(1)

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota viipymättä konsolidoimaan säädöstekstit yhteisön hallinnollisista tutkimuksista. Konsolidoinnilla on tarkoitus tehostaa Euroopan petostentorjuntaviraston (jäljempänä ”virasto”) toimintaa ja selkiyttää sen tehtävän oikeudellisia puitteita.

(2)

On syytä varmistaa, että viraston henkilöstö voi suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomasti. Tätä varten henkilöstöhallintoa olisi mukautettava vastaamaan viraston toiminnallisia tarpeita, erityisesti siten, että pyritään parempaan tasapainoon väliaikaisen henkilöstön ja pysyvän henkilöstön välillä.

(3)

Koska kaikilla komission ja muiden Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen toimielinten ja elinten (jäljempänä ”toimielimet”) yksiköillä on vastuu yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja koska ennaltaehkäisynäkökohdat ovat tärkeitä unionin politiikan määrittelyssä tällä alalla, petosten ja lahjonnan torjunta mukaan lukien, viraston tehtäväkenttä olisi ulotettava koskemaan myös näitä näkökohtia. Euroopan tason lainsäädännöllisten ja hallinnollisten toimenpiteiden suunnittelun olisi perustuttava viraston käytännön toimintaan kyseisellä alalla.

(4)

Ottaen huomioon yhteisön laajennettujen määrärahojen suuruuden ulkoisen avun alalla, viraston kyseisellä alalla suorittamien tutkimusten määrän sekä tutkimustarpeita varten tehtävän kansainvälisen yhteistyön, olisi luotava oikeusperusta, jonka nojalla komissio voi varmistaa, että kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset ja kansainväliset järjestöt edesauttavat viraston tehtävien suorittamista.

(5)

Olisi laadittava selkeät säännöt, joilla vahvistetaan, että ensisijainen toimivalta sisäisten tutkimusten tekemiseen on ║ virastolla, ja otetaan samalla käyttöön järjestelmät, jotka mahdollistavat sen, että toimielimet ja elimet voivat ryhtyä nopeasti tutkimaan tapauksia, joihin virasto päättää olla puuttumatta.

(6)

Olisi selvennettävä, että viraston tutkimusten aloittamista säätelee tarkoituksenmukaisuusperiaate, jonka mukaan virasto voi olla aloittamatta tutkimusta, jos kyseessä on vähäpätöinen tapaus tai tapaus, joka ei kuulu viraston vuosittain vahvistamiin tutkimuksen painopistealueisiin. Tällaisissa tapauksissa asian käsittelyn olisi kuuluttava sisäisten tutkimusten osalta toimielimille ja ulkoisten tutkimusten osalta toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kussakin jäsenvaltiossa sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(7)

Virastolle sen tehtäviin liittyen toimitettavien tietojen oikeellisuus on tarkistettava mahdollisimman nopeasti. Siksi olisi varmistettava, että toimielimet ja elimet antavat virastolle välittömän ja automaattisen pääsyn yhteisön varojen hallinnointia koskeviin tietokantoihin sekä kaikkiin muihin oleellisiin tietokantoihin ja tietoihin.

(8)

On tarpeen vahvistaa viraston täsmälliset velvollisuudet ilmoittaa hyvissä ajoin toimielimille ja elimille vireillä olevista tutkimuksista, jos tutkituissa teoissa on osallisena niiden jäsen, johtohenkilö, virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva työntekijä tai jos ne voivat johtaa hallinnollisiin toimenpiteisiin unionin etujen suojaamiseksi.

(9)

Viraston tutkintatoimien tehostamiseksi ja toimielinten laatimien viraston toimintaa koskevien arviointien, erityisesti huhtikuussa 2003 laaditun komission arviointikertomuksen ja viraston hallintoa koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 1/2005 (3) perusteella olisi selvennettävä eräitä näkökohtia ja parannettava tiettyjä toimenpiteitä, joihin virasto voi ryhtyä tutkimuksia suorittaessaan. Viraston olisi sisäisten tutkimusten yhteydessä ja yhteisön varoja koskeviin sopimuksiin liittyvien petostapausten yhteydessä voitava tehdä komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (4) säädettyjä tarkastuksia ja todentamisia sekä saatava ulkoisten tutkimusten yhteydessä käyttöönsä ║ toimielinten ja elinten hallussa olevia tietoja.

(10)

Viraston käytännön toiminta riippuu suuresti jäsenvaltioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Jäsenvaltioiden on aiheellista ilmoittaa virastoa varten ne toimivaltaiset viranomaisensa, jotka voivat tarjota viraston henkilöstöön kuuluville näiden työssään tarvitsemaa apua, erityisesti tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei ole perustanut erikoistunutta yksikköä, jonka tehtävänä on koordinoida kansallisesti yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjuntaa.

(11)

Petostentorjunnan toiminnallisten, lainsäädännöllisten ja hallinnollisten puitteiden parantamiseksi viraston on saatava tietoa tutkimustulostensa seurannasta. Jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, toimielimille ja elimille sekä kolmansien maiden viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille olisi siten komission välityksellä asetettava velvollisuus toimittaa virastolle säännöllisesti kertomus edistymisestä viraston loppukertomukseen liittyvissä jatkotoimissa.

(12)

Koska on ensiarvoisen tärkeää tehostaa viraston, Euroopan poliisiviraston (Europol) ja Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikön (Eurojust) välistä yhteistyötä, on tarpeen luoda oikeusperusta, jonka nojalla virasto voi tehdä sopimuksia mainittujen laitosten kanssa. Eurojustin, viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimivallan korostamiseksi viraston olisi tapauksissa, jotka voivat johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, ilmoitettava Eurojustille, jos on aihetta epäillä laitonta toimintaa, joka vahingoittaa Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja, jossa on kyse vakavasta rikoksesta ja joka koskee vähintään kahta jäsenvaltiota.

(13)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen kodifioida tässä asetuksessa viraston sisäisten ja ulkoisten tutkimusten yhteydessä sovellettavat perustavanlaatuiset menettelylliset oikeusturvatakeet . Tämä ei kuitenkaan estä tarvittaessa soveltamasta laajempaa suojaa perussopimusten sääntöjen, Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä ”henkilöstösäännöt”) määräysten tai sovellettavien kansallisten säännösten perusteella.

(14)

Menettelyllisiä oikeusturvatakeita ja tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden laillisia oikeuksia olisi noudatettava ja sovellettava siten, että kohtelu on tältä osin tasapuolista viraston toteuttamissa erityyppisissä tutkimuksissa.

(15)

Jotta voidaan varmistaa viraston mahdollisimman avoin toiminta ja erityisesti tutkimusmenettelyä sääntelevät periaatteet, asianomaisten henkilöiden lailliset oikeudet sekä menettelylliset oikeusturvatakeet, tietosuojasäännökset, viraston toiminnan tiettyihin näkökohtiin liittyvien tietojen toimittamista koskeva politiikka, tutkimusasiakirjojen laillisuuden valvonta sekä asianomaisten henkilöiden käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot, olisi luotava oikeusperusta, jonka nojalla virasto voi ottaa käyttöön OLAFin tutkimuksia koskevat menettelysäännöt. Menettelysäännöt olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(16)

Menettelyllisten oikeusturvatakeiden noudattamisen varmistamiseksi koko tutkimuksen ajan on tarpeen huolehtia viraston sisäisestä laillisuuden valvonnasta. Laillisuuden valvonta on tarpeen erityisesti ennen tutkimuksen aloittamista ja päättämistä sekä aina ennen kuin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan tietoja. Sen suorittamisen olisi kuuluttava oikeusalan asiantuntijoille, jotka voivat toimia tuomarinvirassa jossakin jäsenvaltiossa ja jotka ovat viraston palveluksessa. Pääjohtajan olisi pyydettävä kyseisiltä asiantuntijoilta lausunto myös viraston tutkimuksista ja toiminnasta vastaavan johtokunnan (jäljempänä ”johtokunta”) puitteissa.

(17)

Tutkinnan kohteena olevien henkilöiden oikeussuojan vahvistamiseksi ja rajoittamatta ║ henkilöstösääntöjen 90 a artiklan soveltamista ja Euroopan yhteisöjen tuomiostuimelle perustamissopimuksessa myönnettyä toimivaltaa, osalliseksi epäillyllä henkilöllä olisi tutkimuksen loppuvaiheessa oltava oikeus saada tutustua loppukertomuksen päätelmiin ja suosituksiin ▐.

(18)

Avoimuuden parantamiseksi on tarpeen varmistaa, että vihjeenantajille tiedotetaan asianmukaisesti viraston alustavasta päätöksestä aloittaa tai olla aloittamatta tutkimusta kyseisten tietojen pohjalta sekä, jos vihjeenantaja sitä nimenomaisesti pyytää, viraston toteuttaman toimen lopputuloksesta.

(19)

(20)

Käytännön toimista saadun kokemuksen perusteella näyttää aiheelliselta antaa viraston pääjohtajalle mahdollisuus siirtää tiettyjä tehtäviään yhden tai useamman viraston työntekijän hoidettaviksi kirjallisella valtuutuksella, jossa määritellään tehtävien siirtämisen edellytykset ja rajoitukset.

(21)

Tutkimusten kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksien kunnioittaminen olisi varmistettava kaikissa tilanteissa ja erityisesti tietoja toimitettaessa. Viraston tiedotuspolitiikan perusperiaatteita olisi täsmennettävä. Viraston tutkimuksia koskevien tietojen toimittamisen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle joko kahdenvälisesti tai osana neuvottelumenettelyä olisi tapahduttava noudattaen tutkimusten luottamuksellisuutta, asianomaisten henkilöiden laillisia oikeuksia sekä tarvittaessa oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä. On aiheellista luoda oikeusperusta, jonka nojalla virasto voi tehdä asianomaisten toimielinten kanssa tietojen toimittamista koskevia sopimuksia. Pääjohtajan olisi huolehdittava siitä, että kaikessa tietojen välittämisessä yleisölle noudatetaan neutraaliuden ja puolueettomuuden periaatteita. OLAFin tutkimuksia koskevissa menettelysäännöissä olisi täsmennettävä, mitä seuraamuksia aiheutuu tietojen luvattomasta levittämisestä.

(22)

On asianmukaista selkeyttää valvontakomitean roolia ja tarkistaa sen jäsenten nimittämisperusteita ja -menettelyä. Valintahetkellä ehdokkaiden olisi toimittava korkeassa oikeudellisessa tai tutkintatehtävässä taikka tällaiseen verrattavissa olevassa toimessa. Heidät olisi nimitettävä viiden vuoden toimikaudeksi, joka ei ole uusittavissa. Komitean asiantuntemuksen säilyttämiseksi osa jäsenistä olisi nimitettävä porrasteisesti .

(23)

On aiheellista laajentaa ja vahvistaa valtuutukseen perustuvia valvontakomitean tehtäviä ja varmistaa, että virasto voi suorittaa tutkimustehtävänsä riippumattomasti. Komitean olisi valvottava menettelyllisten oikeusturvatakeiden ja tutkimusten keston kehitystä. Sille olisi ilmoitettava yli 12 kuukautta kestävistä tutkimuksista, ja sen olisi annettava lausuntoja pääjohtajalle ja tarvittaessa toimielimille tutkimuksista, joita ei saada päätökseen 18 kuukaudessa. On aiheellista täsmentää, ettei valvontakomitea puutu vireillä olevien tutkimusten kulkuun.

(24)

On tarpeen arvioida petosten, lahjonnan ja Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjunnan oikeudellisia, institutionaalisia ja toiminnallisia puitteita. Tätä varten toimielimiä olisi kehotettava sopimaan yhteisesti toimistaan ja edistämään eurooppalaisen petostentorjuntastrategian keskeisten näkökohtien pohdintaa. On aiheellista ottaa käyttöön Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen neuvottelumenettely. Neuvottelussa olisi käsiteltävä viraston, jäsenvaltioiden ja yhteisöjen toimielinten kyseisellä alalla tekemän yhteistyön tiettyjä osa-alueita sekä suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, viraston tutkimuspolitiikkaa sekä valvontakomitean kertomuksia ja analyysejä. Viraston pääjohtajan ja valvontakomitean puheenjohtajan olisi osallistuttava neuvotteluun, joka järjestetään vähintään kerran vuodessa.

(25)

Jotta valvontakomitea voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti ja täysin riippumattomasti ja toiminta olisi tuloksellista, on olennaisen tärkeää, että virasto turvaa valvontakomitean sihteeristölle kaikki edellytykset työskennellä riippumattomana yksinomaan valvontakomitean puheenjohtajan ja sen jäsenten alaisuudessa.

(26)

Viraston pääjohtajan tehtävienhoidon täyden riippumattomuuden vahvistamiseksi pääjohtaja olisi nimitettävä viiden vuoden toimikaudeksi siten, että toimikausi voidaan uusia kerran. Valintahetkellä kunkin ehdokkaan olisi toimittava tai olisi oltava toiminut korkeassa oikeudellisessa virassa tai johtavassa tutkintavirassa, ja ehdokkaalla olisi oltava käytännön ammatillista kokemusta korkeista ja vastuullisista hallintotehtävistä vähintään 10 vuoden ajalta. Merkittävä osa ammatillisesta kokemuksesta olisi oltava hankittu kansallisen ja/tai yhteisön tason petostentorjunnan alalta. Nimittämismenettely olisi saatettava päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto nimeävät pääjohtajan yhteisellä sopimuksella, ja komissio nimittää hänet .

(27)

Tehtävien arkaluonteisuuden vuoksi on aiheellista säätää, että viraston pääjohtajan on henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaisesti ilmoitettava komissiolle, jos hän aikoo harjoittaa ammattitoimintaa toimikautensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa. Tiedon olisi sisällyttävä petostentorjuntaa koskevaan komission vuosikertomukseen.

(28)

(29)

Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava neljän vuoden kuluttua. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, johon sisältyy valvontakomitean lausunto. Arvioinnin perusteella tätä asetusta olisi voitava tarkistaa. Tätä asetusta olisi tarkistettava joka tapauksessa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen.

(30)

║Asetusta (EY) N:o 1073/1999 (5) olisi muutettava.

(31)

Tällä asetuksella viraston ulkoisiin tutkimuksiin liittyviä toimintatapoja selvennetään ja tehostetaan ainoastaan siltä osin kuin nykyisessä järjestelmässä on käytännössä ilmennyt oikeudellisia puutteita ja ainoastaan OLAFin tehostetulla toiminnalla voidaan taata ulkoisten tutkimusten luotettavuus ja tulosten saaminen jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön. Lisäksi menettelylliset oikeusturvatakeet on tarpeen ulottaa koskemaan ulkoisia tutkimuksia, jotta voidaan ottaa käyttöön kaikkia viraston suorittamia tutkimuksia koskevat yhtenäiset oikeudelliset puitteet. Tässä asetuksessa noudatetaan siten täysin perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet ja erityisesti sen 47 ja 48 artikla,

1)

Korvataan 1 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

” 1.     Tehostaakseen petosten, lahjonnan ja Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaa komission päätöksellä 1999/352/EY, EHTY, Euratom perustettu petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’virasto’, käyttää jäsenvaltioissa komissiolla yhteisön lainsäädännön nojalla olevia tutkintavaltuuksia ja kolmansissa maissa komissiolla voimassaolevien yhteistyötä ja vastavuoroista avunantoa koskevien sopimusten nojalla olevia tutkintavaltuuksia.

Petokset, lahjonta ja Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittava muu laiton toiminta, mukaan lukien väärinkäytökset, on määritelty yhteisön lainsäädännössä ja alan voimassa olevissa sopimusmääräyksissä.

2.     Virasto varmistaa komission jäsenvaltioille antaman avun tiiviin ja säännöllisen yhteistyön järjestämisessä niiden toimivaltaisten viranomaisten kesken niiden toiminnan yhteensovittamiseksi Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta. Virasto osallistuu sellaisten menetelmien aikaansaamiseen ja kehittämiseen, joilla ehkäistään ja torjutaan petoksia, lahjontaa ja Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa .”

2)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Ulkoiset tutkimukset

1.   Virasto käyttää komissiolle asetuksella (Euratom, EY) N:o 2185/96 siirrettyä toimivaltaa toteuttaa tarkastuksia ja todentamisia paikalla jäsenvaltioissa sekä voimassa olevien sopimusten mukaisesti kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Virasto toteuttaa tutkimustehtävänsä puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 1 kohdassa ja saman asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa alakohtaisissa säännöstöissä tarkoitettuja tarkastuksia ja todentamisia jäsenvaltioissa sekä voimassa olevien yhteistyötä ja vastavuoroista avunantoa koskevien sopimusten mukaisesti kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä .

2.   Avustussopimukseen tai -päätökseen taikka yhteisörahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän 1 artiklassa tarkoitetun petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi virasto voi tehdä asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tarkastuksia paikalla niihin talouden toimijoihin, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai epäsuorasti .

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että virasto harjoittaa tässä artiklassa tarkoitettua tutkimustehtävää. Niiden on tarjottava tukea virastolle paikalla suoritettavissa tarkastuksissa ja todentamisissa, jotka suoritetaan asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti ja jotka kohdistuvat talouden toimijoihin, joille on myönnetty yhteisön rahoitusta suoraan tai epäsuorasti.

3.   Ulkoisen tutkimuksen aikana virasto voi saada toimielinten ja elinten hallussaan pitämiä merkityksellisiä tietoja tutkinnan kohteena olevista seikoista, kun tietojen saaminen on ▐ välttämätöntä 1 artiklassa tarkoitetun petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi. Tätä varten sovelletaan 4 artiklan 2 ja 4 kohtaa.

4.   Jos virastolla on ennen tutkimuksen aloittamista hallussaan tietoja, joiden perusteella voidaan epäillä 1 artiklassa tarkoitettua petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, viraston pääjohtaja ▐ ilmoittaa niistä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka voivat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen soveltamista, ryhtyä asianmukaisiin jatkotoimiin ja tehdä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tutkimuksia, joihin viraston työntekijät voivat osallistua. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat viraston pääjohtajalle toteutetut jatkotoimet ja näiden tietojen perusteella saadut tulokset.

5.     Jos virasto päättää olla aloittamatta tutkimusta, se ilmoittaa Eurojustille sellaisten tietojen välittämisestä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden perusteella voidaan epäillä 1 artiklassa tarkoitettua petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, jossa on kyse vakavasta rikoksesta ja joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota. Virasto ilmoittaa Eurojustille myös, jos viraston tutkimus liittyy sen toimivaltaan, niiden välisissä yhteistyösopimuksissa sovittujen järjestelyjen mukaisesti .”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Viraston yhteistyö Eurojustin, Europolin ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa

Virasto voi sille tässä asetuksessa myönnettyä toimivaltaa käyttäessään tehdä yhteistyösopimuksia Eurojustin ja Europolin kanssa. Sopimusten tavoitteena on selventää kunkin elimen toimivaltaa ja määritellä niiden yhteistyö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen puitteissa.

Virasto voi myös tehdä yhteistyötä ja vastavuoroista avunantoa koskevia sopimuksia muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa .”

4)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Tutkimusten aloittaminen

1.   Virasto voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävän vakavia epäilyksiä 1 artiklassa tarkoitetuista petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Päätettäessä aloittaa tai olla aloittamatta tutkimus otetaan huomioon 11 a artiklan ja 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistetut viraston tutkintapolitiikan painopistealueet ja viraston tutkimuksia koskeva toimintasuunnitelma. Myös nimetön ilmianto voidaan ottaa huomioon, jos se antaa epäilylle riittävän vahvat perusteet .

2.     Viraston pääjohtaja päättää tutkimusten aloittamisesta viraston johtokuntaa kuultuaan ja tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettujen laillisuusvalvontaa koskevien säännösten mukaisesti.

3.   Viraston pääjohtaja päättää ulkoisten tutkimusten aloittamisesta omasta aloitteestaan taikka asianomaisen jäsenvaltion tai Euroopan yhteisöjen tai Euroopan unionin toimielinten pyynnöstä.

Viraston pääjohtaja päättää sisäisten tutkimusten aloittamisesta omasta aloitteestaan taikka sen Euroopan yhteisöjen tai Euroopan unionin toimielimen pyynnöstä, jossa tutkimus tehdään.

Sinä aikana, kun virasto suorittaa tämän asetuksen mukaista sisäistä tutkimusta, toimielimet ja elimet eivät aloita samoja tekoja koskevaa hallinnollista tutkimusta.

4.   Kun toimielin tai elin aikoo hallinnollisen toimivaltansa nojalla aloittaa tutkimuksen, se pyytää virastoa ilmoittamaan, onko kyseisistä teoista jo suoritettu sisäinen tutkimus. Virasto ilmoittaa pyyntöä seuraavien 15 työpäivän aikana 5 kohdan mukaisesti, onko tutkimus aloitettu tai aikooko virasto aloittaa tutkimuksen. Jos pyyntöön ei vastata, viraston katsotaan päättäneen olla aloittamatta sisäistä tutkimusta.

5.   Päätös aloittaa tai olla aloittamatta tutkimus tehdään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun virasto on vastaanottanut 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön. Siitä ilmoitetaan viipymättä pyynnön esittäneelle toimielimelle, elimelle tai jäsenvaltiolle. Päätös olla aloittamatta tutkimus on perusteltava.

Kun toimielimen tai elimen virkamies taikka muuhun henkilöstöön kuuluva työntekijä toimittaa virastolle tietoja petosta tai väärinkäytöstä koskevista epäilyksistä henkilöstösääntöjen 22 a artiklan tai muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vastaavien säännösten mukaisesti, virasto ilmoittaa päätöksestään aloittaa tai olla aloittamatta kyseisiä tekoja koskeva sisäinen tutkimus.

Ennen tutkimuksen aloittamista ja sen kuluessa toimielinten ja elinten on annettava virastolle välitön ja automaattinen pääsy yhteisön varojen hallinnointia koskeviin tietokantoihin sekä kaikkiin muihin oleellisiin tietokantoihin ja tietoihin, jotta virasto voi tarkistaa toimitettujen tietojen oikeellisuuden.

6.   Jos virasto päättää olla aloittamatta sisäistä tutkimusta tarkoituksenmukaisuussyistä tai tutkimustoimintansa painopistealueiden perusteella, se toimittaa saatavilla olevat tiedot viipymättä asianomaiselle toimielimelle tai elimelle, jotta tämä voi ryhtyä tarpeellisiin jatkotoimiin asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Virasto sopii tarvittaessa kyseisen toimielimen tai elimen kanssa asianmukaisista toimenpiteistä tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja pyytää tarvittaessa, että sille ilmoitetaan jatkotoimista.

Jos virasto päättää olla aloittamatta ulkoista tutkimusta tarkoituksenmukaisuussyistä tai tutkimustoimintansa painopistealueiden perusteella, sovelletaan 3 artiklan 4 kohtaa.”

6)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

7)

Korvataan 7 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

” 1.     Toimielinten ja elinten on toimitettava viipymättä virastolle kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai muuhun laittomaan toimintaan, joka vahingoittaa Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja.

2.     Toimielinten ja elinten sekä, jos se on kansallisen lain mukaan mahdollista, jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toimitettava virastolle kaikki niiden hallussa olevat, vireillä olevaan tutkimukseen liittyvät asiakirjat ja tiedot .”

8)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”7 a artikla

Menettelylliset oikeusturvatakeet

1.   Tutkimuksessaan virasto tutkii sekä asianomaista vastaan olevat ja häntä tukevat seikat. Tutkimukset suoritetaan objektiivisesti ja puolueettomasti noudattaen syyttömyysolettamaa ja menettelyllisiä oikeusturvatakeita, jotka esitetään 15 a artiklassa tarkoitetuissa OLAFin tutkimuksia koskevissa menettelysäännöissä .

2.   Jos tutkimuksessa ilmenee, että toimielimen tai elimen jäseneen, johtohenkilöön, virkamieheen tai muuhun henkilöstöön kuuluvaan työntekijään taikka talouden toimijaan voi kohdistua epäilyksiä, tälle on ilmoitettava asiasta, jollei siitä aiheudu haittaa tutkimukselle.

Ennen loppukertomuksen laadintaa tiettyä nimettyä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevia päätelmiä ║ ei saa tehdä tutkimuksessa ilman, että tälle on annettu tilaisuus antaa kirjallisesti tai viraston henkilöstöön kuuluvien kanssa järjestetyssä tapaamisessa huomautuksensa häntä tai sitä koskevista seikoista. Näistä seikoista on esitettävä yhteenveto asianomaiselle henkilölle kuultavaksi kutsumisen yhteydessä, ja tämän on annettava huomautuksensa viraston vahvistaman määräajan kuluessa. Tapaamisessa asianomaista voi avustaa tämän valitsema henkilö. Jokaisella osalliseksi epäillyllä henkilöllä on oikeus ilmaista itseään valitsemallaan yhteisön virallisella kielellä; yhteisön virkamiestä tai toimihenkilöä voidaan kuitenkin pyytää käyttämään yhteisön virallista kieltä, jota hän hallitsee perusteellisesti. Osalliseksi epäillyllä on oikeus olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä toteamiseen.

Jos tutkimus edellyttää ehdotonta salassapitoa tai kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvien tutkimusmenettelyjen aloittamista tutkimuksiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti , viraston pääjohtaja voi päättää lykätä velvoitetta pyytää huomautuksia osalliseksi epäillyltä henkilöltä 14 artiklan mukaisia laillisuusvalvontaa koskevia säännöksiä noudattaen . Sisäisessä tutkimuksessa viraston pääjohtaja tekee kyseisen päätöksen ilmoitettuaan siitä toimielimelle tai elimelle , jonka palveluksessa asianomainen henkilö on.

Toimielimet ja elimet päättävät tarvittaessa mahdollisten turvaamistoimenpiteiden tai hallinnollisten toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta ottaen asianmukaisesti huomioon tutkimuksen tehokkaan kulun sekä viraston antamat erityiset toimenpidesuositukset luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Toimielimet ja elimet ilmoittavat virastolle mahdollisimman pian päätöksestä toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla tai tarpeesta käynnistää täydentävä kurinpitomenettely asioissa, joissa niillä on henkilöstösääntöjen mukaan asianmukainen toimivalta. Täydentävä kurinpitomenettely voidaan käynnistää, kun virastoa on kuultu.

3.   Kun todistajaa tai 2 kohdassa tarkoitettua osalliseksi epäiltyä henkilöä pyydetään kuultavaksi, kutsu kuulemiseen on lähetettävä vähintään kymmenen työpäivää ennen. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää kuultavaksi pyydetyn henkilön nimenomaisella suostumuksella. Kutsuun on sisällytettävä erityisesti luettelo kuultavan henkilön oikeuksista. Virasto laatii kuulemisesta pöytäkirjan ja antaa kuullulle henkilölle tilaisuuden tutustua siihen ja joko hyväksyä sen tai esittää siihen huomautuksensa.

Jos kuulemisen aikana saadaan näyttöä asianomaisen henkilön osallisuudesta tutkimuksen kohteena oleviin tekoihin, sovelletaan välittömästi 2 kohdassa säädettyjä menettelysääntöjä.

4.   Tässä artiklassa säädettyjä menettelyllisiä oikeusturvatakeita sovelletaan rajoittamatta:

7 b artikla

Tiedot tutkimuksen päättämisestä ilman jatkotoimia

Jos tutkimuksen perusteella ei voida nostaa syytettä tutkittua toimielimen tai elimen jäsentä, johtohenkilöä, virkamiestä tai muuhun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää tai talouden toimijaa vastaan, asianomaista koskeva tutkimus on päätettävä ilman jatkotoimia viraston pääjohtajan päätöksellä, ja viimeksi mainittu ilmoittaa tästä kirjallisesti asianomaiselle kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekemisestä ja tarvittaessa tämän toimielimelle tai elimelle.

7 c artikla

Lähdesuoja

Jotta Euroopan veronmaksajille voidaan tarjota objektiivista tietoa ja varmistaa lehdistönvapaus, kaikkien tutkimuksessa osallisena olevien EU:n elinten on kunnioitettava lähdesuojaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti .”

9)

Korvataan 8 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Virasto noudattaa henkilötietojen suojaa koskevia yhteisön ja kansallisia säännöksiä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) säännöksiä.

4.   Viraston pääjohtaja huolehtii, että tämän artiklan säännöksiä ja perustamissopimuksen 287 artiklan määräyksiä noudatetaan.

10)

Lisätään ║artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Loppukertomuksen toimittaminen, kun tutkimus on saatettu loppuun

Ennen kuin loppukertomus toimitetaan asianomaisille toimielimille tai elimille taikka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, virasto toimittaa loppukertomuksen päätelmät ja suositukset sisäisen tai ulkoisen tutkimuksen kohteena oleviin tekoihin osalliseksi epäillylle henkilölle.

Viraston pääjohtaja voi päättää olla toimittamatta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan tapauksissa, joissa tutkimukseen liittyvistä syistä on noudatettava ehdotonta salassapitoa tai joissa on turvauduttava kansallisten oikeusviranomaisten toimivaltaan kuuluviin tutkintamenetelmiin tutkimuksiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti . Kun kyseessä on sisäinen tutkimus, viraston pääjohtaja tekee päätöksen ilmoitettuaan siitä asianmukaisesti toimielimelle tai elimelle , jonka palveluksessa asianomainen henkilö on.

Jos osalliseksi epäilty henkilö katsoo, että 6 artiklan 5 kohdassa ja 7 a artiklassa säädettyjä menettelyllisiä oikeusturvatakeita on laiminlyöty tavalla, joka voi vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin, hän voi 10 työpäivän kuluessa loppukertomuksen päätelmien vastaanottamisesta pyytää asiasta valvontakomitean lausuntoa 14 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti .”

11)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

12)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Tietojenvaihto viraston ja jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä

1.   Rajoittamatta tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 säännösten soveltamista virasto voi milloin tahansa toimittaa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ulkoisten tutkimusten yhteydessä saamiaan tietoja.

Viraston pääjohtaja päättää tietojen toimittamisesta viraston johtokuntaa kuultuaan ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laillisuuden valvonnan mukaisesti.

2.   Rajoittamatta 8 ja 9 artiklan soveltamista viraston pääjohtaja toimittaa asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille viraston sisäisten tutkimusten yhteydessä saadut tiedot seikoista, joissa on turvauduttava kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluviin tutkintamenettelyihin tai jotka voivat vakavuutensa perusteella johtaa kiireellisiin rikossyytteisiin. Tällaisissa tapauksissa viraston pääjohtaja ilmoittaa ennakolta asianomaiselle toimielimelle tai elimelle. Toimitettaviin tietoihin sisältyvät erityisesti osalliseksi epäillyn henkilön henkilöllisyys, yhteenveto todetuista seikoista, niiden alustava oikeudellinen arviointi ja mahdollinen taloudellinen vahinko.

Viraston pääjohtaja päättää tietojen toimittamisesta viraston johtokuntaa kuultuaan ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laillisuuden valvonnan mukaisesti.

Ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista ja siltä osin kuin se ei haittaa tutkimuksen kulkua , virasto antaa osalliseksi epäillylle henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi kaikista häntä koskevista seikoista 7 a artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3.   Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja erityisesti oikeusviranomaiset ilmoittavat, jollei kansallinen lainsäädäntö tätä estä, viraston johtajalle mahdollisimman nopeasti niille tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen jatkokäsittelystä.

4.     Viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä sekä niille toimitettujen tietojen perusteella suoritettuja tai toteutettuja toimia ja toimenpiteitä analysoidaan säännöllisesti 11 a artiklassa säädetyn neuvottelumenettelyn puitteissa .”

13)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”10 a artikla

Tietojenvaihto viraston ja sellaisten asianomaisten toimielinten välillä, joilla on asiassa yleinen intressi

1.     Viraston pääjohtaja toimittaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston tutkimusten tuloksista noudattaen tutkimusten luottamuksellisuutta, asianomaisten henkilöiden laillisia oikeuksia sekä tarvittaessa oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä.

Pääjohtaja noudattaa toiminnassaan hänen tehtävälleen ominaista riippumattomuusperiaatetta.

2.     Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio ja tilintarkastustuomioistuin huolehtivat viraston tutkimusten luottamuksellisuuden, asianomaisten henkilöiden laillisten oikeuksien sekä oikeuskäsittelyn tapauksessa kaikkien oikeuskäsittelyyn sovellettavien kansallisten säännösten noudattamisesta.

3.     Virasto ja asianomaiset toimielimet voivat tehdä sopimuksia kaikkien viraston tehtävän suorittamiseksi tarvittavien tietojen välittämisestä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen.

10 b artikla

Tiedottaminen yleisölle

Viraston pääjohtaja varmistaa, että yleisölle tiedottaminen tapahtuu neutraalilla ja puolueettomalla tavalla ja 10 a artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen.

Tämän asetuksen 15 a artiklassa tarkoitetussa OLAFin tutkimuksia koskevissa menettelysäännöissä esitetään säännöt viraston käytännön toimintaa koskevien tietojen luvattoman levittämisen estämiseksi sekä kurinpitoseuraamukset, joita sovelletaan luvattoman levittämisen tapauksessa 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti .”

14)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

15)

Lisätään ║ artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Neuvottelumenettely

1.     Otetaan käyttöön Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen neuvottelumenettely .

2.     Neuvottelumenettelyssä käsitellään seuraavia seikkoja:

3.     Neuvottelu järjestetään vähintään kerran vuodessa ja jonkin toimielimen pyynnöstä.

4.     Viraston pääjohtaja ja valvontakomitean puheenjohtaja osallistuvat neuvottelumenettelyyn. Tilintarkastustuomioistuimen, Eurojustin ja Europolin edustajat voidaan kutsua paikalle.

5.     Neuvottelua valmistellaan yhdessä tai useammassa teknisessä kokouksessa. Kokoukset kutsutaan koolle jonkin toimielimen tai viraston pyynnöstä.

6.     Neuvottelumenettely ei missään tapauksessa vaikuta tutkimusten kulkuun ja se toteutetaan noudattaen kaikin puolin pääjohtajan riippumattomuutta.

7.     Toimielimet ja elimet, virasto ja jäsenvaltiot ilmoittavat joka kerta neuvottelumenettelyyn osallistuville neuvottelumenettelyn päätelmien johdosta toteutetuista jatkotoimista .”

16)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Pääjohtaja

1.    Virastoa johtaa pääjohtaja, jonka komissio nimittää viiden vuoden toimikaudeksi; toimikausi voidaan uusia kerran .

Euroopan parlamentti ja neuvosto nimeävät pääjohtajan yhteisellä sopimuksella komission esittämän, kuusi ehdokasta käsittävän luettelon perusteella. Hakuilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Nimitys suoritetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt ehdokasluettelon. Nimittämismenettely ei voi kokonaisuudessaan kestää pidempään kuin yhdeksän kuukautta, ja se on aloitettava vähintään yhdeksän kuukautta ennen istuvan pääjohtajan toimikauden päättymistä, ja tämä jatkaa toimessaan uuden pääjohtajan toimikauden alkamiseen saakka.

Jos Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto ei vastusta pääjohtajan nimittämistä uudeksi toimikaudeksi vähintään yhdeksän kuukautta ennen hänen ensimmäisen toimikautensa päättymistä, komissio jatkaa pääjohtajan toimikautta. Toimikauden jatkamisen vastustaminen on perusteltava. Muutoin sovelletaan tämän kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyä nimittämismenettelyä.

2.     Viraston pääjohtaja valitaan sellaisten eri jäsenvaltioista tulevien ehdokkaiden joukosta, jotka toimivat tai ovat toimineet korkeissa oikeudellisissa viroissa tai johtavissa tutkintaviroissa ja joilla on käytännön ammatillista kokemusta korkeista ja vastuullisista hallintotehtävistä vähintään 10 vuoden ajalta. Merkittävä osa ammatillisesta kokemuksesta on oltava hankittu kansallisen ja/tai yhteisön tason petostentorjunnan alalta. Viraston pääjohtajalla on oltava perusteelliset tiedot unionin toimielinten toiminnasta, ja hänen on hallittava jokin toinen Euroopan unionin virallinen kieli. Hänen riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

3.     Täyttäessään ulkoisten tai sisäisten tutkimusten aloittamiseen ja toteuttamiseen ja tutkimusten johdosta laadittaviin lopullisiin tutkintakertomuksiin liittyviä tehtäviään pääjohtaja ei pyydä eikä ota ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä tai elimeltä. Jos pääjohtaja katsoo, että jokin komission toteuttama toimenpide vaarantaa hänen riippumattomuuttaan, hän antaa asian viipymättä tiedoksi valvontakomitealle lausuntoa varten ja päättää kanteen nostamisesta asianomaista toimielintä vastaan yhteisöjen tuomioistuimessa.

Pääjohtaja toimittaa 11 a artiklassa tarkoitetun neuvottelumenettelyn puitteissa säännöllisesti kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston tutkimusten tuloksista, niiden johdosta toteutetuista toimista ja ilmenneistä ongelmista ottaen huomioon tutkimusten luottamuksellisuuden ja kunnioittaen asianomaisten henkilöiden laillisia oikeuksia sekä noudattaen tarvittaessa oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä.

Nämä toimielimet huolehtivat viraston tutkimusten luottamuksellisuudesta ja että asianomaisten henkilöiden laillisia oikeuksia kunnioitetaan sekä tapauksessa, jossa oikeuskäsittely tulee kyseeseen, että noudatetaan kaikkia tällaiseen oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä.

4.   Ennen kuin komissio ryhtyy kurinpitotoimiin pääjohtajaa vastaan, se kuulee Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajien kanssa 11 a artiklassa säädetyn neuvottelumenettelyn puitteissa kokoontuvaa valvontakomiteaa.

Pääjohtajaa koskevista kurinpitotoimista on lisäksi tehtävä perusteltu päätös, joka annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä valvontakomitealle.

5.     Viraston pääjohtajan on henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaisesti ilmoitettava komissiolle, jos hän aikoo harjoittaa ammattitoimintaa toimikautensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa.

6.   Viraston pääjohtaja vahvistaa valvontakomitean lausunnon perusteella vuosittain viraston toimintasuunnitelman ja sen tutkintapolitiikan painopistealueet.

7.   Pääjohtaja voi laatimallaan kirjallisella valtuutuksella ja asettamiensa ehtojen ja rajoitusten mukaisesti siirtää 5 artiklan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 b artiklan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviään yhden tai useamman viraston työntekijän hoidettaviksi.”

17)

Lisätään 12 a artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Pääjohtajan väliintulo Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja kansallisissa tuomioistuimissa

Viraston pääjohtaja voi olla väliintulijana asioissa, jotka liittyvät viraston toimintaan ja jotka on viety Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti kansallisiin tuomioistuimiin.

Ennen väliintuloaan yhteisöjen tuomioistuimessa tai kansallisissa tuomioistuimissa viraston pääjohtaja pyytää valvontakomitealta lausunnon .”

18)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Rahoitus

Viraston määrärahat, joiden kokonaismäärä otetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion komission pääluokkaan sisältyvään erityiseen budjettikohtaan, eritellään kyseisen pääluokan liitteessä.

Viraston henkilöstötaulukko esitetään komission henkilöstötaulukon liitteessä.”

19)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Viraston tutkimusten laillisuuden valvonta

1.     Viraston tutkimusten laillisuuden valvonta koskee menettelyllisten oikeusturvatakeiden sekä viraston tutkimusten kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksien kunnioittamista.

2.     Laillisuuden valvontaa suoritetaan ennen tutkimuksen aloittamista ja ennen sen päättämisestä, ennen kuin 9 ja 10 artiklassa tarkoitetuille kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan tietoja sekä osana tutkimuksen ehdottoman luottamuksellisuuden arviointia.

3.     Tutkimusten laillisuuden valvonnan suorittavat viraston oikeusalan ja tutkimusmenettelyjen asiantuntijat, joilla on pätevyys tuomarinvirkaan jossakin jäsenvaltiossa. Heidän lausuntonsa liitetään loppukertomukseen.

4.     Laillisuuden valvontaa koskeva menettely esitetään 15 a artiklassa tarkoitetuissa OLAFin tutkimuksia koskevissa menettelysäännöissä .”

20)

Lisätään artikla seuraavasti:

”14 a artikla

Viraston tutkimusten kohteena olevien henkilöiden valitukset

1.     Jokainen tutkimuksen kohteena oleva henkilö voi esittää valvontakomitealle valituksen vedoten menettelyllisten oikeusturvatakeidensa ja perusoikeuksiensa loukkaamiseen tutkimuksen aikana. Valituksen vastaanotettuaan valvontakomitea toimittaa sen viipymättä neuvoa-antavalle tarkastajalle.

2.     Viraston pääjohtaja nimittää valvontakomitean ehdotuksesta neuvoa-antavan tarkastajan viiden vuoden toimikaudeksi, joka ei ole uusittavissa. Valvontakomitea tekee ehdotuksensa hakuilmoituksen perusteella laaditun ehdokasluettelon pohjalta.

3.     Neuvoa-antava tarkastaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti. Hän ei tehtäviään hoitaessaan pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään taholta. Hänellä ei saa olla virastossa muita kuin menettelyjen valvontaan liittyviä tehtäviä.

4.     Neuvoa-antava tarkastaja käsittelee myös vihjeenantajien valitukset, henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetut henkilöt mukaan lukien.

5.     Neuvoa-antava tarkastaja antaa lausuntonsa valvontakomitealle ja pääjohtajalle viimeistään 30 työpäivän kuluessa valituksen toimittamisesta hänelle.

6.     Neuvoa-antava tarkastaja tiedottaa määräajoin toiminnastaan valvontakomitealle. Hän toimittaa valvontakomitealle ja komissiolle säännöllisesti tilasto- ja analyysiraportteja valituksiin liittyvistä kysymyksistä .”

21)

Korvataan 15 artikla seuraavasti :

”15 artikla

Arviointikertomus

Komissio toimittaa (7)… neljäntenä vuonna tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta, johon liitetään valvontakomitean lausunto. Kertomuksessa ilmoitetaan, onko asetusta syytä muuttaa. Asetusta on joka tapauksessa tarkistettava Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen.

22)

Lisätään artiklat seuraavasti;

”15 a artikla

OLAFin tutkimuksia koskevat menettelysäännöt

1.     Virasto hyväksyy OLAFin tutkimuksia koskevat menettelysäännöt, joihin sisältyvät tässä asetuksessa vahvistetut oikeudelliset ja menettelyjä koskevat periaatteet. Niissä otetaan huomioon viraston käytännön toiminta.

2.     OLAFin tutkimuksia koskevissa menettelysäännöissä määritellään käytännöt, joita noudatetaan viraston valtuutuksen ja aseman, tutkimusmenettelyä koskevien yleisten periaatteiden, tutkimusmenettelyn eri vaiheiden, tärkeimpien tutkimustoimenpiteiden, asianomaisten henkilöiden laillisten oikeuksien, menettelyllisten oikeusturvatakeiden, tietosuojasäännösten, tietojen luovuttamista ja asiakirjoihin tutustumista koskevien säännösten, laillisuuden valvontaa koskevien säännösten sekä asianomaisten henkilöiden käytettävissä olevien muutoksenhakukeinojen toimeenpanossa.

3.     Ennen OLAFin tutkimuksia koskevien menettelysääntöjen hyväksymistä Euroopan parlamentilta, neuvostolta, komissiolta ja viraston valvontakomitealta pyydetään lausunto. Valvontakomitea varmistaa viraston riippumattomuuden menettelysääntöjen hyväksymismenettelyssä.

4.     OLAFin tutkimuksia koskevia menettelysääntöjä voidaan päivittää viraston pääjohtajan ehdotuksesta. Tällöin sovelletaan tämän artiklan mukaista hyväksymismenettelyä.

5.     Viraston hyväksymät OLAFin tutkimuksia koskevat menettelysäännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .”

▐