1.4.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 87/70

A.

ottaa huomioon, että energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi tulevina vuosikymmeninä yhteisön tasolla on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota energian toimitusreittien ja energialähteiden monipuolistamiseen sekä energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen,

B.

ottaa huomioon, että johdonmukaisen ja kattavan yhteisön energiapolitiikan kehittäminen toimitusvarmuuden turvaamiseksi on käymässä yhä kiireellisemmäksi, kun Euroopan unioni on enenevässä määrin riippuvainen tuonnista,

C.

ottaa huomioon, että öljy on rajallinen resurssi,

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Norjan öljyntuotannon osuus kotimaisen kysynnän täyttämisestä oli vuonna 2007 vielä 30 prosenttia,

E.

ottaa huomioon, että monia myös helposti hyödynnettävissä olevia öljyvaroja ei monissa maailman maissa ole otettu vielä täydessä laajuudessa käyttöön luonnonsuojeluun tai luonnonvarojen hallintaan liittyvistä syistä ja että yleisesti kasvaneiden raaka-aine- ja materiaalikustannusten vuoksi öljyn tuotantokustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2005,

F.

ottaa huomioon, että öljyn maailmanlaajuinen kysyntä on Yhdysvaltain energiatiedotusviraston (EIA) laskelmien mukaan vuonna 2030 yli kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2006, Euroopan unionin kysyntä nousee vuosien 2005 ja 2030 välisenä aikana ennen kaikkea liikenteen alan kysynnän kasvun vuoksi vuosittain noin 0,25 prosenttia ja öljyn osuus primäärienergian kysynnästä on Euroopan unionissa vuonna 2030 noin 35 prosenttia,

G.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin riippuvuus tuontiöljystä nousee vuoteen 2030 mennessä 95 prosenttiin samalla kun tavanomaiset öljyvarannot keskittyvät yhä suuremmassa määrin ”strategisen ellipsin” maihin ja kasvava kilpailu kysynnän alalla saattaa luoda toimituksiin liittyvää epävarmuutta,

H.

ottaa huomioon, että pitkällä aikavälillä öljyn hinnan voidaan odottaa nousevan,

I.

ottaa huomioon, että öljyn ja perushyödykkeiden hinnannousut ovat kiihdyttäneet inflaatiota, minkä seurauksena ostovoima on heikentynyt,

J.

ottaa huomioon, että vuoden 2008 hintaheilahtelut eivät aiheudu ainoastaan vallitsevasta kysynnästä ja tarjonnasta ja että ne vaikuttavat kielteisesti talouteen,

K.

ottaa huomioon, että uusien sijoitusmuotojen luominen öljyn ja muiden perushyödykkeiden markkinoille on lisännyt hyödykkeiden hintojen vaihtelua; ottaa lisäksi huomioon, että energiamarkkinoiden avoimuuden lisääminen on varmistettava,

1.

panee merkille, että energian toimitusvarmuus on edellä mainitussa toisesta strategisesta energiakatsauksesta annetussa komission tiedonannossa jälleen keskeinen aihe; pahoittelee kuitenkin, että komissio ei ole ottanut opikseen talouskriisistä, joka on osoittanut, että ainoastaan EU:n energiapolitiikan täydellinen muutos voi johtaa ratkaisuun toimitusvarmuuden, jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja työllisyyden sekä sosiaalisten, ympäristöllisten ja taloudellisten seikkojen kannalta; pahoittelee myös sitä, että ei ole tehty selkeitä avauksia kohti energiapolitiikan ja -rakenteiden jatkokehitystä;

2.

korostaa erityisesti, että lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi on myös otettava huomioon toimitusvarmuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä;

3.

kehottaa komissiota analysoimaan ennen lainsäädäntöehdotusten esittämistä perusteellisemmin myös ehdotettujen toimenpiteiden epäsuoria ja välittömiä vaikutuksia toimitusvarmuuteen ja kustannuksiin;

4.

toteaa, että eri arvioiden mukaan tulevina vuosikymmeninä voidaan vielä tuottaa riittävästi öljyä kysynnän kattamiseksi, vaikka uudet tuotantomenetelmät johtavat todennäköisesti korkeampiin öljyn hintoihin; toteaa, että tämä puolestaan voimistaa energiatehokkuutta suosivaa käyttäytymistä ja edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten toisen sukupolven biopolttoaineiden ja vedyn, sekä sähköautojen käyttöä; katsoo, että myös investointiedellytyksiä on parannettava; korostaa tässä yhteydessä lisäksi, että öljyn jatkuva suuri kysyntä on vienyt tarjonnan yhä enenevässä määrin kapasiteetin rajoille;

5.

panee merkille, että on epävarmaa, milloin ja missä laajuudessa kasvavan kysynnän ja laskevan tarjonnan välille syntyy kuilu; on huolissaan siitä, että tämä epävarmuus nostaa yhä enenevässä määrin öljyn hinnan volatiliteetin riskiä; on siksi vakuuttunut siitä, että olisi määrätietoisesti toteutettava kaikki toimenpiteet, joilla fossiilisten energiavarojen kysyntää voidaan supistaa;

6.

kannattaa komission ehdotusta lyhyen aikavälin toimenpiteiksi, jos tulevaisuudessa on tarpeen lieventää öljyn hintapiikkejä; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan taloudellista tukea investoinneille vaihtoehtoisiin energianlähteisiin, kuten esim. uusiutuvaan energiaan, ja asettamaan etusijalle kuluttajien tietoisuuden parantamiseen tähtäävät toimet, joilla edistetään energiatehokkaiden tavaroiden ja palvelujen hankintaa tavoitteena alentaa kustannuksia mahdollisimman paljon pitkällä aikavälillä ja lieventää edessä olevaa öljyntuotannon vähenemistä;

7.

kehottaa tehostamaan ponnisteluja, joilla muut kuin tavanomaiset öljyvarat saadaan kaupalliseen käyttöön, jotta tällä tavoin edistetään monipuolistamista edellyttäen, että ympäristöä säästäviä öljynporausmenetelmiä kehitetään ja käytetään; korostaa, että EU:n markkinoille saatettujen polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä koskeva elinkaariajattelu, sellaisena kuin se on esitetty ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn eritelmien osalta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY (KOM(2007)0018) muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden eritelmien osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta, tarjoaa öljyteollisuudelle todellisen kannustimen vähentää sen osuutta ilmastonmuutokseen parantamalla tuotantoprosessejaan;

8.

on sitä mieltä, että öljyn ja muiden suuria hiilidioksidipäästöjä tuottavien energialähteiden käyttöä olisi vähennettävä sekä lisäämällä energiatehokkuutta että siirtymällä vähäisiä hiilidioksidipäästöjä tuottaviin ratkaisuihin, kuten ydinenergiaan tai uusiutuvista energialähteistä tuotettuun energiaan;

9.

katsoo, että käytettävissä olevien resurssien hyödyntämiseen vaikuttavat yhä suuremmassa määrin poliittiset tekijät, mukaan luettuna poliittinen epävakaus ja riittämätön oikeussuoja mutta myös ympäristöpoliittiset toimenpiteet ja luonnonvarojen hallinta; kehottaa komissiota siksi tehostamaan tuottajamaiden kanssa käytävää vuoropuhelua kaikilla tasoilla ja pyrkimään molempien osapuolten edun nimissä pragmaattiseen konfliktien ratkaisuun;

10.

kehottaa komissiota etsimään öljy-yhtiöiden ja tuottajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa tapoja, joilla investointitaso voidaan vakiinnuttaa hintojen ja voittojen vaihtelusta huolimatta;

11.

toivoo, että öljy-yhtiöt investoivat viimeaikaiset merkittävät voittonsa uusien öljyesiintymien etsimiseen ja hyödyntämiseen sekä energiaa säästävien tekniikoiden parantamiseen ja öljyn korvaavien aineiden tutkimukseen (erityisesti liikenteen alalla);

12.

vaatii Euroopan unionilta ja öljyntuottajavaltioilta entistä dynaamisempaa suhdetta, johon liittyy molemminpuolinen tahto antaa ja ottaa vastaan ja jonka myötä pyritään vakaampaan ja tasaisempaan öljyn tuotantoon ja hintakehitykseen, mikä olisi kaikkien asianosaisten ja laajasti ottaen maailmantalouden etujen mukaista;

13.

pitää myönteisenä komission aloitetta maailmanlaajuisesta poliittisesta vuoropuhelusta, joka toteutettaisiin järjestämällä öljyn kuluttaja- ja tuottajamaiden välinen korkean tason huippukokous, jotta öljymarkkinoilla saavutettaisiin oikeudenmukainen tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä ja estettäisiin öljyn tuottajamaita pitämästä öljyn hintoja keinotekoisen korkealla tasolla;

14.

on huolissaan lisääntyvästä ja vuonna 2008 selkeästi havaittavissa olleesta öljyn hinnan volatiliteetista, joka vaikuttaa kielteisesti koko Euroopan unionin talouteen ja sen kuluttajiin;

15.

katsoo, että öljyn hinnan vaihtelut heijastavat lisääntynyttä kysyntää, öljyvarojen asteittaista ehtymistä sekä demografiaan ja kaupungistumiseen liittyvien kehityssuuntien muuttumista erityisesti kasvavan talouden maissa, joissa kysyntä kasvaa keskimääräisen tulotason nousun myötä, keinottelua hyödykemarkkinoilla sekä globaaleja taloussyklejä; painottaa lisäksi, että öljyä ja muita perushyödykkeitä on käytetty aikaisempaa enemmän osakesalkkujen hajauttamiseen Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen seurauksena;

16.

on huolissaan öljyn hinnoissa esiintyvistä vaihteluista ja niiden vaikutuksesta talouselämän ja rahoitusjärjestelmän vakauteen; tunnustaa öljy- ja muiden energiatuotteiden aktiivisten markkinoiden hyödyt ja kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan mahdollisimman suuren läpinäkyvyyden energiamarkkinoilla;

17.

toteaa, että myös öljynviejämaiden kansantaloudet kärsivät tällaisesta volatiliteetista ja että siksi öljyn hinnan vakauttaminen on molempien osapuolten edun mukaista;

18.

pitää vastatoimista öljyn hinnannousulle 13. kesäkuuta 2008 annettua komission tiedonantoa myönteisenä ja yhtyy komission huoleen öljyn hinnan viimeaikaisesta vaihtelusta ja sen kielteisistä vaikutuksista inflaatioon, kilpailukykyyn, kauppaan ja talouskasvuun;

19.

pitää viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tapahtuneen öljyn hinnan nousun pääsyynä voimakasta kysynnän kasvua, joka on johtanut pullonkauloihin öljyn tuotannossa, kuljetuksessa ja jalostuksessa sekä joidenkin suurten öljyalan oligopolien merkittäviin satunnaisiin voittoihin; toteaa, että selkeästi kohonneet raaka-aineiden hinnat ja rahoitusmarkkinoilla tapahtunut keinottelu ovat vahvistaneet öljyn hinnan kehittymistä;

20.

korostaa, että etusijalle on asetettava öljynjalostuksen ja öljytuotteiden kaupan alan kilpailun seuraaminen sekä kaupallisia öljyvarastoja koskevien tietojen avoimuuden lisääminen;

21.

pitää öljyn hinnan vakauttamisen kannalta välttämättömänä markkinoiden avoimuuden parantamista; kehottaa komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle tätä koskevia ehdotuksia; korostaa, että avoimuutta on kiireellisesti lisättävä myös tuottajamaissa, ja tuotantovolyymit ja erityisesti varantojen määrä on myös julkistettava avoimella tavalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä pyrkimään suurempaan avoimuuteen vuoropuhelussaan tuottajamaiden kanssa;

22.

pitää tässä yhteydessä tervetulleena toisessa strategisessa energiakatsauksessa ehdotettua tutkimusta siitä, mitä hyötyjä ja kustannuksia varastojen tason viikoittaisesta julkistamisesta aiheutuisi; kehottaa komissiota sisällyttämään tutkimuksen tulokset myöhempiin lainsäädäntöehdotuksiinsa öljyvarastojen vähimmäistasosta; korostaa samalla, että avoimuus on tältä osin toteutettava maailmanlaajuisesti;

23.

toteaa, että öljytuotteisiin eri kuluttajamaissa sovellettavat erilaiset tekniset vaatimukset johtavat markkinoiden pirstaloitumiseen, joka toimitushäiriöiden tapauksessa saattaa nostaa hintaa voimakkaasti; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia siitä, miten tällaisia markkinoille pääsyn rajoituksia voidaan poistaa;

24.

katsoo, että strategisten varastojen tehtävänä on torjua toimitushäiriöistä aiheutuvia fyysisiä pullonkauloja; torjuu tämän johdosta sekä kestävään budjettipolitiikkaan liittyvistä syistä kaikki yritykset torjua öljyn hinnan volatiliteettia käyttämällä näitä varastoja;

25.

korostaa, että on tärkeää työskennellä aktiivisesti, jotta uudet vaihtoehtoiset energiat tulevat pienten yritysten saataville, jotta niistä voidaan tehdä riippumattomampia öljyn hintavaihteluista; korostaa pk-yritysten tärkeyttä biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannossa; on huolissaan näiden tuotteiden tuotantoa ja kaupallistamista edelleen vaivaavista teknisistä ja lainsäädännöllisistä esteistä ja kehottaa komissiota pyrkimään kohti näiden polttoaineiden markkinoille pääsyn helpottamista;

26.

korostaa, että olisi kannustettava energiatehokkaisiin tekniikoihin ja tuotteisiin liittyvien laaja-alaisten kärkitason markkinoiden kehittämistä tehokkaalla päästökauppajärjestelmällä sekä erilaisilla muilla energiansäästötoimenpiteillä; korostaa myös, että aiheuttamisperiaatteen soveltaminen on tärkeää; muistuttaa, että mitä useampi valtio soveltaa samankaltaisia toimenpiteitä, sitä rajoitetumpi vaikutus näillä toimenpiteillä on alakohtaiseen kilpailukykyyn;

27.

ottaa huomioon, että toimitusvarmuuden turvaamiseksi öljyalalle on IEA:n mukaan investoitava vuoteen 2020 asti vuosittain 350 miljardia Yhdysvaltain dollaria; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään politiikkoihinsa investointikannustimia erityisesti myös Euroopan unionin sisällä; korostaa tässä yhteydessä pitkäaikaisen investointivarmuuden roolia; torjuu kuitenkin yksityisten investointien ja pääomien korvaamisen julkisilla varoilla;

28.

on huolissaan meneillään olevan luottokriisin vaikutuksista öljyalan investointimahdollisuuksiin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan ponnistelunsa kriisin ratkaisemiseksi;

29.

pitää tervetulleena panosta, jonka biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö liikenteen alalla voisi antaa toimitusvarmuuden parantamisen kannalta; toteaa, että tämä johtaa öljyä jalostavan teollisuuden keskittymiseen ja rakennemuutoksiin; toteaa edelleen, että liikenteen alalla on lisäksi toteutettava rakenteellisia toimenpiteitä öljyn kysynnän minimoimiseksi;

30.

kehottaa jäsenvaltioita ja toimijoita pitämään näistä seikoista riippumatta huolen siitä, että Euroopan unionissa on riittävästi varakapasiteettia, jotta voidaan tasata toimitushäiriöitä esimerkiksi luonnonkatastrofien tapauksessa;

31.

kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja öljy-yhtiöitä varmistamaan riittävän koulutuksen asiantuntijoille, joita tarvitaan öljyvarojen tutkimusta ja öljyntuotantoa varten;

32.

pitää tervetulleena edistystä, joka Inogate-ohjelman puitteissa on saavutettu erityisesti luottamusta lisäävien toimenpiteiden alalla; kehottaa komissiota esittämään strategian tavasta, jolla tällaisia hankkeita voidaan tukea oheistoimenpiteillä sekä koordinoida paremmin;

33.

toteaa, että keskeisellä sijalla ovat hyvät naapuruussuhteet kauttakulkumaiden kesken sekä kauttakulkumaiden ja niiden naapurimaiden välillä, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan ponnistelujaan tässä suhteessa;

34.

panee merkille, että öljyputket on jätetty Euroopan laajuisten energiaverkostojen ulkopuolelle, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan nykytilanteen valossa öljyinfrastruktuurin sisällyttämistä Euroopan laajuisiin energiaverkostoihin erityisesti laskevan kotimaisen tuotannon ja samanaikaisesti lisääntyvän tuontiriippuvuuden ja uuden kuljetuskapasiteetin tarpeen johdosta;

35.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhteisen ulko-, kauppa- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa kohti vakiinnuttamista erityisesti poliittisen epävakauden uhkaamissa tuottajamaissa, koska vakaus muodostaa investointien ja vaurauden perustan;

36.

korostaa, että uudet öljyinfrastruktuurihankkeet, kuten Odessa–Gdansk- ja Constanța–Trieste-öljyputket, olisi jatkossakin sisällytettävä Euroopan etujen kannalta ensisijaisiksi määriteltyihin hankkeisiin;

37.

on huolissaan lisääntyvästä merirosvouksesta, joka uhkaa kansainvälistä merenkulkua ja siten myös öljykuljetuksia, ja pitää tältä osin tervetulleena neuvoston käynnistämää yhteistä toimintaa (8);

38.

on lisäksi huolissaan terrorismin aiheuttamasta uhasta kuljetusreiteille ja strategiselle infrastruktuurille, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan vuoropuhelua keskeisten toimijoiden kanssa;

39.

kiinnittää huomiota rakennusalan energiansäästöpotentiaaliin, jolla voitaisiin vähentää öljyn ja kaasun kaltaisten fossiilisten energialähteiden kysyntää, ja pitää tervetulleena komission ja jäsenvaltioiden tämänhetkisiä ponnisteluja tämän potentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi;

40.

pitää tervetulleena Euroopan unionin ponnisteluja liikenteen alan energialähteiden monipuolistamiseksi; pitää markkinapohjaista lähestymistapaa parempana uusien teknologioiden käyttöönoton yhteydessä; toteaa, että hinta on paras osoitus uusien teknologioiden kilpailukyvystä; pahoittelee kuitenkin kunnianhimon puutetta suhteessa energiatehokkaiden, paremmin suunniteltujen ja kevyempien ajoneuvojen tarjoamiin mahdollisuuksiin;

41.

suhtautuu epäilleen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden mahdollisuuksiin korvata öljy keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; kehottaa tehostamaan ponnisteluja synteettisten polttoaineiden tutkimuksen alalla;

42.

on vakuuttunut siitä, että liikenteen alan öljynkulutusta voidaan alentaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vain, jos Euroopan unioni ja jäsenvaltiot toteuttavat myös lisätoimenpiteitä, joilla tavaraliikennettä ja liikkuvuutta siirretään kestävämpiin kuljetusmuotoihin, jotka kuluttavat vähemmän tai eivät lainkaan öljyä, kuten raideliikenne, vesiliikenne sekä kaupunkialueiden liikennemuotojen muodostamat liikkuvuusketjut (kävely, pyöräily, julkinen liikenne, yhteiskuljetukset); katsoo lisäksi, että merkittäviä energian säästöjä voidaan saavuttaa, jos otetaan suuremmassa laajuudessa käyttöön nykyaikaisia liikenteenohjausjärjestelmiä, jotka vähentävät odotusaikoja ja kiertoteitä maantie- ja lentoliikenteessä sekä merikuljetuksissa, ja jos lisäksi edistetään voimakkaammin vihreää logistiikkaa;

43.

katsoo, että energiapoliittiset kysymykset on otettava paremmin huomioon Euroopan unionin yhteisissä ulkosuhteissa maihin, joiden öljynkulutus on voimakkaassa kasvussa, ja että Euroopan unionin on pyrittävä siihen, että öljytuotteiden valtiontuet poistetaan;

44.

kehottaa komissiota sisällyttämään yhteiseen ulko-, kauppa- ja naapuruuspolitiikkaansa toimenpiteitä, joilla voidaan osaltaan edistää talouskasvun irrottamista öljyn kulutuksesta;

45.

korostaa erityisesti, että Euroopan unioni ei ole vielä riittävästi tarkastellut ja käsitellyt sitä, miten kansainvälisen energiavarmuuden maailmanlaajuisten edellytysten muutokset vaikuttavat geopolitiikkaan, eikä tämän seurauksia tulevan kansainvälisen hallintapolitiikan kannalta; katsoo, että kansalliset ratkaisut on jatkossa korvattava Euroopan unionin, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välisillä uusilla ja tiiviillä poliittisilla ja taloudellisilla yhteistyömuodoilla, joille on keskipitkällä aikavälillä myös luotava institutionaalinen muoto;

46.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.