[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.3.2006

KOM(2006) 135 lopullinen

2006/0042 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. MIHIN OSTOVOIMAPARITEETTEJA (OVP) KOSKEVAA ASETUSTA TARVITAAN?

Ostovoimapariteetit ovat valuutanmuuntokursseja, joilla kansallisina valuuttoina ilmaistut taloudelliset indikaattorit muunnetaan yhteiseksi valuutaksi ja joissa samalla otetaan huomioon maidenväliset hintatasoerot, jolloin bruttokansantuotteen (BKT) ja sen aggregaattien puhdas volyymivertailu eri maiden välillä on mahdollista.

OVP-asetuksen tarkoituksena on koota yhteen Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa ja Eurostatissa tähän mennessä vuosittaisten ostovoimapariteettien laskemiseksi tehty työ ja antaa sille oikeudellinen perusta. Asetus ei itsessään aiheuta uusia töitä, laadunvalvonnan lisäämistä lukuun ottamatta, eikä sen tarkoituksena ole sisällyttää tähän aihealueeseen muita alueita, kuten hintavertailuja.

Komissiolle annetaan rakennerahastoista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 lainsäädäntöön perustuva tehtävä laskea bruttokansantuote ostovoima huomioon ottaen. Uusi alan säädös antaa mahdollisuuden selkeyttää kansallisten viranomaisten tehtäviä ja vastuualueita näiden tilastojen keräämisessä ja toimittamisessa Eurostatille.

Oikeudellisen perustan antaminen ostovoimapariteeteille parantaisi ostovoimapariteettien tuottamisprosessin avoimuutta, laatua ja oikea-aikaisuutta sekä kansallisissa tilastolaitoksissa että Eurostatissa. Asetuksen antamista keinona parantaa ostovoimapariteettien yleistä laatua voidaan pitää sekä Eurostatin, joka tuottaa koordinoidut tulokset, että itse jäsenvaltioiden tavoitteena.

2. Taloudellinen tausta

2.1 BKT-vertailut

Bruttokansantuote (BKT), joka on yksi kansantalouden tilinpidon tärkeimmistä aggregaateista, osoittaa tiivistetysti tietyn talousalueen taloudellisten toimijoiden tiettynä aikana (yleensä vuosi) eri toimialoilla saavuttamat tulokset. BKT lasketaan kansallisten tilinpitojärjestelmien mukaisesti, mikä EU:n tasolla tarkoittaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT95). BKT ja sen aggregaatit ovat makrotaloudellisen analyysin ja talouspolitiikan olennaisia indikaattoreita. BKT voidaan mitata tuotannon, loppukäytön ja tulojen kautta. Ostovoimapariteettien kannalta loppukäytön mittaaminen on erityisen tärkeä. Siitä käy ilmi, missä määrin maan talouselämän tuottamia (tai maahantuotuja) tavaroita ja palveluja käytetään yksityiseen kulutukseen, julkiseen kulutukseen, pääomanmuodostukseen tai vientiin.

Taloudellisten aggregaattien, kuten BKT:n, kansainvälisen vertailun ensimmäinen edellytys on, että aggregaattien mittausperusta vertailtavana olevissa maissa on yhdenmukainen ja että käytettävänä on vertailukelpoinen mittayksikkö. Aggregaattien mittausperustan yhdenmukaisuus saavutetaan noudattamalla EKT95-järjestelmää.

Maiden väliset BKT:n loppukäyttöarvojen erot eivät johdu ainoastaan tavaroiden ja palveluiden volyymikomponentista vaan myös hintatasokomponentista, ja erot voivat joskus olla huomattavia (arvo on hinnan ja volyymin yhteistuotos). Todellista volyymivertailua varten on sen vuoksi erittäin tärkeää käyttää korjauskertoimia (alueellisia deflaattoreita), joiden avulla maidenväliset hintatasoerot otetaan huomioon.

Muuntokurssien käyttäminen korjauskertoimina ei mahdollista edellä tarkoitettua eri maissa tuotettujen ja käytettyjen tavaroiden ja palvelujen todellista volyymivertailua. Tämä johtuu siitä, että muuntokurssit määritellään useiden valuutan kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien tekijöiden, kuten kansainvälisen kaupan ja korkotasoerojen perusteella. Toisin sanoen muuntokursseissa otetaan hintaerojen lisäksi huomioon useita muita tekijöitä.

Eri maiden valuuttojen väliset ostovoimapariteetit on sen vuoksi erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää tällaisina alueellisina korjauskertoimina.

2.2 Mitä ostovoimapariteetit ovat?

Ostovoimapariteetit ovat valuutanmuuntokursseja, joilla kansallisina nimellisvaluuttoina ilmaistut taloudelliset indikaattorit muunnetaan yhteiseksi keinotekoiseksi valuutaksi, jota kutsutaan ostovoimastandardiksi (OVS). Ostovoimastandardia käytetään kansallisten valuuttojen ostovoiman tasaamiseen, mikä mahdollistaa puhtaiden volyymivertailujen tekemisen eri maiden BKT:n ja sen aggregaattien välillä. Toisin sanoen ostovoimapariteetit ovat sekä hintadeflaattoreita että valuuttamuuntimia, joita muuntamisprosessissa käytetään maidenvälisten hintatasoerojen poistamiseen.

Taloudelliset volyymiaggregaatit ostovoimastandardina ilmaistuna saadaan jakamalla niiden alkuperäinen arvo kansallisina valuuttayksikköinä vastaavalla ostovoimapariteetilla. Yhdellä ostovoimastandardilla voidaan ostaa sama määrä tavaroita ja palveluja kaikissa maissa, kun taas vastaavan määrän ostamiseen yksittäisessä maassa tarvitaan kansallisesta hintatasosta riippuen eri määrä kansallisia valuuttayksiköitä. Käyttämällä ostovoimapariteetteja korjauskertoimina saadaan ostovoimastandardina ilmaistut eri maiden bruttokansantuotteet, joiden avulla voidaan tehdä puhtaita volyymivertailuja, koska hintatasokomponentti on poistettu.

Euron käyttöönotto euroalueen jäsenvaltioissa on ensimmäistä kertaa mahdollistanut suorien hintavertailujen tekemisen näiden maiden välillä. Euron ostovoima vaihtelee kuitenkin yksittäisissä euroalueen maissa kansallisesta hintatasosta riippuen. Ostovoimapariteetit on sen vuoksi yhä laskettava ostovoimastandardina ilmaistujen puhtaiden volyymiaggregaattien määrittämiseksi. Ostovoimapariteetteja käytetään siis euroalueen ulkopuolisissa maissa sekä valuuttamuuntimina että poistamaan eri maiden kansallisesta hintatasosta johtuvia vaikutuksia, kun taas euroalueella niitä käytetään ainoastaan jälkimmäiseen tehtävään, siis hintadeflaattorina.

Vuosittaisessa monenvälisessä OVP-tutkimuksessa ostovoimapariteetit saadaan laskemalla vertailukelpoisista tavaroista ja palveluista koostuvan korin maidenvälisten hintasuhteiden keskiarvo. Koriin kuuluvat tavarat ja palvelut valitaan siten, että ne edustavat tarkasti määriteltyjen menoluokitusten ryhmää ja eri maiden kulutusmalleja.

3. Ostovoimapariteettien käyttö komissiossa

3.1 Rakenne- ja koheesiorahastot

Rakennerahastojen uudistamisesta ja niiden ulottamisesta koskemaan uusia jäsenvaltioita säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 ja vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II, jonka 15 jakson otsikko on ”Aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen”. Ensimmäisessä annetaan rakennerahastoja koskevat yleiset säännökset nykyiselle kaudelle ja todetaan, että alueet, joiden ostovoimapariteettina mitattu bruttokansantuote asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta, voivat saada tukea rakennerahastoista. Siinä todetaan myös, että edellä mainittu tukiperuste on laskettava objektiivisten tilastotietojen perusteella. Voidaan olettaa, että vuonna 2007 alkavalla kaudella sovelletaan vastaavia säännöksiä. Toisessa säädöksessä ulotetaan nämä periaatteet koskemaan myös uusia jäsenvaltioita.

Tämä uusi oikeudellinen perusta eroaa jyrkästi aikaisemmasta tilanteesta, jossa ainoa rakennerahastoja koskeva säädösviittaus ostovoimapariteetteihin löytyy neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 johdantokappaleesta, jossa todetaan, että luetteloon olisi sisällyttävä ne tilastollisen alueluokituksen II-tason (NUTS II) alueet, joilla ostovoimapariteettina mitattu bruttokansantuote asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Asetuksen artiklaosassa ei ole täytäntöönpanolauseketta. Tällä hetkellä rakennerahastoihin liittyvät vaatimukset täytetään keräämällä alueellisia BKT-arvoja ja kansallisia ostovoimapariteetteja.

Koheesiorahastosta 25. toukokuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 mukaan yhteisön tehtävänä on edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden välillä, ja tätä tehtävää hoidetaan koheesiorahaston avulla. Asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”rahastosta annetaan rahoitustukea hankkeisiin, joiden avulla edistetään Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista ympäristön ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenteen infrastruktuurin alalla jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta suhteelliseen ostovoimaan verrattuna”. Myös koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa annetaan siis komissiolle lainsäädäntöön perustuva tehtävä laskea ostovoimapariteetteja.

3.2 Korjauskertoimet

Sen lisäksi, että asetuksen erityisenä tarkoituksena on hankkia hintatietoja kansainvälisiä BKT-vertailuja varten, sen tehtävänä on luoda oikeudellinen perusta hintojenkeruutyölle, joka on tarpeen, jotta komissio voi täyttää henkilöstösääntöjen 64 artiklaan liittyvät sitä koskevat oikeudelliset vaatimukset. Ostovoimapariteettitutkimuksen yhteydessä kerättyjä hintoja tarvitaan myös korjauskertoimiin, joita käytetään Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden laskentaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevassa 1 artiklassa edellytetään, että hintapariteetit lasketaan siten, että jokainen peruskomponentti voidaan tarkistaa suoralla tutkimuksella vähintään kerran viidessä vuodessa.

3.3 Hintavertailut

Komissio tarvitsee yhä useammin alueellisia hintavertailuja koskevia tietoja, erityisesti kuluttajahinnoista. Tämä johtuu useiden eri politiikan alojen tarpeista, kuten tarpeesta seurata hintojen lähentymistä sisämarkkinoilla, tarpeesta parantaa julkisten hankintojen markkinoiden toiminnan seurantaan käytettäviä hintaindikaattoreita sekä tarpeesta seurata euroalueen hintojen lähentymistä euron käyttöönoton jälkeen. OVP-tutkimuksesta saatuja hintaindeksejä kotitalouksien yksilöllisen kulutuksen tasolla käytetään jo nyt rakenteellisina indikaattoreina sekä rakenteellisia indikaattoreita koskevassa komission tiedonannossa että komission vuosittain Euroopan neuvostolle antamassa yhteenvetoraportissa.

Myös kuluttajansuojan kannalta on tärkeää seurata useiden kulutustavaroiden hintaeroja EU:ssa. Huomattava osa näistä tarpeista voidaan erityisesti aggregoidummalla tasolla hoitaa laajemman OVP-ohjelman sivutuotteena.

Hintavertailut ovat siis erityisen tärkeitä useille yhteisön politiikan aloille, kuten sisämarkkinoiden kehitykselle ja EMUn seurannalle hintojen lähentymisen ja hintaerojen tunnistamiseen liittyvän kuluttajansuojan kannalta. Tässä asetusehdotuksessa kaavaillun OVP-työohjelman avulla ei välttämättä saada kaikkiin näihin muihin tarkoituksiin tarvittavia tietoja, mutta se tarjoaa ainakin puitteet, joiden pohjalta hintojen vertailutyötä voidaan jatkaa. Tämä asetus ei myöskään estä komissiota tutkimasta uusia vaihtoehtoisia tiedonlähteitä. Komissio tutkii parhaillaan viivakoodinlukijatietojen ja Internetin soveltuvuutta kansainvälisissä hintavertailuissa käytettäväksi tiedonlähteeksi.

4. Päätelmät

Ostovoimapariteettien avulla yhteiseksi valuutaksi muunnetuille taloudellisille aggregaateille on paljon käyttöä komissiossa. OVP:t ovat EU:lle taloudellisesti ja poliittisesti hyvin tärkeitä indikaattoreita.

Komissiolla on lainsäädäntöön perustuva tehtävä laskea BKT ostovoima huomioon ottaen, mutta jäsenvaltioilla ei tällä hetkellä ole lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta osallistua siihen. Työn monenvälisen luonteen vuoksi yhden ainoan maan vetäessä tukensa OVP-tutkimuksesta koko työn validiteetti kärsii. Tarvittavien tietojen oikea-aikaisen saatavuuden takaamiseksi tarvitaan sen vuoksi vakaata, sitovaa ja luotettavaa oikeudellista kehystä.

2006/0042 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[3],

sekä katsovat seuraavaa:

1. Yhteisön on tunnettava jäsenvaltioiden ostovoimapariteetit (OVP), jotka kuvaavat jäsenvaltioiden välisiä hintatasoeroja, jotta volyymivertailuja eri jäsenvaltioiden bruttokansantuotteiden (BKT) kesken voitaisiin tehdä.

2. Yhteisön ostovoimapariteetit on tuotettava Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EKT95) 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 2223/1996[4], jossa säädetään kansallista tilinpitoa jäsenvaltioissa koskevat puitteet, mukaisia yhdenmukaistettuja menetelmiä noudattaen.

3. Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999[5] 3 artiklan 1 kohtaa on luettava yhdessä vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II olevan 15 osan ”Aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen” kanssa. Kyseisessä 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tavoitteen 1 kohdealueet ovat NUTS II -tasoa vastaavia alueita, joiden yhteisön käytössä olevien tietojen perusteella ostovoimapariteetilla mitattu bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Alueellisten ostovoimapariteettien puuttuessa luettelo alueista, jotka voivat saada varoja rakennerahastoista, voidaan laatia kansallisten ostovoimapariteettien perusteella; niitä voidaan käyttää myös kullekin alueelle myönnettävien varojen määrän vahvistamiseksi.

4. Koheesiorahastosta 16 päivänä toukokuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94[6] 2 artiklan 1 kohtaa on luettava yhdessä vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II olevan 15 osan ”Aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen” kanssa. Kyseisessä 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rahastosta annetaan rahoitustukea hankkeisiin, joiden avulla edistetään Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista ympäristön ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenteen infrastruktuurin alalla jäsenvaltioissa, joiden ostovoimapariteetteina mitattu bruttokansantuote asukasta kohden on alle 90 prosenttia yhteisön keskitasosta ja jotka ovat panneet täytäntöön ohjelman perustamissopimuksen 104 c artiklassa tarkoitettujen taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien edellytysten täyttämiseksi.

5. Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevassa 1 artiklassa säädetään, että henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkistusta varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Brysselissä, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä keskushallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.

6. Euroopan unionissa noudatettaville nykyisille menetelmille ja käytännöille, joista säädetään erityisinä tilasto-ohjelmina yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 322/1997[7], on luotava oikeudellinen kehys.

7. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [8].

8. Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1989 tehdyllä neuvoston päätöksellä 89/382/ETY[9] perustettua tilasto-ohjelmakomiteaa on kuultu mainitun päätöksen 3 artiklan mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoite

Tämän asetuksen tavoitteena on antaa yhteisön säännöt ostovoimapariteetteja (OVP) koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä. OVP:t perustuvat ainoastaan hintatason ja loppukäyttöpainojen välisiin eroihin.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tuotettavalla perusaineistolla tarkoitetaan ostovoimapariteettien laskemiseksi ja laadun varmistamiseksi tarvittavia tietoja.

Tämä perusaineisto sisältää hinnat, BKT:n menoerittelyn ja muut liitteessä I luetellut tiedot.

2. Ostovoimapariteetit lasketaan tavaroiden ja palvelujen kansallisten keskihintojen perusteella käyttämällä jäsenvaltioiden talousalueeseen liittyvää perusaineistoa Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EKT95) 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla asetuksella (EY) N:o 2223/1996 perustetussa EKT95-järjestelmässä vahvistetulla tavalla.

3. Ostovoimapariteetit lasketaan liitteen II perusnimikkeiden mukaisesti, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EY) N:o 2223/1996 määritettyjen BKT-luokitusten kanssa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa noudatetaan seuraavia määritelmiä:

a) ”Ostovoimapariteetilla” tai ”OVP:llä” tarkoitetaan alueellisia deflaattoreita ja valuuttamuuntimia, joita käytetään eri maiden keskinäisten hintatasoerojen vaikutusten poistamiseksi, mikä mahdollistaa BKT:n komponenttien volyymivertailut ja hintatasovertailut.

b) ”OVS:llä” (ostovoimastandardilla) tarkoitetaan valuutan yhteistä keinotekoista viiteyksikköä, jota käytetään Euroopan unionissa ilmaisemaan taloudellisten aggregaattien volyymiä tehtäessä alueellisia vertailuja siten, että maidenväliset hintatasoerot on poistettu.

c) ”Hinnoilla” tarkoitetaan lopullisten kuluttajien maksamia ostajan hintoja.

d) ”Loppukäyttöpainoilla” tarkoitetaan käypähintaisen BKT:n menoerien osuuksia.

e) ”Perusnimikkeellä” tarkoitetaan sen BKT-erittelyn hyödykkeiden alinta aggregoitua tasoa, josta pariteetit lasketaan.

f) ”Hyödykkeellä” tarkoitetaan tarkasti määriteltyä hintahavainnoinnissa käytettävää tuotetta tai palvelua.

g) ”Todellisilla ja laskennallisilla vuokrilla” tarkoitetaan samaa kuin komission päätöksessä 95/309/EY, Euratom[10].

h) ”Palkansaajakorvauksilla” tarkoitetaan samaa kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2223/1996[11].

i) ”Ajallisilla korjauskertoimilla” tarkoitetaan kertoimia, joilla tutkimusaikana saadut keskihinnat mukautetaan vuosittaisiin keskihintoihin.

j) ”Alueellisilla korjauskertoimilla” tarkoitetaan kertoimia, joilla yhdestä tai useammasta jäsenvaltion talousalueella sijaitsevasta paikasta saadut keskihinnat mukautetaan kansallisiin keskihintoihin.

k) ”Edustavilla hyödykkeillä” tarkoitetaan hyödykkeitä, jotka kuuluvat tai joiden katsotaan kuuluvaan perusnimikkeen suhteellisten kokonaiskustannusten mukaan tärkeimpien kansallisilla markkinoilla ostettavien hyödykkeiden joukkoon.

l) ”Edustavuuden osoittimilla” tarkoitetaan ilmaisimia tai muita indikaattoreita, joilla edustaviksi hyödykkeiksi eri maissa valitut hyödykkeet osoitetaan.

m) ”Tasa-edustavuudella” tarkoitetaan ominaisuutta, joka tarvitaan hyödykeluettelon laatimiseksi perusnimikettä kohti siten, että kukin maa voi hinnoitella sellaisen määrän edustavia tuotteita, joka on perusnimikkeen kattamien tuotteiden heterogeenisuuden ja hintatasojen sekä menojen mukainen.

n) ”Transitiivisuudella” tarkoitetaan ominaisuutta, jossa minkä tahansa kahden maan suorassa vertailussa saadaan sama tulos kuin vertaamalla epäsuorasti minkä tahansa muun maan kautta.

o) ”Virheellä” tarkoitetaan virheellisen perustiedon käyttöä tai laskentamenettelyn virheellistä soveltamista.

p) ”Viitevuodella” tarkoitetaan kalenterivuotta, johon vuosittaiset tulokset liittyvät.

q) ”Kiinnityksellä” tarkoitetaan alkuperäisen maaryhmän välisten ostovoimapariteettien voimassa pitämistä tilanteessa, jossa tulokset on alun perin laskettu tietylle maaryhmälle, vaikka ne myöhemmin laskettaisiin alkuperäistä suuremmalle joukolle maita.

4 artikla

Tehtävät ja vastuualueet

1. Komission tehtäviin kuuluu:

a) koordinoida perustiedon hankintaa

b) laskea ja julkaista ostovoimapariteetit

c) varmistaa ostovoimapariteettien laatu 7 artiklan mukaisesti

d) kehittää menetelmiä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

e) varmistaa, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus antaa huomautuksensa OVP-tuloksista ennen niiden julkaisemista ja että komissio (Eurostat) ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki tällaiset huomautukset.

Eurostat hoitaa nämä tehtävät komission puolesta.

2. Jäsenvaltiot noudattavat liitteessä I määrättyjä menettelyjä perusaineistoa tuottaessaan.

Jäsenvaltiot antavat kirjallisen hyväksynnän niiden vastuulla oleville tutkimustuloksille sen jälkeen kun tietojen validointiprosessi on saatettu loppuun, liitteessä I olevan 5.2 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltiot hyväksyvät tietojenkeruumenetelmät ja tarkistavat tietojen uskottavuuden myös tapauksissa, joissa perusaineiston hyödykkeitä koskevat tiedot on tuottanut komissio (Eurostat).

5 artikla

Perusaineiston toimittaminen

1. Jäsenvaltiot toimittavat liitteessä I luetellun perusaineiston komissiolle (Eurostat) niiden voimassa olevien yhteisön säännösten mukaisesti, jotka koskevat tietojen toimittamista.

2. Liitteessä I lueteltu perusaineisto toimitetaan mainitussa liitteessä säädetyssä teknisessä muodossa ja siinä määriteltyjen määräaikojen kuluessa.

3. Jos perusaineiston hyödykkeitä koskevat tiedot toimittaa jäsenvaltioille komissio (Eurostat), se toimittaa selostuksen käytetyistä menetelmistä, jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa uskottavuuden.

6 artikla

Tilastoyksiköt

1. Liitteessä 1 lueteltu perusaineisto saadaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 696/1993[12] määritellyistä tilastoyksiköistä tai muista lähteistä, jotka tuottavat liitteessä I olevassa 5.1 kohdassa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää tietoa.

2. Jäsenvaltioiden on käytettävä tietojen toimittamiseen tai tiedonkeruuta koskevaan yhteistyöhön sellaisia tilastoyksiköitä, joiden avulla on mahdollista seurata tosiasiallisesti veloitettuja hintoja ja saada todenmukaista ja kattavaa tietoa pyydettäessä.

7 artikla

Laatukriteerit ja laadunvalvonta

1. Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot perustavat liitteessä I olevassa 5.3 kohdassa määrättyihin raportteihin ja arviointeihin perustuvan laadunvalvontajärjestelmän.

2. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostat) sen pyynnöstä kaikki ne tiedot, joita tarvitaan liitteessä I luetellun perusaineiston laadun arvioimiseksi.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostat) yksityiskohtaiset tiedot kaikista käytettyihin menetelmiin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

3. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostat) laaturaportit niistä tutkimuksista, joista ne ovat vastuussa, liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Jakso

Komissio (Eurostat) laskee OVP:t jokaiselle kalenterivuodelle.

9 artikla

Levittäminen

1. Komissio (Eurostat) julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä.

Julkaisu perustuu komission (Eurostat) käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen julkaisupäivää oleviin tietoihin.

Tämän kohdan säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta.

2. Komission (Eurostat) on julkaistava kustakin jäsenvaltiosta aggregoidulla tasolla vähintään seuraavat tiedot:

a) OVP:t BKT:n tasolla

b) OVP:t kotitalouksien yksilöllisistä kulutusmenoista ja todellisesta yksilöllisestä kulutuksesta

c) Hintatasoindeksit suhteessa yhteisön keskiarvoon

d) BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti OVS:nä ilmaistuna.

3. Jos tulokset lasketaan suuremmalle maaryhmälle, Euroopan unionin jäsenvaltioiden OVP:t säilytetään siitä huolimatta kiinnitysperiaatteen mukaisesti.

4. Lopullisia julkaistuja OVP:itä ei yleensä tarkisteta.

Liitteessä I olevan 10 kohdan soveltamisalaan kuuluvista virheistä julkaistaan kuitenkin korjatut tulokset kyseisessä kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Poikkeuksellisia yleisiä tarkistuksia voidaan tehdä, jos ESA95:n peruskäsitteisiin on tehty sellaisia muutoksia, että ne vaikuttavat OVP-tuloksiin ja sen myötä jonkin jäsenvaltion BKT:n volyymi-indeksiin enemmän kuin yhden prosenttiyksikön verran.

10 artikla

Korjauskertoimet

Jäsenvaltioita ei vaadita suorittamaan tutkimuksia ainoastaan niiden korjauskertoimien laatimiseksi, joita käytetään Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden laskentaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

11 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa päätöksen 89/382/ETY, Euratom 1 artiklalla perustettu tilasto-ohjelmakomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

12 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet, taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarkoitetut toimenpiteet mukaan luettuina, vahvistetaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sikäli kuin se ei lisää suhteettomasti jäsenvaltioille koituvia kustannuksia.

Edellä tarkoitetut toimenpiteet koskevat erityisesti:

a) määritelmien mukauttamista

b) vähimmäisstandardeja, jotka mahdollistavat tietojen olennaisen vertailukelpoisuuden ja edustavuuden

c) käytettäviä menetelmiä koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia

d) perusnimikeluettelon mukauttamista ja perusnimikkeiden sisältöä koskevan yksityiskohtaisen kuvauksen laatimista ja mukauttamista edellyttäen, että ne pysyvät EKT95-järjestelmän tai muun sitä seuraavan järjestelmän mukaisina.

13 artikla

Tarkistaminen ja raportointi

Tämän asetuksen säännöksiä tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Asetusta tarkistetaan tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavan komission kertomuksen ja ehdotuksen perusteella.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puhemies

LIITE I MENETELMÄT

1. Menetelmäopas ja työohjelma

1.1 KOMISSIO (EUROSTAT) LAATII JÄSENVALTIOITA KUULTUAAN MENETELMÄOPPAAN, JOSSA ESITETÄÄN OSTOVOIMAPARITEETTIEN LAADINNAN ERI VAIHEESSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT, PUUTTUVAN PERUSAINEISTON JA PUUTTUVIEN PARITEETTIEN ESTIMOINNISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT MUKAAN LUETTUINA. MENETELMÄOPASTA TARKISTETAAN AINA, KUN MENETELMIIN TEHDÄÄN TÄRKEITÄ MUUTOKSIA. SIIHEN VOIDAAN SISÄLLYTTÄÄ UUSIA MENETELMIÄ, JOILLA PARANNETAAN TIETOJEN LAATUA JA VÄHENNETÄÄN KUSTANNUKSIA TAI TIETOJEN TOIMITTAJIEN TYÖTAAKKAA.

1.2 Komissio (Eurostat) laatii jäsenvaltioita kuultuaan joka vuosi 31 päivään lokakuuta mennessä seuraavaa kalenterivuotta koskevan vuosittaisen työohjelman, jossa annetaan kyseisenä vuotena tarvittavan perusaineiston toimittamista ja sitä koskevien määrittelyjen laatimista koskeva aikataulu.

1.3 Vuosittaisessa työohjelmassa määritellään missä muodossa jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot sekä muut ostovoimapariteettien laskennassa ja julkaisemisessa mahdollisesti tarvittavat toimet.

1.4 Edellä 1.2 kohdan mukaisesti toimitettua perusaineistoa voidaan tarkistaa, mutta viitevuotta koskevat tulokset lasketaan saatavilla olevista tiedoista 9 artiklassa säädetyn aikataulun mukaisesti. Jos tiedot ovat puutteelliset tai niitä ei ole saatavana edellä tarkoitettuun päivämäärään mennessä, komissio (Eurostat) estimoi puuttuvan perusaineiston.

2. PERUSAINEISTO

2.1 PERUSAINEISTOON KUULUVAT HYÖDYKKEET

Tässä asetuksessa 2 ja 4 artiklan mukainen perusaineisto ja uusien tietojen toimittamisen aikaväli on vähintään seuraava:

Perusaineisto | Tietojen toimittamisen vähimmäistiheys |

BKT:n loppukäyttöarvot | Vuosittain |

Todelliset ja laskennalliset vuokrat | Vuosittain |

Palkansaajakorvaukset | Vuosittain |

Ajalliset korjauskertoimet | Vuosittain |

Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit | 3 vuotta1 |

Pääomahyödykkeiden hinnat | 3 vuotta |

Rakennushankkeiden hinnat | 3 vuotta |

Alueelliset korjauskertoimet | 6 vuotta |

1) Tietojen toimittamisen aikavälillä tarkoitetaan tiettyä tuoteryhmää koskevien tietojen toimittamista tutkimusten kiertojärjestelmän mukaisesti.

2.2 PERUSAINEISTON HANKKIMISMENETTELY

Komissio (Eurostat) päättää jäsenvaltioiden mielipiteet huomioon ottaen edellä lueteltuun perusaineistoon kuuluvia hyödykkeitä koskevien tietojen keruussa käytettävistä tietolähteistä ja tietojen toimittajista. Jos komissio (Eurostat) hankkii perusaineiston muulta tietojen toimittajalta kuin jäsenvaltiolta, jäsenvaltio vapautetaan 5.1.4 – 5.1.13 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista.

3. KANSALLISET KESKIHINNAT

3.1 TIETOJEN KERUU VOIDAAN RAJOITTAA YHDELLE TAI USEAMMALLE TIETYLLÄ TALOUSALUEELLA SIJAITSEVALLE PAIKALLE, SANOTUN RAJOITTAMATTA 2 ARTIKLAN 2 KOHDAN SÄÄNNÖKSIÄ. SAATUJA TIETOJA VOIDAAN KÄYTTÄÄ OVP:IEN LASKENTAAN, JOS TARVITTAVAT ALUEELLISET KORJAUSKERTOIMET TOIMITETAAN NIIDEN MUKANA. KORJAUSKERTOIMIA KÄYTETÄÄN KYSEISILLÄ PAIKOILLA KERÄTYN TUTKIMUSTIEDON MUKAUTTAMISEKSI KANSALLISEKSI KESKIARVOKSI.

3.2 Alueelliset korjauskertoimet toimitetaan perusnimiketasolla. Ne saavat tutkimuksen viiteaikana olla enintään kuusi vuotta vanhoja.

4. Vuosittaiset keskihinnat

TIETOJEN KERUU VOIDAAN RAJOITTAA TIETYLLE AJANJAKSOLLE, SANOTUN RAJOITTAMATTA 2 ARTIKLAN 2 KOHDAN SÄÄNNÖKSIÄ. SAATUJA TIETOJA VOIDAAN KÄYTTÄÄ OVP:IEN LASKENTAAN, JOS TARVITTAVAT AJALLISET KORJAUSKERTOIMET TOIMITETAAN NIIDEN MUKANA. KORJAUSKERTOIMIA KÄYTETÄÄN KYSEISENÄ AJANJAKSONA KERÄTYN TUTKIMUSTIEDON MUKAUTTAMISEKSI VUOSITTAISEKSI KESKIARVOKSI.

5. Laatu

5.1 PERUSAINEISTOA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

5.1.1 Hinnoiteltavien hyödykkeiden luettelo laaditaan siten, että siihen otetaan tuotekuvauksiltaan sellaiset hyödykkeet, jotka takaavat vertailukelpoisuuden eri maiden välillä.

5.1.2 Hinnoiteltavien hyödykkeiden luettelo laaditaan siten, että kunkin perusnimikkeen osalta kukin jäsenvaltio pystyy nimeämään vähintään yhden edustavan hyödykkeen, joka voidaan hinnoitella ainakin yhdessä muussa maassa.

5.1.3 Hyödykeluettelo laaditaan siten, että saadaan suurin mahdollinen tasa-edustavuus, joka minimissään tarkoittaa, että kunkin maan on hinnoiteltava vähintään yksi edustava hyödyke kutakin perusnimikettä kohti ja tämä edustava hyödyke on hinnoiteltava vähintään yhdessä muussa maassa.

5.1.4 Kukin jäsenvaltio ilmoittaa hinnan hyödykeluettelossa olevien tuotekuvausten mukaisesti.

5.1.5 Kukin jäsenvaltio hinnoittelee riittävän usean kuhunkin perusnimikkeeseen kuuluvan markkinoillaan olevan hyödykkeen, vaikka niitä ei pidettäisikään kyseisen perusnimikkeen edustavana hyödykkeenä.

5.1.6 Kukin jäsenvaltio toimittaa hinnat vähintään yhdestä jokaista perusnimikettä edustavasta hyödykkeestä. Edustavat hyödykkeet merkitään edustavuuden osoittimella.

5.1.7 Kukin jäsenvaltio kerää markkinarakenteensa huomioon ottaen jokaisesta tietojenkeruun kohteena olevasta hyödykkeestä riittävän määrän hintatietoja, millä varmistetaan hyödykekohtaisen keskihinnan luotettavuus.

5.1.8 Myymälätyypit valitaan siten, että ne riittävästi vastaavat kyseisen hyödykkeen kotimaista kulutusmallia kyseisessä jäsenvaltiossa.

5.1.9 Tietojenkeruussa käytettävät myymälät valitaan tietojenkeruupaikassa siten, että ne vastaavat riittävästi kyseisen paikan asukkaiden kulutusmallia ja hyödykkeiden saatavuutta.

5.1.10 Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostat) palkansaajakorvauksia koskevat tiedot valituille ammateille Julkisyhteisöt-sektorissa (S 13) siten kuin se on EKT95:ssä määritelty.

5.1.11 Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostat) ajalliset korjauskertoimet, jotka mahdollistavat ostovoimapariteettien laskennan tiettynä aikana kerätyistä hinnoista ja jotka riittävästi kuvaavat keskimääräistä vuosittaista hintatasoa.

5.1.12 Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostat) alueelliset korjauskertoimet, jotka mahdollistavat ostovoimapariteettien laskennan tietyistä paikoista kerätyistä hinnoista ja jotka riittävästi kuvaavat kansallista keskihintatasoa.

5.1.13 Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostat) jokaista liitteessä II määriteltyä perusnimikettä koskevat painot, jotka vastaavat jäsenvaltion kyseisen vuoden loppukäyttömallia.

5.2 HINTAKERUUN TULOSTEN VALIDOINTIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

5.2.1 Ennen tietojen toimittamista komissiolle (Eurostat) kukin jäsenvaltio tarkistaa tietojensa validiteetin seuraaviin tietoihin perustuen:

- enimmäis- ja vähimmäishinnat

- keskihinta ja variaatiokerroin

- hinnoiteltujen hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti

- hinnoiteltujen edustavien hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti

- havainnoitujen hintojen määrä hyödykettä kohti.

5.2.2 Komissio (Eurostat) toimittaa 5.2.1 kohdassa vaaditut algoritmit sisältävän sovitun sähköisen välineen jäsenvaltioille.

5.2.3 Komissio (Eurostat) suorittaa ennen hintakeruusta saatujen tulosten viimeistelyä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ainakin seuraaviin indikaattoreihin perustuvia validiteettitarkistuksia:

Jokaiselle perusnimikkeelle:

- hinnoiteltujen hyödykkeiden määrä maittain

- niiden hyödykkeiden määrä maittain, jotka on merkitty edustavuuden indikaattorilla

- hintatasoindeksi

- edellisen samaa perusnimikettä koskevan keruun tulokset

- OVP:na ilmaistut hintatasoindeksit maittain.

Jokaiselle hyödykkeelle:

- hintahavaintojen määrä maittain

- variaatiokertoimet seuraavista:

i) keskihinnat kansallisina valuuttoina

ii) OVP:na ilmaistut hintatasoindeksit

iii) OVP:na ilmaistut hintatasoindeksit maittain.

5.2.4 Komissio (Eurostat) suorittaa ennen OVP-tulosten viimeistelemistä aggregaattitasolla ainakin seuraaviin indikaattoreihin perustuvia validiteettitarkastuksia:

Kokonaisbruttokansantuotteen ja sen pääaggregaattien tasolla:

- BKT:n loppukäyttöarvojen ja väestöestimaattien yhdenmukaisuus julkaistujen tietojen kanssa

- asukasta kohti laskettujen volyymi-indeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä

- hintatasoindeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä.

Kunkin perusnimikkeen tasolla

- BKT:n painorakenteen vertaaminen nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä

- puuttuvia tietoja koskeva estimaatti silloin kun sillä on merkitystä.

5.3 RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

5.3.1 Jokainen jäsenvaltio ylläpitää asiakirja-aineistoa, joka kuvaa yksityiskohtaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa. Asiakirjojen on oltava komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden saatavana.

5.3.2 Komissio (Eurostat) arvioi jokaisen jäsenvaltion ostovoimapariteettien laadintaprosessin vähintään kerran kuudessa vuodessa. Arvioinneissa, jotka suunnitellaan vuosittain ja sisällytetään vuosittaiseen työohjelmaan, tarkastellaan tämän asetuksen noudattamista. Komissio (Eurostat) laatii arvioinnin perusteella kertomuksen.

5.3.3 Jäsenvaltio toimittaa jokaisen kuluttajahintatutkimuksen jälkeen viipymättä 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle (Eurostat) raportin siitä, miten tutkimus on suoritettu. Komissio (Eurostat) toimittaa raporteista yhteenvedon jokaiselle jäsenvaltiolle.

6. Kuluttajahintatutkimusta koskeva menettely

6.1 JÄSENVALTIOT SUORITTAVAT TIETOJENKERUUT TYÖOHJELMAN MUKAISESTI.

6.2 Komissio (Eurostat) valmistelee jokaista tietojenkeruuta varten luettelon tietojenkeruun kohteena olevista hyödykkeistä niiden ehdotusten pohjalta, jotka jokainen jäsenvaltio tekee kustakin perusnimikkeestä.

6.3 Komissio (Eurostat) toimittaa yhdessä hyödykeluettelon kanssa käännöksen kunkin tutkimukseen kuuluvan hyödykeluettelon sisältämistä tuotekuvauksista kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

7. Laskentamenettely

7.1 KAHDENVÄLISTEN PARITEETTIEN LASKENTA PERUSNIMIKETASOLLA

a) Monenvälisten EKS-pariteettien (Èltetò-Köves-Szulc) laskenta perusnimiketasolla perustuu kunkin tutkimukseen osallistuvan maaparin kahdenvälisiä pariteetteja koskevaan matriisiin.

b) Kahdenväliset pariteetit lasketaan kyseessä olevista hyödykkeistä tehtyjen hintahavaintojen sekä niille annettujen edustavuuden osoittimien perusteella.

c) Keskimääräinen ”tutkimushinta” kullekin hyödykkeelle saadaan kyseisestä hyödykkeestä tehtyjen hintahavaintojen painottamattomana aritmeettisena keskiarvona.

d) Kansallinen vuosikeskihinta estimoidaan tarvittaessa keskimääräisen tutkimushinnan perusteella käyttämällä sopivia alueellisia ja ajallisia korjauskertoimia.

e) Mukautettujen keskihintojen suhde ja niiden käänteisluku lasketaan sen jälkeen, jos mahdollista, hyödykkeille ja tutkimukseen osallistuville maapareille.

f) OVP lasketaan sen jälkeen, jos mahdollista, kaikille tutkimukseen osallistuville maapareille perusnimikkeen osalta. Kullekin osallistuvalle maaparille OVP lasketaan painotettuna geometrisena keskiarvona

- molempien maiden osalta edustaviksi osoitettujen hyödykkeiden hintasuhteiden geometrisesta keskiarvosta

- ensimmäisen muttei toisen maan osalta edustaviksi osoitettujen hyödykkeiden hintasuhteiden geometrisesta keskiarvosta

- toisen muttei ensimmäisen maan osalta edustaviksi osoitettujen hyödykkeiden hintasuhteiden geometrisesta keskiarvosta

käyttämällä painoja, jotka kuvaavat molempien maiden hinnoittelemien kaikkien hyödykkeiden suhteellista edustavuutta.

7.2 PUUTTUVIEN KAHDENVÄLISTEN PARITEETTIEN ESTIMOINTI

Jos kahdenvälisiä pariteetteja ei pystytä laskemaan jollekin perusnimikkeelle, puuttuvat kahdenväliset pariteetit estimoidaan, jos mahdollista, kolmansien maiden kautta saatujen epäsuorien pariteettien geometrisen keskiarvon laskentaa koskevan standardimenettelyn avulla. Jos kahdenvälisiä pariteetteja koskeva matriisi perusnimikkeen osalta sisältää vielä tämän estimointimenettelyn jälkeen puuttuvia arvoja, monenvälisiä ”EKS”-pariteetteja ei voida laskea niille maille, joilta kahdenväliset pariteetit puuttuvat. Tällaisten puuttuvien ”EKS” -pariteettien estimoinnin suorittaa tällöin komissio (Eurostat), joka käyttää estimoinnissaan vastaavista perusnimikkeistä otettuja viitepariteetteja tai muita sopivia estimointimenetelmiä.

7.3 KAHDENVÄLISTEN PARITEETTIEN LASKENTA AGGREGAATTITASOLLA

a) Kahdenvälisten pariteettien laskenta tietyllä kansantalouden tilinpidon aggregaattitasolla suoritetaan käyttämällä kyseessä olevien perusnimikkeiden osalta ”EKS”-pariteetteja (ks. 7.4 kohta) sekä BKT:n loppukäyttöarvoja.

b) Laspeyres-tyypin pariteetti lasketaan sen jälkeen valitulle aggregaattitasolle kyseessä olevien perusnimikkeiden pariteettien aritmeettisena keskiarvona, painotettuna kunkin tutkimukseen osallistuvan maaparin toisen maan suhteellisilla prosenttiarvoilla (tai nimellisarvoilla).

c) Paasche-tyypin pariteetti lasketaan sen jälkeen valitulle aggregaattitasolle kyseessä olevien perusnimikkeiden pariteettien harmonisena keskiarvona, painotettuna kunkin tutkimukseen osallistuvan maaparin ensimmäisen maan suhteellisilla prosenttiarvoilla (tai nimellisarvoilla).

d) Fisher-tyypin pariteetti lasketaan sen jälkeen valitulle aggregaattitasolle kunkin tutkimukseen osallistuvan maaparin välillä laskettujen Laspeyres-tyypin ja Paasche-tyypin pariteetin geometrisenä keskiarvona.

7.4 MONENVÄLISTEN TRANSITIIVISTEN OSTOVOIMAPARITEETTIEN LASKENTA

Monenväliset transitiiviset pariteetit lasketaan joko perusnimiketasolla tai millä tahansa aggregaattitasolla käyttämällä ”EKS”-menettelyä, joka perustuu kunkin tutkimukseen osallistuvan maaparin välisten Fisher-tyypin pariteettien täydelliseen matriisin seuraavasti:

[pic]

jossa [pic]tarkoittaa EKS-pariteettia maan s ja maan t välillä;

[pic] tarkoittaa Fisher-tyypin pariteettia maan s ja maan t välillä;

z tarkoittaa osallistuvien maiden lukumäärää.

8. Lähettäminen

8.1 KOMISSIO (EUROSTAT) TOIMITTAA JÄSENVALTIOILLE OVP:IEN LASKENNASSA TARVITTAVAN PERUSAINEISTON SÄHKÖISEEN SIIRTÄMISEEN TARKOITETUT MALLIT.

8.2 Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostat) perusaineiston edellä tarkoitettujen mallien mukaisesti.

9. Julkaisu

SEN LISÄKSI MITÄ 9 ARTIKLAN 2 KOHDASSA SÄÄDETÄÄN, KOMISSIO (EUROSTAT) VOI JÄSENVALTIOITA KUULTUAAN JULKAISTA MYÖS YKSITYISKOHTAISEMPIA TUTKIMUSTULOKSIA.

10. Korjaukset

10.1 JOS JÄSENVALTIO TOTEAA VIRHEEN, SE TOIMITTAA VIIPYMÄTTÄ JA OMASTA ALOITTEESTAAN KOMISSIOLLE (EUROSTAT) OIKEAN PERUSAINEISTON. LISÄKSI JÄSENVALTIO ILMOITTAA KOMISSIOLLE (EUROSTAT) KAIKISTA LASKENTAMENETTELYN VIRHEELLISTÄ SOVELTAMISESTA KOSKEVISTA EPÄILYISTÄ.

10.2 Saatuaan tietoonsa joko jäsenvaltion tai komission (Eurostat) tekemän virheen, komissio (Eurostat) ilmoittaa siitä jäsenvaltioille ja laskee yhden kuukauden kuluessa OVP:t uudestaan.

10.3 Jos löydetty virhe johtaa missä tahansa jäsenvaltiossa vähintään 0,5 prosenttiyksikön muutokseen asukasta kohti lasketun BKT:n tasossa OVS:na ilmaistuna, komissio (Eurostat) julkaisee siitä viipymättä korjauksen, paitsi jos tällainen virhe havaitaan vasta kun yli kolme kuukautta on kulunut tulosten julkaisemisesta.

10.4 Jos virhe on tapahtunut, asiasta vastaava elin ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta estettäisiin vastaavien virheiden esiintyminen tulevaisuudessa.

10.5 BKT:n loppukäyttöarvojen tai väestöestimaattien tarkistukset, jotka tehdään 21 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä, eivät edellytä korjausten tekemistä OVP-tuloksiin.

LIITE II Perusnimikkeet 3 artiklan mukaisesti

Pn | Kuvaus |

N:o |

KOTITALOUKSIEN YKSILÖLLISET KULUTUSMENOT |

ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT |

Elintarvikkeet |

Viljatuotteet ja leipä [COICOP 01.1.1] |

1 | Riisi |

2 | Muut viljat, jauhot ja muut viljatuotteet |

3 | Leipä |

4 | Muut leipomotuotteet |

5 | Pastatuotteet |

Liha [COICOP 01.1.2] |

6 | Naudanliha |

7 | Sianliha |

8 | Lampaan- ja vuohenliha |

9 | Siipikarjanliha |

10 | Muu liha ja syötävät muut osat |

11 | Herkku- ja muut lihavalmisteet |

Kala sekä äyriäiset ja nilviäiset [COICOP 01.1.3] |

12 | Tuore, jäähdytetty tai pakastettu kala sekä äyriäiset ja nilviäiset |

13 | Säilötty tai käsitelty kala sekä äyriäiset ja nilviäiset |

Maitotuotteet, juusto ja kananmunat [COICOP 01.1.4] |

14 | Tuore maito |

15 | Säilötty maito ja muut maitotuotteet |

16 | Juusto |

17 | Kananmunat ja munasta valmistetut tuotteet |

Öljyt ja rasvat [COICOP 01.1.5] |

18 | Voi |

19 | Margariini |

20 | Muut syötävät öljyt ja rasvat |

Hedelmät [COICOP 01.1.6] |

21 | Tuoreet ja jäähdytetyt hedelmät |

22 | Pakastetut, säilötyt ja käsitellyt hedelmät ja hedelmäpohjaiset tuotteet |

Vihannekset [COICOP 01.1.7] |

23 | Tuoreet ja jäähdytetyt vihannekset, muut kuin perunat |

24 | Tuoreet ja jäähdytetyt perunat |

25 | Pakastetut, säilötyt ja käsitellyt vihannekset ja vihannespohjaiset tuotteet |

Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset [COICOP 01.1.8] |

26 | Sokeri |

27 | Hillot, marmeladit ja hunaja |

28 | Makeiset, suklaa ja muut kaakaovalmisteet |

29 | Mehujäät, jäätelöt ja sorbetit |

Ruokavalmisteet, muualla luokittelemattomat [COICOP 01.1.9] |

30 | Ruokavalmisteet, muualla luokittelemattomat |

Alkoholittomat juomat |

Kahvi, tee ja kaakao [COICOP 01.2.1] |

31 | Kahvi, tee ja kaakao |

Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, hedelmä- ja vihannesmehu [COICOP 01.2.2] |

32 | Kivennäisvedet |

33 | Virvoitusjuomat ja tiivisteet |

34 | Hedelmä- ja kasvismehut |

ALKOHOLIJUOMAT, TUPAKKA JA HUUMAUSAINEET |

Alkoholijuomat |

Väkevät alkoholijuomat [COICOP 02.1.1] |

35 | Väkevät alkoholijuomat |

Viini [COICOP 02.1.2] |

36 | Viini |

Olut [COICOP 02.1.3] |

37 | Olut |

Tupakka |

Tupakka [COICOP 02.2.0] |

38 | Tupakka |

Huumausaineet |

Huumausaineet [COICOP 02.3.0] |

39 | Huumausaineet |

VAATETUS JA JALKINEET |

Vaatetus |

Vaatteiden valmistusaineet [COICOP 03.1.1] |

40 | Vaatteiden valmistusaineet |

Vaatteet [COICOP 03.1.2] |

41 | Miesten vaatteet |

42 | Naisten vaatteet |

43 | Lasten ja vauvojen vaatteet |

Asusteet ja pukineet [COICOP 03.1.3] |

44 | Asusteet ja pukineet |

Vaatteiden pesu, korjaus ja vuokraus [COICOP 03.1.4] |

45 | Vaatteiden pesu, korjaus ja vuokraus |

Jalkineet |

Kengät ja muut jalkineet [COICOP 03.2.1] |

46 | Miesten jalkineet |

47 | Naisten jalkineet |

48 | Lasten ja vauvojen jalkineet |

Jalkineiden korjaus ja vuokraus [COICOP 03.2.2] |

49 | Jalkineiden korjaus ja vuokraus |

ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOANEET |

Asuntojen todelliset vuokrat |

Asuntojen todelliset vuokrat [COICOP 04.1.1 ja 04.1.2] |

50 | Asuntojen todelliset vuokrat |

Laskennalliset asuntojen vuokrat |

Laskennalliset asuntojen vuokrat [COICOP 04.2.1 ja 04.2.2] |

51 | Laskennalliset asuntojen vuokrat |

Asunnon huolto ja korjaus |

Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät materiaalit [COICOP 04.3.1] |

52 | Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät materiaalit |

Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät palvelut [COICOP 04.3.2] |

53 | Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät palvelut |

Vesihuolto ja muut sekalaiset asumiseen liittyvät palvelut |

Vesihuolto [COICOP 04.4.1] |

54 | Vesihuolto |

Muut sekalaiset asumiseen liittyvät palvelut [COICOP 04.4.2, 04.4.3 ja 04.4.4] |

55 | Muut sekalaiset asumiseen liittyvät palvelut |

Sähkö, kaasu ja muut polttoaineet |

Sähkö [COICOP 04.5.1] |

56 | Sähkö |

Kaasu [COICOP 04.5.2] |

57 | Kaasu |

Nestemäiset polttoaineet [COICOP 04.5.3] |

58 | Nestemäiset polttoaineet |

Kiinteät polttoaineet [COICOP 04.5.4] |

59 | Kiinteät polttoaineet |

Lämpöenergia [COICOP 04.5.5] |

60 | Lämpöenergia |

KALUSTEET, KOTITALOUSKONEET JA YLEINEN KODINHOITO |

Huonekalut ja kalusteet, matot ja muut lattianpäällysteet |

Huonekalut ja kalusteet [COICOP 05.1.1] |

61 | Keittiön kalusteet |

62 | Makuuhuoneen kalusteet |

63 | Olohuoneen ja ruokailuhuoneen kalusteet |

64 | Muut huonekalut ja kalusteet |

Matot ja muut lattianpäällysteet [COICOP 05.1.2] |

65 | Matot ja muut lattianpäällysteet |

Huonekalujen, kalusteiden ja lattianpäällysteiden korjaus [COICOP 05.1.3] |

66 | Huonekalujen, kalusteiden ja lattianpäällysteiden korjaus |

Kodintekstiilit |

Kodintekstiilit [COICOP 05.2.0] |

67 | Kodintekstiilit |

Kodinkoneet |

Sähkökäyttöiset ja muut kuin sähkökäyttöiset suuret kodinkoneet [COICOP 05.3.1] |

68 | Sähkökäyttöiset ja muut kuin sähkökäyttöiset suuret kodinkoneet |

Kodin sähkökäyttöiset pienkoneet [COICOP 05.3.2] |

69 | Kodin sähkökäyttöiset pienkoneet |

Kodinkoneiden korjaus [COICOP 05.3.3] |

70 | Kodinkoneiden korjaus |

Lasitavarat, astiat ja kotitaloustarvikkeet |

Lasitavarat, astiat ja kotitaloustarvikkeet [COICOP 05.4.0] |

71 | Lasitavarat, astiat ja kotitaloustarvikkeet |

Kodin ja puutarhan työkalut ja laitteet |

Suuret työkalut ja laitteet [COICOP 05.5.1] |

72 | Suuret työkalut ja laitteet |

Pienet työkalut ja erilaiset lisävarusteet [COICOP 05.5.2] |

73 | Pienet työkalut ja erilaiset lisävarusteet |

Taloudenhoitoon liittyvät tavarat ja palvelut |

Kodin kulutustavarat [COICOP 05.6.1] |

74 | Kodin kulutustavarat |

Kodinhoito- ja taloudenhoitopalvelut [COICOP 05.6.2] |

75 | Kodinhoitopalvelut |

76 | Taloudenhoitopalvelut |

TERVEYS |

Lääkevalmisteet, hoitolaitteet ja -välineet |

Farmaseuttiset tuotteet [COICOP 06.1.1] |

77 | Farmaseuttiset tuotteet |

Muut lääkevalmisteet [COICOP 06.1.2] |

78 | Muut lääkevalmisteet |

Hoitolaitteet ja -välineet [COICOP 06.1.3] |

79 | Hoitolaitteet ja -välineet |

Avohoitopalvelut |

Sairaanhoitopalvelut [COICOP 06.2.1] |

80 | Sairaanhoitopalvelut |

Hammashoito [COICOP 06.2.2] |

81 | Hammashoito |

Avustavat hoitopalvelut [COICOP 06.2.3] |

82 | Avustavat hoitopalvelut |

Sairaalapalvelut |

Sairaalapalvelut [COICOP 06.3.0] |

83 | Sairaalapalvelut |

LIIKENNE |

Ajoneuvon hankinta |

Autot [COICOP 07.1.1] |

84 | Dieselkäyttöiset autot |

85 | Bensiinikäyttöiset autot, joiden iskutilavuus on alle 1 200 cm3 |

86 | Bensiinikäyttöiset autot, joiden iskutilavuus on 1 200 – 1 699 cm3 |

87 | Bensiinikäyttöiset autot, joiden iskutilavuus on 1 700 – 2 999 cm3 |

88 | Bensiinikäyttöiset autot, joiden iskutilavuus on vähintään 3 000 cm3 |

Moottoripyörät [COICOP 07.1.2] |

89 | Moottoripyörät |

Polkupyörät [COICOP 07.1.3] |

90 | Polkupyörät |

Eläinvetoiset ajoneuvot [COICOP 07.1.4] |

91 | Eläinvetoiset ajoneuvot |

Yksityisajoneuvojen käyttö |

Yksityisajoneuvojen varaosat ja lisävarusteet [COICOP 07.2.1] |

92 | Yksityisajoneuvojen varaosat ja lisävarusteet |

Yksityisajoneuvojen polttoaineet ja voiteluöljyt [COICOP 07.2.2] |

93 | Yksityisajoneuvojen polttoaineet ja voiteluöljyt |

Yksityisten ajoneuvojen huolto ja korjaus [COICOP 07.2.3] |

94 | Yksityisajoneuvojen huolto ja korjaus |

Muut yksityisajoneuvoihin liittyvät palvelut [COICOP 07.2.4] |

95 | Muut yksityisajoneuvoihin liittyvät palvelut |

Kuljetuspalvelut |

Matkustajaliikenne junilla [COICOP 07.3.1] |

96 | Matkustajaliikenne junilla |

Matkustajaliikenne teitse [COICOP 07.3.2] |

97 | Matkustajaliikenne teitse |

Matkustajalentoliikenne [COICOP 07.3.3] |

98 | Matkustajalentoliikenne |

Matkustajaliikenne meritse ja vesiteitse [COICOP 07.3.4] |

99 | Matkustajaliikenne meritse ja vesiteitse |

Yhdistetty matkustajaliikenne [COICOP 07.3.5] |

100 | Yhdistetty matkustajaliikenne |

Muut matkustuspalvelut [COICOP 07.3.6] |

101 | Muut matkustuspalvelut |

VIESTINTÄ |

Postipalvelut |

Postipalvelut [COICOP 08.1.0] |

102 | Postipalvelut |

Puhelin- ja telekopiolaitteet |

Puhelin- ja telekopiolaitteet [COICOP 08.2.0] |

103 | Puhelin- ja telekopiolaitteet |

Puhelin- ja telekopiopalvelut |

Puhelin- ja telekopiopalvelut [COICOP 08.3.0] |

104 | Puhelin- ja telekopiopalvelut |

KULTTUURI JA VAPAA-AIKA |

Audiovisuaaliset laitteet, valokuvauslaitteet ja tietojenkäsittelylaitteet |

Äänen ja kuvan vastaanottoon, tallennukseen ja toistoon käytettävät laitteet [COICOP 09.1.1] |

105 | Äänen ja kuvan vastaanottoon, tallennukseen ja toistoon käyttävät laitteet |

Valokuvaus- ja elokuvalaitteet ja optiset laitteet [COICOP 09.1.2] |

106 | Valokuvaus- ja elokuvalaitteet ja optiset laitteet |

Tietojenkäsittelylaitteet [COICOP 09.1.3] |

107 | Tietojenkäsittelylaitteet |

Tallennusvälineet [COICOP 09.1.4] |

108 | Äänitetyt tallennusvälineet |

109 | Äänittämättömät tallennusvälineet |

Audiovisuaalisten laitteiden, valokuvauslaitteiden ja tietojenkäsittelylaitteiden korjaus [COICOP 09.1.5] |

110 | Audiovisuaalisten laitteiden, valokuvauslaitteiden ja tietojenkäsittelylaitteiden korjaus |

Muut kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvät suuret kestokulutustavarat |

Vapaa-aikaan liittyvät suuret kestokulutustavarat ulkokäyttöön [COICOP 09.2.1] |

111 | Suuret kestokulutustavarat ulkokäyttöön |

Soittimet ja vapaa-aikaan liittyvät suuret kestokulutustavarat sisäkäyttöön [COICOP 09.2.2] |

112 | Soittimet ja vapaa-aikaan liittyvät suuret kestokulutustavarat sisäkäyttöön |

Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien muiden kestokulutustavaroiden huolto ja korjaus [COICOP 09.2.3] |

113 | Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien muiden kestokulutustavaroiden huolto ja korjaus |

Muut vapaa-aikaan liittyvät tarvikkeet ja laitteet, puutarhat ja lemmikkieläimet |

Pelit, lelut ja harrastusvälineet [COICOP 09.3.1] |

114 | Pelit, lelut ja harrastusvälineet |

Urheilu- ja retkeilyvälineet [COICOP 09.3.2] |

115 | Urheilu- ja retkeilyvälineet |

Puutarhat, kasvit ja kukat [COICOP 09.3.3] |

116 | Puutarhat, kasvit ja kukat |

Lemmikkieläimet ja niihin liittyvät tuotteet [COICOP 09.3.4] |

117 | Lemmikkieläimet ja niihin liittyvät tuotteet |

Eläinlääkintäpalvelut ja muut lemmikkieläinpalvelut [COICOP 09.3.5] |

118 | Eläinlääkintäpalvelut ja muut lemmikkieläinpalvelut |

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut |

Vapaa-aikaan ja urheiluun liittyvät palvelut [COICOP 09.4.1] |

119 | Vapaa-aikaan ja urheiluun liittyvät palvelut |

Kulttuuripalvelut [COICOP 09.4.2] |

120 | Valokuvaajien tarjoamat palvelut |

121 | Muut kulttuuripalvelut |

Uhkapelit [COICOP 09.4.3] |

122 | Uhkapelit |

Sanomalehdet, kirjat ja paperitavarat |

Kirjat [COICOP 09.5.1] |

123 | Kirjat |

Sanomalehdet ja aikakauslehdet [COICOP 09.5.2] |

124 | Sanomalehdet ja aikakauslehdet |

Sekalaiset painotuotteet, paperitavarat ja piirustustarvikkeet [COICOP 09.5.3 ja 09.5.4] |

125 | Sekalaiset painotuotteet, paperitavarat ja piirustustarvikkeet |

Valmismatkat |

Valmismatkat [COICOP 09.6.0] |

126 | Valmismatkat |

KOULUTUS |

Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus |

Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus [COICOP 10.1.0] |

127 | Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus |

Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus |

Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus [COICOP 10.2.0] |

128 | Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus |

Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |

Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta [COICOP 10.3.0] |

129 | Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |

Korkea-asteen koulutus |

Korkea-asteen koulutus [COICOP 10.4.0] |

130 | Korkea-asteen koulutus |

Koulutus, jonka tasoa ei ole määritelty |

Koulutus, jonka tasoa ei ole määritelty [COICOP 10.5.0] |

131 | Koulutus, jonka tasoa ei ole määritelty |

RAVINTOLAT JA HOTELLIT |

Ateriapalvelut |

Ravintolat, kahvilat ja muut vastaavat [COICOP 11.1.1] |

132 | Ravintolapalvelut, kaiken tyyppiset ravintolat |

133 | Pubit, baarit, kahvilat, teehuoneet ja vastaavat |

Ruokalat [COICOP 11.1.2] |

134 | Ruokalat |

Majoituspalvelut |

Majoituspalvelut [COICOP 11.2.0] |

135 | Majoituspalvelut |

MUUT TAVARAT JA PALVELUT |

Henkilökohtainen hygienia |

Kampaamot ja kauneushoitolat [COICOP 12.1.1] |

136 | Kampaamot ja kauneushoitolat |

Sähkölaitteet henkilökohtaisen hygienian hoitoon [COICOP 12.1.2] |

137 | Sähkölaitteet henkilökohtaisen hygienian hoitoon |

Muut henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut laitteet ja tuotteet [COICOP 12.1.3] |

138 | Muut henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut laitteet ja tuotteet |

Prostituutio |

Prostituutio [COICOP 12.2.0] |

139 | Prostituutio |

Henkilökohtaiset esineet, muualla luokittelemattomat |

Korut, kellot ja rannekellot [COICOP 12.3.1] |

140 | Korut, kellot ja rannekellot |

Muut henkilökohtaiset esineet [COICOP 12.3.2] |

141 | Muut henkilökohtaiset esineet |

Sosiaalinen suojelu |

Sosiaalinen suojelu [COICOP 12.4.0] |

142 | Sosiaalinen suojelu |

Vakuutuspalvelut |

Vakuutukset [COICOP 12.5.1, 12.5.2, 12.5.3, 12.5.4 ja 12.5.5] |

143 | Vakuutuspalvelut |

Rahoituspalvelut, muualla luokittelemattomat |

FISIM: Välilliset rahoituspalvelut [COICOP 12.6.1] |

144 | FISIM |

Muut rahoituspalvelut, muualla luokittelemattomat [COICOP 12.6.2] |

145 | Muut rahoituspalvelut, muualla luokittelemattomat |

Muut palvelut, muualla luokittelemattomat |

Muut palvelut, muualla luokittelemattomat [COICOP 12.7.0] |

146 | Muut palvelut, muualla luokittelemattomat |

KOTITALOUKSIEN KULUTUSMENOT ULKOMAILLA SEKÄ TALOUSALUEELLA ASUVIEN ULKOMAALAISTEN KOTITALOUKSIEN KULUTUSMENOT |

Kotitalouksien lopulliset kulutusmenot ulkomailla |

Kotitalouksien lopulliset kulutusmenot ulkomailla |

147 | Kotitalouksien lopulliset kulutusmenot ulkomailla |

Talousalueella asuvien ulkomaalaisten kotitalouksien lopulliset kulutusmenot |

Talousalueella asuvien ulkomaalaisten kotitalouksien lopulliset kulutusmenot |

148 | Talousalueella asuvien ulkomaalaisten kotitalouksien lopulliset kulutusmenot |

KOTITALOUKSIA PALVELEVIEN VOITTOA TAVOITTELEMATTOMIEN YHTEISÖJEN YKSILÖLLISET KULUTUSMENOT |

ASUMINEN |

Asuminen |

Asuminen [COPNI 01.0.0] |

149 | Asuminen |

TERVEYDENHUOLTO |

Terveydenhuolto |

Terveydenhuolto [COPNI 02.1.1 – 02.6.0] |

150 | Terveydenhuolto |

VIRKISTYS- JA KULTTUURITOIMINTA |

Virkistys- ja kulttuuritoiminta |

Virkistys- ja kulttuuritoiminta [COPNI 03.1.0 ja 03.2.0] |

151 | Virkistys- ja kulttuuritoiminta |

KOULUTUS |

Koulutus |

Koulutus [COPNI 04.1.0 – 04.7.0] |

152 | Koulutus |

SOSIAALITURVA |

Sosiaaliturva |

Sosiaaliturva [COPNI 05.1.0 ja 05.2.0] |

153 | Sosiaaliturva |

MUUT PALVELUT |

Muut palvelut |

Muut palvelut [COPNI 06.0.0 – 09.2.0] |

154 | Muut palvelut |

JULKISHALLINNON YKSILÖLLISET KULUTUSMENOT |

ASUMINEN |

Asuminen |

Asuminen |

155 | Asuminen |

TERVEYDENHUOLTO |

Terveydenhoidon etuudet ja korvaukset |

Lääkevalmisteet, hoitolaitteet ja -välineet |

156 | Farmaseuttiset tuotteet |

157 | Muut lääkevalmisteet |

158 | Hoitolaitteet ja -välineet |

Terveyspalvelut |

159 | Avohoidon sairaanhoitopalvelut |

160 | Avohoidon hammashoitopalvelut |

161 | Avohoidon avustavat hoitopalvelut |

162 | Sairaalapalvelut |

Terveyspalveluiden tuottaminen |

Palkansaajakorvaukset |

163 | Lääkärit |

164 | Sairaanhoitajat ja muu hoitohenkilökunta |

165 | Muu kuin hoitohenkilökunta |

Välituotekäyttö |

166 | Farmaseuttiset tuotteet |

167 | Muut lääkevalmisteet |

168 | Hoitolaitteet ja -välineet |

169 | Välituotekäyttö, muualla luokittelemattomat |

Bruttotoimintaylijäämä |

170 | Bruttotoimintaylijäämä |

Nettotuotantoverot |

171 | Nettotuotantoverot |

Myyntitulot |

172 | Myyntitulot |

VIRKISTYS- JA KULTTUURITOIMINTA |

Virkistys- ja kulttuuritoiminta |

Virkistys- ja kulttuuritoiminta |

173 | Virkistys- ja kulttuuritoiminta |

KOULUTUS |

Koulutusavustukset ja -korvaukset |

Koulutusavustukset ja -korvaukset |

174 | Koulutusavustukset ja -korvaukset |

Koulutuspalveluiden tuottaminen |

Palkansaajakorvaukset |

175 | Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus |

176 | Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus |

177 | Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta |

178 | Korkea-asteen koulutus |

Välituotekäyttö |

179 | Välituotekäyttö |

Bruttotoimintaylijäämä |

180 | Bruttotoimintaylijäämä |

Nettotuotantoverot |

181 | Nettotuotantoverot |

Myyntitulot |

182 | Myyntitulot |

SOSIAALITURVA |

Sosiaaliturva |

Sosiaaliturva |

183 | Sosiaaliturva |

JULKISHALLINNON KOLLEKTIIVISET KULUTUSMENOT |

KOLLEKTIIVISET PALVELUT |

Kollektiiviset palvelut |

Palkansaajakorvaukset |

184 | Palkansaajakorvaukset (puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

185 | Palkansaajakorvaukset (muut kuin puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

Välituotekäyttö |

186 | Välituotekäyttö (puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

187 | Välituotekäyttö (muut kuin puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

Bruttotoimintaylijäämä |

188 | Bruttotoimintaylijäämä (puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

Nettotuotantoverot |

189 | Nettotuotantoverot (puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

Myyntitulot |

190 | Myyntitulot (puolustusta koskevat kollektiiviset palvelut) |

KIINTEÄN PÄÄOMAN BRUTTOMUODOSTUKSEN MENOT |

KONEET JA LAITTEET |

Metallituotteet ja -laitteet |

Metallituotteet, ei kuitenkaan koneet ja laitteet [CPA 28.11 – 28.75] |

191 | Metallituotteet, ei kuitenkaan koneet ja laitteet |

Yleiskäyttöön tarkoitetut koneet [CPA 29.11 – 29.24] |

192 | Moottorit ja turbiinit, pumput ja kompressorit |

193 | Muut yleiskäyttöön tarkoitetut koneet |

Erikoiskoneet [CPA 29.31 – 29.72] |

194 | Maa- ja metsätalouskoneet |

195 | Työstökoneet |

196 | Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneet |

197 | Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneet |

198 | Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden koneet |

199 | Muut erikoiskoneet |

Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet [CPA 30.01 – 33.50] |

200 | Toimistokoneet |

201 | Tietokoneet ja muut tietojenkäsittelylaitteet |

202 | Sähkökoneet ja -laitteet |

203 | Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet ja -laitteet |

204 | Lääkintäkojeet, hienomekaaniset kojeet ja optiset instrumentit sekä kellot |

Muut tehdasvalmisteet, muualla luokittelemattomat [CPA 36.11 – 36.63] |

205 | Muut tehdasvalmisteet, muualla luokittelemattomat |

Kulkuneuvot |

Moottoriajoneuvot [CPA 34.10 – 34.30 ja 35.41 – 35.50] |

206 | Moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut |

207 | Muu tieliikenne |

Muut kulkuneuvot [CPA 35.11 – 35.30] |

208 | Laivat, veneet, alukset, hinaajat, uivat rakenteet, porauslautat |

209 | Veturit ja liikkuva kalusto |

210 | Lentokoneet, helikopterit ja muut ilmailualukset |

RAKENTAMINEN |

Talonrakennustyöt |

Yhden tai kahden asunnon talojen rakennustyöt[CPA kaksinumerotaso 45] |

211 | Yhden tai kahden asunnon talojen rakennustyöt |

Useamman kuin kahden asunnon talojen rakennustyöt [CPA kaksinumerotaso 45] |

212 | Useamman kuin kahden asunnon talojen rakennustyöt |

Muiden kuin asuinrakennusten rakennustyöt |

Maatalousrakennukset [CPA kaksinumerotaso 45] |

213 | Maatalousrakennukset |

Teollisuusrakennukset ja varastot [CPA kaksinumerotaso 45] |

214 | Teollisuusrakennukset ja varastot |

Liikerakennukset [CPA kaksinumerotaso 45] |

215 | Liikerakennukset |

Muut rakennukset [CPA kaksinumerotaso 45] |

216 | Muut rakennukset |

Maa- ja vesirakennustyöt |

Liikenteen infrastruktuurit [CPA kaksinumerotaso 45] |

217 | Liikenteen infrastruktuurit |

Putkijohdot, tietoliikenne ja voimajohdot [CPA kaksinumerotaso 45] |

218 | Putkijohdot, tietoliikenne ja voimajohdot |

Muut maa- ja vesirakennustyöt [CPA kaksinumerotaso 45] |

219 | Muut maa- ja vesirakennustyöt |

MUUT TUOTTEET |

Muut tuotteet |

Maatalous-, metsätalous-, kalatalous- ja vesiviljelytuotteet [CPA kaksinumerotasot 01, 02 ja 05] |

220 | Maatalous-, metsätalous-, kalatalous- ja vesiviljelytuotteet |

Tietokoneohjelmat [CPA 72.20] |

221 | Tietokoneohjelmat |

Muut tuotteet, muualla luokittelemattomat [CPA muualla luokittelemattomat] |

222 | Muut tuotteet, muualla luokittelemattomat |

VARASTOJEN MUUTOKSET JA ARVOESINEIDEN HANKINNAT MIINUS VÄHENNYKSET |

VARASTOJEN MUUTOKSET |

Varastojen muutokset |

Varastojen muutokset |

223 | Varastojen muutokset |

ARVOESINEIDEN HANKINNAT MIINUS VÄHENNYKSET |

Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset |

Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset |

224 | Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset |

VIENNIN JA TUONNIN TASE |

TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VIENTI |

Tavaroiden vienti |

Tavaroiden vienti Euroopan unioniin ja yhteisön toimielimille |

225 | Tavaroiden vienti yhteisön jäsenvaltioihin |

226 | Tavaroiden vienti yhteisön toimielimille |

Tavaroiden vienti kolmansiin maihin ja kansainvälisille organisaatioille |

227 | Tavaroiden vienti kolmansiin maihin ja kansainvälisille organisaatioille |

Palveluiden vienti |

Palveluiden vienti Euroopan unioniin ja yhteisön toimielimille |

228 | Palveluiden vienti yhteisön jäsenvaltioihin |

229 | Palveluiden vienti yhteisön toimielimille |

Palveluiden vienti kolmansiin maihin ja kansainvälisille organisaatioille |

230 | Palveluiden vienti kolmansiin maihin ja kansainvälisille organisaatioille |

TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN TUONTI |

Tavaroiden tuonti |

Tavaroiden tuonti Euroopan unionista ja yhteisön toimielimistä |

231 | Tavaroiden tuonti yhteisön jäsenvaltioista |

232 | Tavaroiden tuonti yhteisön toimielimistä |

Tavaroiden tuonti kolmansista maista ja kansainvälisistä organisaatioista |

233 | Tavaroiden tuonti kolmansista maista ja kansainvälisistä organisaatioista |

Palveluiden tuonti |

Palveluiden tuonti Euroopan unionista ja yhteisön toimielimistä |

234 | Palveluiden tuonti yhteisön jäsenvaltioista |

235 | Palveluiden tuonti yhteisön toimielimistä |

Palveluiden tuonti kolmansista maista ja kansainvälisistä organisaatioista |

236 | Palveluiden tuonti kolmansista maista ja kansainvälisistä organisaatioista |

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

EHDOTUKSEN NIMI

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä

LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Osasto 01: Talous- ja rahoitusasiat: Talous- ja rahaliitto (204)

Osasto 13: Aluepolitiikka: Euroopan aluekehitysrahasto ja muut aluetukitoimet (1603), Koheesiorahasto (1604)

Osasto 26: Hallinto: Henkilöstöpolitiikka ja -hallinto, Eläkkeiden hallinnointi

Osasto 27: Talousarvio: Budjettipolitiikka

Osasto 29: Tilastotiedot: Tilastotietojen tuottaminen (3403)

BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

29 01 01 Menot tilastotietojen toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä

29 01 02 Ulkopuolinen henkilöstö ja muut hallintomenot tilastotietojen toimintalohkossa

29 02 01 Tilastotietopolitiikka

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Ehdotuksessa ei rajata toiminnan kestoa. Jäsenvaltioille annettava tuki rajoittuu viiteen vuoteen (2007–2011) lukuun ottamatta toimia, joita tarvitaan Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden laskentaan käytettäviin korjauskertoimiin (henkilöstösääntöjen 64 artikla).

Budjettitiedot:

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

29 01 01 | Ei-pakolliset menot | EI-JM | EI | EI | EI | N:o 3 |

29 01 02 | Ei-pakolliset menot | EI-JM | EI | EI | EI | N:o 3 |

29 02 01 | Ei-pakolliset menot | JM | EI | KYLLÄ | EI | N:o 3 |

YHTEENVETO RESURSSEISTA

Taloudelliset resurssit

Tässä rahoitusselvityksessä esitetään alustavat taloudelliset vaikutukset; OVP-asetuksen mukaisten töiden suorittamiseen tarvittavat määrärahat sisältyvät komission viisivuotisiin tilasto-ohjelmiin (tällä hetkellä: yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2003—2007 16. joulukuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2367/2002/EY, EYVL L 358, s. 1). OVP-asetuksen rahoitusselvityksessä osoitetaan tilastotietojen toimintalohkosta ostovoimapariteeteille tarvittavat resurssit.

Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jäsenvaltioiden kansalliset tilastolaitokset | f | 1,191 | 0,628 | 0,628 | 0,628 | 0,628 | 1,978 | 1,978 | 7,659 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 7,551 | 5,423 | 5,123 | 5,123 | 5,123 | 5,123 | 5,123 | 38,589 |

Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista[16] (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on vaikutuksia tuloihin.

Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Henkilöstön määrä yhteensä | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |

OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan.

Tarve, joka toiminnalla täytetään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Komission toimintalinjojen mukaisten tietotarpeiden täyttäminen erityisesti aluepolitiikassa.

Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Näitä tilastoja ei tuotettaisi ilman yhteisön tukea.

Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Taataan, että jokaiselle jäsenvaltiolle tuotetaan jatkuvasti vuosittaiset ostovoimapariteetit.

Toteutustapa (alustava)

Komission toteuttama keskitetty hallinnointi

SEURANTA JA ARVIOINTI

Seurantamenettely

Asetuksen täytäntöönpanoa seurataan vakiomuotoisilla kertomuksilla, joissa kuvataan kansalliset menetelmät ja käytännöt. Kertomukset laaditaan kuuden vuoden välein. Komissio arvioi maakohtaiset kertomukset.

Myös OVP-hintatutkimuksia seurataan jatkuvasti. Kansalliset tilastolaitokset toimittavat komissiolle kertomuksen jokaisen hintatutkimuksen jälkeen.

Asetuksen täytäntöönpano ja mahdolliset tekniset muutokset tehdään asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun komiteamenettelyn mukaisesti.

Arviointi

Ennakkoarviointi

Asetusehdotus on muodostaa jatkon toimille, joita jäsenvaltiot suorittavat tällä hetkellä vapaaehtoiselta pohjalta.

Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei ole.

Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Asetuksen säännöksiä tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja niitä tarkistetaan tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavan kertomuksen sekä komission tekemän ehdotuksen perusteella.

PETOSTENTORJUNTA

Komission taloushallinnon uudistuksen seurauksena otettiin käyttöön uusi sisäinen hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä. Tähän järjestelmään kuuluu myös entistä tehokkaampi sisäinen tarkastus.

Komission sisäisen tarkastuksen vähimmäisnormien täytäntöönpanon vuosittaisella seurannalla pyritään varmistamaan, että käytössä on toimivat menettelyt, joilla petokset ja sääntöjenvastaiset tapaukset voidaan havaita ja torjua.

YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Tilastojen tuottamista koskevat tehtävät:

- Menetelmien kehittäminen tulosten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi

- Metodologinen tuki kansallisille tilastolaitoksille

- Kyselylomakkeiden ja ohjeiden suunnittelu

- Tietojen kerääminen jäsenvaltioilta ja muilta osallistujavaltioilta

- Tietojen tarkistus ja validointi

- Tietojen julkaiseminen ja levittäminen

- Laatuanalyysi

- Toimeksisaajien valvonta

Hallinnolliset tehtävät:

- Sopimusten/avustusten hallinnointi

Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly toimintastrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot(29 01 04/05 – Hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n+1 | Vuosi n+2 | Vuosi n+3 | Vuosi n+4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

sisäinen |

ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja tilapäiset toimihenkilöt (29 01 01) | 0,648 | 0,648 | 0,648 | 0,648 | 0,648 | 0,648 | 0,648 |

Momentilta 29 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) | 0,432 | 0,432 | 0,432 | 0,432 | 0,432 | 0,432 | 0,432 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 1,080 | 1,080 | 1,080 | 1,080 | 1,080 | 1,080 | 1,080 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Keskimäärin 0,108 milj. euroa henkilöä ja vuotta kohti

Laskelma – Momentilla 29 01 02 rahoitettava henkilöstö

Keskimäärin 0,108 milj. euroa henkilöä ja vuotta kohti

Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

| 2007 |2008 |2009 |2010 |2011 |2012 |2013 |YHTEENSÄ | |29 01 02 11 01 Virkamatkat |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,350 | |29 01 02 11 02 Konferenssit ja kokoukset |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,050 |0,350 | |29 01 02 11 03 Komiteat | | | | | | | | | |29 01 02 11 04 Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | | | | |29 01 02 11 05 Tietojärjestelmät | | | | | | | | | | 2. Muut hallintomenot yhteensä (29 01 02 11) |0,100 |0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 |0,700 | | 3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | | | | | | | | | | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) |0,100 |0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 | 0,100 |0,700 | |Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärää

[1] EUVL C [...], […], s. [...].

[2] EUVL C [...], […], s. [...].

[3] EUVL C [...], […], s. [...].

[4] EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 995/2001 (EYVL L 139, 23.5.2001, s. 3).

[5] EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[6] EYVL L 130, 25.5.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

[7] EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[8] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[9] EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

[10] EYVL L 186, 5.8.1995, s. 59.

[11] EYVL 310, 30.11.1996, s. 1.

[12] EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1.

[13] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston 29 lukuun 1.

[14] Menot, jotka otetaan momentille 29 1 04.

[15] Menot, jotka otetaan momentille 29 1 01 ja 29 1 02.

[16] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[17] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[18] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[19] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.