Keskiviikko 18. kesäkuuta 2008
P6_TC1-COD(2007)0197

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. kesäkuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008 antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ║,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 10 päivänä tammikuuta 2007 antamassa tiedonannossa Energiapolitiikka Euroopalle ║ korostetaan tarvetta saattaa valmiiksi sähkön ja maakaasun sisämarkkinat. Sääntelykehyksen parantaminen yhteisön tasolla yksilöitiin yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta.

(2)

Komission päätöksellä 2003/796/EY (4) perustettiin sähkö- ja kaasualan riippumaton neuvoa-antava ryhmä eli Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmä (European Regulators Group for Electricity and Gas, ERGEG), jonka tehtävänä on helpottaa neuvonpitoa, koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten välillä sekä näiden elinten ja komission välillä sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden lujittamiseksi. Ryhmä koostuu niiden kansallisten sääntelyviranomaisten edustajista, jotka on perustettu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ║ 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (5) sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (6) mukaisesti.

(3)

ERGEG:n perustamisensa jälkeen tekemällä työllä on ollut myönteinen vaikutus sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Energia-alalla tunnustetaan kuitenkin laajasti ja ERGEG on itse ehdottanut, että kansallisten sääntelyviranomaisten välinen vapaaehtoinen yhteistyö olisi vastedes toteutettava yhteisön rakenteessa, jolla on selkeä toimivalta ja valtuudet tehdä sääntelypäätöksiä tietyissä tapauksissa.

(4)	Keväällä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti ║ komissiota ehdottamaan toimenpiteitä riippumattoman elimen luomiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä varten.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä ja poistettava rajat ylittävän sähkön ja kaasun kaupan esteet yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustamalla tätä varten energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (jäljempänä ”virasto”) sisällytetään yhteisöulottuvuus kansallisten sääntelyviranomaisten käytänteisiin ja lisätään yhdenvertaiseen kohteluun ja eurooppalaisten sähkön ja kaasun jakeluverkkojen yhtäläisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvien yhteisön periaatteiden tehokkuutta ja siten edistetään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Viraston avulla kansallisten sääntelyviranomaisten olisi myös voitava tehostaa yhteistyötään yhteisön tasolla ja osallistua yhdessä yhteisöön liittyvien tehtävien hoitamiseen.

(6)	Keskuselimen resurssitarpeita koskevan vaikutusarvioinnin pohjalta pääteltiin, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna riippumattomalla keskuselimellä on useita etuja pitkällä aikavälillä. ║

(7)

Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston ja sen jäsenten riippumattomuus kuluttajiin, julkisiin tai yksityisiin energian tuottajiin sekä siirto- ja jakeluverkonhaltijoihin nähden, ja varmistettava viraston toiminnan yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa , tekniset valmiudet ja sen kyky mukautua sääntelyä koskevaan kehitykseen ja toimia avoimesti ja tehokkaasti demokraattisen valvonnan alaisena .

(8)

Viraston olisi seurattava siirtoverkonhaltijoiden yhteistyötä sähkö- ja kaasusektoreilla sekä sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen tehtävien suorittamista. Viraston mukanaolo on keskeinen edellytys sille, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö tapahtuu tehokkaalla ja avoimella tavalla sisämarkkinoiden hyödyksi.

(9)	Viraston olisi järjestelmällisesti seurattava markkinoita markkinoiden vääristymien havaitsemiseksi ja tarvittaessa tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille, komissiolle ja kansallisille viranomaisille.

(10)

On tarkoituksenmukaista luoda yhtenäiset puitteet, joiden rajoissa kansalliset sääntelyviranomaiset voivat osallistua ja tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi katettava sellaisen infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, mukaan lukien uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin sovellettavat poikkeukset sisämarkkinasäännöistä ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat uudet kaasuinfrastruktuurit.

(11)

Koska virastolla on yleisnäkemys kansallisista sääntelyviranomaisista ja muista tietolähteistä ja asiantuntijoista , sen olisi toimittava komission ja muiden EU:n toimielinten ja ainakin kahden jäsenvaltion kansallisten sääntelyviranomaisten neuvonantajana markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, joka on tehnyt suuntaviivojen vastaisen päätöksen, ei halua noudattaa viraston lausuntoja, suosituksia tai päätöksiä .

(12)	Viraston pitäisi myös voida antaa sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.

(13)	Viraston olisi tarvittaessa kuultava asianomaisia osapuolia ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksena ehdotetuista toimista, kuten verkkoa koskevista ohje- ja sääntöluonnoksista.

(14)	Viraston rakenteen olisi vastattava energia-alan sääntelyn erityistarpeita. Erityisesti on otettava kaikilta osin huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten erityisrooli ja varmistettava niiden riippumattomuus .

(15)	Johtokunnalla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi vahvistaa talousarvion, valvoa sen toteuttamista, laatia sisäiset säännöt, antaa varainhoitoa koskevat säännöt ja nimittää johtajan.

(16)

Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti , avoimesti, perustellusti ja ennen kaikkea riippumattomasti. ▐ Sääntelyviranomaisten riippumattomuus energian tuottajiin ja siirto- ja jakeluverkonhaltijoihin nähden on hyvän hallintotavan keskeinen periaate ja välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston ja sen jäsenten olisi siksi toimittava, kuten myös yhteisön tasolla ja kansallisella tasolla, riippumattomina kaupallisista eduista eturistiriitoja välttäen ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita tai suosituksia miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Sääntelyneuvoston olisi myös noudatettava yhteisön energia-, ympäristö-, sisämarkkina- ja kilpailulainsäädäntöä ja tiedotettava yhteisön toimielimille päätöksistään ja ehdotuksistaan.

(17)

Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa ensiksi valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä. Valituslautakunnan päätökseen olisi voitava hakea muutosta yhteisöjen tuomioistuimelta.

(18)

Viraston rahoituksen olisi tultava pääasiassa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, palkkioista ja ▐ rahoitusosuuksista. Resurssien, jotka sääntelyviranomaiset ovat asettaneet yhteisesti käyttöön yhteistyötään varten Euroopan tasolla, olisi oltava jatkossa viraston käytössä. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi sovellettava tukiin, joita maksetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tulisi vastata tilintarkastuksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (7) 91 artiklan mukaisesti.

(19)

Viraston perustamisen jälkeen budjettivallan käyttäjä aloittaa viraston talousarvion jatkuvan arvioinnin suhteessa viraston työmäärään ja tuloksiin. Tämän arvioinnin perusteella olisi määriteltävä, ovatko käytössä olevat inhimilliset ja taloudelliset resurssit riittävät. Budjettivallan käyttäjän olisi varmistettava, että toiminta on mahdollisimman tehokasta.

(20)

Virastolla tulisi olla erittäin pätevä henkilöstö. Viraston olisi erityisesti hyödynnettävä komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten ║ virastoon tilapäisesti siirtämän henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja ║ yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Johtokunta vahvistaa tarvittavat soveltamissäännöt ja komissio hyväksyy ne.

(21)	Viraston olisi sovellettava yleisiä sääntöjä, jotka koskevat yhteisön toimielinten asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi. Johtokunnan olisi vahvistettava käytännön toimenpiteet kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen suojaamiseksi.

(22)	Kolmansien maiden olisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti voitava osallistua viraston työhön.

(23)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään, ja sen jälkeen kolmen vuoden välein arviointikertomus sen erityistehtävistä ja saavutetuista tuloksista ja liitettävä kertomukseen tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli kansallisten sääntelyviranomaisten osallistumista ja yhteistyötä yhteisön tasolla, vaan ne voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten ║ vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(25)	Viraston olisi oltava täysin vastuullinen toiminnastaan Euroopan parlamentille,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe

Tällä asetuksella perustetaan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ”virasto”, jonka tarkoituksena on täydentää yhteisön tasolla direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla suorittamia sääntelytehtäviä ja tarvittaessa koordinoida näiden sääntelyviranomaisten toimintaa.

2 artikla

Oikeudellinen asema ja toimipaikka

1.   Virasto on yhteisön elin, jolla on oikeushenkilön asema.

2.   Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virastoa edustaa sen johtaja.

4.   Viraston toimipaikka on Brysselissä . Kunnes sen tilat ovat käytettävissä, se toimii komission tiloissa.

3 artikla

Kokoonpano

Virastoon kuuluu:

a)	johtokunta, jonka velvollisuudet määritellään 14 artiklassa;

b)	sääntelyneuvosto, jonka velvollisuudet määritellään 17 artiklassa;

c)	johtaja, jonka velvollisuudet määritellään 19 artiklassa; ja

d)	valituslautakunta, jonka velvollisuudet määritellään 21 artiklassa.

4 artikla

Viraston tehtävät

Edellä 1 artiklassa määritellyn tarkoituksensa mukaisesti virasto ▐

a)	antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia ja tekee päätöksiä, jotka koskevat kaikkia energian sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan liittyviä teknisiä kysymyksiä ;

b)	antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;

c)	antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;

d)	tekee ▐ päätöksiä 6–12 artiklassa mainituissa tapauksissa;

e)	luo puitteet kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyölle;

f)	seuraa, miten sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot toteuttavat tehtävänsä;

g)	luo taloudelliset ja tekniset edellytykset ja olosuhteet sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen laatimien ohjeiden ja sääntöjen kehittämiselle ja hyväksyy ne varmistaakseen energia-alan sisämarkkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan;

h)	luo todellisten kulujen arviointiin perustuvia siirtoverkonhaltijoiden keskinäisiä korvausjärjestelmiä koskevia menetelmiä ja maksuja;

i)	koordinoi alueellisista sähkö- tai kaasumarkkinoista vastaavien asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten toimintaa;

j)	edistää yhdessä komission kanssa energiamarkkinoihin liittyvää alueiden välistä yhteistyötä ja integroi alueellisia energiamarkkinoita sähkön sisämarkkinoihin;

k)	toteuttaa EU:n laajuiset julkiset kuulemiset e–h alakohtaan liittyvistä asioista.

5 artikla

Yleiset tehtävät

Virasto voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausunnon tai suosituksen kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.

6 artikla

Siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöhön liittyvät tehtävät

1.   Virasto antaa komissiolle lausunnon sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1228/2003 (8) 2 b artiklan 2 kohdan ║ ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä 28 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1775/2005 (9) 2 b artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Virasto seuraa sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisille verkostoille asetettujen tehtävien suorittamista siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklassa ║ ja ║ asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklassa säädetään.

3.   Virasto hyväksyy sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen 10-vuotiset investointisuunnitelmat asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 c artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 c artiklan mukaisesti ja varmistaa syrjimättömyyden, todellisen kilpailun sekä markkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan.

4.     Näiden 10-vuotisten investointisuunnitelmien on sisällettävä määräyksiä siirtymisestä älymittareihin ja -verkkoihin kymmenen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Virasto ja kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat siirtoverkonhaltijoiden edistymistä älymittarien ja -verkkojen kehittämisessä. Siksi virasto ja kansalliset sääntelyviranomaiset asettavat asteittaisen aikataulun, johon sisältyy loppuun saattamista koskeva määräaika.

Virasto huolehtii, että nämä toteutettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät, älymittarit ja -verkot mukaan lukien, edistävät energian sisämarkkinoiden kehittämistä eivätkä luo uusi teknisiä esteitä.

5.     Virasto laatii ja ottaa käyttöön ohjeet, joissa määritellään yksinkertaiset, selkeät ja objektiiviset periaatteet verkkosääntöjen harmonisoimiseksi noudattamalla asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 e artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 e artiklassa määriteltyä prosessia. Virasto ottaa käyttöön sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen kehittämät verkostoa koskevat ohjeluonnokset noudattamalla asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 f artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 f artiklassa määriteltyä menettelyä, ja valvoo niiden täytäntöönpanoa. Virasto voi antaa komissiolle suosituksen asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 f artiklan 7 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 f artiklan 7 kohdan mukaisesti.

6.     Virasto koordinoi EU:n ja kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoiden välistä viestintää.

7.   Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman tai 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnos ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa tai se ei ole yhteisön lainsäädännössä määritetyn energiapolitiikan mukainen , sen on annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto.

8.    Komissiolta siirrettyä toimivaltaa käyttäen ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 f artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 f artiklan 2 kohdan mukaisesti virasto voi tehdä täytäntöönpanopäätöksiä ja ehdottaa, että komissio määräisi sakkoja , jos se katsoo, että luonnosta tekniseksi säännöksi ei ole hyväksytty kohtuullisen ajan kuluessa tai että siirtoverkonhaltijat eivät ole panneet täytäntöön teknistä ▐ sääntöä.

9.   Virasto seuraa asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 i artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 i artiklassa tarkoitettua siirtoverkonhaltijoiden alueellista yhteistyötä.

10.     Virasto valvoo uuden rajat ylittävän kapasiteetin rakentamisen luvanmyöntämisprosessia ja varmistaa tämän prosessin joutuisuuden tehostetun alueellisen yhteistyön rajoissa.

11.     Virasto valvoo rajat ylittävää kapasiteettia koskevia siirtoverkonhaltijoiden laskelmia sekä verkkojen välisen yhteenliittämiskapasiteetin tosiasiallista (kokonais-) käyttöä ja ratkaisee ongelmia, jotka koskevat epäoikeudenmukaista, syrjivää tai tehotonta rajat ylittävää verkkoon pääsyä.

12.     Virasto voi määrätä tehokkaita seuraamuksia, jos rajat ylittävän kaupan esteitä ei poisteta.

13.     Virasto voi tehdä sitovia päätöksiä kaikista asioista, jotka koskevat sellaisiin yhdistettyihin siirtojärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä, joihin liittyy useampi kuin yksi jäsenvaltio, mikäli asiasta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole tehneet yhteistä sopimusta.

7 artikla

Kansallisiin sääntelyviranomaisiin liittyvät tehtävät

1.   Virasto tekee teknisiä kysymyksiä koskevat yksittäiset päätökset, jos näin määrätään direktiivin 2003/54/EY, direktiivin 2003/55/EY, asetuksen (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksen (EY) N:o 1775/2005 nojalla annetuissa suuntaviivoissa.

2.   Virasto voi työohjelmansa mukaisesti tai komission pyynnöstä antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.

3.   Virasto varmistaa yhteistyön kansallisten sääntelyviranomaisten välillä yhteisön ja alueellisella tasolla. Jos virasto katsoo, että kyseistä yhteistyötä varten tarvitaan sitovia sääntöjä, se antaa tarvittavat suositukset komissiolle.

4.   Viraston on annettava minkä tahansa sääntelyviranomaisen ▐ pyynnöstä lausunto siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 ja energiapolitiikkaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.

5.   Jos kansallinen sääntelyviranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua viraston lausuntoa neljän kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, viraston on ilmoitettava asiasta komissiolle ja kyseisen jäsenvaltion hallitukselle .

6.   Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Viraston on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ▐ pyynnön esittämisestä.

7.   Viraston on päätettävä vähintään kahta jäsenvaltiota yhdistävän infrastruktuurin sääntelyjärjestelmästä direktiivin 2003/54/EY 22 d artiklan 3 kohd an ja direktiivin 2003/55/EY 24 d artiklan 3 kohdan mukaisesti.

8.     Virasto valvoo sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehitystä ja erityisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pääsyä verkkoon varmistamalla pääsyä koskevien kansallisten sääntöjen positiivisen vertailun sekä helpottamalla verkkoon pääsyä muissa jäsenvaltioissa.

8 artikla

Muut tehtävät

1.   Virasto voi myöntää asetuksen (EY) N:o 1228/2003 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vapautuksia. Virasto voi myös myöntää direktiivin 2003/55/EY 22 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vapautuksia, jos kyseinen infrastruktuuri sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella.

Jos virasto ei tee päätöstä tämän artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämisestä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, komissio tekee päätöksen viraston puolesta.

2.   Viraston on ehdotettava riippumatonta verkonhaltijaa direktiivin 2003/54/EY 10 artiklan 4 kohdan ja direktiivin 2003/55/EY 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.     Virasto pyrkii edistämään Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 6 päivänä syyskuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY  (10) vahvistettujen Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen käytännön toteutusta.

Virasto ottaa erityisesti huomioon nämä suuntaviivat hyväksyessään 10-vuotiset investointisuunnitelmat 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.     Virasto huolehtii komission pyynnöstä määrätyistä lisätehtävistä, jotka liittyvät viraston tarkoitukseen.

9 artikla

Energian varastointi ja kriisinhallinta

1.     Vuosikertomuksensa julkaisemisen yhteydessä virasto arvioi Euroopan unionin varastointitarpeet niin suhdanteisiin kuin toimitusvarmuuteen liittyen ja antaa tuotanto- ja siirtoinfrastruktuuri-investointeja koskevia suuntaviivoja.

2.     Virasto koordinoi yhteisön tasolla kansallisia energiakriisinhallintamekanismeja.

3.     Virasto koordinoi EU:n ja kolmansien maiden operaattoreiden välistä viestintää.

10 artikla

Kuuleminen ja avoimuus

1.     Ennen toimien toteuttamista virasto kuulee virallisesti markkinoiden osapuolia, kuluttajia ja loppukäyttäjiä avoimella tavalla, erityisesti viraston niistä tehtävistä, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoiden yhteistyötä .

Virasto antaa tarvittaessa asianomaisille osapuolille kohtuullisen mahdollisuuden esittää huomautuksensa ehdotetuista toimista, ja se julkistaa kuulemismenettelyn tulokset.

2.     Virasto toimii erittäin avoimesti.

3.     Virasto varmistaa, että yleisölle ja kaikille asianomaisille osapuolille annetaan tarvittaessa puolueetonta ja luotettavaa tietoa, joka on helposti saatavissa, varsinkin jos on kyse viraston työn tuloksia koskevasta tiedosta.

4.     Virasto vahvistaa työjärjestyksessään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen avoimuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanon käytännön järjestelyt.

5.     Virasto julkaisee omilla internet-sivuillaan ainakin johtokunnan, sääntelyneuvoston ja valituslautakunnan kokousten esityslistat, tausta-asiakirjat ja pöytäkirjat.

11 artikla

Energia-alaa koskeva seuranta ja raportointi

1.     Virasto seuraa sähkö- ja kaasumarkkinoiden ja erityisesti sähkön ja kaasun vähittäishintojen kehitystä sekä direktiivien 2003/55/EY ja 2003/54/EY mukaisten kuluttajien oikeuksien noudattamista.

2.     Virasto julkaisee vuotuisen kertomuksen sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehityksestä sekä kuluttaja-asioista, jossa se kartoittaa mahdolliset jäljellä olevat esteet energia-alan sisämarkkinoiden täydelliselle toteutumiselle.

3.     Vuotuisen kertomuksensa julkaisemisen yhteydessä virasto voi antaa Euroopan parlamentille ja komissiolle lausunnon toimista, jotka voidaan toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettujen esteiden poistamiseksi.

12 artikla

Valvonta, täytäntöönpano ja seuraamukset

1.     Virasto voi komissiota kuultuaan määrätä taloudellisia seuraamuksia siirtoverkonhaltijoille, jotka eivät noudata 7 artiklaa tai jotka eivät toimita viraston tehtäviensä suorittamista varten pyytämiä tietoja. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.     Kansalliset sääntelyviranomaiset vastaavat yhteistyössä viraston kanssa sen varmistamisesta, että siirtoverkonhaltijat noudattavat tämän asetuksen säännöksistä johtuvia velvollisuuksiaan.

3.     Kun tämän artiklan nojalla määrätään seuraamuksia, viranomaisen on julkaistava asiassa mukana olleiden siirtoverkonhaltijoiden nimet sekä määrättyjen taloudellisten seuraamusten määrät ja perusteet.

13 artikla

Johtokunta

1.   Johtokunta koostuu kuudesta jäsenestä. Komissio , neuvosto ja Euroopan parlamentti nimittävät kukin kaksi jäsentä. Johtokunnan jäsen ei voi samalla olla Euroopan parlamentin jäsen. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

2.   Johtokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy joka tapauksessa silloin, kun heidän jäsenyytensä johtokunnassa päättyy.

3.   Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Sääntelyneuvoston puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä sääntelyneuvoston jäsen ja viraston johtaja osallistuvat asian käsittelyyn ilman äänioikeutta . Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.

4.   Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä , ellei tässä asetuksessa tai viraston perussäännössä toisin säädetä .

5.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt ja erityisesti ehdot, joiden mukaisesti jäsen voi toimia toisen jäsenen nimissä, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt.

6.     Johtokunnan jäsenet sitoutuvat hoitamaan tehtäväänsä riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Tätä varten he tekevät vuosittain sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan kirjalliset ilmoitukset, joissa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset julkistetaan.

7.     Johtokunta toteuttaa tehtävänsä riippumattomasti, puolueettomasti ja yleisen edun mukaisesti, eikä se saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään kansalliselta tai alueelliselta hallitukselta.

8.     Johtokunnan jäsen ei voi samalla olla sääntelyneuvoston jäsen.

9.     Johtokunta voidaan erottaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin päätöksellä. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä ehdottomalla enemmistöllä.

14 artikla

Johtokunnan tehtävät

1.   Johtokunta nimittää ▐ johtajan 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti sääntelyneuvoston hyväksynnän saatuaan ja Euroopan parlamentin äänestettyä ehdokkaan hyväksymisestä .

▐

2.   Johtokunta nimittää valituslautakunnan jäsenet 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Johtokunta vahvistaa ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää sen jälkeen, kun se on kuullut Euroopan parlamenttia ja komissiota ja saanut sääntelyneuvoston hyväksynnän 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, viraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Työohjelman vahvistaminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn , ja työohjelma julkistetaan.

4.   Johtokunta käyttää talousarviota koskevia toimivaltuuksiaan 23–26 artiklan mukaisesti.

5.   Johtokunta päättää komission suostumuksen saatuaan kaikkien muista lähteistä yhteisössä tulevien testamenttilahjoitusten, lahjoitusten ja tukien hyväksymisestä.

6.   Johtokunnalla on , yhteistyössä sääntelyneuvoston kanssa, johtajaan nähden kurinpidollinen toimivalta.

7.     Euroopan parlamentti voi kutsua kenet tahansa johtokunnan jäsenistä antamaan lausuntonsa parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

8.   Johtokunta vahvistaa tarvittaessa viraston henkilöstöpolitiikan 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti

9.   Johtokunta vahvistaa 32 artiklan mukaisesti erityiset säännökset, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua viraston asiakirjoihin.

10.   Johtokunta vahvistaa 19 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen sekä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen kertomuksen sähkö- ja kaasumarkkinoiden kehityksestä. Virasto toimittaa vuotuiset kertomukset viimeistään 15 päivänä huhtikuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle , alueiden komitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Viraston toimintaa koskevassa kertomuksessa on oltava erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna. Mainitut kuusi yhteisön toimielintä joko myöntävät virastolle vastuuvapauden tai epäävät siltä vastuuvapauden unionin energia-, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikan toteuttamisesta.

11.   Johtokunta vahvistaa työjärjestyksensä.

15 artikla

Johtokunnan kertomus

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtokuntaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta.

16 artikla

Sääntelyneuvosto

1.   Sääntelyneuvosto koostuu direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa tarkoitettujen sääntelyviranomaisten johtajista tai heidän edustajistaan , joita on yksi jäsenvaltiota kohden, ja komission edustajasta, jolla ei ole äänivaltaa. Sääntelyneuvostossa saa olla ainoastaan yksi edustaja kunkin jäsenvaltion kansallisesta sääntelyvirastosta. Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen vastuulla on varajäsenen nimeäminen kansallisen sääntelyviranomaisen nykyisen henkilöstön keskuudesta.

2.   Sääntelyneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy joka tapauksessa silloin, kun heidän jäsenyytensä sääntelyneuvostossa päättyy.

3.   Sääntelyneuvosto tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä tai varajäsenellä on yksi ääni.

4.   Sääntelyneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt, erityisesti valtakirjalla äänestämistä koskevat ehdot, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt. Työjärjestyksessä voidaan säätää erityisistä työmenetelmistä alueellista yhteistyötä koskevien aloitteiden yhteydessä esiin nousevien kysymysten käsittelyä varten.

5.   Sääntelyneuvoston on sille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan toimittava riippumattomasti, eikä se saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään jäsenvaltion hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta.

6.   Virasto huolehtii sääntelyneuvoston sihteeristötehtävistä.

7.     Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vaatia sääntelyneuvoston puheenjohtajaa raportoimaan tehtäviensä ja velvoitteidensa suorittamisesta.

17 artikla

Sääntelyneuvoston tehtävät

1.   Sääntelyneuvosto antaa ▐ johtajalle hyväksyntänsä ennen 5–11 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, suositusten ja päätösten vahvistamista 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti . Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa. Johtajan on noudatettava sääntelyneuvoston päätöksiä tehtäviään suorittaessaan, ja sääntelyneuvoston on oltava viraston ainut päätöksentekoelin energiamarkkinoiden sääntelyyn liittyvissä asioissa.

2.   Sääntelyneuvosto antaa hyväksyntänsä henkilölle , jota esitetään nimitettäväksi johtajaksi 14 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sääntelyneuvosto tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

3.   Sääntelyneuvosto hyväksyy 14 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä 25 artiklan 1 kohtaan perustuvan talousarvioesityksen puitteissa viraston seuraavan vuoden työohjelman ja esittää sen ennen syyskuun 1 päivää johtokunnan vahvistettavaksi.

4.   Sääntelyneuvosto hyväksyy vuosikertomuksessa olevan sääntelytoimintaa koskevan erillisen osan, josta säädetään 14 artiklan 10 kohdassa ja 19 artiklan 9 kohdassa.

5.     Euroopan parlamentti voi kutsua kenet tahansa sääntelyneuvoston jäsenistä antamaan lausuntonsa parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

18 artikla

Johtaja

1.   Virastoa johtaa sen johtaja, joka hoitaa tehtäväänsä sääntelyneuvoston tekemien päätösten mukaisesti . Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, johtokunnan ja sääntelyneuvoston toimivaltaa.

2.   Johtokunta nimittää johtajan sääntelyneuvoston hyväksynnällä ansioiden, pätevyyden ja energia-alaan liittyvän kokemuksen perusteella komission julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas kutsutaan ennen nimittämistä ▐ antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin , ja Euroopan parlamentti äänestää ehdokkaan hyväksymisestä .

3.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti

a)	johtajan tehtävänhoitoa;

b)	viraston tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina.

4.   Johtokunta voi komission ehdotuksesta ja kuultuaan sääntelyneuvostoa, jonka lausunto otetaan huomioon kaikin mahdollisin tavoin, ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.

5.   Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti äänestää johtajan toimikauden jatkamisen hyväksymisestä.

6.   Jos toimikautta ei jatketa, johtaja jatkaa tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti.

7.   Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan ▐ päätöksellä ja sääntelyneuvoston hyväksynnällä . Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

8.    Edellä 14 artiklan 10 kohdassa säädetyn vaatimuksen lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtajaa raportoimaan tehtäviensä suorittamisesta.

19 artikla

Johtajan tehtävät

1.   Johtaja vastaa viraston edustamisesta ja johtamisesta.

2.   Johtaja valmistelee johtokunnat työt. Hän osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

3.   Johtajan on vahvistettava sääntelyneuvoston suostumuksella 5–11 artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset.

4.   Johtaja huolehtii viraston vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta sääntelyneuvoston ohjaamana ja johtokunnan valvonnassa.

5.     Euroopan parlamentti voi kutsua johtajan antamaan lausuntonsa parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.   Johtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen viraston tämän asetuksen säännösten mukaisen toiminnan.

7.   Johtaja laatii vuosittain viraston työohjelmaluonnoksen seuraavalle vuodelle ja toimittaa sen sääntelyneuvostolle , Euroopan parlamentille ja komissiolle ennen kyseisen vuoden kesäkuun 30 päivää. Euroopan parlamentti laatii suosituksia työohjelmaa varten.

8.   Johtaja laatii ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista 30 artiklan mukaisesti ja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta 26 artiklan mukaisesti.

9.   Johtaja laatii joka vuosi vuosikertomusluonnoksen, jossa on viraston sääntelytoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa.

10.   Johtajalla on viraston henkilöstöön nähden 30 artiklan 3 kohdan mukaiset valtuudet.

20 artikla

Valituslautakunta

1.   Valituslautakunta koostuu kuudesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä, jotka on valittu kansallisten sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten tai muiden kansallisten tai yhteisön elinten nykyisistä tai entisistä korkeassa asemassa olevista työntekijöistä, joilla on asiaankuuluva energia-alan kokemus. Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa. Valituslautakunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Valituslautakunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan.

2.   Johtokunta nimeää valituslautakunnan jäsenet julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission esityksestä ja kuultuaan sääntelyneuvostoa. Johtokunnan valitsemat ehdokkaat antavat ennen nimittämistään lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaavat sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.   Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita tehtäväänsä uudelleen. Valituslautakunnan jäsenet ovat päätöksenteossaan riippumattomia eivätkä heitä sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa, sen johtokunnassa tai sen sääntelyneuvostossa. Valituslautakunnan jäsen voidaan vapauttaa tehtävistään hänen toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja asiassa tekee päätöksen johtokunta sääntelyneuvostoa kuultuaan.

4.   Valituslautakunnan jäsen ei voi osallistua valituskäsittelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.

5.   Jos valituslautakunnan jäsen jostain 4 kohdassa mainitusta tai muusta syystä katsoo, ettei jokin valituslautakunnan jäsen voi osallistua valituskäsittelyyn, hänen on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle. Valituskäsittelyn osapuoli voi jäävätä valituslautakunnan jäsenen 4 kohdassa mainituista syistä tai jos tätä epäillään puolueellisuudesta. Jääväysperusteena ei voi olla jäsenen kansallisuus eikä jääväystä voida hyväksyä, jos menettelyn osapuoli on jo toteuttanut menettelyyn liittyvän toimen, vaikka jääväysperuste on ollut hänen tiedossaan.

6.   Valituslautakunta päättää ilman asianomaista jäsentä, miten 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä. Valituslautakuntaan otetaan kyseisen jäsenen tilalle tämän ratkaisun tekoa varten hänen sijaisensa, jollei sijainen ole samalla tavoin esteellinen. Jos näin on, puheenjohtaja nimeää sijaisen muista varajäsenistä.

7.     Euroopan parlamentti voi kutsua kenet tahansa valituslautakunnan jäsenistä antamaan lausuntonsa parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

21 artikla

Muutoksenhaku

1.   Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat hakea muutosta 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2.   Valitus ja sen perusteet on toimitettava virastolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona virasto on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian kahden kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyllä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta. Valituslautakunta voi kuitenkin tilanteen arvioituaan päättää lykätä riitautetun päätöksen soveltamista.

4.   Jos valitus voidaan ottaa käsiteltäväksi, valituslautakunta tutkii, onko sille perusteita. Se kehottaa valituskäsittelyn osapuolia aina tarvittaessa esittämään tietyssä määräajassa huomautuksensa valituslautakunnalta tai muilta valituskäsittelyn osapuolilta vastaanotetuista tiedoksiannoista. Valituskäsittelyn osapuolilla on oikeus esittää huomautuksensa suullisesti.

5.   Valituslautakunta voi joko käyttää viraston toimivaltaa tämän artiklan mukaisin ehdoin tai siirtää asian viraston toimivaltaisen elimen hoidettavaksi. Valituslautakunnan tekemä päätös on mainittua elintä sitova.

6.   Valituslautakunta vahvistaa työjärjestyksensä.

22 artikla

Asian saattaminen yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.   Valituslautakunnan tai, jos ei ole mahdollisuutta hakea muutosta valituslautakunnalta, viraston tekemästä päätöksestä voi valittaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen perustamissopimuksen 230 artiklan mukaisesti.

2.   Jos virasto laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan panna vireille yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.

3.   Viraston on toteutettava toimenpiteet, joita yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tai yhteisöjen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano edellyttää.

23 artikla

Viraston talousarvio

1.   Viraston tulot muodostuvat erityisesti:

a)	Euroopan unionin yleisen talousarvion (pääluokka ”Komissio”) asianmukaisiin kohtiin sisältyvästä yhteisön tuesta Euroopan parlamentin ja neuvoston (jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”) päätöksen ja toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan mukaisesti ;

b)	virastolle 24 artiklan nojalla suoritetuista maksuista;

c)	kunkin jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen maksamasta rahoitustuesta;

d)	mistä tahansa ehdotetuista vaihtoehtoisista rahoitusmenetelmistä, kuten esimerkiksi sähkö- ja kaasuvirroista perittävistä maksuista; sekä

e)	mahdollisista 14 artiklan 5 kohdassa mainituista testamenttilahjoituksista, lahjoituksista ja tuista.

Sääntelyneuvosto päättää […]  (11) mennessä kunkin jäsenvaltion c alakohdan mukaisen rahoitusosuuden määrästä.

2.   Viraston menot kattavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

3.   Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.   Viraston kaikista tuloista ja menoista tehdään kutakin varainhoitovuotta varten ennakkoarviot, jotka otetaan sen talousarvioon. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

24 artikla

Maksut

1.   Virastolle on maksettava maksu 8 artiklan 1 kohdan mukaisen vapautuspäätöksen hakemisesta tai siltä pyydetyistä sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisia verkostoja koskevista määrätyistä tai erityisistä neuvoista, suosituksista, päätöksistä tai seurantatehtävistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuden vahvistaa komissio.

25 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Johtaja laatii kunkin vuoden helmikuun 15 päivään mennessä alustavan talousarvioesityksen, joka käsittää seuraavan varainhoitovuoden suunnitellut toimintakulut ja työohjelman ja toimittaa tämän alustavan esityksen sekä alustavan henkilöstötaulukon johtokunnalle. Johtokunta laatii vuosittain johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Johtokunta toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Johtajan laatima luonnos on ennen ennakkoarvion vahvistamista toimitettava sääntelyneuvostolle, joka voi antaa siitä perustellun lausunnon.

2.   Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä ║.

3.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen tarpeellisiksi katsomansa arviot henkilöstötaulukkoon liittyvistä kustannuksista ja tukimäärästä, joihin osoitetaan rahoitus yleisestä budjetista perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

4.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

5.   Johtokunta laatii viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa.

6.   Johtokunta ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Johtokunta ilmoittaa asiasta myös komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa virastolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon hankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, virasto voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

26 artikla

Talousarvion toteutus ja valvonta

1.   Johtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa viraston talousarvion.

2.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Viraston tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi tämän jälkeen yhteisöjen toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (12) 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastus-tuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, johtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

5.   Johtokunta antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja yhteisöjen tuomioistuimelle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta varainhoitovuoden päättymisen jälkeen.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa 15 päivään lokakuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Johtaja toimittaa tämän vastineen myös johtokunnalle ja komissiolle.

9.   Johtaja toimittaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan vastuuvapauden myöntämiseksi talousarvion toteuttamisesta kyseiseltä varainhoitovuodelta.

10.   Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

27 artikla

Varainhoitosäännöt

Johtokunta vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa ║ asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, mikäli se on välttämätöntä viraston toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

28 artikla

Petostentorjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (13) säännöksiä.

2.   Viraston on liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (14) ja annettava välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikan päällä viraston varojen edunsaajien luona ja näiden varojen jakamisesta vastaavan henkilöstön luona.

29 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

30 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja ║ yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Johtokunta antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

3.   Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaan.

4.   Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan poikkeustapauksissa kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.

31 artikla

Viraston vastuu

1.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. ║ Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.

2.   Viraston työntekijöiden henkilökohtaista taloudellista ja kurinpidollista vastuuta virastoa kohtaan säännellään viraston henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

32 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.   Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (15).

2.   Johtokunnan on hyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3.   Viraston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa esitetyin edellytyksin tai nostaa kanne ║ yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa esitetyin edellytyksin.

33 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Maat, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, voivat osallistua viraston toimintaan, jos ne tekevät tästä etukäteen sopimuksen yhteisön kanssa. Mainittujen sopimusten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa viraston toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus kyseisten maiden osalta sekä niiden osallistumista koskevat säännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännöt.

34 artikla

Kielijärjestelyt

1.   Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 (16) säännöksiä.

2.   Johtokunta päättää viraston sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

35 artikla

Arviointi

1.   Komissio tekee arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa. Kyseisen arvioinnin perustana on oltava laaja-alainen kuuleminen.

2.   Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka kolmas vuosi.

36 artikla

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Edellä olevia 5–12 artiklaa sovelletaan … (17).

---

(1)   EUVL C 211, 19.8.2008, s. 23.

(2)   EUVL C 172, 5.7.2008, s. 55.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. kesäkuuta 2008.

(4)  EUVL L 296, 14.11.2003, s. 34.

(5)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37.

(6)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.

(7)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(8)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 1.

(9)  EUVL L 289, 3.11.2005, s. 1.

(10)   EUVL L 262, 22.9.2006, s. 1.

(11)   12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(12)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(13)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(15)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(16)   EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58.

(17)  18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.