27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 256/8

1.1

Maaliskuun 23.–24 päivänä 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä pyydettiin ETSK:ta esittämään vuoden 2008 alussa tiivistelmäkatsaus toiminnasta kasvu- ja työllisyyskumppanuuden tukemiseksi.

1.2

Lisäksi Eurooppa-neuvosto ehdottaa kaudeksi 2005–2008 seuraavia ensisijaisia toimia edellyttäviä aloja:

2.1

Vaikka Lissabonin strategia on tuottanut myönteisiä tuloksia, se ei täysin ole onnistunut erityisesti talouden ja elinkeinoelämän kasvun lisäämisessä sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomisessa. Kansainvälisessä kilpailussa perinteiset ja uudemmat kilpailijat asettavat Euroopalle haasteita, joihin se ei täysimääräisesti pysty vastaamaan.

2.2

Euroopan yritykset joutuvat toimimaan epätäydellisillä yhtenäismarkkinoilla, kun ajatellaan erityisesti verotussääntöjen yhtenäistämistä; jäsenvaltiot hidastelevat direktiivien täytäntöönpanossa, jäljellä on vielä hallinnollisia rasitteita ja työvoiman liikkuvuus on puutteellista. Erityisesti pk-yritysten on vaikea ylittää tällaisia esteitä.

2.3

Muita voitettavia haasteita ovat yrittäjyyden puute, väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset yrittäjyyteen, työvoiman tarjontaan sekä tarpeeseen keskittyä entistä enemmän yritysten omistajavaihdoksiin, rahoituksen saanti yrityksen perustamis- ja kasvuvaiheessa sekä tutkimustulosten saatavuus, joka vaikuttaa innovaatiomahdollisuuksiin.

2.4

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskeinen asema Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa. Siitä huolimatta niiden välttämätön panos on jätetty huomiotta ensimmäisinä toimeenpanovuosina. Erityisesti tulisi kehittää pk-yrityksiä edustavien järjestöjen osallistumista kehityksen arviointiin sekä niiden roolia pk-yritysten puolustajina kaikilla politiikan tasoilla. Tarkistettaessa seuraavan kerran kasvua ja työllisyyttä koskevia yhdennettyjä suuntaviivoja kaudeksi 2008–2010 ETSK toivoo pk-yrityksille paremmin kohdennettuja ja virtaviivaistettuja yhdennettyjä suuntaviivoja, erityisesti mikrotaloudellisia uudistuksia koskevassa luvussa. Jotta ne saataisiin paremmin mukaan prosessiin, ETSK kehottaa neuvostoa antamaan pienyrityksiä koskevalle eurooppalaiselle peruskirjalle oikeusperustan — kuten parlamentti on pyytänyt —, jotta tulevien toimien pohjaa voitaisiin vahvistaa. Seuraavat toimintalinjat ja toimet ovat ehdottoman välttämättömiä pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

2.4.1

ETSK kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään kaikkensa, jotta ”pienet ensin” -periaatteesta tehtäisiin ohjenuora kaikkeen asiaa koskevaan lainsäädäntöön.

2.4.2

Komitea ehdottaa, että vuosi 2009 julistettaisiin yrittäjien eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jotta korostettaisiin yrittäjien tärkeää roolia kasvun ja työllisyyden edistämisessä ja kannustettaisiin nuoria ja muita harkitsemaan yrittäjyyttä urana.

2.4.3

ETSK kehottaa pyrkimään kaikin tavoin sellaiseen tehokkaaseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan, joka tarjoaa tehokasta tukea pk-yrityksille. Komitea toivoo, että tutkimuksen ja kehityksen seitsemännessä puiteohjelmassa helpotetaan pk-yritysten osallistumista siihen liittyviin toimiin ja että rakennerahastovarat saataisiin entistä paremmin pk-yritysten hyödynnettäväksi. Näiden ohjelmien sekä Jeremien tehokkuutta ja saatavuutta tulisi valvoa huolellisesti.

2.4.4

Yrityksen tärkein voimavara ovat sen henkilöresurssit. Asianmukaisten tukirakenteiden, räätälöidyn koulutustarjonnan ja hyvin suunniteltujen taloudellisten kannustimien tulisi auttaa pk-yrityksiä päivittämään sekä työntekijöidensä että yrittäjien taitoja ja investoimaan jatkuvaan koulutukseen.

2.4.5

ETSK kehottaa komissiota analysoimaan pk-yritysten osallistumista yhteisöohjelmiin. Mikäli osallistuminen ei ole riittävää, sille tulisi asettaa vähimmäismäärävaatimus.

2.4.6

Julkiset hankinnat ovat tärkeä väline, jolla pk-yrityksiä voidaan auttaa kehittämään toimintaansa. Pk-yritysten osallistumista tulisi tarkkailla tiiviisti ja kehittää toimia, joilla pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin voitaisiin helpottaa. Parhaiden käytänteiden vaihtoa tulisi edistää.

2.4.7

Komissioon tulisi perustaa koordinointirakenne, jonka avulla varmistettaisiin kaikissa ohjelmissa, toimissa ja lainsäädäntötoimissa todellinen, tehokas pk-yrityksiä koskeva politiikka.

2.4.8

Tulee toteuttaa erityistoimia pk-yrityksiä ja kilpailukykyistä kasvua koskevien parhaiden käytänteiden edistämiseksi ja hyödyntämiseksi etenkin kehityksessä jälkeen jääneillä Euroopan alueilla. Tällaiset toimenpiteet olisi toteutettava pk-yrityksiä edustavien järjestöjen välityksellä.

3.1

Lyhyesti ilmaistuna Lissabonin strategia tunnetaan parhaiten sitoumuksena tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous vuoteen 2010 mennessä. Yleisten suuntaviivojen lisäksi neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2000 Santa Maria da Feirassa pienyritysten eurooppalaisen peruskirjan.

3.2

Komitea muistuttaa, että alusta alkaen 24. maaliskuuta 2000 asetetuissa Lissabonin tavoitteissa

3.3

Maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki Lissabonin strategian väliarvioinnin ja päätti käynnistää prosessin uudestaan keskittymällä kasvuun ja työllisyyteen Euroopan tärkeimpinä poliittisina painopisteinä. Neuvosto pääsi sopimukseen kasvua ja työllisyyttä koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista (1), joiden on määrä yhtenäistää uudistustoimia ja tarjota suuntaviivat kansallisten uudistusohjelmien laatimiselle.

3.4

Lissabonin strategian kehityksessä kilpailukykyyn ja kasvuun pyrkiminen on keskeinen piirre parannettaessa taloudellista hyvinvointia, luotaessa työpaikkoja, suojeltaessa elämänlaadun korkeaa tasoa sekä edistettäessä edellä mainittuja seikkoja. Toisaalta myös elämänlaadun parantaminen, sosiaaliset parannukset ja ympäristön kannalta kestävä kehitys synnyttävät kasvua. Lissabonin strategia ei ole onnistunut etenkään talouden ja elinkeinoelämän kasvun lisäämisessä eikä uusien ja parempien työpaikkojen luomisessa. Maailmanlaajuisessa kilpailussa Euroopalla on vaikeuksia. Lissabonin prosessin käynnistämisen jälkeen EU on käynyt läpi merkittävän laajentumisen 15:stä 25:een ja sittemmin 27:ään jäsenvaltioon.

3.5

Komitea toteaa ensi huomionaan, että Lissabonin strategia on jo tehnyt mahdolliseksi paljon myönteistä kehitystä. Esimerkkinä mainittakoon seuraavat seikat:

3.6

Näistä myönteisistä seikoista huolimatta päähuomiona on, että Eurooppa on joutunut alati kasvavaan kilpailupaineeseen yhtäältä suurten teollistuneiden kilpakumppaniensa ja toisaalta yhä enemmän uutta teknologiaa hyödyntävien, halvalla tuottavien ja voimakkaasti kasvavien talouksien välissä. Useat osoittimet antavat aihetta huoleen. Niitä ovat muun muassa seuraavat seikat:

3.7

Samanaikaisesti Lissabonin strategian uudistusten toteuttaminen etenee odotettua hitaammin.

3.7.1

Unionin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toteuttamaan yhtenäismarkkinoita useilla aloilla (energia, palvelut, julkiset hankinnat, Euroopan laajuiset verkot, julkisten palvelujen mukauttaminen), mutta ne ovat vastahakoisia suorittamaan tarvittavat toimenpiteet määräajassa.

3.7.1.1

Unionin tasolla komissio on 1990-luvulta alkaen käynnistänyt suuren määrän aloitteita, joiden avulla on pyritty yhtäältä ymmärtämään paremmin pk-yritysten tarpeita ja toimintaa, toisaalta tukemaan niiden kehitystä ja hyödyntämään niiden mahdollisuuksia työpaikkojen luomisessa. Näitä toimia ovat viime vuosina vahvistaneet pk-yritysedustajan nimeäminen, yrittäjyyden toimintasuunnitelman hyväksyminen vuonna 2004, pyrkimys parantaa lainsäädäntöä, rahoituksen saatavuuden parantaminen (EIR ja EIP) sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma.

3.7.2

Jäsenvaltiotasolla saavutetut tulokset ovat epätasaisia. Puutteet johtuvat pääasiassa seuraavista seikoista:

3.7.3

Uusille jäsenvaltioille koituu usein lisähaittaa siitä, että ne ovat esimerkiksi työllisyyden, tekniikan tai ympäristön kehityksestä jäljessä, vaikka haittoja tasaavatkin toisinaan uudistustoimet, jotka ovat voimaperäisempiä kuin 15 jäsenvaltion EU:ssa.

3.8

Komitea viittaa tässä yhteydessä raporttiin, jossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) esittää maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman tehtävän mukaisesti tulokset, jotka se on saanut kuultuaan kaikissa jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla toimivia kumppaneitaan Lissabonin strategian toteuttamisesta sekä työmarkkinaosapuolten ja muiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolista (2). Komitea on viime vuosina julkaissut useita raportteja, joissa käsitellään Lissabonin strategiaa ja sen erityisnäkökohtia (3).

4.1.1

Suurin osa Euroopan yrityksistä (99,8 %) on pk-yrityksiä. Tyypillinen eurooppalainen yritys on mikroyritys (91 %), 7 % on pieniä yrityksiä. Paitsi että enemmistö Euroopan yrityksistä on pieniä kooltaan, ne tarjoavat myös merkittävän osan eurooppalaisesta työkokemuksesta (kaksi kolmasosaa työpaikoista yksityisellä sektorilla) ja ovat tärkeä osa Euroopan taloudellista toimintaa (57 % bkt:sta) (4).

4.1.2

Pk-yritysten taloudellisen suorituskyvyn seurannan tehostamiseksi ETSK kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen toiminnan.

4.1.3

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Lisäksi kyseiset yritykset kuuluvat valtioiden tärkeimpiin tulonlähteisiin (verot, alv jne.) ja tarjoavat huomattavalle väestönosalle — erityisesti kaikkein aktiivisimmille ja innovatiivisimmille ryhmille, jotka vievät taloutta eteenpäin — mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti ja sosiaalisesti. Ne ovat myös olennainen osa sellaista markkinataloudelle suotuisaa taloudellista taustarakennetta, jolle on tunnusomaista joustavuus, innovaatio ja dynaamisuus ja josta versovat tulevaisuuden suuret yritykset erityisesti monimutkaiseen teknologiaan perustuvilla uusilla talousaloilla.

4.2.1

Kun korostetaan kilpailukyvyn merkitystä, todetaan tarve parantaa kilpailukykyä kestävästi avoimessa ja maailmanlaajuisessa taloudessa lisäämällä uuden tekniikan käyttöä, tehostamalla ammatillista koulutusta, pätevöittämällä henkilöstöä ja parantamalla tuottavuutta. Laadun (tavaroiden, palvelujen, sääntelyn, hallintotavan, työllisyyden, sosiaalisten suhteiden ja ympäristön laadun) käsite on strategiassa keskeinen.

4.2.2

Talouden vakauden turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi säilytettävä suhdannekierron ajan keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset tavoitteensa tai toteutettava kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Tässä suhteessa jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Jäsenvaltioiden, joiden vaihtotaseen alijäämä on epävakaalla pohjalla, olisi pyrittävä korjaamaan tilannetta toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät ulkoista kilpailukykyä ja myös alijäämän korjaamista finanssipolitiikan avulla. Tällaiset toimet ovat minimivaatimus Euroopan väestön ikääntymisen vuoksi.

4.2.3

ETSK katsoo, että vain talouspolitiikan ja erityisesti makrotalouspolitiikan perusteellisella uudelleensuuntaamisella voidaan poistaa unionin sisäiset, kestävän ja pitkällä aikavälillä tapahtuvan suhdanteiden paranemisen tiellä olevat esteet. EU:n on tukeuduttava omiin sisäisiin voimavaroihinsa saadakseen Euroopan talouden takaisin kasvu-uralle ja kohti täystyöllisyyttä. Makrotalouspolitiikan on oltava tasapainoista, ja sille on asetettava samat tavoitteet kuin Lissabonin strategialle: etenkin täystyöllisyys, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä kestävän kehityksen todellisten velvoitteiden huomioiminen, kuten Göteborgin huippukokouksen päätelmissä todetaan.

4.2.4

ETSK muistuttaa, että rahapolitiikan tavoitteena tulisi olla hintatason vakauden, talouskasvun ja työllisyyden välisen tasapainon saavuttaminen. Sen vuoksi olisi tarkoituksenmukaista kehottaa EKP:ta asettamaan ”laaja-alainen” vakaustavoite; se ei koskisi hintavakautta, vaan myös kasvun, täystyöllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vakautta (5). Tuloksiin pääsemiseksi on tärkeää, että jäsenvaltioiden talousarviot ovat EKP:n politiikkojen mukaisia ja että niissä kunnioitetaan vakaus- ja kasvusopimusta.

4.2.5

Lisäksi ETSK huomauttaa, että yritystoimintaan liittyvät palvelut, jotka ovat osa pk-yrityksiä, ovat erityisen tärkeitä Lissabonin strategian onnistumiselle ja EU:n kilpailukyvylle. Aihetta käsittelevän komission tiedonannon (6) mukaisesti ETSK korostaa tarvetta luoda sääntelyympäristö, jossa pk-yritykset pystyvät täyttämään ne yhteiskunnalliset vaatimukset, joita niille asetetaan.

4.2.6

ETSK on tyytyväinen teollisuuspolitiikan yhtenäistä lähestymistapaa koskevan komission tiedonannon laajaan analyysiin tuotantoteollisuuden 27 sektorin tarpeellisista tukitoimista, mutta korostaa, että politiikan varsinainen toteuttaminen on koordinoitava jäsenvaltioiden kanssa (7).

4.3.1

ETSK kannattaa varauksetta komission hiljattain tekemää ehdotusta, jonka tavoitteena on vähentää yritysten hallinnollista rasitusta 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä (9). Tämän ansiosta EU:n bkt voi nousta 1,5 prosenttia. ETSK kehottaa komissiota esittämään selkeän strategian koko sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi, jotta lupaukset eivät jäisi täyttämättä (10).

4.3.2

Hallinnollisen rasituksen keventäminen voi edistää talouden dynaamisuutta. Lainsäädännöllisten ja sääntelyyn liittyvien velvoitteiden keventäminen edellyttää alue- ja paikallisviranomaisilta, kansallisilta viranomaisilta ja Euroopan unionilta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Sääntelyn olisi oltava hyvin suunniteltua ja suhteellista.

4.3.3

ETSK kannattaa komission sääntelyn parantamista koskevassa strategisessa katsauksessaan (11) tekemää ehdotusta perustaa (yritysten) vaikutustenarvioinneista vastaava lautakunta, jonka on määrä parantaa vaikutustenarvioinnin laatua ja tehostaa sitä. Sen toiminta-alaa ei kuitenkaan pidä rajoittaa pelkkään koordinointiin, vaan sen tulisi pohtia myös pk-yrityksiä koskevien toimien laatua ja analysoida säännösehdotusten taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Jäsenvaltioiden ja yhteisön tason uudet säännökset on tutkittava, jotta voidaan selvittää niiden vaikutukset pk-yrityksiin.

4.3.4

Uuden tai tarkistettavan lainsäädännön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitava huolellisesti, jotta voitaisiin tunnistaa mahdollisuudet tehdä kompromisseja ja saavuttaa synergiaa eri poliittisten tavoitteiden välillä. Lisäksi olemassa olevaa sääntelyä arvioidaan yksinkertaistamisen ja sen kilpailukykyyn kohdistuvan vaikutuksen kannalta. Kaikissa komission tekemissä säännös- ja lainsäädäntöehdotuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yrityksiin kohdistuvien vaikutusten riippumattomiin arviointeihin, mukaan luettuna pienyrityksiä koskevat erityistavoitteet. Parhaillaan kehitetään yhteistä lähestymistapaa uuden ja olemassa olevan lainsäädännön hallinnollisten kustannusten mittaamiseksi. ”Pienet ensin” -periaatteen tulisi olla ohjenuorana tarkistettaessa olemassa olevaa ja suunniteltaessa uutta lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon pk-yritysten erityistarpeet.

4.3.5

ETSK huomauttaa, että parannukset ovat erityisen tärkeitä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), joilla on tavallisesti käytettävissään ainoastaan rajallisia resursseja yhteisön ja kansallisen lainsäädännön edellyttämää hallintoa varten.

4.3.6

On ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot panevat kaikki direktiivit korkealuokkaisten säädösten avulla ajoissa täytäntöön. Jäsenvaltioiden viranomaiset, aluehallinto ja lainsäätäjät on saatava käynnistämään oma projektinsa lainsäädännön yksinkertaistamiseksi, mikäli EU:n lainsäädännön täytäntöön panemiseksi on turvauduttu lisäsäännösten laatimiseen.

4.3.7

Useimmat alueellisen, kansallisen ja Euroopan tason poliittiset päättäjät eivät tunne tarpeeksi pienyritysten todellisuutta ja niiden todellisia tarpeita. Pk-yrityksiä edustavien järjestöjen (12) osallistumismahdollisuuksien parantaminen kaikilla tasoilla on edellytys pk-yrityksiä koskevan politiikan laadun parantamiselle Euroopassa. Pienyrityksiä edustavien järjestöjen vahvistaminen on myös yksi pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa (2000) mainituista avaintekijöistä. Pk-yritysten edustusjärjestöjen tulisi osallistua tärkeänä sidosryhmänä päätöksentekoprosessiin kaikilla tasoilla.

4.3.8

ETSK tukee voimakkaasti pienyritysten eurooppalaista peruskirjaa, joka on osoittautunut hyväksi välineeksi seurata tavoitteissa edistymistä, yksilöidä pk-yrityksiä vaivaavat ongelmat ja saada jäsenvaltiot ryhtymään toimenpiteisiin yrittäjäpolitiikan koordinoinnin parantamiseksi kaikkialla Euroopassa. On tärkeää säilyttää ripeä tahti prosessissa, jonka päämääränä on, että Lissabonin toimintasuunnitelmaa koskeviin vuosikertomuksiin sisällytetään kertomus peruskirjan täytäntöönpanosta. Peruskirjaa on erittäin tärkeää ajantasaistaa ja täydentää jatkuvasti siten, että otetaan huomioon uudistettu Lissabonin strategia ja Euroopan unionin laajentumisprosessi.

4.4.1

Yrittäjyys on monitahoinen ilmiö, joka sisältää elementtejä aloitekyvystä, riskinottamisesta ja innovoinnista. Pienet ja uudet yritykset luovat innovaatioita, täyttävät markkinarakoja, luovat työllisyyttä ja lisäävät kilpailua edistäen näin talouden tehokkuutta.

4.4.2

Euroopan unioni kokonaisuutena ottaen kärsii vähäisestä varhaisvaiheen yritystoiminnasta. Viimeisimmässä GEM-raportissa (Global Entrepreneurship Monitor) yksikään EU:n jäsenvaltio ei sijoitu kymmenen parhaan maan joukkoon (14). Päin vastoin kahdeksan jäsenvaltiota sijoittuu kymmenen alhaisimman osallistumistason maan joukkoon (15).

4.4.3

Yrittäjyys on tärkeää koko yhteiskunnalle. Komitea ehdottaa, että vuosi 2009 julistettaisiin yrittäjyyden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jotta edistettäisiin ja lisättäisiin tietoisuutta yrittäjyysajattelusta sekä ymmärrettäisiin yrittäjyyden merkitys maan kokonaiskehitykselle. Komitea panee merkille, että monien keskeisten yhteisön ohjelmien väliarviointi tapahtuu vuonna 2010. Yleinen asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan on saatava myönteiseksi. Teemavuosi tarjoaisi myös mahdollisuuden vakiinnuttaa ja vahvistaa parhaiden käytänteiden nykyistä vaihtoa.

4.4.4

EU:ssa on erityisesti korkeakoulutuksen tasolla suuri tarve muuttaa koulutussuunnitelmia niin, että edistyksellistä yrittäjäkoulutusta sekä tiedonhallinnan, tieto- ja viestintätekniikan ja verkostoitumisen strategista merkitystä painotetaan entistä enemmän. Koulujen ja yliopistojen rooli on tärkeä tekijä pyrittäessä edistämään nuorten yrittäjähenkeä. On suositeltavaa, että esimerkiksi yrittäjät ja yrityksiä edustavat järjestöt osallistuvat aktiivisesti koulutukseen. Tiedotusvälineiden toiminta sekä kuva, jonka ne välittävät liiketoiminnasta, ovat tärkeitä.

4.4.5

Toimintalinjoja liikeyritysten perustamisen ja kehittämisen tukemiseksi tulisi vahvistaa. Niihin tulisi kuulua yrityksen perustamiseen kuluvan ajan ja perustamiskustannusten pienentäminen, riskipääoman saatavuuden parantaminen, yrittäjäkoulutusohjelmien lisääminen, julkisten palvelujen ja verkostojen käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä pienyritysten tukipalveluverkoston tiivistäminen. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä verotusjärjestelmien, säädösten, markkinoille pääsyn, terveyttämis- ja rakenneuudistusmenettelyjen sekä perintölainsäädännön uudistamiseksi. Konkurssia koskevissa asenteissa tarvitaan kulttuurin muutosta.

4.4.6

Varhaisen vaiheen rahoituksen saanti on ratkaisevan tärkeä kysymys. Belgiassa hallitus on käynnistänyt aloitteita, joiden tavoitteena on korjata oman pääoman puutetta. Esimerkkinä mainittakoon ARkimedes-rahasto. Siihen on kerätty 110 miljoonaa euroa Flanderin aluehallituksen takaamien osakkeiden tai obligaatioiden muodossa.

4.4.7

Yhtä tärkeää on tarjota tietoa ja liiketoiminnan tukipalveluita erityisesti nuorille yrittäjille. Flanderissa (Belgiassa) toimivat neuvontaohjelmat ovat osoittautuneet hyviksi.

4.4.8

Epäonnistumisen pelolla on voimakas negatiivinen vaikutus mahdollisiin yrityksen perustajiin. Itsenäisiä ammatinharjoittajia varten tulisi luoda asianmukainen sosiaalinen kehys. Itsenäisille ammatinharjoittajille tulisi myös antaa helpommin toinen mahdollisuus.

4.5.1

Yhtenäismarkkinoiden potentiaali pitäisi saada hyödynnetyksi. Euroopan unionin tulisi nyt voida hyötyä markkinoista, jotka ovat suuremmat kuin USA:n tai Kiinan markkinat, mutta

4.5.2

Euroopan unionin houkuttelevuus investointipaikkana riippuu sen markkinoiden koosta ja avoimuudesta sekä sen lainsäädännöstä ja infrastruktuurien laadusta. Investointien lisääminen tekee Euroopasta myös tuottavamman, sillä työvoiman tuottavuuden taso riippuu fyysiseen ja henkiseen pääomaan sekä infrastruktuureihin tehtävistä investoinneista.

4.5.3

Euroopan tuottajien kilpailu- ja selviytymiskyky sisämarkkinoilla on heidän kilpailuvalttinsa maailman markkinoilla. Tavaroiden sisämarkkinoiden toteutuksessa on onnistuttu suhteellisen hyvin, mutta palvelumarkkinat ovat edelleen oikeudellisesti tai tosiasiallisesti melko hajanaiset. Kasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä kilpailukyvyn lujittamiseksi palvelujen sisämarkkinoiden on toimittava moitteettomasti ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin periaatteita noudattaen. Tehokkuutta voitaisiin parantaa huomattavasti poistamalla verotukseen liittyvät esteet rajat ylittävän toiminnan tieltä ja jäljellä olevat työvoiman liikkuvuutta haittaavat esteet. Niin ikään rahoitusmarkkinoiden täydellinen integroituminen lisäisi tuotantoa ja työllisyyttä pääoman tehokkaamman kohdentamisen ja yritysrahoitukselle tarjoutuvien parempien olosuhteiden myötä.

4.5.4

Pk-yritysten osalta sisämarkkinat eivät vielä täysin ole toteutuneet, erityisesti palvelusektorilla. Suuri hallinnollinen taakka rajatylittävissä toimissa sekä epäsoveliaat eurooppalaiset standardit estävät pienyrityksiä hyötymästä suuremmista markkinoista.

4.5.5

Standardeilla on tärkeä osa markkinoille pääsyssä. Nykyisissä standardointimenettelyissä ei oteta riittävästi huomioon käsiteollisuuden ja pk-yritysten erityispiirteitä. Pienyritysten on voitava osallistua nykyistä paremmin eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien laatimiseen. Huolimatta komission voimakkaasta tuesta NORMAPME:n (17) kaltaisille rakenteille pk-yritysten hyväksi tarvitaan lisäponnistuksia. Erityisesti tämä pätee pieninä sarjoina valmistettaviin ja mittatilaustyönä tehtäviin tuotteisiin, alhaisempiin standardikustannuksiin, entistä tasapainoisempaan edustukseen teknisissä komiteoissa sekä sertifiointijärjestelmien yksinkertaistamiseen.

4.5.6

Julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä on edelleen huomattavasti parantamisen varaa. Parannuksissa voitaisiin kasvattaa julkisesti ilmoitettujen julkisten hankintojen osuutta. Erityisesti tulisi keskittyä pk-yritysten mahdollisuuksiin osallistua julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin. ETSK kannattaa sitä, että komissio laatii käsikirjan EU:n jäsenvaltioissa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa tällä alalla havaituista hyvistä käytänteistä, jotka ovat lisänneet pk-yritysten mahdollisuuksia päästä julkisten hankintojen markkinoille.

4.5.7

Euroopan pk-yrityksillä on vastassaan 27 erilaista verotusjärjestelmää, mikä aiheuttaa säännösten noudattamiselle kohtuuttomia kuluja ja luo vakavia esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle. Säännösten noudattamisesta koituvat kustannukset ovat pienyrityksille paljon korkeammat kuin suuryrityksille (18). Yksinkertaistaminen on tarpeen erityisesti pk-yritysten hyväksi.

4.6.1

Globalisoituneessa ja tietopohjaisessa taloudessa yritysten on jatkuvasti sopeuduttava muutoksiin. Menestyvät yrittäjät tarvitsevat enemmän kuin koskaan vankkaa tieto- ja taitopohjaa pystyäkseen vastaamaan kovenevaan kilpailuun ja voittamaan innovaatiokilpailun. Lisäksi teknologian kehitys edellyttää jatkuvaa uusien taitojen kehittämistä — erityisesti tietotekniikan alalla — ja vaatii sekä yrittäjiä että työntekijöitä päivittämään taitojaan (19).

4.6.2

Vuoden 2000 jälkeen koulutustavoitteita ja elinikäisen oppimisen strategioita on Euroopassa Lissabonin strategian ansiosta selvästi vahvistettu, mutta niissä tarvitaan yhä parannuksia, kuten todetaan vuonna 2006 julkaistussa arviointiraportissa, jossa tarkastellaan yhteisön tason työmarkkinaosapuolten (EAY, BusinessEurope, CEEP ja UEAPME) vuonna 2002 hyväksymiä yhteisiä toimintapuitteita ammattitaidon ja pätevyyden elinikäiseksi kehittämiseksi. Tässä yhteydessä yhteisön uuden integroidun elinikäisen oppimisen toimintaohjelman tulisi myös täysipainoisesti edistää tätä pyrkimystä, sillä sen virallisena tavoitteena on auttaa toteuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet, toisin sanoen kehittää Euroopan unionista edistyksellinen osaamisyhteiskunta, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja entistä laadukkaampia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.6.3

Kuten ETSK on aiheellisesti huomauttanut (20), ”eurooppalaiset koulutusohjelmat ovat tähän asti olleet niitä harvoja unionin toimia, jotka on suunnattu suoraan EU:n kansalaisille. Uuden ohjelman tavoitteena on siksi oltava yhtäältä osallistavan demokratian ihanteeseen sekä aktiivisiin kansalaisiin perustuvan demokraattisen kehityksen ja toisaalta työllisyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden edistäminen”. Koska ohjelmaan integroidaan myös tärkeimmät liikkuvuutta koskevat eurooppalaiset ohjelmat, eli oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville nuorille ja nuorille työntekijöille suunnattu Leonardo da Vinci sekä opiskelijoille suunnattu Erasmus, niiden tulisi olla helpommin käytettävissä yksilöiden liikkuvuuden edistämiseksi. Ulkomailla opiskelu ja työskentely paitsi rikastaa yksilön taitoja ja tietoja myös lisää ymmärtämystä Eurooppaa ja Euroopan kansalaisuutta kohtaan. Lisäksi se auttaa yksilöä olemaan aktiivinen ja ottamaan vastuuta omasta työllistettävyydestään työelämässä.

4.6.4

Lisäksi ”ETSK pitää erityisen tärkeänä, että pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua ohjelman menettelyihin.” Komitea ”— ehdottaa, että pk-yritysten ongelmien ratkaisemiseksi aletaan soveltaa erityistä lähestymistapaa yksinkertaistamalla asiaa koskevia menettelyjä, jotta pk-yritysten tehokas osallistuminen ohjelmiin olisi mahdollista.” Palveluvaltaisessa taloudessa yrityksen tärkein voimavara ovat sen henkilöresurssit. Jotta yritykset ja erityisesti pk-yritykset pystyisivät jatkuvasti panostamaan strategian pätevyyden kehittämiseksi, erityisesti niitä varten tulisi suunnitella tukialoitteita, joilla niitä autettaisiin investoimaan sellaiseen jatkuvaan koulutukseen kuin esimerkiksi räätälöity koulutustarjonta, taloudellinen tuki ja verokannustimet.

4.6.5

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeä väline pyrittäessä voittamaan taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Yksi sen pääsaavutuksista on työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ja muutosten ennakointi. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistää luottamuksen ilmapiirin syntymistä yrityksissä. Sen avulla voidaan myös tarjota pienyrityksille räätälöityjä ratkaisuja, mikäli prosessissa otetaan huomioon työympäristön ja työsuhteiden erityispiirteet ja -laatu sekä se erityistilanne, jossa käsiteollisuus ja pienyritykset toimivat ja kehittyvät.

4.7.1

Lissabonin toimintasuunnitelman tavoitteena on ollut nostaa tutkimukseen ja kehitykseen käytettävien määrärahojen osuus 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kaksi kolmasosaa rahoituksesta on määrä tulla yksityissektorilta. Tällä hetkellä yksityissektorin osuus on vain noin 56 prosenttia. Valitettavasti on todettava, että EU käyttää paljon pienemmän osan bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen kuin USA ja Japani (1,93 %; USA:ssa osuus on 2,59 % ja Japanissa 3,15 %). Lisäksi Kiina on vuoteen 2010 mennessä hyvää vauhtia pääsemässä samalle tasolle EU:n tutkimusmenojen osuuden kanssa. Tutkimus ja kehitys: vuonna 2002 yksityissektori käytti Yhdysvalloissa tutkimukseen 100 miljardia euroa enemmän kuin Euroopassa.

4.7.2

Tulevan Euroopan teknologiainstituutin (EIT:n), jonka tavoitteena on saavuttaa huippuosaamisaloilla korkein mahdollinen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation integraatio, tulisi erityisen painokkaasti tunnustaa pk-yritysten potentiaali ja hyödyntää sitä. Yliopistojen ja tutkimuskeskusten sekä yritysmaailman ja erityisesti pienyritysten välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Tutkijoita olisi kannustettava luomaan suhteita yritysmaailmaan. Teknologiakeskusten ja yrityshautomojen avulla tapahtuvien teknologiansiirtojen merkitystä ei voi aliarvioida. Innovoinnin tukipalvelujen tarjoajien, klustereiden ja verkostojen toiminnan jatkamista olisi tuettava myös uusissa tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtion tukea koskevissa yhteisön puitteissa. Eurooppalaisille tutkijoille tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia kaikissa EU:n 27:ssä jäsenvaltiossa. Tutkimustulosten entistä parempi edistäminen ja levittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa yritysten mahdollisuuksia saada kyseisiä tuloksia käyttöönsä ja lisätä siten niiden taloudellisia vaikutuksia.

4.7.3

Euroopan tulisi tarjota innovointihenkinen, harmonisoitu sääntely-ympäristö kaikkialla EU:ssa. Innovoinnin suojaamiseksi ja eurooppalaisten yritysten tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan uusia eurooppalaista yhteisöpatenttia koskevia aloitteita. Kyseiseen järjestelmään tulisi sisältyä alennetut maksut pk-yrityksiä varten sekä asianmukaiset vakuutusrakenteet patenttiriitojen ratkaisulle.

4.7.4

Komissio on viimeisimmissä tiedonannoissaan todennut tarpeen laajentaa innovaation määritelmää, jotta voitaisiin keskittyä pk-yrityksiin ja ottaa huomioon muut kuin tekniset innovaatiot kaikilla talouden sektoreilla. Tätä uutta lähestymistapaa on nyt sovellettava kaikilla politiikanaloilla, jotta se hyödyttäisi pienyrityksiä.

4.7.5

Pk-yritysten on tärkeää ajantasaistaa henkilöresurssejaan ja saada käyttöönsä akateemista työvoimaa tuotantoon ja innovointiin. Seitsemännessä puiteohjelmassa tulee antaa pk-yrityksille tukea edistyksellisen teknologisen tutkimuksen ja tuotantomenetelmien, mutta myös muiden pk-yritysten rakenteelle tärkeiden innovaatiomuotojen käyttöönottoon.

4.7.6

EU:n tasolla tarvittavien varojen on tarkoitus tulla pääasiassa yhteisöaloiteohjelmasta, tutkimuksen puiteohjelmasta, rakennerahastoista ja koulutusohjelmista. Politiikkojen ja resurssien koordinointi tulee olemaan vaikea ja arkaluontoinen tehtävä, erityisesti koska käytettävissä olevat EU:n taloudelliset resurssit ovat suhteellisen rajalliset suhteessa tarpeisiin ja vaatimuksiin. Innovatiivisten pk-yritysten, aloittavien yritysten ja omistajanvaihdosten yhteisrahoitukseen tarkoitettavien rakennerahastovarojen varmistamiseksi (esim. Euroopan investointirahaston, Jeremien tms. avulla) on jäsenvaltiotasolla toteutettava tarvittavat toimenpiteet sekä seurattava tarkasti menettelyn tehokkuutta ja saatavuutta.

4.7.7

Uusien ja kehittyneiden tuotantomenetelmien ja koneiden käyttöönottamiseksi erityisesti pk-yrityksissä ovat suotuisat lainajärjestelyt ensisijaisen tärkeitä. Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston olisi osallistuttava kiinteästi alakohtaisten ja monialaisten suunnitteluryhmien työskentelyyn.

4.7.8

Pk-yrityksiä tulisi ohjata ottamaan entistä enemmän käyttöön tieto- ja viestintäteknologiasovelluksia, jotka voivat alentaa niiden kustannuksia, lisätä tuottavuutta ja vahvistaa kilpailukykyä.

4.8.1

Eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että noin kolmannes eurooppalaisista yrittäjistä — joista pääosa perheyritysten omistajia — lopettaa yrityksensä seuraavien 10 vuoden kuluessa. On arvioitu, että tämä vaikuttaa noin 690 000:een yritykseen, jotka tarjoavat 2,8 miljoonaa työpaikkaa. Omistajanvaihdoksiin tulisi kannustaa hyvänä vaihtoehtona yrityksen perustamiselle.

4.8.2

Toisin kuin ennen yhä useammissa omistajanvaihdoksissa yritys siirtyy perheen ulkopuolelle, kolmansille osapuolille. Myös kiinnostus vakiintuneen yrityksen toiminnan jatkamista kohtaan on kasvussa sen sijaan, että perustettaisiin uusi yritys. Tutkimusten mukaan 96 prosenttia omistajanvaihdon kokeneista yrityksistä säilyy hengissä ensimmäiset viisi vuotta, kun osuus uusien yritysten kohdalla on 75 prosenttia.

4.8.3

Ensimmäisenä haasteena on perustaa foorumi, jolla helpotetaan yritysten mahdollisten myyjien ja ostajien kohtaamista. Tämän ”yritystorin” tulisi olla avoin, jotta mahdollisuus kontaktien syntymiseen ja olemassa olevien elinkelpoisten yritysten toiminnan jatkumiseen lisääntyy. On tärkeää, että palvelut ovat korkeatasoisia, mukaan lukien kontaktipalvelut, konsultointi ja luottamuksellisuus. Useimmissa EU:n jäsenmaissa on olemassa hallituksen järjestämiä tai hallituksen tukemia omistajanvaihdostietokantoja (22). Tällaisia aloitteita olisi kehitettävä EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.

4.9.1

Pk-yritysten ja erityisesti aloittavien yritysten, omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten ja innovatiivisten yritysten tulisi saada rahoitusta helpommin käyttöönsä, jotta ne voisivat täysipainoisesti hyödyntää potentiaaliaan sekä edistää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä Euroopassa. Riskinjakomallit, kuten keskinäiset ja julkiset takuujärjestelmät, ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi, ja niitä tulisi edelleen edistää sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

4.9.2

Pääoman saanti kohtuulliseen hintaan uusille yrityksille, pk-yrityksille ja nopeasti kasvaville yrityksille edellyttää korkotason ja riskipreemioidien pitämistä kohtuullisella tasolla, samoin kuin valtiontukijärjestelmien järkeistämistä.

4.9.3

Pk-yrityksiä edustavien järjestöjen neuvontaa pk-yrityksille tulisi vahvistaa ja tukea. On myös luotava rahoitusvälineitä, jotka soveltuvat pienyritysten tarpeisiin. ETSK kehottaa komissiota, Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa rahoittamaan pienyritysten innovaatiotoimintaa riskipääoma- ja takuujärjestelmien muodossa.

4.9.4

Pääomasijoittajat ja ”bisnesenkelit” ovat pk-yrityksille tärkeitä väyliä rahoituksen saamiseen. Yhtäältä pääomasijoittajien ja bisnesenkeleiden ja toisaalta (aloittavien) yrittäjien verkostoitumisen edistäminen on tärkeä keino pyrittäessä korjaamaan oman pääoman puutetta.

4.9.5

Takuujärjestelmät ovat osoittautuneet hyvin tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tukea pienyrityksiä. Ranskassa toimivalla Caisse Mutuelle de Garantie de la Mécaniquella (CMGM) on alalta yli 45 vuoden kokemus. Kassa tarjoaa pankkitakuut lähes koko sille lainasummalle (investointiluotto, omistajanvaihdos, pankkitakuu, käteisluotto), jonka ne myöntävät yrityksille. Yritykset rekisteröityvät sen pääoma- ja takuurahastoon. Järjestelmän avulla on mahdollista pienentää yrittäjiltä vaadittavia yksityisiä takuusummia ja saada käyttöön suurempia luottoja, samalla kun yrittäjälle tarjotaan turvaverkko pankkia vastaan. Jäsenvaltioita olisi kannustettava vaihtamaan tietoa hyvistä käytännöistä, jotka koskevat pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää niille tarkoitettua takuurahoitusta ja takuurahastoja.

4.10.1

EU:n on käytettävä hyväkseen mahdollisuudet, joita nopeasti kasvavien markkinoiden avautuminen Aasiassa (esim. Kiinassa ja Intiassa) tarjoaa. Samaan aikaan EU:n on pystyttävä hyödyntämään uutta kansainvälistä työnjakoa, varsinkin kun Kiina alkaa erikoistua yhä enemmän korkean lisäarvon tuotteisiin ja Intia on kehittymässä ulkoistamisen maailmanlaajuiseksi keskukseksi. ETSK korostaa, että EU:n yritysten markkinoille pääsyä koskevien edellytysten parantamiseksi olisi niin ikään omaksuttava yhteinen lähestymistapa kolmansiin maihin nähden.

4.10.2

Vaikka yhtenäismarkkinat ovat olleet olemassa jo yli 14 vuoden ajan, monet yritykset toimivat yhä pelkästään omassa maassaan. Kielimuurit, jäljellä olevat lainsäädännön ja sääntelyn erot sekä muita markkinoita koskevan tiedon puute ovat pääasialliset esteet. ETSK pitää tervetulleena lähellä yrittäjiä toimivien tukipalvelujen perustamista. Hyvänä esimerkkinä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva ”Passport to export”  (23). Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin tulisi myös edistää.

4.10.3

Tulisi myös kehittää asianmukaisia tukijärjestelmiä, joilla kannustettaisiin rajatylittäviin toimiin sekä EU:ssa että muilla markkinoilla.

4.10.4

ETSK korostaa, että kauppapolitiikkaa koskevissa komission asiakirjoissa (markkinoillepääsystrategia, suojakeinot, Global Europe) tulisi kiinnittää erityistä huomiota pk-yrityksiin.

Neuvoston puheenjohtajavaltion Ison-Britannian pyynnöstä laadittu valmisteleva lausunto aiheesta ”Parempi säädöskäytäntö”, esittelijä Daniel Retureau, EUVL C 24, 31.1.2006.

Oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”EU:n lainsäädännön soveltamisen ja noudattamisen valvonnan parantaminen”, esittelijä Joost van Iersel, EUVL C 24, 31.1.2006.

Lausunto aiheesta ”Yhteisön säännöstön päivittäminen ja yksinkertaistaminen”, (KOM(2003) 71 lopullinen), esittelijä Daniel Retureau, EUVL C 112, 30.4.2004.