27.7.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 175/57 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”EU:n haasteet ja mahdollisuudet globalisoituvassa maailmassa”
(2007/C 175/16)
Osana Euroopan unionin puheenjohtajavaltion Saksan toimintaa Saksan talous- ja teknologiaministeri Michael Glos pyysi 26. syyskuuta 2006 päivätyssä kirjeessä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta lausunnon aiheesta EU:n haasteet ja mahdollisuudet globalisoituvassa maailmassa.
Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. toukokuuta 2007. Esittelijä oli Henri Malosse ja apulaisesittelijä Staffan Nilsson.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 30.-31. toukokuuta 2007 pitämässään 436. täysistunnossa (toukokuun 31. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon yksimielisesti.
1. Tiivistelmä
Yhteinen strategia globalisaatiota varten
EU:ta voidaan pitää globalisoituneen maailman koelaboratoriona. Unioni on luotu demokraattisen mallin mukaan ilman hegemoniapyrkimyksiä, ja se kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja kulttuureja sekä pyrkii taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja avoimuuteen. Vaikka uusi maailmanjärjestys ei voi seurata EU:n mallia, Euroopan unionin tulee vaalia arvojaan ja periaatteitaan ja pyrkiä samalla edistämään maailmanlaajuista hallintoa, joka perustuu unionin rakentamisen merkittävimpiin saavutuksiin. EU voi olla uskottava, jos se välittää arvojaan ja integraatiomalliaan tunkeilematta ja pyrkimättä ylivaltaan. Jos unionilla ei ole globalisaation haasteita ja mahdollisuuksia koskevaa yhteistä visiota eikä strategia, Euroopan kansalaiset saattavat tuntea tulleensa hylätyiksi ja kyseenalaistaa unionin tarjoaman hyödyn.
1.1 ”Maailmanlaajuinen oikeusvaltio”
Ensimmäiseksi unionin tulee osallistua entistä painokkaammin sellaisen oikeusvaltion luomiseen, jossa otetaan rehellisesti huomioon realiteetit, mutta jossa ei säästellä voimia pyrittäessä kehittämään kaikin keinoin humaania globalisaatiota, joka perustuu voimasuhteiden sijaan monenvälisyyteen, yksilöiden perusoikeuksiin, erityisesti työlainsäädäntöön ja työehtoihin, luonnonperinnön vastuulliseen hoitamiseen, rahoitusmarkkinoiden entistä suurempaan avoimuuteen, terveyden ja elintarviketurvan korkeaan tasoon koko väestön ja erityisesti heikoimpien väestöryhmien keskuudessa, kulttuurien ja kielten moninaisuuteen sekä tietojen jakamiseen ja levittämiseen kaikille.
1.2 Mallin levittäminen
Toiseksi EU voi ja sen tulee edistää alueellista integraatiota. Voidaan todeta, että harvoja esimerkkejä lukuun ottamatta suurin osa maailman maista osallistuu erilaisiin lähentymishankkeisiin, jotka ulottuvat yksinkertaisesta aihekohtaisesta yhteistyöstä aina todellisiin EU:hun verrattavissa oleviin integraatioprosesseihin. Globalisaatiota olisi epäilemättä helpompi säännellä, jos EU saisi entistä enemmän jäljittelijöitä ja jos yhä useammat yhdenmukaiset alueelliset kokonaisuudet, jotka nekin perustuisivat moniarvoisuuteen, monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja konsensukseen, käynnistäisivät vuoropuhelun sen sijaan, että pitäytyvät voimasuhteiden logiikassa. Alueellinen integraatio on myös varmasti yksi tulevaisuuden avaimista heikoimmassa asemassa oleville maailman alueille, joille tiukat markkinat muodostavat ylitsepääsemättömän esteen ja jotka eivät tällä hetkellä saa ääntään kuuluville.
1.3 Tasapainoinen ja vastuullinen kaupankäynnin avautuminen
ETSK katsoo, että kansainvälisissä kauppasuhteissa kahdenvälinen lähestymistapa on hyödyllinen vain silloin, jos se täydentää WTO:n monenvälistä lähestymistapaa. ETSK suosittaa etenemistä markkinoille pääsyä ja vastavuoroisuutta koskevissa asioissa sekä kaupan esteiden ja laittomien käytäntöjen torjumisessa. ETSK ehdottaa vuoropuhelun käynnistämistä maailmanlaajuisen hallinnon muista kauppaan vaikuttavista näkökohdista (erityisesti sosiaalisista ja ympäristöä koskevista normeista). EU:n tulee myös kehittää osaltaan osallistavaa strategiaa siten, että kaikki kehitysmaat erityisesti Afrikassa hyötyisivät maailmanlaajuistumisprosessista.
ETSK katsoo, että EU:n tasolla on arvioitava kaikkien uusien kaupan alan myönnytysten vaikutuksia, hyödynnettävä entistä paremmin kaupankäynnin suojavälineitä, erityisesti kun on kysymys EU:n tuottajien etujen suojelusta, ja edistettävä yhteisiä toimia ulkomarkkinoilla. ETSK katsoo, että Euroopan globalisaatiorahastoa tulee käyttää strategisena uudistusvälineenä globalisaatiosta kärsivien ihmisten ja alueiden hyväksi ja että sitä tulee täydentää kansallisilla rahastoilla.
1.4 Integraation tiivistäminen kulttuurista monimuotoisuutta vaalien
Mitä yhdenmukaisemmaksi ja yhdentyneemmäksi Eurooppa tulee, sitä vakuuttavampi se on ja sitä enemmän sillä on painoarvoa monikeskuksisen ja vastuullisen maailmanlaajuisen hallinnon edistämisessä. Nykypäivänä globalisaatio voi tarjota mahdollisuuden Euroopan yhdentymiselle, sillä se pakottaa tiivistämään tahtia. Kilpajuoksu on nyt alkanut. Menestyksen avaimena voisivat olla innovaatio, tiedon yleinen jakaminen ja demokratisointi. Nyt on todella korkea aika saada sisämarkkinat päätökseen, kaataa koulutus- ja tutkimusverkostojen raja-aidat ja laatia uusia yhteisiä toimintalinjoja erityisesti energian, ympäristökysymysten ja tutkimuksen aloilla.
1.5 Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ihmiskasvoisen globalisaation edistäjänä
Euroopan unionin tulee kytkeä entistä paremmin kansalaiset mukaan toimintaansa ja saada heidät osallistumaan sekä tukea samalla maailman kulttuurien välistä vuoropuhelua. Järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, sen organisaatioita ja sen instituutioita, kuten ETSK:ta, ei ole toistaiseksi hyödynnetty riittävästi. Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on erityinen merkitys maailmanlaajuistumisen yhteydessä, sillä kansainväliset suhteet kuuluvat nykyään valtioiden lisäksi myös viestimille, työmarkkinaosapuolille, yrityksille, tiede- ja kulttuuriyhteisölle, järjestöille ja kaikille muille kansalaisyhteiskunnan tahoille.
2. Globalisaation haasteisiin vastaaminen globaalin strategian avulla
2.1 |
Euroopan rakentaminen on perustunut alusta lähtien avoimuuteen. Poistamalla vähitellen sisärajansa EU on voinut luoda suuret sisämarkkinat, ajanmukaistaa talouttaan, kehittää perusrakenteitaan ja päästä mukaan kansainvälisen kauppavaihdon kärkijoukkoon. |
2.2 |
Euroopan integraatio on paljon enemmän kuin sisämarkkinat. Euroopan unionilla on yhteiset säännöt, oma oikeusjärjestyksensä ja oikeuskäytäntönsä, perusoikeuskirjansa ja yhteiset politiikat. Erityisesti tulee mainita taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikka, joka edistää valtioiden ja alueiden välisen yhteisvastuullisuuden periaatteen soveltamista. Sillä pyritään vähentämään kehityseroja, jotka ovat lisääntyneet viimeisimpien laajentumisien myötä. |
2.3 |
Nykyään globalisaation haasteet ilmenevät erilaisessa kontekstissa ja hyvin erilaisissa olosuhteissa, joille on ominaista muun muassa vielä vakiintumaton maailmanlaajuinen hallinto, hegemoniapyrkimykset sekä kehittyneiden maiden ja nopean talouskasvun maiden välinen kasvava jännitys. Maailmanlaajuinen epätasapaino luo Euroopan unionille aidosti uudenlaisen tilanteen. |
2.4 |
Eurooppa-hanke ei ollut alun perin ”eurokeskeinen”. Ensimmäisten perussopimusten luojilla oli jo näkemys siitä, että Euroopan yhteisöt voisivat olla avoinna Euroopan kaikille kansoille, kunhan ne vapautuvat diktatuurista, ja ne voisivat myös olla mallina uudelle maailmanjärjestykselle, joka perustuisi oikeusvaltioon, avoimuuteen ja luottamukseen. |
2.5 |
Globalisaatiolla on siis useita yhtymäkohtia niiden myönteisten vaikutusten kanssa, joita Euroopan maat ovat jo kokeneet markkinoidensa vastavuoroisessa avaamisessa. Näitä ovat esimerkiksi suhteellisten etujen ja mittakaavaetujen hyödyntäminen sekä mahdollisuus päästä hyötymään uuden kehitysdynamiikan ja uusien markkinoiden luomisesta. |
2.6 |
Globalisaatio aiheuttaa kuitenkin myös monia uusia haasteita, jotka edellyttävät usein hyvin monimutkaisia vastauksia ja mukautuksia. Näitä ovat muun muassa markkinoille pääsyn lukuisat ongelmat ja epäsymmetria, aivovienti, monikielisyyden ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen, muuttoliikkeet, työ- ja tuotanto-olosuhteiden äärimmäinen moninaisuus, pääoman ja rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen, jonka laajuudesta ei ole vielä tietoa, kehittyneiden maiden tarjoamien sosiaalisten oikeuksien heikkeneminen maailmanlaajuisen kilpailun vaikutuksesta sekä suuret haasteet ympäristönsuojelussa ja terveyden ja turvallisuuden alalla. |
2.7 |
Globalisaatiolla ei ole kaikkialla samoja vaikutuksia, sillä se edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä joissakin maailman osissa ja vastaavasti heikentää sitä toisaalla: kehittyneet alueet, jotka joutuvat yhä kireämpään kilpailuun, alikehityksestä kärsivät alueet, jotka jäävät oman onnensa nojaan. |
2.8 |
Ratkaistakseen tällaiset haasteet EU:n on osoitettava, että se osaa hyödyntää maailmanlaajuistumista eikä jää sen uhriksi. EU:n tulee käyttää hyväksi kaikki globalisaation tarjoamat mahdollisuudet, mutta samalla eritellä, miten maailmanlaajuistuminen vaikuttaa alueisiin, toimialoihin ja väestöön, jotta se voi määritellä yhdessä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa konkreettiset toimet, joiden avulla on mahdollista toteuttaa tarvittavat mukautukset. |
2.9 |
Globalisaation haasteita ei voida lähestyä vain talouden kannalta. Myös poliittiset, sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja kulttuuriset kysymykset ovat tiiviissä yhteydessä. EU:n tulee siis löytää vastaukset kaikilla näillä aloilla, sillä muutoin on vaarana, ettei sillä ole tarvittavaa vakaumusta ja vakuuttavuutta. |
2.10 |
Euroopan unionille ominainen alueellinen integraatio antaa sille mahdollisuuden puhua jäsenvaltioiden nimissä WTO:ssa. Maailmassa on muitakin esimerkkejä alueellisesta integraatiosta, mutta niissä ei ole päästy samalle asteelle kuin EU:ssa. Karibian maiden Caricomia lukuun ottamatta nämä alueelliset ryhmittymät eivät toimi yhteisvastuullisesti WTO:ssa. Tällaisesta kehityksestä olisi kuitenkin paljon hyötyä maailmanlaajuisen hallinnon rakenteen ja tehon parantamiselle. |
2.11 |
EU:ssa voidaan havaita, että suhtautuminen globalisaatioon vaihtelee väestöryhmittäin ja jäsenvaltioittain. Tällainen monimuotoisuus voi olla rikkaus, mutta globalisaation haasteiden vauhdin ja laajuuden kasvaminen edellyttää nykypäivänä yhteistä strategiaa ja konkreettisia ehdotuksia. |
3. Osallistuminen entistä tehokkaampien maailmanlaajuisten sääntöjen laatimiseen ihmiskasvoisen globalisaation edistämiseksi
3.1 |
Eurooppa-hankkeeseen liittyvät arvot (erityisesti monimuotoisuus, kollegiaalisuus, oikeusvaltio, subsidiariteetti sekä talouden, sosiaaliasioiden ja kestävän kehityksen välinen tasapaino) eivät ole nykyään levinneet riittävän hyvin kansainväliselle tasolle. |
3.2 |
Kaikkia maailmanlaajuistumisen ilmiöitä ei voida kattaa yksinomaan valtioiden sisäisiä suhteita tarkastelemalla. Tämä koskee muun muassa maahanmuuttovirtoja, rahoitusvirtoja, saastumista, ilmastovahinkoja ja tiedonkulkua etenkin Internetissä. Valtioiden lisäksi myös monikansalliset yritykset, rahoitusmarkkinat, viestimet, tiedeyhteisö, järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta organisaatioineen, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja monet muut toimijat ovat tavalla tai toisella globalisoituneet. |
3.3 |
Onkin tärkeää, että EU jatkaa yhä määrätietoisemmin toimia maailmanlaajuisen hallinnon edistämiseksi:
|
3.4 |
Tältä kannalta kansainvälisen kaupan sääntöjen tasolla on toteutettava erityisesti seuraavat toimenpiteet:
|
3.5 Muut säännökset
3.5.1 |
Vaikka kaikissa näissä kauppaa koskevissa kysymyksissä saavutettaisiin huomattavaa edistystä, se ei yksin riitä takaamaan todellisen kestävän kehityksen olosuhteita, vaikka kestävä kehitys on asetettu nimenomaisesti WTO:n tavoitteeksi Dohan ohjelmassa. Jotta voitaisiin edistyä kohti tätä tavoitetta, tarvitaan muitakin säännöksiä, missä Euroopan unioni voi toimia liikkeelle panevana voimana. Nämä säännökset koskevat pääasiassa ympäristöä, turvallisuutta, perusoikeuksia, työehtoja sekä kulttuurista monimuotoisuutta. |
3.5.2 |
Yksi tärkeistä vaatimuksista on ympäristön suojeleminen yhä lisääntyviltä vaaroilta (elinympäristön ja lajien suojeleminen, kasvihuoneilmiön ja saastumisen torjunta jne.). Tämä haaste, joka ylittää luonnollisesti kaikki rajat, on monimutkaisella tavalla yhteydessä itse globalisaation käsitteeseen. Sen olisi saatava oma asemansa kauppaneuvotteluissa, ja se olisi otettava huomioon monialaisesti eri neuvotteluissa. Euroopan unionin tulisi asettaa tämä vaatimus etusijalle seuraavin tavoin:
|
3.5.3 |
Turvallisuustarpeet ovat myös käyneet yhä merkittävämmiksi ja monimuotoisemmiksi. Mainittakoon tässä yhteydessä terveyden suojelu erityisesti pandemiatapauksissa, rikollisuuden torjunta, ydinvalvonta, tietosuoja tietotekniikan alalla sekä tuotteiden ja erityisesti elintarvikkeiden turvallisuus. Globalisaatio ei saa missään tapauksessa johtaa turvattomuuden lisääntymiseen. On siis laadittava tehokkaat säännöt, joilla voidaan varmistaa entistä turvallisemmat puitteet sekä kauppavaihdon kehitykselle että jäsenvaltioiden perustehtäville ja elinolosuhteille. Tällaisen edistyksen tulee myös olla yhteydessä hallintokäytäntöjen parantamiseen sekä korruption ja kaikenlaisten uhkien torjuntaan. |
3.5.4 |
Globalisaation sosiaalista ulottuvuutta ja erityisesti ILO:n yleissopimuksiin (1) perustuvia työelämää koskevia säännöksiä on sovellettava asianmukaisesti kaikkialla maailmassa. Ihmisarvoisen työn sekä oikeudenmukaisen ja reilun kaupan käsitteiden pohjalta EU voi yhteistyössä ILO:n kanssa luoda arvojen ja hyvien käytänteiden perustan. On pohdittava kysymystä ILO:n yleissopimusten tosiasiallisesta noudattamisesta ja jopa tuomioistuimen perustamisesta. |
3.5.5 |
Valtiosta riippumattomat toimijat, yritykset ja työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet useita erittäin rohkaisevia työ- ja sosiaalialan aloitteita kehitysmaissa. Näistä voidaan mainita useiden eurooppalaisten yritysten OECD:n puitteissa sovittujen keskeisten periaatteiden ja ILO:n sosiaalinormien pohjalta kehittämät politiikat. Erityisesti tulee mainita valtioista riippumattomien toimijoiden aloitteet työllisyyden, koulutuksen, terveyden sekä elin- ja työolosuhteiden alalla, myös valtioiden rajat ylittävän alueellisen sosiaalidialogin puitteissa. Euroopan unionin tukea tällaisille aloitteille tulisi vahvistaa alkaen AKT-maissa toteutettavista aloitteista. Euroopan unionin tuelle tulisi myös asettaa yhä useammin ehdoksi se, että ohjelmiin osallistuu aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoita myös ja ennen kaikkea alueellisella tasolla. |
3.5.6 |
Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyessä EU:n tulee voida esiintyä yhdellä äänellä, jotta Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF) voidaan tehdä todellinen vakauttava väline. Euroalueen maiden tulisi yhdistää voimansa IMF:ssä, jolloin EU:n painoarvo kasvaisi. Samalla EU:n tulee edistää OECD:n yleissopimusten pohjalta maailmanlaajuista hallintoa rahanpesun ja petosten torjunnassa. |
3.5.7 |
Koulutus ja tietämyksen jakaminen ovat keskeisiä kysymyksiä kansoja palvelevan maailmanlaajuisen hallinnon kannalta. On kehitettävä Unescon hankkeita ja tuettava verkostoja, jotka mahdollistavat asiantuntemuksen ja tiedon jakamisen mahdollisimman monille moniarvoisuutta kunnioittaen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun puitteissa. EU:n tulee näin ollen ottaa huomioon maailmanlaajuisen hallinnon parantamista koskevassa lähestymistavassaan Euroopan vahvuuksina olevat kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys, jotka ovat kuitenkin tällä hetkellä uhattuina. |
3.5.8 |
Perusoikeuksien alalla EU:n tulisi toimia yhtenä kokonaisuutena, jotta Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen määräyksien täytäntöönpanoa tehostetaan ja kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia laajennetaan kulttuurieroavaisuuksia kunnioittaen. |
3.6 EU:n panoksen erityisluonne
3.6.1 |
Maailmanlaajuisen hallinnon vahvistamiseksi EU voisi myös käyttää hyväksi kokemustaan aloilla, jotka voisivat olla avaimena maailmanlaajuisen hallinnon mahdollisimman laajan hyväksynnän saavuttamiseksi:
|
3.6.2 |
Euroopan unionin tulisi, kuten se jo tekee suhteissaan AKT-maihin, asettaa poliittisissa, taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa kumppaneihinsa aina mahdollisuuksien mukaan etusijalle alueellinen lähestymistapa. Euroopan unionin ja muiden alueellisten kokonaisuuksien välisten vastavuoroisten yhteyksien kehittäminen tähän tapaan kannustuksen ja keskinäisen avoimuuden hengessä olisi eduksi kaikille osapuolille, sillä se täydentäisi ja vahvistaisi ratkaisevalla tavalla WTO:n monenvälisiä puitteita. |
4. Kansainvälistä kauppaa koskevan yhteisen strategian laatiminen EU:lle
4.1 Monen- vai kahdenvälisyys?
Lähestymistapaa hahmotellaan Euroopan komission 4. lokakuuta 2006 julkaisemassa tiedonannossa ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa”.
4.1.1 |
WTO:n kohtaamat ongelmat Dohan ohjelmassa edistymisessä ja itse ohjelman rajoitukset ovat seikkoja, joiden tulisi kannustaa EU:ta tekemään uusia aloitteita. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea onkin tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio suosittaa lokakuussa 2006 antamassaan tiedonannossa uuden, sekä monen- että kahdenväliseen lähestymistapaan perustuvan kauppastrategian käynnistämistä. |
4.1.2 |
Globalisaatioon liittyvien ongelmien käsittely monenvälisesti on suositeltavinta, sillä se takaa parhaiten tasapainoisten ja kestävien tulosten saavuttamisen. ETSK onkin komission kanssa samaa mieltä monenvälisyyden ja WTO:n luontaisista eduista. Tavoitteena on edelleenkin saattaa Dohan ohjelma onnistuneesti päätökseen kokonaisvaltaisissa puitteissa siten, että kaikki osallistuvat maat sitoutuvat noudattamaan yhteisiä sääntöjä. |
4.1.3 |
ETSK korostaa, että komission tekemiä ehdotuksia on tuettava tehokkaasti. WTO-neuvottelujen ajauduttua vaikeuksiin komissio katsoo, että EU:n tulisi pohtia entistä aktiivisemmin muita, täydentäviä lähestymistapoja, erityisesti kahdenvälistä lähestymistapaa. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla syventää keskusteluja nopeasti kasvavien nopean talouskasvun maiden kanssa (Kiina, Intia, ASEAN-maat, Mercosur-maat ja Persianlahden maat) kuitenkin niin, että samalla vahvistetaan strategisia yhteyksiä naapurimaihin (Venäjä, Ukraina, Moldova ja Välimeren alueen maat) ja uudistetaan onnistuneesti suhteet AKT-maihin (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat) saattamalla loppuun neuvotteluvaiheessa olevat alueelliset taloudellisen kumppanuuden sopimukset. |
4.1.4 |
ETSK painottaa, että EU:n kansainvälisen strategian uudistaminen kahdenvälisen lähestymistavan pohjalta ei saisi korvata monenvälistä lähestymistapaa, jonka tulee edelleenkin olla keskeinen tavoite, sillä se on eurooppalaisten arvojen mukainen. |
4.1.5 |
Sen lisäksi, että on huolehdittava lähestymistapojen yhteensopivuudesta WTO-sitoumusten kanssa — kuten komissio asianmukaisesti muistuttaa — on myös varmistettava, että
|
4.1.6 |
EU:n kahdenvälisessä lähestymistavassa tulisi näin ollen rajoittua monenvälisen lähestymistavan täydentämiseen pyrkien
|
4.1.7 |
Tarvitaan vielä monia tarkennuksia ja mukautuksia erityisesti kriteerien soveltamisessa sekä politiikassa, jota noudatetaan suhteessa tiettyihin maihin, kuten Kiinaan, Koreaan, Intiaan ja Venäjään. |
4.2 Naapuruussuhteiden ja erityissuhteiden vahvistaminen
4.2.1 |
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää naapurimaihin (etenkin Venäjään, Ukrainaan, Valko-Venäjään, Moldovaan ja Välimeren alueen maihin) tekemällä erityistä kumppanuusyhteistyötä johdonmukaisen naapuruusstrategian ja yhteisten etujen puitteissa. |
4.2.2 |
EU:n ja Yhdysvaltojen tulisi transatlanttisen vuoropuhelun yhteydessä pyrkiä lähentämään näkemyksiään globalisaatiosta ja luoda vakaat puitteet yhteistyölle ja keskinäiselle kauppavaihdolle. |
4.2.3 |
EU:n tulee myös edistää edelleenkin kahdenvälisissä suhteissaan muiden maanosien alueellisen integraation kehitystä (AKT-maat, Mercosur, ASEAN jne.). Tällainen kehitys mahdollistaa maailmankaupan rakenteen ja tasapainon parantamisen ja helpottaa WTO-keskustelujen etenemistä. EU:n integraatiohankkeesta saadut kokemukset ovat erityislaatuisia, ja niiden tulisi olla edelleenkin inspiraation lähteenä ja tukena muiden alueiden lähentymiselle, joka on välttämätöntä kestävän ja järjestelmällisen globalisaation kannalta. Tämä lähestymistapa on erityisen asianmukainen suhteissa kehitysmaihin, esimerkiksi AKT-maihin. Kumppanuussopimusten neuvottelujen yhteydessä on myös edistettävä alueellisia integraatioprosesseja; niillä on kiistämätön avainasema, kun pyritään välttämään sitä, että kyseiset maat jäävät oman onnensa nojaan maailmanlaajuistumisessa. Caricomin myönteinen esimerkki on tässä suhteessa varsin merkittävä ja antaa toivoa. EU:n tulee tukea sekä alueellisen integraation hallintokapasiteettia että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ryhmittymiä. |
4.2.4 |
Voidaan myös pyrkiä ottamaan oppia muiden maiden ja alueellisten ryhmittymien hyvistä ja huonoista käytänteistä. EU:n tulee edistää ja asettaa etusijalle alueellisia kokonaisuuksia, jotka seuraavat eri tahdissa ja erilaisin tavoittein EU:n viitoittamaa tietä. Tällaisia alueellisia ryhmittymiä ovat muun muassa Mercosur ja ASEAN. |
4.2.5 |
Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia ja toimintaa kahdenvälisen lähestymistavan yhteydessä ei tule aliarvioida. ETSK:n osallistumisella komission WTO-neuvottelujen seurantaa varten käynnistämään kansalaisyhteiskunnan vuoropuheluun sekä ETSK:n eri rakenteissa toteuttamalla työllä onkin strateginen merkitys, ja niille tulisi antaa entistä enemmän tunnustusta ja näkyvyyttä. |
4.3 Entistä vastuuntuntoisempi kaupan vapauttaminen
4.3.1 |
On myös tarpeen varmistaa, että kaikkiin sopimuksiin liittyvissä etuja, rajoituksia ja myönnytyksiä koskevissa vaikutustenarvioinneissa otetaan asianmukaisesti huomioon taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset etenkin alakohtaisella tasolla (muun muassa maataloudessa ja paljon työvoimaa vaativilla teollisuudenaloilla). Näissä Euroopan komission aloitteesta kaikkien uusien neuvottelujen osalta tehtävissä arvioinneissa tulisi olla mukana yhä enemmän paikallisia asiantuntijoita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Lisäksi on tarpeen tarkentaa komission tiedonannossaan esittämää riskienhallintastrategiaa. |
4.3.2 |
ETSK on ilmoittanut tukevansa Euroopan globalisaatiorahastoa. Komitea katsoo, että rahastoa tulee käyttää strategisena rakenneuudistusvälineenä globalisaation kielteisistä seurauksista kärsivien ihmisten ja alueiden avustamiseksi. Vaikka rahaston tehtävänä on täydentää kansallisia rahoituslähteitä, sillä tulee olla näkyvä rooli, ja sen rahoituksella tulee olla riittävä kriittinen massa. ETSK:n mielestä Euroopan globalisaatiorahaston hallinnasta tulisi Euroopan sosiaalirahaston tapaan vastata kolmikantakomitea, johon osallistuisivat työmarkkinaosapuolet. |
4.3.3 |
Tässä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitettävä maatalouteen. Varsinaisen maataloustuotannon lisäksi on otettava huomioon myös elintarviketeollisuus, jonka osuus EU:n tuottamasta lisäarvosta on 14 prosenttia ja jolla on neljä miljoonaa työpaikkaa. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu radikaalisti vuodesta 2003 lähtien WTO-sopimuksen mahdollistamiseksi. Tämä on merkinnyt suuria uhrauksia kyseisille ammattialoille. Tulevassa WTO-sopimuksessa on näin ollen varmistettava vastavuoroisuus markkinoillepääsyssä sekä Yhdysvaltojen tuottajille maksettavien tukien vastaava ja merkittävä vähennys. |
4.4 Yhteiset toimet EU:n ulkopuolisilla markkinoilla
4.4.1 |
EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua entistä paremmin todellisen maailmanlaajuisille markkinoille pääsemistä koskevan yhteisen strategian tavoitteet sekä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten olisi korjattava seuraavat kolme puutetta: |
4.4.2 |
Vientiluottovakuutusjärjestelmät ovat edelleenkin pääasiassa kansallisia järjestelmiä, vaikka Eurooppa on yhdentynyt poliittisesti, taloudellisesti ja rahataloudellisesti euron käyttöönoton myötä. EU:n tulisi tukea tällaisia kansallisia järjestelyjä varmistaakseen niiden yhteensovittamisen ja harmonisoinnin kaikkien eurooppalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten, eduksi. |
4.4.3 |
EU:n tärkeimpien kauppakumppanien luona vierailee vuorollaan pääasiassa jäsenvaltioiden kauppavaltuuskuntia, jotka kilpailevat keskenään. Aikomuksena ei ole kyseenalaistaa usein historiallisiin suhteisiin perustuvaa kahdenvälistä lähestymistapaa, vaan täydentää sitä siltä osin kuin se on taloudellisesti perusteltua ja tukea sitä alakohtaisilla eurooppalaisilla valtuuskunnilla, jotka vahvistavat yhteistä identiteettiä. |
4.4.4 |
Kaupan suojelumekanismien (erityisesti polkumyynnin vastaiset välineet) tuntemusta tulee lisätä ja niiden käyttöä tulee parantaa entistä suurempien resurssien avulla. |
5. Integraation vahvistaminen, jotta maailmanlaajuistuminen voi tarjota mahdollisuuden Euroopan kansoille
EU:n tulee ratkaista globalisaation haasteet tukeutuen Lissabonin strategian keskeisiin seikkoihin eli taloudelliseen yhdentymiseen, yhteisvastuullisuuteen ja jatkuvaan pyrkimykseen parantaa tuottavuutta. Vain jos EU:sta tulee entistä vahvempi, se voi saada merkittävän painoarvon globalisaatioprosessissa suhteessa maanosan laajuisiin kaupallisiin mahteihin.
5.1 Lisätään Euroopan vetovoimaa
5.1.1 |
Ensinnäkin on toimittava siten, että EU voi tukeutua asianmukaisesti yhdentyneisiin, tehokkaisiin ja kilpailukykyisiin sisämarkkinoihin. On turha odottaa kansainvälisiltä kumppaneilta myönnytyksiä; niitä ei olla valmiita antamaan edes EU:n muille jäsenvaltioille. Olemme edelleenkin kaukana tavoitteesta. |
5.1.2 |
Monet vanhat esteet ovat pysyneet entisellään, eikä eurooppalaisilla yrityksillä ole ollut juurikaan keinoja tuntea itseään ”eurooppalaisiksi”. Palvelut, joiden osuus BKT:stä on kaksi kolmasosaa, ovat edelleenkin suurelta osin eriytyneet kansallisille markkinoille. Tuoreimmat vakavasti otettavat tutkimukset — joita ei ole tarkistettu viimeiseen kymmeneen vuoteen — osoittavat, että tavaroiden, palvelujen, urakoiden ja puolustusalan julkisista hankinnoista yli 90 prosenttia annetaan edelleenkin kansallisille tavaran- ja palveluntoimittajille. |
5.1.3 |
On huolehdittava siitä, ettei EU:n säännöstöä uhata jäsenvaltioiden välisellä steriilillä kilpailulla, johon kuuluvat polkumyynti, tuet, kansallisia huippukuntoisia yrityksiä synnyttävä politiikka sekä uudet esteet. Myös puolustusalan kattavan eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittäminen edistäisi huomattavasti EU:n taloudellisen ja teknologisen aseman parantamista globalisoituneessa maailmassa. On myös tärkeää vahvistaa EU:n kilpailukykypolitiikkaa, luoda EU:hun avoimet puitteet verotukselle ja sosiaalialalle sekä torjua kaksinkertaista verotusta, selkeimpiä kilpailun vääristymiä ja yhteisön sisäisiä alv-petoksia. |
5.1.4 |
Todella eurooppalaisten perusrakenteiden puute (muun muassa liikenteessä, energia-alalla, uuden teknologian alalla, teknologiapuistoissa, tutkimuskeskuksissa) vaikuttaa nyt kielteisesti Euroopan kykyyn tarjota parhaimmat investointimahdollisuudet maailmanlaajuisesti toistaiseksi johtavilla markkinoilla. |
5.2 |
Kehitetään eurooppalaisten osaamista ja koulutustasoa innovatiivisen yhteiskunnan luomiseksi ja annetaan kaikille mahdollisuus saada tietoa. |
5.2.1 |
Euroopalla on vain vähän raaka-aineita, eikä se voi kilpailla muun maailman kanssa sosiaalisella, ympäristöön liittyvällä tai verotuksellisella polkumyynnillä. Siitä ei voi myöskään tulla maailman ”supermarketti”, eikä se voi jättää Aasialle maailman ”verstaan” roolia. Euroopan tulevaisuus riippuu ennen kaikkea sen kyvystä innovoida ja luoda yritystoimintaa sekä sen kansalaisten taidoista. Pitkän aikavälin investoiminen elinikäiseen oppimiseen on avainasemassa sopusointuisen kehityksen saavuttamiseksi. Koulutuksen lisäksi onkin edistettävä myös vapaaehtoisesti tapahtuvaa EU:n sisällä liikkumista. Siihen tarvitaan monikielisyyttä sekä ulottuvuudeltaan eurooppalaista ja kansainvälistä urasuunnittelua — myös julkishallinnossa. |
5.2.2 |
Eurooppa on vielä liian pirstaleinen. ETSK kehottaa laatimaan laaja-alaisia hankkeita: monikielisyyden todellinen kehittäminen kouluissa, liikkuvuutta edistävä ohjelma nuorille mukaan lukien koululaiset sekä oppisopimuskoulutuksessa ja työelämässä olevat, eurooppalaiset yliopistot, elinikäisen koulutuksen eurooppalaiset väylät, yhteiset puitteet koulutuksen tunnustamiseksi jne. |
5.2.3 |
Unioni tarvitseekin mittavaa eurooppalaista aloitetta perus- ja ammattikoulutuksen ja tietojen levittämisen aloille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ihmisiin ja alueisiin, jotka ovat joutuneet kärsimään rakenneuudistuksista ja teollisuuden siirtymisestä, tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia ja luomalla uusia työpaikkoja. |
5.3 Otetaan käyttöön tehokkaat keinot globalisaation haasteisiin vastaamiseksi.
5.3.1 |
Globalisaation haasteet edellyttävät, että EU lisää sekä tuotteidensa että palvelujensa kilpailukykyä. EU:n taloudelliset intressit ovat tärkeitä ja monimuotoisia. Jotta EU pysyy maailmankaupan eturintamassa, sen tulee erityisesti vahvistaa asemaansa korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen alalla — jotka muodostavat puolet sen viennistä ja kolmanneksen maailmanlaajuisesta kysynnästä — sekä muuntyyppisten, laajempaa kysyntää tyydyttävien tuotteiden ja palvelujen alalla. |
5.3.2 |
Yrittäjyyttä ja innovaatiota tukevan eurooppalaisen politiikan tulisi olla yhdessä perus- ja ammattikoulutuksen ja tietojen levittämisen kanssa ensisijaisessa asemassa tulevina vuosina Lissabonin jälkeisen uuden eurooppalaisen strategian puitteissa. ETSK ehdottaa kyseisiä aloja koskevan etenemissuunnitelman laatimista siten, että kootaan yhteen jäsenvaltioiden ja EU:n toimet sekä julkinen ja yksityinen rahoitus. |
5.3.3 |
Vaikka EU:n kauden 2007-2013 talousarviota ei voida enää parannella, sitä voidaan kuitenkin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti siten, että
|
5.3.4 |
Euro on nykyään Euroopan suuri etu, kun siitä on tullut kolmentoista jäsenvaltion yhteinen raha sekä tärkeä kansainvälinen varantovaluutta ja vaihdon väline. Euro tarjoaa tätä nykyä monille maailman maille uskottavan ja hyödyllisen vaihtoehdon dollarille. Se helpottaa eurooppalaisten yritysten kaupallisten sopimusten tekemistä ja parantaa sopimusten taloudellista turvaa. Se luo todellisen tunteen yhdistyneestä Euroopasta unionin ulko- ja sisäpuolella. Eurolta puuttuu kuitenkin keskitetty talouspoliittinen päätöksentekoelin, mikä muodostaa tällä hetkellä jarrun hyödyille, joita yhteisestä rahasta voitaisiin odottaa. |
5.3.5 |
Yhteiset politiikat muodostavat perustan EU:n yhteenkuuluvuudelle. Vaikka hiiltä ja terästä ei voidakaan enää pitää koheesion kulmakivinä, talous- ja yhteiskuntaelämän toimijat odottavat, että EU ottaa entistä enemmän vastuuta energiapolitiikan (resurssien säilyttäminen, toimitusvarmuus, uudet investoinnit saastuttamattomiin energiamuotoihin, energiatehokkuus ja energiansäästö) ja ympäristönsuojelun aloilla. Nämä molemmat alat edellyttävät unionin toimien lisäämistä ja todellisia yhteisiä politiikkoja. |
5.3.6 |
Euroopan unionin on myös hahmoteltava entistä kokonaisvaltaisempi ja johdonmukaisempi toimintalinja maahanmuuttoasioissa sellaisten koordinoitujen integraatio- ja vastaanottopolitiikkojen pohjalta, jotka ovat yhteensopivia Euroopan perusoikeussopimuksen ja Genevessä tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen kanssa. Samalla tulee pyrkiä yhdessä torjumaan entistä tehokkaammin järjestettyä laitonta maahanmuuttoa. EU:n tulisi myös edistää entistä aktiivisemmin ammattitaitoa ja vaatia työpaikkojen luomista kehitysmaissa kumppanuuspolitiikalla ja alueellisen integraation tukemisella. Ne voisivat tarjota uusia mahdollisuuksia liikkuvuuteen, täydennyskoulutukseen ja vaihtoon. |
5.4 Ihmiskasvoinen globalisaatio
5.4.1 |
Euroopan unioni voi saada unionin kansalaiset uudelleen integraatiohankkeen taakse, kun se laatii strategian globalisaation haasteisiin vastaamiseksi. |
5.4.2 |
ETSK korostaa yleisesti tarvetta kytkeä työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavat toimijat uuteen maailmanlaajuiseen lähestymistapaan, jota se suosittaa keinoksi selviytyä globalisaation haasteista. Neuvostolta ja Euroopan komissiolta tulee vaatia entistä enemmän avoimuutta myös kauppaneuvotteluissa. ETSK toivoo erityisesti, että se voisi osallistua yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisyhteiskunnan kumppaniensa kanssa sekä monenvälisellä että kahdenvälisellä tasolla käynnistettäviin aloitteisiin. |
5.4.3 |
Konkreettisella tasolla ETSK kehottaa ottamaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan muut toimijat mukaan seuraaviin toimiin:
|
5.4.4 |
ETSK kehottaa organisoimaan yleishyödyllisten palvelujen tehtävät Euroopan laajuisesti. Tämä merkitsisi taloudellisen turvallisuuden, pelastuspalvelun, ympäristönsuojelun, EU:n ulkorajoilla tapahtuvan tullivalvonnan, poliisivoimien ja jopa puolustusalan resurssien yhdentämistä pelkkää koordinaatiota pidemmälle sen sijaan, että annetaan Eurooppa-hankkeen edistymisen tiellä olevien ”kansallisten linnakkeiden” järjestelmän tukahduttaa nämä suunnitelmat. |
5.4.5 |
ETSK myös tukee entistä osallistavamman lähestymistavan omaksumista yhtenäismarkkinoilla siten, että edistetään vapaaehtoissektorin aloitteita, sosiaalista vuoropuhelua, yritysten yhteiskuntavastuuta sekä yhteiskunnallis-ammatillista itsesääntelyä ja yhteissääntelyä (erityisesti palveluissa, kaupan alalla, rahoitusmarkkinoilla, ympäristö- ja energia-alalla, sosiaalisissa näkökohdissa ja kuluttajien oikeuksien alalla). |
5.4.6 |
Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on välitön ja itsenäinen rooli yhteyksien luomisessa vastaaviin tahoihin maissa ja alueellisissa ryhmittymissä, jotka ovat Euroopan unionin kauppakumppaneita. |
5.4.7 |
Globalisaation ja Euroopan yhdentymisen inhimillinen ulottuvuus edellyttää kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Jos näille tahoille jaetaan entistä paremmin tietoa, niitä kuullaan ja niiden järjestelmällistä osallistumista edistetään, Euroopan kansalaiset voivat ottaa omakseen strategian, jonka he ovat itse määritelleet ja jonka he voivat hyväksyä. |
Bryssel 31. toukokuuta 2007.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Dimitris DIMITRIADIS
(1) ILO:n yleissopimukset: sopimus nro 87 ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta, sopimus nro 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta, sopimus nro 29 pakkotyöstä, sopimus nro 105 pakkotyön poistamisesta, sopimus nro 138 vähimmäisiästä, sopimus nro 182 lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä, sopimus nro 100 samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta ja sopimus nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä.