22.10.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 286/58


Torstai 17. joulukuuta 2009
Neuvoston muuttama esitys yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (kaikki pääluokat)

P7_TA(2009)0115

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2009 neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (kaikki pääluokat) (11902/2009 – C7-0127/2009 – 2009/2002(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2010 (SEC(2009)1133 – 14272/2009 – C7-0215/2009), nro 2/2010 (SEC(2009)1462 – 16328/2009 – C7-0292/2009) ja nro 3/2010 (SEC(2009)1635 – 16731/2009 – C7-0304/2009) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010

2010/C 286 E/15

Euroopan parlamentti, joka–

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan 9 kohdan,

ottaa huomioon Lissabonin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 2 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta ja erityisesti sen 3 ja 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 272 artiklan 1–6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan 1–6 kohdan ja 106 a artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom (1),

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) ja erityisesti sopimuksen I osassa määritellyn ja liitteessä I olevan monivuotisen rahoituskehyksen,

ottaa huomioon neuvoston 13. heinäkuuta 2009 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (C7–0127/2009),

ottaa huomioon esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka III – Komissio (C7-0127/2009), ja oikaisukirjelmästä nro 1/2010 (SEC(2009)1133 – 14272/2009 – C7-0215/2009) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman (4),

ottaa huomioon esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti, pääluokka II – Neuvosto, pääluokka IV – Tuomioistuin, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, pääluokka VII – Alueiden komitea, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (C7-0128/2009) 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman (5),

ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 2/2010 (SEC(2009)1462 – 16328/2009 – C7–0292/2009) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010,

ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 3/2010 (SEC(2009)1635 – 16731/2009 – C7–0304/2009) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (pääluokka II – Neuvosto),

ottaa huomioon parlamentin 22. lokakuuta 2009 hyväksymät tarkistukset ja muutosehdotukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi (6),

ottaa huomioon neuvoston 18. marraskuuta 2009 tekemät muutokset parlamentin hyväksymiin yleisen talousarvioesityksen tarkistuksiin ja muutosehdotuksiin,

ottaa huomioon 18. marraskuuta 2009 pidetyn talousarviota koskevan neuvottelukokouksen tulokset,

ottaa huomioon neuvoston lausuman tuloksista, joihin se on päätynyt käsitellessään parlamentin yleiseen talousarvioesitykseen tekemiä tarkistuksia ja muutosehdotuksia,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen 75 b–e artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0083/2009),

Talousarviota koskevan neuvottelukokouksen yleinen tulos

1.

muistuttaa vuoden 2010 talousarviota koskevista poliittisista painopisteistään, jotka se esitti ensimmäisen kerran 10. maaliskuuta 2009 antamissaan päätöslauselmissa vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (pääluokka III – Komissio sekä muut pääluokat) ja joita se sittemmin täsmensi 22. lokakuuta 2009 antamissaan päätöslauselmissa esityksestä yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (pääluokka III – Komissio sekä muut pääluokat); korostaa, että nämä periaatteet ohjasivat sen toimintaa neuvoston kanssa vuoden 2010 talousarviosta käydyissä neuvotteluissa ja sen arviota vuoden 2010 talousarviokehyksestä;

2.

pitää myönteisenä vuoden 2010 talousarviota ja erityisesti Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoittamista koskevaa yleistä sopimusta, johon päästiin 18. marraskuuta 2009 neuvoston kanssa järjestetyssä viimeisessä perinteisessä talousarviota koskevassa neuvottelukokouksessa ennen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantuloa; korostaa, että sen seurauksena kaikkien monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden enimmäismääriin jää vuoden 2010 talousarviossa erittäin vähäinen liikkumavara, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia, jos vuoden 2010 aikana ilmenee yllättäviä tarpeita, joiden vuoksi määrärahoja on lisättävä;

3.

muistuttaa, että budjettivallan käyttäjän on ollut pakko tarkistaa vuosien 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä ja toimielinten sopimusta useita kertoja vuoden 2007 jälkeen varmistaakseen, että talousarviomäärärahat riittävät niiden toimintalinjojen rahoittamiseen, joihin vuonna 2006 vahvistettu rahoituskehys ei tarjonnut riittävästi varoja tai joita kyseisessä rahoituskehyksessä ei voitu ennakoida;

4.

korostaa, että komission toukokuussa 2009 julkaiseman rahoitussuunnitelman mukaan varainhoitovuosiksi 2011–2013 jäävät liikkumavarat ovat erittäin vähäiset; korostaa, että tämä estää toimielimiä tekemästä uusia, järkeviä poliittisia aloitteita aloilla, jotka komission vastavalittu puheenjohtaja on ilmoittanut painopisteiksi ja joita ovat muiden muassa ilmastonmuutoksen torjunta ja EU 2020 -strategia; korostaa myös, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tiettyjä toimintalinjoja lujitetaan EU:n tasolla ja tämä edellyttää yhteisörahoituksen lisäämistä; kehottaa sen tähden uutta komissiota julkaisemaan mahdollisimman pian kertomuksen toimielinten sopimuksen toiminnasta kyseisen sopimuksen julistuksen 1 mukaisesti sekä mukauttamaan, arvioimaan ja tarkistamaan nykyistä vuosien 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä ja jatkamaan sen voimassaoloa vuosiin 2015–2016 saakka;

5.

muistuttaa, että komission olisi lisäksi käynnistettävä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskeva prosessi toimielinten sopimuksen julistuksen 3 mukaisesti aloittaakseen asianmukaisen julkisen ja avoimen keskustelun seuraavasta rahoituskehyksestä;

6.

pitää valitettavana, että neuvosto ei ollut halukas lisäämään nykyisten alaotsakkeeseen 1 a kuuluvien kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn ohjelmien rahoitusta tukeakseen vielä enemmän EU:n tarpeita meneillään olevan kriisin ratkaisemiseksi; katsoo, että tätä otsaketta olisi tarkasteltava perinpohjaisesti ja tarvittaessa sitä olisi tarkistettava sen varmistamiseksi, että se täyttää tulevina vuosina sille asetetut tavoitteet;

7.

muistuttaa tähän päätöslauselmaan liitetyistä yhteisistä lausumista; on ottanut ne huomioon valmistellessaan toisen käsittelyn tarkistuksiaan;

8.

asettaa maksusitoumusmäärärahojen lopullisen kokonaistason 141 452 827 822 euroon, mikä vastaa 1,2 prosenttia EU:n bruttokansantulosta; asettaa maksumäärärahojen kokonaistason 122 937 000 000 euroon, mikä vastaa 1,04 prosenttia EU:n bruttokansantulosta; toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärään jää näin vuonna 2010 merkittävä 11 220 000 000 euron liikkumavara;

9.

ottaa huomioon, että maksumäärärahojen taso ei auta kaventamaan maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välistä eroa; korostaa olevansa huolissaan siitä, mitä seurauksia tällä on tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2008 mukaan 155 miljardin euron tasolla olevan maksamatta olevien sitoumusten määrän (RAL) yleiseen kehitykseen, ja katsoo, että tämä kehitys on katkaistava tulevia talousarvioita silmällä pitäen;

10.

palauttaa mieleen neuvoston 10. heinäkuuta 2009 antaman lausuman, jossa se pyytää komissiota esittämään lisätalousarvion siinä tapauksessa, että vuoden 2010 talousarvion maksumäärärahat eivät riitä kattamaan menoja alaotsakkeessa 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeessa 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio), otsakkeessa 2 (Luonnonvarojen suojelu ja hallinta) ja otsakkeessa 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana);

11.

on pannut merkille parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä talousarvioesitykseen hyväksymien tarkistusten toteutettavuutta koskevan komission kirjeen; päättää luoda uusia budjettikohtia, jotka koskevat ilmastonmuutosta, pk-yrityksiä tukevaa aloitetta (”Small Business Act”) ja Euroopan unionin Itämeri-strategiaa; päätti ottaa osan komission huomautuksista huomioon talousarvion toisessa käsittelyssä; pitäytyi kuitenkin ensimmäisessä käsittelyssä tekemissään päätöksissä;

Euroopan talouden elvytyssuunnitelma

12.

painottaa, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen rahoitus oli painopistealue Euroopan parlamentille; muistuttaa muuttaneensa neuvoston talousarvioesitystä tässä hengessä pyrkien edistämään talouskasvua, kilpailukykyä, yhteenkuuluvuutta ja työpaikkojen turvaamista; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki elvytyssuunnitelman nojalla rahoitettavat hankkeet ovat täysin yhteensopivia EU:n ympäristölainsäädännön kanssa;

13.

panee tyytyväisenä merkille neuvoston kanssa tehdyn sopimuksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, joka on vuoden 2010 keskeinen tavoite, etenkin koska sopimus mahdollisti sen, että suunnitelman rahoituksen toinen vaihe vuonna 2010 saatettiin loppuun, ja vahvisti, että EU:n talousarvio on väline, joka auttaa selviämään meneillään olevasta talouskriisistä; korostaa, että parlamentin toimilla oli tarkoitus asettaa Euroopan kansalaiset etusijalle ja osoittaa, että Euroopan unioni ei ole ongelman aiheuttaja vaan toimii ongelman ratkaisemiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten sopimuksessa vahvistettujen välineiden käytön elvytyssuunnitelman rahoituksen varmistamiseksi ja erityisesti toimielinten välisen sopimuksen 21–23 kohdan sekä 27 kohdan mukaisen joustovälineen käytön; muistuttaa tässä yhteydessä, että neuvosto ei tehnyt ensimmäisessä käsittelyssään tätä asiaa koskevaa ehdotusta;

Lissabonin sopimus

14.

kannattaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission talousarviota koskevassa neuvottelukokouksessa 18. marraskuuta 2009 vuoden 2010 talousarviomenettelyn jatkuvuudesta hyväksymää yhteistä lausumaa, jossa nämä kolme toimielintä hyväksyivät aiempien, talousarviomenettelyn eri vaiheissa tehtyjen päätösten tulokset Lissabonin sopimukseen perustuvan vallanjaon mukaisesti tehtyinä päätöksinä;

15.

tähdentää tarvetta antaa EU:lle tarvittavat rahoitusvarat, jotta voitaisiin tehokkaasti kehittää toimia, joilla pystytään vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin uusien Lissabonin sopimukseen sisältyvien EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa silmällä pitäen; kehottaa komissiota ottamaan huomioon tehdyt talousarviositoumukset ja niiden monivuotiset talousarviovaikutukset esittäessään ehdotuksia nykyisen vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamista, arviointia ja tarkistusta varten ja rahoittaessaan uusia Lissabonin sopimukseen liittyviä toimintalinjoja; kehottaa uutta komissiota sitoutumaan selkeästi tämän pyynnön noudattamiseen;

16.

ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston rahoitus varainhoitovuodeksi 2010 on hyväksytty; muistuttaa, että talousarvioon on otettava määrärahat uutta pääluokkaa varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 316 artiklan mukaisesti;

17.

muistuttaa päätöslauselmastaan talousarvioasioita koskevista siirtymäkauden menettelyohjeista Lissabonin sopimuksen voimaantuloa silmällä pitäen; korostaa, että niiden ei pitäisi poiketa vuotuista talousarviomenettelyä varten vahvistetuista talousarvioperiaatteista; ehdottaa, että kaikkia varainhoitoasetukseen tehtäviä muutoksia käsitellään samalla kertaa vuonna 2010 toteutettavassa kolmivuotistarkistuksessa;

Alaotsake 1 a

18.

on tyytyväinen Kozloduyn ydinvoimalayksiköiden käytöstäpoiston rahoittamiseen joustovälineestä vuonna 2010; muistuttaa, että alun perin tämä kohta ei sisältynyt nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen; katsoo, että tätä uutta budjettikohtaa varten olisi kuitenkin löydettävä asianmukainen monivuotinen rahoitusratkaisu tulevien talousarvioehdotusten yhteydessä;

19.

pitää valitettavana neuvoston tekemiä lisäleikkauksia budjettikohtiin, joista tuetaan Eurooppa-neuvoston päätökseen perustuvaa Lissabonin strategiaa; huomauttaa, että nykyiseen talouskriisiin vastaamiseksi olisi pitänyt toimia juuri päinvastoin; tukee tästä huolimatta näitä kohtia ainakin rajoitetusti;

20.

kehottaa käyttämään alaotsakkeen 1 a toiminnoille ja politiikoille varatun rahoituksen täysimääräisesti, koska ne edistävät kestävää kehitystä ja työpaikkojen – uudet, ”vihreät” työpaikat mukaan luettuina – luomista ja tarjoavat unionin kansalaisille ratkaisuja esimerkiksi parantamalla energiansaannin varmuutta, lisäämällä tukea tutkimukselle ja innovaatioille etenkin puhtaan ja uusiutuvan energian alalla, kannustamalla pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä tukemalla politiikkoja, jotka edistävät elinikäistä oppimista; muistuttaa puiteohjelmien täytäntöönpanon optimoinnin merkityksestä ja kehottaa komissiota toteuttamaan täytäntöönpanon ongelmien osalta toimia, jotka on esitetty komissiolle myönnettävää vuoden 2007 vastuuvapautta käsittelevän päätöslauselman (7) 113–123 kohdassa olevissa huomautuksissa, ja erityisesti yksinkertaistamaan perintämenettelyjä asianmukaisten kiinteitä maksuja koskevien menettelyjen avulla ja ottaen huomioon tuensaajien vilpittömyyden ja aiheelliset odotukset;

Alaotsake 1 b

21.

pahoittelee neuvoston tekemiä talousarvioleikkauksia ja on yllättynyt niistä aikana, jolloin rakenne- ja koheesiorahastojen avulla olisi mahdollista edistää kestävää talouskasvua ja elpymistä; muistuttaa lisänneensä tärkeimpien budjettikohtien maksumäärärahoja tehostaakseen rakennepolitiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja sitä kautta talouden elpymistä kaikkien EU:n kansalaisten edun mukaisesti;

22.

on huolissaan tutkimuksen puiteohjelmien maksumäärärahojen alhaisesta käyttöasteesta vuonna 2009 ja aikoo valvoa niiden toteuttamista rakentavassa hengessä vuonna 2010; kannustaa tässä mielessä komissiota jatkamaan hyvää yhteistyötään näihin ohjelmiin liittyvissä jatkotoimissa;

23.

toteaa, että rakenne- ja koheesiopolitiikkojen nykyinen heikko täytäntöönpano johtuu suureksi osaksi komission ja jäsenvaltioiden asettamien sääntöjen ja vaatimusten muodostaman monimutkaisen järjestelmän vähäisestä joustavuudesta;

24.

pitää tervetulleena yhteistä lausumaa rakenne- ja koheesiorahastojen käytön yksinkertaistamisesta ja tarkemmasta kohdentamisesta talouskriisin vaikutusten voittamiseksi; muistuttaa, että tässä mielessä toimintaohjelmia voitaisiin mukauttaa ja tarkistaa ja painoa voitaisiin asettaa enemmän varojen käyttämiselle viisaasti siten, että niillä tuetaan unionin ja jäsenvaltioiden toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

Otsake 2

25.

panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto hyväksyi parlamentin pyytämän 300 miljoonan euron lisätuen tällä hetkellä kriisissä olevalle maidontuotantoalalle; katsoo, että neuvoston hyväksyntä on osoitus Lissabonin sopimuksen hengestä, joka asettaa parlamentin maatalousmenoissa tasavertaisen päätöksentekijän asemaan; pitää valitettavana, että parlamentin esitystä EU:n pysyvän maitorahaston perustamisesta alan tukemiseksi uudelleenmukautuksin ei hyväksytty; pyytää siksi, että komissio tutkii uudestaan tarpeen vaihtoehtoisiin tai lisätoimiin markkinoiden kehityksen perusteella ja ottaen huomioon maitoalaa käsittelevän korkean tason työryhmän raportin maidontuottajien rakenneuudistusprosessin tukemiseksi; kehottaa jälleen luomaan budjettikohdan pysyvän maitorahaston perustamiseksi;

26.

muistuttaa, että kuten Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävä konferenssi on osoittanut, ilmastonmuutoksen torjuminen on edelleen yksi Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä; katsoo, ettei tämä painopiste kuitenkaan ilmene riittävästi EU:n talousarviossa, ja aikookin panna tälle keskeiselle toimialalle enemmän painoa; kehottaa uutta komissiota esittämään rahoitusehdotuksen ilmastonmuutoskonferenssin jälkeen;

Alaotsake 3 a

27.

panee merkille unionin kansalaisten toiveet suojatusta ja turvallisesta Euroopasta ja pitää tähän alaotsakkeeseen talousarvioon 2009 nähden tehtyjä lisäyksiä myönteisinä; myöntää, että tämän alaotsakkeen piiriin kuuluvat politiikat aiheuttavat monia haasteita kaikille Euroopan unionin maille;

28.

korostaa, että on tärkeää osoittaa EU:n talousarviosta lisärahoitusta laillisen maahanmuuton hallintaan ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen, mutta huomauttaa, että samalla on myös torjuttava laitonta maahanmuuttoa kunnioittaen kuitenkin täysin perusihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia ja vahvistettava rajavalvontaa sekä myös lujitettava Euroopan palauttamisrahastoa ja Euroopan pakolaisrahastoa jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden edistämiseksi;

Alaotsake 3 b

29.

muistuttaa, että alaotsake 3 b kattaa erittäin tärkeitä politiikanaloja, jotka vaikuttavat suoraan unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään; on eri mieltä neuvoston tähän alaotsakkeeseen tekemistä leikkauksista ja kannattaa erityisvaliokuntiin turvautumista sen varmistamiseksi, että määrärahalisäykset ovat perusteltuja;

Otsake 4

30.

toistaa olevansa vakavasti huolissaan otsakkeen kroonisesta alirahoituksesta johtuvasta kapeasta liikkumavarasta, koska otsakkeeseen kohdistuu jatkuvia paineita kolmansien maiden kriisien vuoksi;

31.

pyytää, ettei Eurooppa-neuvosto tee kauaskantoisia poliittisia sitoumuksia, jotka edellyttävät EU:n taloustuen lisäämistä kehitysmaille, ennakoimatta samaan aikaan niihin tarvittavia talousarviomäärärahoja, jos ne ovat selvässä ristiriidassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisten enimmäismäärien sallimien varojen kanssa;

32.

korostaa EU:n tärkeää tehtävää, kun kehitysmaita autetaan ilmastonmuutoksen torjunnassa; panee merkille 10. ja 11. joulukuuta 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joiden mukaan EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiita myöntämään nopeasti käytettävissä olevaa rahoitusta vuosittain 2,4 miljardia euroa vuosiksi 2010–2012; korostaa kuitenkin tarvetta tiedottaa EU:n talousarviosta rahoitetuista osuuksista vuosina 2011 ja 2012; korostaa, että ilmastotoimien rahoitukseen on osoitettava lisämäärärahoja leikkaamatta nykyistä kehitysapua, jotta EU voisi täyttää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen liittyvän sitoumuksensa;

33.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen, ja toteaa, että sitä varten on kiireesti kehittävä parlamentaarinen valvontajärjestelmä sekä talousarviota että talousarvion valvontaa silmällä pitäen; korostaa tässä mielessä pyyntöään, joka koskee kattavaa ja nopeaa tiedottamista ulkosuhdehallinnon yleisestä täytäntöönpanostrategiasta, johon liittyy parlamentin ja neuvoston puheenjohtajan tulevaa yhteistyötä koskevat suunnitelmat, arviot henkilöstö- ja hallintokuluista sekä muista tarpeista sekä mahdolliset synergiaedut palvelujen ja henkilöstön käytön yhdistämisestä;

34.

kehottaa uutta komissiota ottamaan edellä mainitut kohdat huomioon, kun se tarkastelee otsakkeeseen 4 liittyviä ongelmia ehdottaessaan mahdollisimman pian vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta;

35.

luottaa edelleen siihen, että Palestiinan rauhanprosessiin ja Gazan alueen jälleenrakennustarpeisiin saadaan tukea; kehottaa komissiota ilmoittamaan, mitä toimia se on toteuttanut sen riskin minimoimiseksi, että tästä budjettikohdasta rahoitettavia hankkeita ja ohjelmia käytetään tai ohjataan terroristijärjestöjen tarkoituksiin, terroritekoja varten tai tehottomaan byrokratiaan, ja täsmentämään, onko osa avusta tarkoitettu EU:n tai sen jäsenvaltioiden aiemmin rahoittamien, sotatoimissa vahingoittuneiden toimitilojen tai infrastruktuurin uudelleen rakentamiseen;

36.

pitää energiantoimitusten varmistamista unionin kannalta ratkaisevan tärkeänä asiana; pitää siksi myönteisenä, että kaikki osallistujamaat ovat allekirjoittaneet Nabucco-hankkeen, ja odottaa kaikkien niiden suhtautuvan johdonmukaisesti muihin hankkeisiin, jotka saattaisivat vaarantaa Nabucco-hankkeen;

37.

korostaa, että on välttämätöntä kohdentaa riittävästi varoja EU:n Itämeri-strategialle sellaisten toimien rahoittamiseksi, joita ei voida rahoittaa muista budjettikohdista (koordinointi-, tiedotus- ja pilottihankkeet, jotka sisältyvät johonkin toimintasuunnitelman neljästä pilarista);

Otsake 5 ja muut pääluokat

38.

pitää myönteisenä otsakkeesta 5 tehtyä sopimusta, jonka pitäisi turvata EU:n toimielinten hallinnolliset toiminnot ja samalla 126,5 miljoonan euron siirron ansiosta tukea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman rahoituksen loppuun saattamista;

39.

tähdentää samalla, että otsakkeen 5 kapea liikkumavara vuonna 2010, joka johtuu osittain kyseisestä varainsiirrosta, edellyttää, että toimielimet valvovat talousarvion hallinnointia vuonna 2010 tiukasti ja käyttävät varoja harkiten ja kustannustehokkaasti;

40.

yhtyy käsitykseen, että olemassa oleva liikkumavara olisi ensisijaisesti käytettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulosta suoraan johtuviin lisämenoihin, mutta vasta sen jälkeen, kun nykyiset varat ja tarpeet on tutkittu perusteellisesti, samoin kuin kaikkien toimielinten mahdolliset säästökohteet;

41.

panee merkille, että pääluokkaa II (neuvosto) koskeva oikaisukirjelmä nro 3/2010 hyväksyttiin 23,5 miljoonan euron suuruisena, joten otsakkeeseen 5 jää vuodeksi 2010 yhteensä 72 miljoonan euron liikkumavara; pitää valitettavana, että neuvosto teki tämän ehdotuksen ottamatta huomioon kaikkien toimielinten hallinnollisia tarpeita ja tutustumatta niihin kattavasti;

42.

panee tässä yhteydessä merkille otsaketta 5 koskevan yhteisen lausuman, joka kattaa edellä mainitut kohdat ja on perusta varmistettaessa tarpeellista rahoitusta parlamentin ja muiden toimielinten mahdollisiin lisätarpeisiin; korostaa, että tämä olisi toteutettava yksinomaan perussopimuksessa tarkoitettujen uusien toimintojen perusteella ja vasta sen jälkeen, kun on tutkittu perinpohjaisesti, miten nykyisiä järjestelyjä ja toimia käytetään ja olisiko niitä mahdollista järjestää uudelleen; korostaa lisäksi oman pääluokkansa osalta ja ottaen huomioon nämä mahdolliset lisätarpeet, että määrärahat on jaettava oikeudenmukaisesti pääsihteeristön, poliittisten ryhmien ja jäsenten kesken;

43.

kehottaa kaikkia toimielimiä kattamaan mahdollisimman suuressa määrin kaikki palkkojen ja eläkkeiden mukautuksista johtuvat hallinnolliset tarpeensa kuhunkin pääluokkaan nyt otetuista määrärahoista;

44.

pitää kiinteistöpolitiikkaa koskevaa yhteistä lausumaa tervetulleena ja toistaa, että tämä ala, joka muodostaa huomattavan osan EU:n hallintomenoista, on erittäin tärkeä varmistettaessa, että käytettävissä olevat varat käytetään tehokkaasti ja avoimesti; kehottaa kaikkien toimielinten täytäntöönpanoelimiä noudattamaan sovittuja periaatteita viipymättä;

45.

aikoo seurata tarkkaan talousarvion oman pääluokkansa osalta kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa sisäisiä tiedotusresursseja koskevaan sovittuun tiedotustilaisuuteen (käyttö ja kulutetut resurssit), tiedonhallintaan, sekä kaikkiin Euroopan historian taloa koskeviin olennaisiin seikkoihin, mukaan lukien hankkeeseen liittyvä mahdollinen yhteisrahoitus ja yhteistyö; muistuttaa sopimuksesta, joka tästä asiasta tehtiin sisäisessä talousarviota koskeneessa sovittelukokouksessa;

46.

päättää palauttaa kokonaisuudessaan ”muita toimielimiä” koskevan ensimmäisen käsittelyn kantansa ensimmäisen käsittelyn päätöslauselmassa jo esitettyjen perustelujen mukaisesti;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

47.

pitää pilottihankkeita ja valmistelutoimia välttämättömänä välineenä, jonka avulla parlamentti voi ottaa käyttöön Euroopan kansalaisille myönteisiä uusia toimintakeinoja; on päättänyt hyödyntää kokonaisuudessaan toimielinten sopimuksessa pilottihankkeille osoitetut varat (enintään 40 miljoonaa euroa varainhoitovuotta kohden), mutta jättää valmistelutoimia varten liikkumavaran (toimielinten sopimuksessa enintään 100 miljoonaa euroa, joista enintään 50 miljoonaa euroa voidaan osoittaa uusiin valmistelutoimiin);

48.

on asettanut etusijalle pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanon niiden toisena tai kolmantena vuonna; aikoo seurata tarkasti sekä näiden että uusien hankkeiden ja toimien toteutusta varainhoitovuoden 2010 aikana;

*

* *

49.

kehottaa puhemiestä toteamaan talousarvion lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

50.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä muille asianomaisille elimille.


(1)  EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(2)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0051.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0052.

(6)  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, liite.

(7)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. huhtikuuta 2009, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (EUVL L 255, 26.9.2009, s. 36).


Torstai 17. joulukuuta 2009
LIITE I

LAUSUMAT, JOISTA SOVITTIIN 18. MARRASKUUTA 2009 PIDETYSSÄ NEUVOTTELUKOKOUKSESSA

Yhteinen lausuma vuoden 2010 talousarviomenettelyn jatkuvuudesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio panevat merkille, että 30. marraskuuta 2009 asti vuoden 2010 budjettia koskevassa talousarviomenettelyssä on noudatettu Nizzan sopimusta.

Kun Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. joulukuuta 2009, talousarviomenettely saatetaan päätökseen mainitulla sopimuksella luodun 314 artiklan 9 kohdan mukaisesti siten, että Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion lopullisesti hyväksytyksi.

Kyseiset kolme toimielintä katsovat, että talousarviomenettely muodostaa kahden edellä mainitun sopimuksen välisen jatkumon. Sen vuoksi ne sopivat, että Nizzan sopimuksen mukaisesti päätökseen saatetut menettelyvaiheet ovat Lissabonin sopimuksella luodussa 314 artiklassa tarkoitettuja päätökseen saatettuja menettelyvaiheita.

Tämän siirtymän mukaisesti kyseiset kolme toimielintä katsovat, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. marraskuuta 2009 pidetyssä vuosien 2009 ja 2010 talousarvioita koskevassa neuvottelukokouksessa, jonka jälkeen suoritettiin neuvoston toinen käsittely, saavutettua yhteisymmärrystä ja Euroopan parlamentin toisen käsittelyn tuloksia voidaan pääosiltaan pitää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklassa tarkoitettuna yhteisen talousarvioesityksen hyväksyntänä monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.”


Torstai 17. joulukuuta 2009
LIITE II

Yhteinen lausuma EU:n toimielinten ja elinten kiinteistöpolitiikasta

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieleen omat päätelmänsä toimielinten kiinteistömenoja käsittelevästä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 2/2007 ja toteavat, että kiinteistökustannukset ovat merkittävä osa EU:n toimielinten yleisistä hallintomenoista, sekä katsovat, että kiinteistökustannusten moitteeton varainhoito on olennaisen tärkeää.

Ne toistavat, että toimielinten välinen tosiasiallinen yhteistyö on tällä alalla erittäin tärkeätä ja kehottavat toimielimiä lisäämään tällaista yhteistyötä entisestään ja, soveltuvin osin, jakamaan toimitiloja edellyttäen, että tämä ei estä kunkin toimielimen toimintaa. Ne suhtautuvat myönteisesti toimielinten tällä alalla jo toteuttamiin toimiin.

Ne korostavat, että keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategioiden laatiminen on olennaisen tärkeää moitteettoman suunnittelun ja varainhoidon kannalta.

Ne painottavat, että avoimet ja valvottavissa olevat menettelyt ovat ehdottoman tarpeen tehokkaiden ja tosiasiallisten ratkaisujen löytämiseksi ja moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi.

Ne kannustavat toimielimiä jatkamaan ja parantamaan energiatehokkuutta ja ympäristötoimenpiteitä kiinteistöissään, mukaan lukien ympäristönormien mukainen hyväksyntä aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja toteutettavissa annetuilla voimavaroilla. Ne ovat tyytyväisiä tällä alalla saavutettuun edistykseen.

Varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 179 artiklan konsultaatioita koskevien säännösten osalta ne pitävät erittäin tärkeänä, että kaikki päätöksentekoa varten tarvittavat hanketta koskevat tiedot saadaan hyvissä ajoin. Muodollisista määräajoista huolimatta nämä tiedot olisi annettava saataville, jotta molemmat budjettivallan käyttäjät voivat vahvistaa kantansa kiireettä. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä eri vaihtoehtojen tarvearvioinnit ja kustannushyötyanalyysit, joissa esitetään pääpiirteet vuokraus- tai ostovaihtoehdoista, sekä avoimet tiedot eri rahoitusvaihtoehdoista, pitkän aikavälin rahoitusvaikutuksista ja siitä, saavutetaanko yhdenmukaisuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.

Ne pitävät tervetulleena komission tekemää työtä vaihtoehtoisista rahoitusmenetelmistä ja odottavat kiinnostuneina raportin valmistumista.

Ne kehottavat toimielinten pääsihteereitä toimittamaan alustavaan talousarvioesitykseen koottavien ennakkoarvioiden mukana kattavat tiedot kiinteistöihin liittyvistä kysymyksistä.

Ne toteavat, että kullakin toimielimellä on omat erityistarpeensa ja eri hankkeilla on omat erityispiirteensä, ja pyytävät toimielimiä jatkamaan työskentelyä näiden tietojen yhdenmukaistamiseksi yhteisten määritelmien ja indikaattoreiden avulla, jotta voitaisiin tehdä toimitiloja ja kiinteistökustannuksia koskevia vertailuja ja päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten kiinteistöjen vuosikustannukset lasketaan koko niiden käyttöajalta. Ne ovat tältä osin tyytyväisiä siihen, että toimielinten välisissä työryhmissä päästiin hiljattain yhteisymmärrykseen toimitilojen määrittelyä ja mittaamista koskevista yhteisistä suuntaviivoista.

Ne muistuttavat, että nämä havainnot koskevat soveltuvin osin myös toimeenpanovirastoja ja hajautettuja erillisvirastoja.

Ne panevat merkille toimielinten ja vastaanottavien jäsenvaltioiden hallintojen välisen erinomaisen yhteistyön.”


Torstai 17. joulukuuta 2009
LIITE III

Yhteinen lausuma rakenne- ja koheesiorahastojen käytön yksinkertaistamisesta ja tarkemmasta kohdentamisesta talouskriisin yhteydessä

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieleen marraskuussa 2008 ja huhtikuussa 2009 annetut kolmen toimielimen yhteiset lausumat koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta ja korostavat tarvetta jatkaa rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanon nopeuttamista. Ne toteavat, että hallinto- ja valvontajärjestelmien ja tärkeimpien hankkeiden hyväksymisosuus on kasvanut asteittain mutta katsovat, että hyväksymisvauhti on ollut liian hidas. Ne kehottavat komissiota jatkamaan toimiaan täytäntöönpanomenettelyiden yksinkertaistamiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja erityisesti vauhdittamaan tärkeimpien hankkeiden hyväksymistä ja siten nopeuttamaan maksuja.

Euroopan parlamentti ja neuvosto uskovat, että kaikki rakennerahastojen käytön tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää sellaisten aiempaa tarkemmin kohdennettujen toimien toteuttamiseksi, jotka helpottavat talouskriisin seurausten voittamista erityisesti edistämällä kasvua ja kilpailukykyä sekä rajoittamalla työpaikkojen menetyksiä. Euroopan parlamentti ja neuvosto painottavat, että mahdollisuus toimintaohjelmien mukauttamiseen tai tarkistamiseen on jo olemassa nykyisen asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat komissiota mahdollistamaan tehokkailla ja nopeilla menettelyillä tällaisten jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen käsittelemisen. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto muistuttavat, että on tärkeää käyttää saatavilla olevat määrärahat kokonaisuudessaan ja tehokkaasti.”


Torstai 17. joulukuuta 2009
LIITE IV

Yhteinen lausuma otsakkeesta 5

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteavat, että pääluokkaa II – Neuvosto – koskevan oikaisukirjelmän nro 3/2010 hyväksyminen Eurooppa-neuvoston rahoittamiseksi vuonna 2010 23,5 miljoonalla eurolla ei vaikuta otsakkeen 5 liikkumavaran käyttöön, vaan se pysyy 72 miljoonana eurona, ja ovat yhtä mieltä siitä, että ottaen huomioon otsakkeen 5 niukan liikkumavaran vuonna 2010 ja sen, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelman kokonaisrahoitus on varmistettava, otsakkeen 5 käytettävissä olevan liikkumavaran käytössä olisi etusija annettava Lissabonin sopimuksen voimaantulosta suoraan aiheutuvien lisämenojen rahoitukselle. Kyseiset kolme toimielintä pyrkivät tältä osin kattamaan kaikki henkilöstön palkkoihin liittyvät hallinnollisten resurssien tarpeet määrärahoilla, jotka on budjetoitu niitä koskeviin pääluokkiin vuoden 2010 talousarviossa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat muita toimielimiä pyrkimään kaikin tavoin siihen, että niiden henkilöstön palkkoihin liittyvät hallinnollisten resurssien tarpeet rahoitetaan niitä koskeviin pääluokkiin vuoden 2010 talousarviossa budjetoiduin määrärahoin. Lisämäärärahapyyntöjä harkitaan vain sen jälkeen, kun ne ovat osoittaneet, että kaikki mahdollisuudet henkilöstön sisäisiin uudelleenjärjestelyihin on käytetty.”


Torstai 17. joulukuuta 2009
LIITE V

Komission yksipuolinen lausuma Kozloduyn ydinvoimalayksiköiden käytöstäpoistosta

Komissio panee merkille, että Euroopan parlamentti on nostanut esiin monivuotiset talousarviovaikutukset, joita aiheutuu Kozloduyn ydinvoimalayksiköiden käytöstä poistamisen tuen jatkamista vuoteen 2013 saakka koskevasta uudesta säädösehdotuksesta.

Komissio ottaa myös nämä vaikutukset huomioon arvioidessaan toimielinten sopimuksen toimintaa.


Torstai 17. joulukuuta 2009
YHTEINEN LAUSUMA

Talousarviomenettelyyn Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavat siirtymätoimenpiteet

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, ovat sopineet seuraavaa:

1.

Tämän lausuman tarkoituksena on sopia siirtymätoimenpiteistä, joita tarvitaan, jotta voidaan varmistaa EU:n toiminnan jatkuvuus ja sujuva siirtyminen talousarviomenettelyä koskevaan uuteen oikeudelliseen kehykseen Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta.

2.

Siirtymätoimenpiteitä sovelletaan, kunnes niitä vastaavat säännöt on sisällytetty asianmukaiseen oikeudelliseen kehykseen.

3.

Tämä lausuma ei vaikuta talousarviota koskeviin toimielinten toimivaltuuksiin, sellaisina kuin ne on määritelty perussopimuksessa ja johdetussa oikeudessa.

I   TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULU

4.

Toimielimet vahvistavat aikovansa järjestää ensi vuonna laadittavan talousarvion painopisteitä koskevan kolmikantakokouksen hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, ja joka tapauksessa viimeistään huhtikuussa.

5.

Toimielimet sopivat, että vuotta 2011 koskevassa talousarviomenettelyssä sovelletaan seuraavaa aikataulua, joka perustuu nykyiseen käytännön aikatauluun sekä uuden menettelyn asettamiin vaatimuksiin:

Komissio hyväksyy talousarvioesityksen viikolla 17 (huhtikuun lopussa) tai viimeistään viikolla 18 (toukokuun alussa).

Neuvosto saattaa käsittelynsä päätökseen viimeistään viikon 30 (heinäkuun lopulla) loppuun mennessä.

Toimielimet kokoontuvat vaihtamaan mielipiteitä hyvissä ajoin ennen neuvoston käsittelyä.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunta äänestää käsittelystään viikon 39 loppuun mennessä (syyskuun loppu / lokakuun alku).

Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelystään viikolla 42 (lokakuun puolivälissä).

Komissio voi sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa muuttaa talousarvioesitystä SEUT-sopimuksen 314 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tähän sisältyy myös maataloutta koskevien menoarvioiden ajantasaistaminen. Komissio toimittaa ajantasaistuksia koskevat tiedot budjettivallan käyttäjien tarkasteltavaksi heti kun ne ovat saatavilla.

Kun Euroopan parlamentti on äänestänyt käsittelystään ja tehnyt tarkistuksia SEUT-sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, Euroopan parlamentin puhemies kutsuu yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa viipymättä koolle sovittelukomitean. Tätä varten

toimielimet tekevät tiivistä yhteistyötä saadakseen sovittelukomitean työn päätökseen 21 päivän kuluessa viikon 45 loppuun mennessä (marraskuun puolivälissä),

toimielimet vaihtavat keskenään tarvittavia asiakirjoja mahdollisimman pian, jotta sovittelukomitea voi päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä.

Kun sovittelukomitea on päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät hyväksymään sovittelukomitean työn tuloksen mahdollisimman pian SEUT-sopimuksen 314 artiklan 6 kohdan ja omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti.

6.

Elleivät toimielimet sovi vaihtoehtoisesta aikataulusta, myöhemmät talousarviomenettelyt noudattavat samanlaista aikataulua.

7.

Toimielimet vahvistavat aikovansa hyväksyä talousarviomenettely-yhteistyötä koskevat periaatteet ja toimintatavat, myös sovittelukomitean organisaation osalta, ennen kuin komissio hyväksyy vuotta 2011 koskevan talousarvioesityksen.

II   LISÄTALOUSARVIOITA KOSKEVA TOIMIELINTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Yleiset periaatteet

8.

Kun muistetaan, että lisätalousarviot koskevat usein erityisiä ja joskus myös kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat alla esitetyistä periaatteista asianmukaisen toimielinten välisen yhteistyön varmistamiseksi, jotta lisätalousarviot voitaisiin hyväksyä sujuvasti ja nopeasti välttäen mahdollisimman pitkälle sovittelukokouksen koolle kutsumista tätä tarkoitusta varten.

9.

Sikäli kuin mahdollista toimielimet pyrkivät rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.

Aikataulu

10.

Komissio ilmoittaa kummallekin budjettivallan käyttäjälle etukäteen lisätalousarvioesitysten mahdollisista hyväksymispäivämääristä ilman, että tällä on vaikutusta lopulliseen hyväksymispäivään.

11.

Kumpikin budjettivallan käyttäjä pyrkii omia sisäisiä menettelysääntöjään noudattaen tarkastelemaan komission esittämää lisätalousarvioesitystä varhaisessa vaiheessa sen hyväksymisen jälkeen.

12.

Menettelyn vauhdittamiseksi molemmat budjettivallan käyttäjät varmistavat työaikataulujensa keskinäisen koordinoimisen mahdollisimman hyvin niin, että käsittely voidaan suorittaa johdonmukaisella ja yhteensopivalla tavalla. Tästä syystä ne pyrkivät mahdollisimman varhain laatimaan viitteellisen aikataulun lisätalousarvion lopulliseen hyväksymiseen johtaville eri vaiheille.

Kumpikin budjettivallan käyttäjä ottaa huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden ja tarpeen saada se hyväksytyksi ajoissa, jotta se olisi voimassa kyseisenä vuonna.

Yhteistyö kummankin budjettivallan käyttäjän käsittelyn aikana

13.

Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömin mielin koko menettelyn ajan pyrkien mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että lisätalousarviot voidaan hyväksyä menettelyn varhaisvaiheessa.

Tarvittaessa ja kun on olemassa erimielisyyden vaara, kumpikin budjettivallan käyttäjä – tai komissio – voi ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa erityistä kolmikantakokousta eroavaisuuksien käsittelemiseksi ja kompromissin tavoittelemiseksi.

14.

Kaikki komission esittämät lisätalousarviot, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, ovat järjestelmällisesti vuosittaista talousarviomenettelyä varten suunniteltujen kolmikantakokousten esityslistalla. Komissio esittelee lisätalousarvioesitykset ja molemmat budjettivallan käyttäjät ilmoittavat, mikäli mahdollista, kannastaan jo ennen kolmikantakokousta.

15.

Jos kolmikantakokouksessa päästään kompromissiin, kumpikin budjettivallan käyttäjä sitoutuu ottamaan kokouksen tulokset huomioon käsitellessään lisätalousarviota perussopimuksen ja omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti.

Yhteistyö kummankin budjettivallan käyttäjän käsittelyn jälkeen

16.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan ilman tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään.

17.

Jos Euroopan parlamentti tekee jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia, sovelletaan SEUT-sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean kokoontumista kutsutaan kuitenkin koolle kolmikantakokous.

Jos kolmikantakokouksessa päästään yhteisymmärrykseen ja kumpikin budjettivallan käyttäjä hyväksyy kolmikantakokouksen tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta.

Jos kolmikantakokouksessa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työskentelynsä olosuhteiden mukaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa päätöksentekoprosessista saadaan päätökseen ennen SEUT-sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa määrättyä 21 päivän määräaikaa. Sovittelukomitean käsittely voidaan päättää kirjeenvaihdolla.

III   SIIRROT

18.

Vaikka Lissabonin sopimuksen voimaantulo ei vaikuta komission ja muiden toimielinten päättämiä siirtoja koskeviin säännöksiin (erityisesti varainhoitoasetuksen 22 ja 23 artikla), toimielimet panevat merkille, että varainhoitoasetuksen 24 artiklan säännökset, jotka perustuvat pakollisten ja ei-pakollisten menojen erotteluun, kumoutuvat Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta, koska tällainen erottelu on poistettu SEUT-sopimuksesta.

19.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että on määriteltävä toimintamenettelyt, joita noudatetaan siirtojen sujuvan käsittelyn varmistamiseksi siihen asti, kunnes varainhoitoasetuksen 24 artiklan säännökset on muutettu. Tässä tarkoituksessa ne sopivat, että väliaikaisesti noudatetaan varainhoitoasetuksen nykyistä 24 artiklan 4 kohtaa, jota ne pitävät yhteensopivana kummankin budjettivallan käyttäjän SEUT-sopimuksen mukaisen toimivallan kanssa.

20.

Siirtomenettely toteutetaan käytännössä seuraavasti:

a)

Komissio toimittaa esityksensä samanaikaisesti kummallekin budjettivallan käyttäjälle.

b)

Budjettivallan käyttäjä päättää määrärahasiirroista c kohdassa säädetyin edellytyksin, jollei varainhoitoasetuksen toisen osan I osastossa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

c)

Kiireellisiä olosuhteita lukuun ottamatta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, ja Euroopan parlamentti käsittelevät komission esitystä kuuden viikon kuluessa päivästä, jona ne vastaanottivat niille toimitetun siirtoesityksen.

d)

Siirtoesitys hyväksytään, jos kyseisen kuuden viikon kuluessa

kumpikin budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen,

yksi budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen toisen pidättyessä toimimasta, tai

kumpikin budjettivallan käyttäjä pidättyy toimimasta, tai kumpikaan ei ole tehnyt komission esityksen vastaista päätöstä.

e)

Jollei toinen budjettivallan käyttäjä toisin pyydä, d kohdassa tarkoitettu kuuden viikon jakso lyhenee kolmeen viikkoon, kun

i)

siirto edustaa vähempää kuin kymmentä prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta siirto tehdään, eikä ylitä viittä miljoonaa euroa,

tai

ii)

siirto koskee vain maksumäärärahoja eikä sen kokonaismäärä ylitä sataa miljoonaa euroa.

f)

Jos jompi kumpi budjettivallan käyttäjä on muuttanut siirtoa sillä välin kun toinen on joko hyväksynyt sen tai pidättyy toimimasta, tai jos kumpikin on muuttanut siirtoa, joko Euroopan parlamentin tai neuvoston hyväksymä alhaisempi määrä katsotaan hyväksytyksi, ellei komissio peruuta esitystään.”


  翻译: