20.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 231/83

1)

paikallis- ja alueulottuvuus on olennainen osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamista.

2)

Haagin ohjelman suuntaviivat kattavat pitkälti paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan kuuluvat asiat.

1.1

pitää Haagin ohjelmaa tasapainoisena kokonaisuutena, joka on hyvä pohja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Komitea huomauttaa kuitenkin, ettei Haagin ohjelmassa ole otettu riittävästi huomioon alue- ja paikallisviranomaisten osuutta vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa.

1.2

muistuttaa, että alue- ja paikallisyhteisöt ovat useissa jäsenvaltioissa vastuussa oikeus-, poliisi- ja sisäasioita koskevasta lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta. Lisäksi alue- ja paikallisyhteisöt tarjoavat lukuisia yleishyödyllisiä palveluja, joilla ehkäistään rikollisuutta ja edistetään sosiaalista ja taloudellista integraatiota

1.3

painottaa tarvetta jatkuvaan kehitykseen tällä alalla ja toteaa, että alkuperäisen Tampere-ohjelman sisältö on edelleen ajankohtainen. Unionin toimien perustana tulee edelleen olla Tampere-ohjelman linjausten ja sen täydennysten täytäntöönpanon loppuun saattaminen.

1.4

kiinnittää huomiota siihen, että demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen kunnioittaminen ja itsehallintoon ja kansalaisten omaehtoisuuteen perustuva toimintatapa ovat keskeisessä asemassa turvallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

1.5

tähdentää, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumisen edellytyksenä on sellainen yleinen yhteiskunnallinen kehitys, joka tukee tavoitteiden saavuttamista. Pelkillä kriminaalipoliittisilla ja muilla torjuntatoimilla ei voida saada aikaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta

1.6

painottaa sitä, ettei vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi laadittu ohjelma voi toimia tehokkaasti, ellei alhaalta päin nouse tekijöitä, jotka poistavat epätasa-arvon kaltaisia turvattomuuden syitä. Tällaista aluetta ei voida saada aikaan vain ylhäältä alaspäin suunnattujen toimien avulla. Tämän vuoksi alue- ja paikallisviranomaisilla on keskeinen merkitys vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa Eurooppaan.

1.7

on vakuuttunut siitä, että todellinen perusta etenemiselle vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa syntyy Euroopan unionin perustuslakisopimuksen voimaantulon myötä, sillä sopimus yksinkertaistaa uuden lainsäädännön hyväksymismenettelyjä ja vahvistaa Euroopan parlamentin roolia.

1.8

pitää tärkeänä Haagin ohjelman toteamusta, että perusoikeuskirjan sisällyttäminen perustuslailliseen sopimukseen asettaa unionille oikeudellisen velvoitteen sekä kunnioittaa että edistää perusoikeuksien toteutumista unionin toiminnassa.

1.9

aikoo ilmaista tukensa perusoikeuksien viraston perustamiselle ja katsoo, että viraston hallintoneuvostossa tulisi olla myös alue- ja paikallisyhteisöjen edustaja, sillä unionin kansalaisuus ja siihen liittyvät perusoikeudet toteutuvat ensisijaisesti osana lähidemokratiaa.

1.10

on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin perustuslakisopimuksen voimaantulon myötä EU saa välineet täysimittaisen maahanmuuttopolitiikan harjoittamiseksi.

1.11

toteaa, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alalla edistys ei ole ollut täysin tyydyttävää, sillä kaikkien direktiiviehdotusten osalta ei ole päästy tuloksiin. Lisäksi jo hyväksytyt direktiivit on pantava tehokkaasti täytäntöön.

1.12

korostaa, että valvottua laillista maahanmuuttoa varten on luotava eurooppalainen järjestelmä, joka antaa todellista toivoa mahdollisille maahanmuuttajille ja jonka tarkoituksena on poistaa epätoivo, joka saa monet turvautumaan ihmissalakuljetusta harjoittaviin rikollisjoukkioihin.

1.13

huomauttaa, että laittoman maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan — joka kohdistuu erityisen raskaasti naisiin ja lapsiin — torjunta on olennainen osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoasioissa. Laittomaan maahanmuuttoon sekä karkottamiseen tai palauttamiseen liittyvien aloitteiden käsittelyä tulee jatkaa.

1.14

korostaa, että yhteistyö kolmansien maiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa sekä edistää pakolaisten suojelua ja laillista maahanmuuttoa.

1.15

korostaa, että rikosten ja huumeiden torjunnassa sekä terrorismin vastaisessa taistelussa on tehokkaiden rajat ylittävien kontrollitoimien lisäksi kiinnitettävä huomiota syrjäytymisen ja radikalisoitumisen syihin ja niiden ehkäisyyn. Tällöin keskeisessä asemassa ovat alue- ja paikallisviranomaisten toimenpiteet kansalaisten peruspalvelujen järjestämisessä, turvallisten asuinalueiden suunnittelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

1.16

on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätökseen sisällyttää vuosia 2005–2012 koskeva huumausainestrategia Haagin ohjelmaan. Komitea kannattaa strategian tavoitetta puuttua huumeiden käyttöön ja salakuljetukseen siten, että painotetaan terveydensuojelun, sosiaalisen koheesion ja kansalaisten turvallisuuden näkökulmia.

1.17

pitää kannatettavana ehdotusta lisätä jäsenvaltioiden valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason poliisiviranomaisten sekä tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

1.18

toteaa, että terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan tulee säilyä keskeisenä toiminta-alana. Komitea korostaa, että terrorismin rahoitukseen on puututtava entistä paremmin instrumentein. Jotta talousrikollisuutta voidaan torjua, on välttämätöntä lisätä avoimuutta rahoitusoperaatioiden jäljittämisessä.

1.19

pitää komission tavoin tärkeänä tehostaa EU-säännöstön yleistä täytäntöönpanoa ja oikeudellisen yhteistyön sujuvuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

1.20

muistuttaa, että valtaosa unionin lainsäädännöstä pannaan täytäntöön alue- ja paikallistasolla.

1.21

kannattaa yhteisön rajavalvontarahaston perustamista.

1.22

on tyytyväinen Haagin ohjelmassa määriteltyihin menettelytapoihin, joilla pyritään tehostamaan ulkorajojen valvontaa.

1.23

huomauttaa, ettei vapautta, oikeutta, ulkorajoilla tapahtuvaa kontrollia, terrorismin torjuntaa ja sisäistä turvallisuutta voida erottaa toisistaan.

1.24

pitää hyvänä sitä, että päätös Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisesta on saatu aikaiseksi. Jotta viraston toiminta saataisiin käynnistymään täysimääräisesti 1.5.2005, on huolehdittava siitä, että virastolla on riittävät taloudelliset ja muut resurssit.

1.25

toteaa, ettei vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimintasuunnitelmaa voida panna asianmukaisesti täytäntöön, jollei huolehdita myös toimenpiteiden rahoituksesta.

1.26

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on tiedonannossaan politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013 todennut vapauden, turvallisuuden ja oikeuden olevan keskeisiä arvoja, jotka muodostavat eurooppalaisen yhteiskuntamallin ytimen, ja nostanut Euroopan kansalaisuuden yhdeksi unionin tulevien rahoitusnäkymien painopisteeksi. Lisäksi komitea yhtyy komission näkemykseen, että Euroopan kansalaisuus poliittisena käsitteenä perustuu siihen, että saadaan aikaan alue, jolla vallitsee vapaus ja oikeus, joka on turvallinen ja jolla julkisten perushyödykkeiden saanti on turvattu.

2.1

kannattaa päätöstä jatkaa unionin toimintaa tällä alalla laatimalla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa määritetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja niiden toteuttamisaikataulu.

2.2

pitää välttämättömänä, että toimintasuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon alue- ja paikallishallintoviranomaisten osuus vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa.

2.3

korostaa, että ihmis- ja perusoikeuksia on kunnioitettava kaikissa toimenpiteissä, jotka tähtäävät vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen.

2.4

pitää hyvänä sitä, että unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien vahvistaminen on otettu esille Haagin ohjelmassa, ja tukee voimakkaasti unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien turvaamista. Unionin kansalaisuuden vahvistamisen tulee säilyä yhtenä tärkeänä unionin toimintaa ohjaavana periaatteena.

2.5

kiinnittää huomiota siihen, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan, ja vaatii, että alue- ja paikallisviranomaisille turvataan riittävät voimavarat kotouttamistoimenpiteisiin.

2.6

huomauttaa, että maahanmuuttajien kotouttaminen on vahvasti sidoksissa kansalliseen lainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan. Kansallisten järjestelmien erot on otettava huomioon päätettäessä yhteisistä Euroopan tasoisista puitteista.

2.7

pitää tärkeänä, että myös tulevaisuudessa kolmansien maiden kansalaisten työlupien tarpeen määrittäminen säilyy kansallisessa harkinnassa. Maahanmuuton tulee perustua todelliseen työvoiman tarpeeseen eri aloilla kulloisessakin jäsenvaltiossa. Komitea korostaa, että maahanmuuttoluvan saavien työntekijöiden lukumäärän määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.8

muistuttaa, ettei EU:n sisäinen liikkuvuus ole ollut kovin merkittävää. Sisäisen liikkuvuuden kehittämistä tulee eri yhteyksissä korostaa. Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaan liikkuvuuden ja kotoutumisen edistäminen on välttämätöntä.

2.9

katsoo, että rikosoikeuden alalla tulee keskittyä vakavaan rikollisuuteen, johon liittyy rajat ylittävä elementti. Vähäisen ja paikallisesti ilmenevän rikollisuuden torjunta tulee jättää jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön varaan. Tällä tavalla kiinnitetään huomiota siihen, että rikostentorjunta on ala, jolla EU voi tuoda todellista eurooppalaista lisäarvoa kansallisiin, alueellisiin tai paikallisiin toimenpiteisiin. Komitea katsoo, että rikosoikeuden harmonisoinnin edelle tulee nostaa oikeudellisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen.

2.10

muistuttaa, että vaikka keskeisenä tavoitteena terrorismin torjunnassa on kansalaisten turvallisuuden takaaminen, se ei saa käytännössä johtaa perusoikeuksien loukkaamiseen. Sen vuoksi komitea kehottaa Euroopan komissiota tekemään ehdotuksen henkilötietojen suojelemisesta terrorismin vastaisen taistelun yhteydessä.

2.11

toteaa, että huumeiden torjunnassa tulee lähtökohtana edelleen pitää monialaista lähestymistapaa, jolla pyritään sekä huumeiden kysynnän että tarjonnan vähentämiseen.

2.12

toistaa esityksensä, että komission tulisi laatia nykyisten sekä tarvittaessa uusien ohjelmien osaksi sellainen tukistrategia, jolla täydennetään sosiaalialan, yhdyskuntasuunnittelun ja koulutuspolitiikan toimia kansalaisten osallistumisen edistämiseksi ja yhteisöhengen luomiseksi.

2.13

uudistaa myös vaatimuksensa, että on perustettava kaupunkien turvallisuutta koskeva rakenteeltaan keveä eurooppalainen seurantaelin, jonka avulla kerätään, järjestetään ja muokataan tietoa rikoksen uhriksi joutumisesta ja turvattomuuden tunteesta, tutkimuksen edistämisestä ja koordinoinnista sekä politiikkojen sisällöstä. Toimenpiteitä tarvitaan paitsi EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla myös alueellisten ja paikallisten kumppanuuksien edistämiseksi.

2.14

kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan Euroopan uuden naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin soveltamisalaan sisällytetään yhteistyön edistäminen oikeus- ja sisäasioiden alalla muun muassa seuraavissa kysymyksissä: turvapaikka-asiat ja muuttoliike sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja ennaltaehkäisy.

2.15

vaatii, että alueiden ja kuntien edustajat kytketään tiiviisti toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen, kun vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi annettua lainsäädäntöä pannaan kansallisesti toimeen.

2.16

esittää, että oikeudellisen yhteistyön alueella keskitytään erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistämiseen. Lisäksi komitea katsoo, että on parannettava kansalaisten ja viranomaisten mahdollisuuksia saada tietoa eri maiden oikeudellisista järjestelmistä ja organisaatioista.

2.17

katsoo, että teknisten erityisjärjestelyjen luominen perinteisten rajatylittävien yhteyksien säilyttämiseksi Euroopan unionin ulkorajoilla on hyödyllistä, sikäli kuin ne ovat asianmukaisesti perusteltuja ja tapauskohtaisesti oikeutettuja. Ne eivät kuitenkaan saa vaarantaa kansalaisten turvallisuutta, ja niiden yhteydessä on varmistettava maarajojen suojaaminen EU:n ja sen naapurivaltioiden välillä sekä sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka eivät vielä ole luopuneet henkilötarkastuksista keskinäisillä rajoillaan.

2.18

kehottaa komissiota valmistelemaan pikaisesti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toimeenpanoon tarkoitetut rahoitusvälineet. Rahoitusvälineitä koskevaa säännöstöä laadittaessa on huolehdittava siitä, että alue- ja paikallishallinnon rahoitustarpeet tulevat otetuiksi huomioon.

2.19

esittää, että rahoitusohjelmiin sisällytetään tasoltaan riittävä tuki alue- ja paikallisviranomaisten toimille maahanmuuttajien kotouttamiseksi, ja muistuttaa, ettei rahoituksen käyttöehdoista pidä tehdä liian tarkkarajaisia. Varsinkaan maahanmuuttajien maahantuloperusteen pohjalta tehdyt rajaukset eivät ole käytännön kotouttamistyön kannalta toimivia.

2.20

esittää, että ohjelmiin sisällytetään mahdollisuus virkamiesvaihtoon eri jäsenmaiden alue- ja paikallishallintoviranomaisten välillä, koska tällä tavoin voitaisiin parhaiten edistää hyvien käytäntöjen levittämistä.

2.21

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisten pitäisi voida osallistua rahoitusohjelmien hallinnoinnista vastaavien elinten työhön.

2.22

korostaa sitä, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimeenpanoa koskevien rahoitusohjelmien ja rakennerahastorahoituksen pitää olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että komission eri pääosastot toimivat tiiviissä yhteistyössä rahoitusohjelmia valmistellessaan.

2.23

kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen tiedotusstrategian vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevista rahoitusmahdollisuuksista, jotta toimenpiteiden toteuttajat voivat helposti saada tietoja eri rahoituslähteistä.