenkin epäilemättä olemassa vaara, että lääketieteen erikoisalojen jaolla voisi olla kielteisiä vaikutuksia erikoisaloihin, joita kohdellaan yleisen järjestelmän mukaisesti. Komitea on sitä mieltä, ettei jako ole paikallaan, ja suosittelee, että kaikki nykyiset erikoisalat luetellaan liitteessä.

5.3. Proviisorit ovat ilmaisseet toiveenaan, että direktiivin 85/433/ETY 2 artiklan 2 kohdassa säädetty poikkeus säilytetään. Sen nojalla jäsenvaltioiden ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä tutkintotodistuksia, todistuksia ja muita muodollista kelpoisuutta osoittavia asiakirjoja uusien yleisölle avoimien apteekkien perustamista varten. Direktiivissä myös vähemmän kuin kolme vuotta toimineita apteekkeja pidetään uusina. Jotta varmistetaan Euroopan kansalaisille tarjottavien apteekkipalvelujen korkeatasoisuus ja apteekkien asianmukainen maantieteellinen jakautuminen, komitea suosittelee, että tämä poikkeus liitetään ehdotetun direktiivin 41 artiklaan.

5.4. Arkkitehdit ovat taipuvaisia jäämään mieluummin uuden direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Laatunäkökohtia pidetään tässä mielessä erityisen tärkeinä. Toisaalta direktiiviluonnoksen johdanto-osassa korostetaan jossain määrin arkkitehdin ammatin laatunäkökohtia. Kun otetaan huomioon, miten laajasti komissio pyrkii ottamaan arkkitehtien etunäkökohdat huomioon ehdotetussa direktiivissä, ETSK suosittelee, että arkkitehdit otetaan uuden direktiivin piiriin.

5.5. Toisen esimerkin tarjoaa eläinlääkintäala, jonka tehtävänä on kuluttajansuojan korkean tason takaaminen, eläinsairauksien ehkäisy ja torjunta sekä eläinten hyvinvoinnin varmistaminen. Tästä syystä uuden direktiivin laatunäkökohdat ovat erityisen tärkeitä.

6. Asiakirjat ja tunnustamismenettelyt

6.1. 46 artikla

ETSK on todennut, että hallinnon muodollisuudet on tapana panna jäsenvaltioissa täytäntöön monin eri tavoin. Koordinaattoreiden ryhmän hyväksymät tutkintotodistusten tunnustamisen yleistä järjestelmää koskevat menettelysäännöt ovat antaneet mahdollisuuden määritellä komission ja jäsenvaltioiden kokemuksen perusteella, mitkä käytännöt ovat ensisijaisia, mitkä hyväksyttäviä ja mitkä hylättäviä. Menettelysäännöt olisi ehkä ajantasaistettava uuden puitedirektiivin mukaisiksi.

6.2. 47 artikla

ETSK panee merkille, että asiasta vastaavien viranomaisten on annettava perusteltu päätös viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivämäärästä, jolloin hakija on toimittanut täydelliset asiakirjat. Yleisen järjestelmän osalta tämä merkitsee, että määräaikaa on lyhennetty nykyisestä 4 kuukaudesta. Tämä on hakijan kannalta myönteistä.

6.3. 48 artikla - Ammattinimikkeen käyttö

ETSK panee merkille, että mikäli ammatinharjoittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa on 4 artiklan 3 kohdan nojalla osittaista, jäsenvaltio voi lisätä tätä koskevan viittauksen ammattipätevyyden määritelmään. Komitea pitää erittäin tärkeänä, etteivät kuluttajat kuitenkaan käsitä kyseistä lisäystä osoitukseksi erityisosaamisesta, vaan ymmärtävät asian olevan juuri päinvastoin, eli että kyseessä on ammatinharjoittajan toimialan rajoittaminen.

6.4. 49 artikla - Kielitaito

Komitea on vakuuttunut, että vastaanottavan maan kielen/kielien jonkintasoinen taito on työhaun kannalta olennaista. Kielitaitovaatimukset eivät kuitenkaan saa vaikuttaa perustamissopimuksessa taattuun työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kielitaitovaatimus on tarpeen, sen on oltava suhteellinen ja siihen on aina liitettävä asianmukaiset toimet kielitaidon kohentamismahdollisuuksien järjestämiseksi.

6.5. ETSK korostaa kieltenopetuksen merkitystä liikkuvuuden kannalta. Näin ollen se kannattaakin ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevan komission toimintaohjelman ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava varhaisesta vieraiden kielten omaksumisesta esiopetuksessa ja peruskoulussa sekä kielitaidon vahvistamisesta keskiasteen kouluissa ja ammatillisissa koulutuslaitoksissa.

6.6. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää ottaa kokonaisuudessaan huomioon Euroopan työmarkkinoiden tarpeet. Työmarkkinaosapuolten tulisi mahdollistaa työntekijöiden asianmukaiset kieliopinnot osana heidän ammatillista täydennyskoulutustaan. Kaikkien ammattiryhmien tulee luonnollisesti kuulua liikkuvuutta edistävän kieltenopetuksen piiriin. Osana Euroopan kielten teemavuoden seurantaa komissio esittää toimia, joilla pyritään edistämään vieraiden kielten opiskelua. ETSK saanee aikanaan tilaisuuden kommentoida näitä suunnitelmia.

7. V osasto - Hallinnollinen yhteistyö ja täytäntöönpanovalta

7.1. Toimivaltaiset viranomaiset ja yhteystahot

7.1.1. Ehdotetussa direktiivissä korostetaan tarvetta kehittää jäsenvaltiotason tiedotus- ja neuvontapalveluja huomattavasti. Sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä on perustettu monenlaisia yhteyspisteitä ja tiedotuspalveluja. Toistaiseksi yritysten ja suuren yleisön yhteydenotot jääneet melko vähäisiksi. Kun tässä käsiteltävä uusi direktiivi tulee aikanaan voimaan, voidaan yhteydenottojen määrän sisämarkkinoiden tiedotusverkkoon olettaa kasvavan jyrkästi. Koulutuksen ja erityisesti korkeakoulutuksen alalla on jo olemassa vakiintuneita tiedotuskeskuksia, kuten tutkintotodistusten ja opintosuoritusten tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC) - yhteystaho, kun kyseessä on korkeakoulutusta vaativat ammatit - ja ammatillisen ohjauksen kansalliset keskukset (NRCVG) sekä ammatillista koulutusta palvelevat jäsenvaltioiden yhteystahot.

7.1.2. ETSK:n on kuitenkin huomautettava, että ehdotettu direktiivi asettaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja yhteystahoille melko huomattavan uuden hallinnollisen haasteen.

7.1.3. Ehdotetut uudet menettelyt edellyttävät kuitenkin myös Euroopan komissiolta erityisesti alkuvaiheessa hallinnollista lisätyötä. Komitean mielestä olisi ollut paikallaan laatia kokonaisarvio uuden direktiivin hallinnollisista kuluista.

7.1.4. ETSK arvioi, että sisämarkkinoiden pääosaston hallinnoimat aloitteet, kuten "Suora linja Eurooppaan" -puhelinpalvelu tai "Vuoropuhelu kansalaisten kanssa", yhdistetään liikkuvuutta palvelevaan täyden palvelun tietopisteeseen, kuten liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja Barcelonan huippukokouksen päätelmissä ehdotetaan.

7.1.5. Eurooppalaisten ammatillisten yhdistysten ja työmarkkinaosapuolten Internet-sivustoille ohjaavien suorien linkkien tulisi tarjota asiantuntevaa tietoa eri ammateista. Myös sellaisten yksityisten Internet-sivustojen, joilla käsitellään ammattipätevyyden tunnustamista, selaamista tulisi helpottaa. Tällaisia lisätietoja tarjoavia sivuja on tarjolla useita.

7.1.6. ETSK kannattaa ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa sekä Barcelonan päätelmissä esitettyjä ehdotuksia, joiden mukaan komission ja jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä liikkuvuutta koskeva tiedotuskampanja vuonna 2003. Työmarkkinaosapuolia ja muita asianosaisia kehotetaan lisäksi käynnistämään alakohtaisia tiedotuskampanjoita.

8. 54 artikla - Ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea

8.1. Perustettavaksi ehdotetaan komitea, joka yksin hallinnoi direktiiviä ja huolehtii sen ajantasaistamisesta. Kaikki nykyisen järjestelmän komiteat olisi lakkautettava.

8.2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea panee merkille, että kyseisen komitean toimiala kattaisi erittäin laajan kirjon ammatteja lääkäreistä arkkitehteihin sekä korkea-asteen koulutusta vaativista ammateista käsiteollisuuden ja kaupan ammatteihin nykyisen yleisjärjestelmän mukaisesti. ETSK on yhtä mieltä siitä, että komitologiamenettelyt sopivat teknisten vaatimusten ajantasaistamiseen, mutta epäilee niiden soveltuvuutta opetuksen ja koulutuksen laadun luotettavaan takaamiseen. Yhteisön toiminta/järjestelmä ammattipätevyyden tunnustamisen alalla keskittyy vapaaseen liikkuvuuteen. Neuvoa-antavat komiteat ovat keskittyneet koulutukseen. Tulevassa järjestelmässä on oltava mekanismi, joka takaa, että opetusta ja koulutusta ajantasaistettaessa kaikki kyseiset ammatit voivat neuvoa-antavien komiteoiden kautta antaa yhtäläisen panoksen. Tämä ei koske ainoastaan ammatteja, joiden osalta noudatetaan automaattisen tunnustamisen periaatetta, vaan myös muita ammattiryhmiä. Ammattiryhmillä on oltava mahdollisuus sekä ennakoida ja esittää muutosehdotuksia että reagoida ja vastata komitean pyyntöihin.

8.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean mielestä on olennaista, että kaikki kuulemismenettelyä varten toteutetut järjestelyt vahvistetaan sopivalla lainsäädännöllä, jotta kuulemismenettelyä voidaan soveltaa myös tulevaisuudessa. Tärkeintä on taata kuuleminen asianmukaisella tavalla ja sitovasti.

8.4. ETSK ehdottaa, että 54 artiklaan lisätään uusi kolmas alakohta, joka muotoillaan seuraavasti:

-

"Komitea kuulee säännöllisesti sopivaksi katsotulla tavalla ammatillisia yhdistyksiä, työmarkkinaosapuolia ja muita asianosaisia direktiivin täytäntöönpanosta ja kehittämisestä. Myös asianosaiset ammatilliset yhdistykset ja työmarkkinaosapuolet voivat tehdä aloitteen tullakseen kuulluiksi."

8.5. Kun ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu yhteisön säännöstö hyväksyttiin 40 vuotta sitten, muuttajat olivat pääasiassa ammattitaidottomia työläisiä. Nykyisin ammattitaitoiset työntekijät ovat kaikkein liikkuvin ryhmä kansainvälisillä työmarkkinoilla. Liikkuvuutta pidetään keinona Euroopan unionin työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Jotta voidaan luoda entistä vahvemmat yhteydet todelliseen työelämään, on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat aktiivisesti tunnustamisprosessiin.

9. Päätelmät

9.1. Yleisen strategian tarve

9.1.1. ETSK on tietoinen siitä, että sisämarkkinoiden pääosaston muodollinen toimivalta ammattipätevyyden tunnustamisessa on osa säänneltyjen ammattien tunnustamista koskevaa Euroopan unionin järjestelmää. Samalla se on tietoinen siitä, että kasvava osa työmarkkinoita toimii säännellyn alan ulkopuolella, jossa avoimuus ja keskinäinen luottamus ovat avaintekijöitä ammattipätevyyden ja valmiuksien tunnustamisessa.

9.1.2. Näin ollen komitea on valinnut tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä yleisen näkökulman. Se tukee työllisyys ja sosiaalipolitiikan neuvoston komissiolle 3. kesäkuuta 2002 antamaa kehotusta edistää läheisessä yhteistyössä neuvoston ja jäsenvaltioiden kanssa avointa ja laadunvarmistukseen tähtäävää yhteistyötä opetuksen ja koulutuksen alalla, jotta Bolognan prosessin saavutusten pohjalta voidaan laatia ammattipätevyyden tunnustamisen puitteet (eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä ECTS, tutkintotodistusten ja muiden todistusten liitteet, eurooppalainen ansioluettelo) ja edistää samantapaisia toimia ammatillisen koulutuksen alalla. Tällaisen yhteistyön tulisi varmistaa työmarkkinaosapuolten, ammatillisesta koulutuksesta vastaavien toimielinten ja muiden asianosaisten sidosryhmien aktiivinen osallistuminen.

9.1.3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on pannut huomattavan tyytyväisenä merkille, että tunnustamisen alalla toteutetuille toimille on annettu merkittävä etusija Euroopan unionin poliittisissa ohjelmissa. Kyseisten toimien yhteisvaikutusta tulisi kehittää kokonaisstrategian luomiseksi.

9.1.4. Monia tunnustamiseen liittyviä aloitteita on kuitenkin tähän asti laadittu toisistaan erillään. Yhteiset vähimmäisvaatimukset laaditaan sisämarkkinoiden pääosaston valvoman tunnustamisesta annetun yhtenäistetyn direktiivin 15 artiklan mukaisesti. Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto valvoo opetukselle ja koulutukselle asetettuja vapaaehtoisia vähimmäisvaatimuksia tarkoituksenaan helpottaa muiden kuin säänneltyjen ammattien ammattipätevyyden tunnustamista. Luodaanko myös muille kuin säännellyille ammateille yhteiset vähimmäisvaatimukset? Ammatillisen koulutuksen avoimuutta käsittelevä foorumi tulee yhtenäistämään arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnustamista. Euroopan sosiaalisen vuoropuhelun myötä perustettuja alakohtaisia komiteoita voidaan käyttää alakohtaisia ammattipätevyyksiä koskevassa työssä.

9.1.5. Useilla elinkeinoaloilla kuten tieto- ja viestintätekniikan alalla, autoalalla ja ilmailualalla kehitetään parhaillaan omia eurooppalaisia tai kansainvälisiä lähestymistapoja ammattipätevyyden normeihin. Osassa tähdätään eurooppalaisten tutkintotodistusten tarjoamiseen vapaaehtoispohjalta. Lisäksi on olemassa useita Sokrates- ja Leonardo da Vinci -hankkeita, joissa käsitellään tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä. Yhdenmukaistamishankkeella tähdätään tiettyjen korkea-asteen koulutusalojen yhdenmukaistamiseen.

9.1.6. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen alueen perustamiseen vuoteen 2010 mennessä tähtäävän Bolognan prosessin ja vastaavan ammatillista koulutusta koskevan niin kutsutun Bruggen prosessin takia eurooppalaisen opetuksen ja koulutuksen alalla vaikuttaa kaksi rinnakkaista lähentämis- ja yhdenmukaistamisprosessia. Työmarkkinaosapuolet osallistuvat Bruggen prosessiin, mutta toistaiseksi ne on jätetty Bolognan prosessin ulkopuolelle. Talous- ja sosiaalikomitea on sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen rinnakkaiset välineet ja palvelut olisi koordinoitava, sillä alojen välinen raja on hämärtynyt. Lisäksi se katsoo, että työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava toimintaan molemmilla aloilla. Jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen yhteyspisteet on liitettävä tiiviisti rinnakkaisiin korkea-asteen koulutuksen tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisiin tietokeskuksiin (NARIC).

9.1.7. ETSK korostaa painokkaasti, että liikkuvuuskysymyksistä vastaavan sisämarkkinoiden pääosaston, opetuksen ja koulutuksen laatuun liittyvistä eurooppalaisista hankkeista vastaavan koulutuksen ja kulttuurin pääosaston sekä useita neuvottelukomiteoita kattavan työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosaston välillä tarvitaan välttämättä synergiaa ja politiikan johdonmukaisuutta.

9.1.8. ETSK katsoo, että poliittisten puitteiden luominen ammattipätevyyden tunnustamista varten on ratkaisevan tärkeää. Tässä käsiteltävä direktiivi on ainoastaan yksi askel tähän suuntaan. ETSK kannattaa voimakkaasti eurooppalaisen foorumin tai pyöreän pöydän keskustelujen avaamista. Niiden tavoitteena olisi koordinaatioon liittyvien suuntaviivojen luominen säänneltyjen ja muiden kuin säänneltyjen korkea-asteen koulutusta vaativien ammattien tunnustamiselle ja ammatillisen koulutuksen sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen vapaaehtoisesta yhtenäistämiselle. Tämän komission, unionin muiden toimielinten, jäsenvaltioiden sekä muiden asianosaisten tahojen, kuten oppilaitosten, työmarkkinaosapuolten ja ammatillisten yhdistysten muodostaman foorumin tai pyöreän pöydän perustaminen antaisi uutta pontta liikkuvuuden edistämiseen ja stimulointiin liittyville ponnisteluille. Niiden ja politiikkojen tehokkaan koordinoinnin välttämättömyys vain korostuu, kun ajatellaan unionin laajentumista.

9.1.9. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää näitä kysymyksiä erittäin tärkeinä tulevassa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa koskevassa työssään.

Bryssel, 18. syyskuuta 2002.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs

(1) EYVL L 165, 7.7.1993, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(2) EYVL L 176, 15.7.1977, s. 1 ja s. 8, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(3) EYVL L 233, 24.8.1978, s. 1 ja s. 10, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(4) EYVL L 362, 23.12.1978, s. 1 ja s. 7, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(5) EYVL L 33, 11.2.1980, s. 1 ja s. 8, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(6) EYVL L 253, 24.9.1985, s. 34 ja s. 37, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(7) EYVL L 223, 21.8.1985, s. 15, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä.

(8) EYVL L 19, 24.1.1989, s. 16, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä. EYVL L 209, 24.7.1992, s. 25, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna SLIM-direktiivillä. EYVL L 201, 31.7.1999, s. 77.

(9) Ks. "Ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskeva komission toimintasuunnitelma", KOM(2002) 72 lopullinen, ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelevä korkean tason työryhmä, 14. joulukuuta 2001 sekä "Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä palkkatyötä tai itsenäistä ammatinharjoittamista varten", KOM(2001) 386 lopullinen.