C_2011132FI.01002601.xml

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin”

Euroopan komissio päätti 12. tammikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 18. tammikuuta 2011 antaa asian valmistelun Eurooppa 2020 -ohjauskomitean tehtäväksi.

Asian kiireellisyyden vuoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea nimesi 15.–16. maaliskuuta 2011 pitämässään 470. täysistunnossa (maaliskuun 15. päivän kokouksessa) yleisesittelijäksi Michael Smythin ja hyväksyi seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 164 ääntä puolesta ja 8 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

OSA I: VUOTUISESSA KASVUSELVITYKSESSÄ EI TARTUTA TILAISUUTEEN ESITTÄÄ SUORAAN ÄLYKKÄÄSEEN, KESTÄVÄÄN JA OSALLISTAVAAN KASVUUN SUUNTAAVIA EHDOTUKSIA

1. Komitea antaa täyden tukensa Eurooppa 2020 -strategialle sekä kehitykselle kohti finanssipolitiikan etukäteiskoordinointia EU-ohjausjaksossa ja toivoo, että ajankohtaiset lainsäädäntöehdotukset Euroopan talouspolitiikkojen koordinoimiseksi olisivat ainakin euroalueen maiden osalta ensimmäinen askel kohti todellista yhteistä talouspolitiikkaa ja finanssipolitiikkojen täysimittaista koordinointia.

2. Komiteaa pitää huolestuttavana EU:n taloushallintoa koskevassa keskustelussa havaittavaa suuntausta kohti rajallisia, kohdentamattomia hallitustenvälisiä ehdotuksia, jotka vievät sijaa yhteisömenettelyltä.

3. Komitea kannustaa sen vuoksi Euroopan komissiota puolustamaan Euroopan integraatiota tekemällä rohkeita, tasapainoisia ja osallistavia ehdotuksia, joiden avulla EU johdatetaan älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tielle vielä tuoreen Eurooppa 2020 -strategian hengessä.

4. Tässä yhteydessä komitea korostaa, että vuotuiselle kasvuselvitykselle tulisi antaa erittäin tärkeä rooli, jotta osallistavaa politiikan uudistusta voidaan viedä eteenpäin jäsenvaltioissa ja EU:ssa. Komitea kiittelee komission valitsemaa vuotuisen kasvuselvityksen kattavaa esitystapaa, joka sisältää 10 numeroitua painopistettä kolmen pääotsikon alle koottuina. Komissio pyrkii näin luomaan edellytykset sille, että esillä olevista kysymyksistä voidaan käydä täsmällistä keskustelua.

5. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että Euroopan komissio ei ole käsillä olevassa ensimmäisessä vuotuisessa kasvuselvityksessään tarttunut tilaisuuteen jatkaa Eurooppa 2020 -strategian hengen mukaista, suoraan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun suuntaavaa asiain käsittelyä. Sen sijaan se keskittyy kapea-alaisesti julkisen talouden vakauttamiseen ja ehdottaa työmarkkinoille toimia, jotka ovat usein epätasapainoisia ja joista puuttuu yhtenäismarkkinoiden eurooppalainen ulottuvuus tulevaisuuteen tähtäävine kasvukannustimineen.

6. Julkisen talouden tervehdyttämisen osalta komitea pitää valitettavana, että sitä koskevissa ehdotuksissa keskitytään yksinomaan menopuoleen, minkä lisäksi siinä ehdotetaan harkittavaksi mahdollisuutta laajentaa välillisten verojen veropohjaa eräissä jäsenvaltioissa. Kun otetaan huomioon, että käynnissä oleva julkisen talouden velkakriisi lähti liikkeelle finanssikriisistä ja siihen liittyvästä valtavasta julkisesta tuesta, joka oli mobilisoitava, jotta voitiin estää alaa romahduttamasta järjestelmää täydellisesti, komitea olisi odottanut ehdotuksia siitä, miten rahoitusala saadaan antamaan panoksensa julkisten talouksien ohjaamiseen takaisin kestävälle uralle. Lisäksi kunnianhimoiset käytännön ehdotukset rahoitusmarkkinoiden valvomiseksi ovat edellytys sille, että voidaan rakentaa luottamusta ja välttää lisähäiriöt.

7. Komitea korostaa, että julkisten talousarvioiden vakauttaminen ei onnistu ilman riittävää talouskasvua. Se pitää valitettavana, että komissio ei ole esittänyt yhtenäismarkkinoiden potentiaalia maksimoivaa kasvusuunnitelmaa, vaan keskittyy sen sijaan käsittelemään julkisen talouden voimakasta vakauttamista kasvun ennakkoehtona. Olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota kasvun kannustimiin, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vahvistaa talouttaan kestävän kasvun tiellä edetessään. Komitea katsoo tämän edellyttävän, että tulevaisuuteen suuntaavaan talousstrategiaan kuuluu aina kiinteänä osana tasapainoinen makrotalouspolitiikka, jossa yhdistyvät asianmukaisesti sekä kysyntä- että tarjontapuolen näkökohdat. Se tarkoittaa myös, että niitä jäsenvaltioita, joilla on suuri vaihtotaseen ylijäämä, olisi kannustettava jatkamaan kasvuun suuntautunutta asennoitumistaan ja puuttumaan kotimaisen kysynnän heikkouteen.

8. Ennakoivan lähestymistavan työmarkkinoihin, eläkeuudistuksiin, työttömyyteen ja joustoturvaan on perustuttava kestävien työpaikkojen sekä työllistymismahdollisuuksien luomiseen, uusien talouden alojen potentiaalin hyödyntämiseen ja puhtaaseen energiaan. ETSK katsoo, että sosiaalisella vuoropuhelulla on keskeinen rooli kaikissa työmarkkinoihin liittyvissä politiikoissa. Myös sosiaaliturvajärjestelmät ovat keskeisen tärkeitä automaattisina yhteiskunnan ja talouden vakauttajina, jotka auttavat tukemaan kehitystä ja tuottavuutta, lieventämään köyhyyttä ja edistämään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kansalaisten tuki Eurooppa-hankkeelle edellyttää kaikkia näitä. Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun pyrittäessä on tärkeää, että toiminta rakentuu näille keskeisille vakiintuneille käsitteille, jotka ovat eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalouden perusta. Komitea painottaa sen vuoksi, että sellaiset jäsenvaltioille suunnatut komission ehdotukset, joissa selvästi puututaan jäsenvaltioiden työehtosopimusneuvottelu- ja työsuhdeturvajärjestelmiin, ovat täysin sopimattomia.

9. Lisäksi ETSK katsoo, että Euroopan komission tulee selvittää kantaansa eri toimialoja rasittaviin pakollisiin kiintiöihin ja jäsenyyksiin. Olisi erotettava syrjimättömällä tavalla toisistaan velvoitteet, jotka kuuluvat julkisen palvelun ja yleisen edun piiriin, ja velvoitteet, jotka voivat todellisuudessa haitata sisämarkkinoiden potentiaalin hyödyntämistä. Kauppaa koskevista säännöistä todettakoon, että kaikki niiden vaikutukset alan työllisyyteen on tutkittava tarkkaan, ja toissijaisuusperiaatetta on sovellettava sellaisissa kysymyksissä kuin vyöhykejako tai aukioloajat, jotka riippuvat ensisijaisesti paikallisista, kulttuuriperusteisista tai ilmastollisista tekijöistä.

10. Komitean mielestä vuotuisessa kasvuselvityksessä ei myöskään kiinnitetä riittävästi huomiota yhtenäismarkkinoiden eurooppalaiseen kasvupotentiaaliin. Ratkaiseva sisämarkkinoiden toimenpidepaketti mainitaan siinä vain ohimennen, eikä siinä käsitellä toimenpidepaketin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistäviä keskeisiä näkökohtia, kuten EU-patenttia, eurooppalaista ammattikorttia, eurooppalaisia infrastruktuurihankkeita, valtioiden rajat ylittävää luotonantoa, yhdennettyjä kiinnitysluottojen markkinoita, osuus- ja yhteisötalouden yrittäjyyttä eikä sosiaalisia investointirahastoja.

11. Lausunnon seuraavassa osassa komitea esittelee seikkaperäisemmin Euroopan komission esittämää kymmentä kohtaa koskevat erityiset ehdotuksensa. Se toivoo näin voivansa suunnata keskustelun enemmän todellisiin keskeisiin kysymyksiin.

1.1 ETSK:n mielestä keskeistä on julkisen talouden saattaminen tasapainoon siten, että vältetään taantumaan johtava kysynnän väheneminen, joka kasvattaisi alijäämää ja saattaisi EU:n talouden syöksykierteeseen.

1.2 Jotta voidaan estää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman tavoitteiden vaarantuminen, ETSK kehottaa käynnistämään julkisen velan vähennysohjelmia siten, että otetaan huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut talouden ja työllisyyden elvytystavoitteet. (1)

1.3 Jäsenvaltioiden veropohjaa on laajennettava etenkin lakkauttamalla veroparatiiseja, lopettamalla verokilpailu sekä ryhtymällä toimenpiteisiin veronkierron ja veropetosten torjumiseksi. (2)

1.4 Verotaakkaa tulisi siirtää kohti uusia tulonlähteitä, kuten pääomaliikkeiden verottamista, energiaveroja, rahoituslaitoksilta perittäviä maksuja, hiilidioksidipäästöistä kannettavia veroja (mikä edellyttää päästökauppamarkkinoiden uudelleenjärjestämistä) jne. Tällainen verotus voisi helpottaa julkiseen talouteen kohdistuvia paineita ja auttaa uudelleensuuntamaan varoja reaalitalouteen tehtäviin kestäviin investointeihin. Se voisi myös auttaa hankkimaan Euroopan unionin talousarvioon uusia omia varoja. (3) Pääomaliikkeiden verottaminen merkitsisi myös, että rahoitusala maksaisi takaisin osan saamistaan julkisista tuista. (4)

1.5 ETSK katsoo, että seuraamusten vastapainona on vahvistettava eurooppalaista yhteisvastuuta julkisten velkojen hallinnoinnissa. (5)

2.1 Tasapainoinen makrotalouspolitiikka, jossa nivotaan sopusuhtaisesti yhteen sekä kysyntä että tarjontapuolen näkökohdat, on ETSK:n mielestä aina oltava kiinteä osa tulevaisuuteen suuntaavaa talousstrategiaa. ETSK painottaa tarvetta vähentää vaihtotaseiden huomattavia eroja. Komitea toivoo, että Euroopan talouspolitiikkojen koordinointi olisi ainakin euroalueen maiden osalta ensimmäinen askel kohti todellista yhteistä talouspolitiikkaa ja finanssipolitiikkojen koordinointia. (6)

2.2 ETSK korostaa muiden kuin hintoihin liittyvien tekijöiden, kuten tuotteiden eriyttämisen, teknisen sisällön, tuotteiden laadun, tuotteisiin liittyvien palvelujen laadun (myynnin jälkeinen asiakaspalvelu, after-sales) jne., roolia makrotalouden epätasapainon syntymisessä. On määriteltävä muuttujia, jotka ilmaisevat niiden tason ja kehityksen talous- ja rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa.

2.3 Asianmukaisella palkkapolitiikalla on keskeinen merkitys kriisin voittamisessa. Mukauttamalla palkkakehitys kulloisenkin valtion kokonaistaloudelliseen tuotannon kasvuun turvataan riittävä tasapaino kysynnän kehityksen ja hintojen kilpailukyvyn säilyttämisen välillä kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna. Työmarkkinaosapuolten on näin ollen pyrittävä välttämään protektionistisen ”oma suu lähinnä” -politiikan mukaisia palkanalennuksia ja sen sijaan sovittamaan palkkapolitiikka yhteen tuottavuuskehityksen kanssa. (7)

2.4 Mikäli euroalueella tehostetaan entistä tiiviimmän talouspolitiikan koordinoinnin puitteissa vero- ja rahapolitiikan yhteensovittamisen ohella myös palkkapolitiikan koordinointia, on otettava huomioon oikeus käydä työehtosopimusneuvotteluja – valtion niille asettamat tavoitteet tai jopa valtion määräämät palkkaleikkaukset eivät ole hyväksyttäviä, ja ne tulee tässä yhteydessä hylätä. (8)

3.1 ETSK katsoo, että kriisin jälkeisen rahoitusjärjestelmän valmistelutyötä on tehostettava. Järjestelmän on oltava avoin, sosiaalisesti ja eettisesti vastuullinen, entistä paremmin valvottu ja innovatiivinen. Järjestelmän on varmistettava tasapainoinen kasvu, joka on mukautettu muuhun talousjärjestelmään. Se on suunnattu luomaan kestäväpohjaista kasvua sekä lisäarvoa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. (9)

3.2 ETSK ehdottaa, että kansallisten säännösten yhdenmukaistamista edistetään tuotteiden ja rahoituspalvelujen käyttäjien (kuluttajat, yritykset jne.) suojelemiseksi, ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ylläpitää tiukempia kansallisia normeja. Voitaisiin myös säätää, että Euroopan valvontaviranomaisessa (nykyisin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, ESFS) on yksi tai useampi työmarkkinaosapuolten ja kuluttajajärjestöjen nimeämä kuluttajien edustaja. (10)

3.3 ETSK ehdottaa, että kannustetaan laajassa mielessä taloutta koskevan tiedon tuottamisjärjestelmää ja edistetään toimijoiden moninaisuutta sekä sellaisia uusia säännöksiä, joilla parannetaan arviointimenetelmien avoimuutta ja tehokkuutta etenkin johdannaisten osalta. (11)

3.4 ETSK ehdottaa, että myös kansainvälisellä tasolla poistetaan nykyinen itsesääntelyjärjestelmä. On jatkettava toimivaltaisten viranomaisten vahvaa koordinointiprosessia ja kaikkia koskevien tiukkojen sääntöjen määrittelyä sekä varmistettava niiden soveltaminen. EU:n on toteutettava kaikki toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansainvälisissä elimissä. (12)

3.5 ETSK on tyytyväinen säädösehdotuksiin, joilla vahvistetaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja avoimuutta, mukaan luettuina luottoluokituslaitosten valvonnan tehostaminen, rahoituslaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmät sekä johtajien palkka- ja palkkiokäytänteet. (13)

3.6 ETSK kannattaa ehdotusta asetukseksi lyhyeksi myynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimusten osa-alueista, sillä se poistaisi keskenään kilpailevat järjestelmät ja selventäisi kyseistä rahoitusmarkkinoiden aluetta. (14)

3.7 Kun ajatellaan luottoluokituslaitosten roolia äskettäisessä maailmanlaajuisessa arvopaperi- ja rahoitusmarkkinakriisissä, ETSK pitää myönteisenä sitä, että on käynnistetty kolmivaiheinen ohjelma luottoluokituslaitosten niiden tehtävien sääntelemiseksi, joita ne suorittavat sijoittajien ja kuluttajien puolesta. ETSK on tyytyväinen valtionvelkaa koskevien näkökohtien ottamiseen mukaan parhaillaan käynnissä olevaan julkiseen kuulemismenettelyyn. (15)

3.8 Komitea ehdottaa, että julkaistaan säännöllisesti valtiontukien seurantaraportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti toimenpiteiden toteuttamisen tilanne sekä arvioidaan niiden vaikutusta markkinoihin. Tavoitteena on laatia teollisuusalan mahdollisuuksien hyödyntämisen maksimointisuunnitelma, jota tarvitaan EU:n talouden elvyttämiseksi siten, että vahvistetaan etenkin pk-yrityksiä ja parannetaan työllisyyttä. (16)

3.9 ETSK on sitä mieltä, ettei veronmaksajien varoja enää pitäisi käyttää pankkien tappioiden kattamiseen, ja kannattaa periaatteessa sellaisen yhdenmukaistetun, kansallisista ennakoivista pankkien kriisinratkaisurahastoista koostuvan verkoston perustamista, joka on kytköksissä koordinoituihin kansallisiin kriisinhallintajärjestelyihin. Toimivan kriisinratkaisurahastoja koskevan järjestelmän luomiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin suositeltavaa sopia etukäteen yhteisten menetelmien ja yhtenäisten sääntöjen käyttöönotosta kilpailun vääristymisen välttämiseksi.

3.10 Se, että osa pankkien pääomasta pidetään julkisena, saattaisi olla tehokas osa eurooppalaista finanssipolitiikkaa, jotta pysytään ajan tasalla pankkialan tilanteesta. (17)

4.1 Komitean mielestä tarvitaan toimia, jotta siirtymiset työmarkkinoilla olisivat kannattavia ja jotta etenkin työmarkkinoiden erityisten ongelmaryhmien työllistymistä voitaisiin parantaa. Tällaisia toimia ovat työllistymismahdollisuuksien lisääminen, työn esteiden vähentäminen, työnteon kannattavuuden lisääminen parantamalla vero- ja etuusrakennetta ja keventämällä talouden toisen tulonsaajan verotusta sekä osallistumiseen tarvittavien palvelujen saannin varmistaminen. Niille, jotka eivät voi tehdä työtä, on taattava riittävä toimeentulotuki ja yleishyödyllisten palvelujen saatavuus. (18)

4.2 Komitea katsoo, että korkealaatuisen lastenhoidon laaja saatavuus tarjoaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua ja sovittaa paremmin yhteen työ-, perhe- ja yksityiselämä. Lisäksi sen ansiosta voidaan vahvistaa naisten osallistumista työmarkkinoille ja nostaa perheiden tulotasoa. (19)

4.3 Eurostatin tulisi kohdistaa entistä enemmän huomiota pimeän työn tutkimukseen sekä jäsenvaltioiden omissa erityistilanteissa, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, että rikollisverkostoissa, joilla on yhteyksiä laittomaan maahanmuuttoon. Nämä seikat voisivat olla perusteena entistä laajemmalle oikeudelliselle yhteistyölle ja EU:n roolin vahvistamiselle etenkin, kun ajatellaan pimeän työn vaikutuksia sisämarkkinoihin ja kilpailuun. Unionin tason toimilla tulisi kannustaa jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolia käynnistämään kansallisia ja alakohtaisia hankkeita keskuudessaan sekä yhdessä viranomaisten kanssa pimeän työn torjumiseksi ja harmaan talouden vähentämiseksi. Unionin tasolla työmarkkinaosapuolet voisivat myös yhdessä analysoida ja tiedottaa jäsenmaiden toimivista hyvistä käytännöistä. Pimeän työn torjuminen edellyttää jäsenmaiden viranomaisten tehokasta rajatylittävää yhteistyötä, valvontaa sekä pimeästä työstä aiheutuvista sanktioista tiedottamista. (20)

4.4 On tärkeää paitsi yhtenäistää työn tekemiseen liittyvien verojen ja sosiaaliturvamaksujen rakennetta myös huomioida analyysissa ne tekijät, jotka liittyvät EU:n ja muun maailman väliseen kauppaan. (21)

5.1 Komitea katsoo, että väestöennusteita tulisi analysoida ja seurata säännöllisesti, jotta mahdollistetaan eläkejärjestelmien asianmukainen ja oikea-aikainen mukauttaminen uudenlaisiin olosuhteisiin. Kyseisiä ennusteita, jotka koskevat myös tulevia julkisia eläkemenoja, on kuitenkin hyödynnettävä ja tarkasteltava varovasti, sillä ne voivat sisältää monia olettamuksia, joita on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä. (22)

5.2 ETSK ei kannata automaattista eläkeiän nostamista eliniänodotteen kasvun tai väestökehityksen perusteella. Useimmat kyseisistä mekanismeista nostavat eläkeikää automaattisesti vastaavassa suhteessa eliniänodotteen nousuun ja muihin talouden tai työmarkkinoiden muuttujiin nähden. Nimenomaan parlamenttien sekä työmarkkinaosapuolten ja muiden merkittävien sidosryhmien – eikä tietokoneiden – tulisi laajan julkisen keskustelun jälkeen tehdä kyseisenlaiset elinolosuhteita koskevat perusluonteiset päätökset. Kaikkien kyseisen mekanismin käyttöön ottavien jäsenvaltioiden tulisi lisäksi ottaa huomioon se, että vaikka mekanismi vähentää väestön uudistuksia vastaan kohdistamaa painetta, kyseinen menettelytapa voisi todellisten työmahdollisuuksien puuttuessa iäkkäiltä työntekijöiltä siirtää heille tarkoitetun taloudellisen tuen sosiaaliturvan muihin pilareihin. Mekanismin suora soveltaminen eläketurvan riittävyyden ja kestävyyden varmistamiseksi johtaisi näin ollen siihen, ettei luvattuja etuja kyetä saavuttamaan. Todellisen eläkeiän nostamisen ei tulisi olla erillinen toimenpide, vaan sitä tulisi myös täydentää toimenpiteillä, joilla parannetaan lähellä eläkeikää olevien ihmisten työllistymismahdollisuuksia. (23)

5.3 Komitea kannattaa ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden edistämistä, mutta katsoo, että varhaiseläkejärjestelyjen käytön hillitseminen edellyttää syvällekäyvää keskustelua esimerkiksi perusedellytyksistä, laajuudesta ja poliittisista tukitoimista, jottei juuri ikääntyneille luoda sosiaalisia ongelmia. (24)

5.4 Komitea suhtautuu epäillen siihen, että pelkkä lakisääteisen eläkeiän korotus voisi ratkaista väestökehityksen haasteisiin liittyvät ongelmat. Se katsoo pikemminkin, että tämä voisi syöstä miljoonat iäkkäät henkilöt, erityisesti naiset, köyhyysrajan alapuolelle. Sen sijaan todellista eläkkeelle siirtymistä on lykättävä toteuttamalla tehokkaan kasvu- ja työllisyyspolitiikan rinnalla aloitteita, joilla kannustetaan jatkamaan työuraa. Ainoastaan todellinen ”aktiivisen ikääntymisen” politiikka, jolla pyritään lisäämään osallistumista jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, voi kestävällä tavalla nostaa terveysongelmien, kiivaan työtahdin, ennenaikaisten irtisanomisten sekä täydennyskoulutusta ja työmarkkinoille paluuta koskevien mahdollisuuksien puuttumisen johdosta työelämästä ennenaikaisesti poistuvien iäkkäiden henkilöiden työllisyysastetta. Eräistä jäsenvaltioista saadut kokemukset osoittavat lisäksi, että lakisääteisen eläkeiän korottaminen voi lisätä muihin sosiaaliturvan pilareihin, kuten työkyvyttömyyseläkkeisiin tai vähimmäistuloon, kohdistuvaa painetta, mikä mitätöi edistymisen kohti entistä terveempää julkista taloutta. Elinikäisen ammatillisen oppimisen, aktiivisten työmarkkinatoimien, myös itsenäisille ammatinharjoittajille tarjottavien työelämässä jatkamisen taloudellisten kannustimien sekä yrityksissä vallitsevien iäkkäitä työntekijöitä koskevien asenteiden muuttamisen ohella on tuettava myös seuraavia toimenpiteitä uusien vaihtoehtojen tarjoamiseksi iäkkäille työntekijöille:

5.5 ETSK katsoo, että pakollisilla jakojärjestelmillä tulee olla jatkossakin keskeinen rooli, kun kyse on tulevien eläkkeiden turvaamisesta, ja siksi niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta useissa EU:n jäsenvaltioissa havaittu alenevien nettokorvausasteiden suuntaus saadaan käännettyä. (26)

5.6 Komitea panee merkille mahdollisuuden luoda nykyisten eläkejärjestelmien rinnalla toimivia yksilöllisiä, vapaaehtoisia ja yksityisiä eläkejärjestelmiä. Tässä yhteydessä voitaisiin tarkastella mahdollisuutta ottaa käyttöön unionin takeet, jotta rajatylittävät työntekijät voisivat hyötyä niistä. Koska tulevien eläkkeiden ehdot määräytyvät henkilökohtaisten tulojen ja eliniänodotteen perusteella, mistä kärsivät erityisesti naiset, erityistä huomiota on kiinnitettävä eräissä jäsenvaltioissa käyttöön otettuihin yksityisiin eläkejärjestelmiin ikääntyneiden naisten köyhyysriskin vähentämiseksi. (27)

5.7 Komitea pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen direktiiviä 2003/41/EY ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (”eläkerahastodirektiivi”), jotta varmistetaan, että

5.8 On erittäin tärkeää seurata eläkejärjestelmiin liittyvien vastuiden yleistasoa. Nykyistä kehystä voitaisiin täydentää seuraamalla implisiittisiä eläkevastuita ja raportoimalla niistä hyväksyttyä menetelmää käyttäen. Voitaisiin harkita vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen tarkistamista, jotta varmistetaan, että uudistusten tuloksia (mukaan luettuna siirtymistä yksinomaisista jakojärjestelmistä osittain rahastoiviin eläkejärjestelmiin), jotka johtavat muutoksiin eläkejärjestelmien rahoituksessa lisäämällä eksplisiittisiä vastuita ja vähentämällä implisiittisiä vastuita, pohditaan asianmukaisesti. Mikäli näin tehdään, kyseiset uudistukset, joilla pyritään ratkaisemaan pitkän aikavälin kestävyyden haasteet, eivät kärsisi lyhyellä aikavälillä korkeamman eksplisiittisen julkisen velan johdosta. Se, että nykyisin edistetään vuotta 2060 koskevien ennusteiden pohjalta tehokkaita uudistuksia, saattaa kuitenkin johtaa siihen, ettei eläkkeiden riittävyyden ja kestävyyden tavoitetta saavuteta. Komitea suosittaa täydentämään pakollisia jakojärjestelmiä tapauskohtaisesti puskurirahastoilla, jotta vältetään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvat äkillisten mukautusten riskit. (29)

6.1 Komitean mielestä työnhakuun tulisi aktivoida ennen kaikkea työvoimahallinnon tarjoamin tehokkain palveluin eikä niinkään työttömyysetuuksiin kytketyin ”kannustimin”. Nimenomaan kriisitilanteessa työttömyysturvaehtojen tiukentaminen on komitean mielestä tarpeetonta. Nykyisen ennätystyöttömyyden vallitessa työmarkkinoiden ongelmana ei ole yleinen työvoimapula vaan se, että muutamissa jäsenvaltioissa on pulaa pätevästä työvoimasta ja että työpaikoista on valtava puute. On kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota älykkääseen työvoiman kysyntää käsittelevään politiikkaan, jolla edistetään tulevaa kasvua ja innovointia sekä työpaikkojen luomista. (30)

6.2 Sosiaaliturvaetuudet on nähtävä tuottavana investointina, josta kaikki hyötyvät. Kun työttömyyskorvauksiin liitetään dynaaminen työmarkkinapolitiikka, vakautetaan taloutta ja parannetaan yksilön mahdollisuuksia mukautua muutokseen aktiivisesti parantamalla taitoja, etsimällä tehokkaasti työtä ja kouluttautumalla uudelleen. On syytä suhtautua varovaisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on tiukentaa tuen saannin ehtoja. Vaarana on, että työmarkkinoilta syrjäytyneiden tilanne muuttuu entistä epävarmemmaksi, mikä hankaloittaa suuresti työnsaantia tai työelämään palaamista. Tällaisilla rajoittavilla toimilla voi olla vääristäviä vaikutuksia: ne saattavat aiheuttaa siirtymiä muille sosiaaliturvan aloille, kuten sosiaaliavun tai työkyvyttömyyden piiriin, mikä ei ole suotavaa. (31)

6.3 Työnteko ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, ja sen vuoksi työpaikkojen luomisessa olisi keskityttävä luomaan entistä varmempaa työtä, josta maksetaan asianmukaista palkkaa. On tärkeää parantaa työnteon kiinnostavuutta ja kannattavuutta kaikille, myös heikommassa asemassa oleville, eli varmistaa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien välinen asianmukainen tasapaino. (32)

6.4 Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toimialaa laajennettiin perustellusti nykyisen maailmanlaajuisen talouskriisin takia irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi. (33)

6.5 Komitea suhtautui myönteisesti Prahassa pidetyn työllisyyshuippukokouksen toimiin, joiden tavoitteena oli määritellä sosiaaliseen vuoropuheluun, työpaikkojen luomiseen ja kysynnän vahvistamiseen perustuvia kansallisia ja eurooppalaisia toimintalinjoja. (34)

6.6 Komitea on korostanut, että yritystoiminnan ja yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan lisääminen on tärkeää, mikäli aiotaan edistää talouskasvua, jota tarvitaan, jotta voidaan menestyksekkäästi säilyttää Euroopan sosiaalimalli. Olisi tehtävä ero todellisen yrittäjyyden ja taloudellisesti riippuvaisen itsenäisen työn välillä. Monissa tapauksissa siirtyminen taloudellisesti riippuvaisen työntekijän asemaan ei ole vapaaehtoinen vaan ulkoisten tekijöiden sanelema valinta; näistä tekijöistä mainittakoon työsopimusten irtisanomisiin johtavat tuotannon ulkoistaminen ja yrityksen rakennemuutos. (35)

6.7 Sosiaaliturvajärjestelmät eivät ainoastaan ole osaltaan suojelleet eurooppalaisia finanssikriisin vakavimmilta seurauksilta vaan toimivat myös suhdannetta tasaavina taloudellisina vakauttajina. Kunnianhimoisten lähentymispolitiikkojen puuttuessa järjestelmiä saattavat kuitenkin uhata eräiden sellaisten jäsenvaltioiden kehittelemät kilpailukäytännöt, joiden näkemyksen mukaan sosiaaliturvamenojen alentaminen houkuttelee ulkomaisia pääomasijoituksia. Tämä prosessi, joka on jo täyttä totta verotus- ja palkkapolitiikassa, uhkaa laajeta sosiaalipolitiikkaankin. (36)

6.8 Komitea on tyytyväinen siihen, että monet EU:n jäsenvaltiot ottivat nykyisen työllisyyskriisin alussa käyttöön julkisin varoin tuettuja aktiivisen työmarkkinapolitiikan välineitä, jotta työntekijät voidaan irtisanomisten sijaan pitää yrityksissä ja työvoiman pätevyyttä voidaan lisätä. Sellaisten toimintamallien soveltaminen, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden pitää työntekijänsä kriisitilanteissa ja joihin liittyy vakaan toimeentulotuen takaaminen työaikaa lyhennettäessä, ovat huomattavasti järkevämpi tapa hallita kriisiä kuin sanoa pätevät työntekijät yksioikoisesti irti heti, kun tilaukset vähenevät. Näiden mallien mukainen toiminta takaa nimittäin sen, että pätevää ammattityövoimaa on riittävästi jäljellä, kun talous alkaa taas vahvistua. Tällaiset mallit olisi otettava käyttöön niissä jäsenvaltioissa, joissa niitä ei vielä ole, ja ne olisi ulotettava koskemaan myös epätavanomaisin työsopimuksin palkattuja työntekijöitä. (37)

7.1 Joustoturvaa ei missään tapauksessa tule pitää toimenpiteinä, jotka helpottavat nykyisten työntekijöiden irtisanomista tai heikentävät ylipäätään sosiaalista suojelua ja erityisesti työttömyysturvaa. Joustoturvaan sisältyvän turvallisuusaspektin vahvistaminen on nykyisinä aikoina ensisijaista. (38)

7.2 Lyhennetyn työajan mallien soveltaminen osoittaa, että useimpien jäsenmaiden työmarkkinat ovat nykyisellään riittävän joustavat, jotta yritykset voivat reagoida tilausten vähenemiseen nopeasti. Ei ole todellisia perusteita kehottaa heikentämään nykyisiä työsuhdeturvasäännöksiä. (39)

7.3 Muutokset työmarkkinoilla ovat johtaneet osa-aikaisen ja määräaikaisen työn osuuden kasvuun. Tämäntyyppiset työsuhteet ovat saattaneet helpottaa työelämään pääsyä ja kohottaa työllisyysastetta Euroopassa. Kuitenkin tilapäisessä työsuhteessa työskentelevät työntekijät ovat usein vähemmän tuottavia, saavat muita vähemmän työnantajan tukemaa koulutusta ja ovat muita alttiimpia työtapaturmille. Vaarana on myös juuttuminen tilapäiseen työsuhteeseen. Joustoturvaa toteutettaessa olisi otettava huomioon uudet riskit ja siirtymien olisi oltava palkitsevia. Pysyvistä työsopimuksista ei tulisi kuitenkaan järjestelmällisesti luopua. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat jo kehottaneet varmistamaan kaikenlaisilla sopimuksilla työskenteleville työntekijöille asianmukaisen turvan. (40)

7.4 Joustoturva voi toimia ainoastaan, jos työntekijöillä on hyvä koulutus. Uusien taitojen sekä uusien työpaikkojen luomisen välillä on kiinteä yhteys. Yritysten on järkevää investoida työntekijöidensä jatkuvaan kouluttamiseen. Jokaisen työntekijän velvollisuus on jatkaa kouluttautumistaan. (41)

7.5 Työllisyysstrategia voi kestäväpohjaisen talouden mielessä perustua jäsenvaltioissa jo varsin hyvin kehittyneeseen tietämykseen ja osaamiseen. EU tarvitsee ammattitaitoa edellyttäviä työpaikkoja, ja siksi sen olisi edistettävä näitä valtteja. Tästä syystä jäsenvaltioiden on investoitava nykyistä enemmän perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmiinsä sekä muun muassa tuettava tieteitä, teknologiaa ja tekniikkaa. Koulutusinvestointien nykytaso on täysin riittämätön. Niiden on oltava osa johdonmukaista elinikäisen oppimisen strategiaa. (42)

7.6 Työmarkkinoilla toteutettavien väliaikaisten toimien avulla on varmistettava, että lyhytaikaiseen työhön liittyy asianmukainen koulutus etenkin työsuojelun alalla sekä tietty palkkataso. (43)

7.7 On erittäin tärkeää käynnistää pikaisesti kaikilla perus- ja ammattikoulutuksen tasoilla toimia nuorten suuntaamiseksi jälleen teknillis-tieteellisille aloille. Näin parannetaan tuotantotoiminnan alhaista arvostusta verrattuna rahoitustoimintaan ja spekulointiin. (44)

7.8 Komitea kannattaa komission aikomusta kehittää epävirallisen oppimisen validointia ja parantaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen taitojen näkyvyyttä (muun muassa eurooppalaisen osaamispassin avulla).

7.9 ETSK perää ammattimaisempaa otetta koulutusinnovoinnin hallinnointiin. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kohentaminen EU:ssa on olennaisen tärkeää, jotta kyetään parantamaan työllistettävyyttä ja poistamaan eriarvoisuutta. Koulutuksessa tapahtuvien institutionaalisten muutosten voi tuskin sanoa etenevän yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Instituutioiden tulee ottaa huomioon, että muutosten, innovoinnin sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen on kuljettava käsi kädessä. (45)

7.10 ETSK vaatii, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus integroidaan uudelleen tosielämään, jolloin koulutus tuodaan lähemmäs sekä yhteiskunnan tarpeita että uusien oppijasukupolvien tottumuksia. (46)

7.11 Komitea kannattaa ajatusta siitä, että Euroopan tasolle perustetaan alakohtaisia, työllisyys- ja ammattitaitokysymyksiä käsitteleviä neuvostoja, joihin osallistuu toimialakohtaisten muutosten hallintaan sekä tarjonnan ja kysynnän mukaisiksi sovitettujen uusien työpaikkojen ja taitojen ennakointiin liittyviä sidosryhmiä. (47)

7.12 Eurooppalaiset alakohtaiset neuvostot voisivat tukea toimialakohtaisten muutosten hallintaa ja antaa panoksen ”Uudet taidot uusia työpaikkoja varten” -aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen. Niistä olisi myös hyötyä, kun Euroopan tasolla tehdään toimialakohtaisia muutoksia koskevia päätöksiä. (48)

8.1 Dynaamiset yhtenäismarkkinat ovat sekä Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen edellytys että sitä tukeva tekijä. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat tärkeät ja määrätietoiset toimet yhtenäismarkkinoiden loppuun saattamiseksi siten, että samalla noudatetaan ja kehitetään taloutta koskevia sekä sosiaalisia ja ympäristövaatimuksia. ETSK katsoo, että vapaita ammatinharjoittajia koskevat ammattialasäännöt ovat kuluttajansuojasäännöksiä, joiden avulla taataan sekä EU:n sisämarkkinoiden että kansainvälisten markkinoiden toimivuus ja estetään – etenkin kansainväliseen finanssikriisiin johtaneiden kaltaisia – markkinahäiriöitä. (49)

8.2 On tärkeää, että palveludirektiivi pannaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön täysin yhtenäismarkkinoiden hengen ja sääntöjen mukaisesti. Työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tavoitteen saavuttaminen, eli yritysten välinen rehti kilpailu, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja sosiaalisen polkumyynnin torjunta, edellyttää säädösten asianmukaisen soveltamisen tehokasta valvontaa. (50)

8.3 Palvelusektorin merkitys taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle on kiireesti tunnustettava. Painopisteet tulisi asettaa seuraavassa järjestyksessä:

8.4 Kuluttajansuojaa koskevilla kysymyksillä on oltava nykyistä enemmän merkitystä palvelujen sisämarkkinoilla. Havaittavaan rajatylittävien palvelujen oikeudellisen tilanteen epävarmuuteen on vastattava tiedotusstrategialla sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Vaatimusta palvelua ja tarjoajaa koskevista tarkoista tiedoista ei pidä väheksyä. (52)

8.5 Vähittäiskaupan osalta on tärkeää, ettei kaupallisesta menestyksestä rangaista, paitsi silloin, kun käytännöt eivät sovi yhteen sisämarkkinoiden toteuttamisen kanssa ja erityisesti, jos on selvää näyttöä siitä, että markkinavoimaa käytetään väärin tai kuluttajille aiheutetaan haittaa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan määräysten vastaisesti. (53)

8.6 Mitä tulee henkisen omaisuuden eurooppalaiseen kehykseen, komitea kannattaa väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista. Keskuksen on määrä kerätä ja jakaa väärentämiskäytännöistä tarvittavaa tietoa sekä auttaa erityisesti pk-yrityksiä ja -teollisuutta. Komission tulisi raportoida säännöllisesti seurantakeskuksen keräämistä tiedoista ja sen toiminnasta. (54)

8.7 Komitea ei missään tapauksessa hyväksy sitä, että internetiin liittyvää tekijänoikeuden käyttöä varten luodaan yksityisyyden suojaa loukkaavia erityisjärjestelmiä, jollaisista eräissä jäsenvaltioissa on säädetty lailla. Se kehottaa sen sijaan toteuttamaan kuluttajille ja erityisesti nuorille suunnattuja aktiivisia koulutus- ja valistustoimia. (55)

8.8 Komitea suosittaa, että etenkin orvoille teoksille luodaan yhdenmukainen järjestelmä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rekisteröimiseksi. Rekisteri tulee päivittää säännöllisesti, jotta eri oikeudenhaltijat on helppo jäljittää. Rekisteriin voitaisiin kirjata teoslaji, teoksen nimi ja eri oikeudenhaltijat. Komitea pyytää komissiota tutkimaan, onko tällainen järjestelmä toteutettavissa. (56)

8.9 Komitea toistaa kehotuksensa luoda Euroopan unionin patentti ja panna se täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. (57)

8.10 Sisämarkkinoiden maailmanlaajuisen ulottuvuuden vuoksi yhteisiä ponnisteluja tarvitaan lisää. EU:n asianomaisella toimintasuunnitelmalla on pyrittävä siihen, että

8.11 Sähköisesti suoritettavien palvelujen kehittämisen tiellä on edelleen esteitä, jotka tulisi tutkia läpikotaisin ja joita varten tulisi löytää ratkaisuja, jotta eurooppalaiset yrityspalvelujen tarjoajat voisivat toimia nykyistä myyntihenkisemmin ja laajentaa toimintaansa yhä enemmän EU:n ulkopuolelle. Kyseisiä esteitä ovat standardien ja yhteentoimivuuden sekä sähköistä kaupankäyntiä koskevan luottamuksen ja turvallisuuden puute, kiinteään ja mobiiliin laajakaistainfrastruktuuriin kohdennettujen investointien puute sekä tieto- ja viestintätekniikan vielä liian alhainen hyödyntäminen pk-yrityksissä. (59)

8.12 On puututtava tietoyhteiskuntaan osallistamista haittaaviin merkittäviin esteisiin varmistamalla nopeat internetyhteydet, parantamalla tieto- ja viestintätekniikkataitoja (TVT), kehittämällä tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat ikääntyvän yhteiskunnan ja vammaisten tarpeita, suuntaamalla rahoitusta TVT-innovoinnin koordinoinnin parantamiseen, tukemalla avoimiin standardeihin perustuvia TVT-tuotteita ja -palveluita ja Galileo-ohjelman sisällyttämistä digitaalistrategiaan sekä parantamalla hyödyllisen verkkosisällön ja sähköisten palveluiden kehittämistä ja saatavuutta varmistaen yksityisyyden takaamisen ja henkilökohtaisten tietojen turvallisen tallentamisen. (60)

8.13 Jäsenvaltioiden on kehitettävä vahvoja kansallisia tutkimus- ja kehittelyohjelmia tieto- ja viestintäteknologian ja FET-ohjelman alalla, jotta niistä tulee vahvoja kumppaneita eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Nykyistä suurempi osuus rakennerahastovaroja tulisi kohdentaa tähän tarkoitukseen. (61)

8.14 Komitea toistaa ehdottavansa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa kunnianhimoista aloitetta (Small Business Act, SBA), joka koostuu seuraavista osatekijöistä:

8.15 Komitea toivoo, että otettaisiin käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja (63), joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen verotuskäytäntöjen yksinkertaistamiseen, tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen. On myös tärkeää pohtia yhteistyön ja koordinoinnin ulottamista yhtiöveroon. (64)

8.16 Komitea korostaa tarvetta luoda yksinkertainen ja yhtenäinen välillisen verotuksen järjestelmä, jonka avulla vähennetään hallintotaakkaa, josta on selvää etua yrityksille ja kansalaisille, jolla varmistetaan oikeudenmukainen verotus ja varmat verotulot julkistalouksille, jolla vähennetään veropetosten riskiä ja joka edistää sisämarkkinoiden loppuunsaattamista ja kehittämistä. (65)

8.17 Arvonlisäveropetosten osalta komitea toteaa, että muutosvastaisuus vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltioiden ja EU:n talouteen, kun yksityiset intressit asetetaan yhteisen hyvän edelle. (66)

9.1 Komission ehdotukset yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi osallistumaan entistä enemmän kasvun rahoittamiseen ovat jokseenkin varovaisia. Aikana, jolloin useimpien jäsenvaltioiden julkiseen talouteen kohdistuu joko tiukkoja rajoitteita tai leikkauksia, olisi kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota vaihtoehtoisten rahoituslähteiden löytämiseen kasvua edistämään. Ehdotus EU:n joukkovelkakirjalainojen käyttöönotosta eurooppalaisten hankkeiden rahoittamiseksi helpottaa eräitä tärkeitä infrastruktuuri-investointeja, mutta olisi myös pyrittävä entistä järjestelmällisemmin eurooppalaisten eläkerahastoinvestointien mobilisoimiseen. Tähän voitaisiin päästä rohkaisemalla jäsenvaltioita kannustamaan niissä toimivia eläkerahastoja investoimaan ja yhteisrahoittamaan maan infrastruktuureja.

9.2 Antamalla EIP:lle mahdollisuus laskea liikkeelle euro-obligaatioita tai pikemminkin kaikki 27 jäsenvaltiota kattavia EU-obligaatioita julkinen sektori voi kerätä uutta pääomaa joutumatta täysin yksityisen rahoitussektorin armoille. Varoja tulisi saada edeltäviltä tasoilta, esimerkiksi ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavista laitoksista niin, että EIP:stä tulisi näiden pääomavarojen ja omien investointiensa välinen rajapinta. Euro-obligaatiot ovat myös mahdollisia välineitä pitkäaikaiseen yksityiseen säästämiseen. Komitea suhtautuu myönteisesti joukkovelkakirjalainojen nopeaan käyttöönottoon, mutta katsoo, etteivät ne saa olla Euro-obligaatioiden luomisen vaihtoehto tai korvike. (67)

9.3 Pk-yritysten rahoitusrakenteisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liittyvä ehdotus pääomasijoitusrahastojen vapauttamisesta, jotta ne voisivat toimia koko unionin alueella, on tervetullut mutta jo pahasti myöhässä. Olisi myös pohdittava keinoja lisätä riskirahoituksen tarjontaa Euroopan markkinoiden laajentuessa. Esimerkiksi eurooppalaisen verkoston koordinoimien pienimuotoisten alueellisten kauppapaikkojen perustaminen voisi tarjota uuden välineen, jota voitaisiin käyttää uuden pääoman keräämiseen pienille yrityksille. Tällä tavalla voitaisiin houkutella uutta riskipääomaa sekä yksityisten pääomasijoittajien (”bisnesenkelien”) antamaa rahoitusta. Se myös parantaisi pienten pääomasijoittajien mahdollisuuksia tukea pienyrityksiä. (68)

9.4 On yleisesti tunnustettu asia, että markkinat eivät ole onnistuneet tarjoamaan varhaisen vaiheen rahoitusta teknologisten oheisyritysten (spin out) ja uusien yritysten tarpeisiin. Puutetta on yritetty korjata bisnesenkelien ja alkupääomarahastojen kaltaisilla aloitteilla, joista on ollut apua, mutta tutkimuskeskuksilla ja yliopistoilla kaikkialla Euroopassa on edelleen vaikeuksia siirtää tietoa markkinoille. Tällaisen varhaisen vaiheen rahoituksen kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta tarjonta on pysytellyt melko muuttumattomana. Kannustustoimia olisi lisättävä, jotta paljon pääomaa hallitsevat henkilöt ja instituutiot sijoittaisivat entistä enemmän riskirahoitusta teknologian oheisyrityksiin ja prototyyppien kehittämiseen.

9.5 Pk-yrityksiä tukeviin käytännön toimiin on kannustettava erityisesti niillä aloilla, jotka ovat kaikkein alttiimpia globalisaatiolle sekä käynnissä olevan talous- ja finanssikriisin vaikutuksille. Esimerkkeinä mainittakoon välitystoiminta, verohelpotukset, nopeat maksusuoritukset ja valtiontukisääntöjä koskevat poikkeustoimet, joilla helpotetaan varojen ripeää jakamista. (69)

10.1 Kolmannessa energiapaketissa suunnitellut toimet on toteutettava käytännössä, jotta voidaan luoda todelliset energiamarkkinat valtioiden yhteistyön, verkostojen ja operaattoreiden entistä tiiviimmän yhteenliittämisen ja kansallisten sääntelyviranomaisten valtuuksien vahvistamisen pohjalta. (70)

10.2 Energiatehokkuus valmistaa teknologista harppausta, jonka avulla voidaan siirtyä vähähiiliseen talouteen. Edistystä on jo tapahtunut, mutta EU:n jäsenvaltioiden on lisättävä toimia uusiutuvien energialähteiden roolin laajentamiseksi investointisuunnitelmissaan, jotta voidaan varmistaa, että energiatehokkuutta edistävien tuotteiden ja palveluiden alalla toimiville yksityissektorin yrityksille annetaan oikeanlaiset vakaat sääntelypuitteet ja kannusteet. (71)

10.3 Komitea on toimittanut 4. helmikuuta 2011 kokoontuneelle energia-asiain neuvostolle ehdotuksen energiatehokkuustavoitteiden asettamisesta tietyille avainaloille, kuten liikennealalle ja rakennusteollisuudelle. Tavoitteet koskisivat mm. seuraavanlaisia toimia:

10.4 Komitea muistuttaa, että rakennukset ovat suurin yksittäinen energian kuluttaja Euroopan unionissa ja vastaavat 40 prosentista energian loppukysynnästä. Jopa puolet energiatehokkuuden lisäpotentiaalista voidaan saavuttaa rakennetussa ympäristössä ja samalla vähentää taloudellisia kustannuksia. Yksistään kyseisillä energiansäästöillä voitaisiin täyttää EU:n Kioton pöytäkirjan mukaiset sitoumukset. Lisäksi kyseiset energiansäästöt voidaan saavuttaa jo nykyteknologialla. Rakennusten energiatehokkuuden lisäämisellä on sitä paitsi ainoastaan myönteisiä vaikutuksia – se luo hyödyllistä työllisyyttä, pienentää käyttökustannuksia, lisää mukavuutta ja vähentää ympäristösaasteita. Tämän tulisi olla Euroopan unionin ehdoton painopiste. Komitea tunnustaa myös uusien ja pitkälle kehitettyjen perusmateriaalien merkityksen kotitalous- ja toimistolaitteissa sekä muilla sektoreilla, kuten energia- ja kuljetusalalla. (72)

10.5 Energiaintensiivisen teollisuuden on tietenkin annettava panoksensa energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Energia- ja ympäristöpoliittisia välineitä on tarkasteltava huolellisesti, ja niitä kehitettäessä on otettava huomioon se, missä määrin ne vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn. (73)

10.6 Monien lasi- ja keramiikkatuotteiden erinomaista ympäristötehokkuutta (eristemateriaalit, ikkunoiden kaksinkertainen lasitus jne.) tulisi tehdä tunnetuksi energiansäästön esikuvana EU:n rakennusteollisuudessa. Lisäksi tämä teknologia tulisi sisällyttää kaikkiin suunniteltuihin teknologiansiirtoihin niihin EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa on hyvät mahdollisuudet säästää energiaa. (74)

10.7 Komitea ehdottaa, että pohditaan, riittävätkö nyt voimassa olevat säännökset (televiestinnän, postipalvelujen ja sähkön alalla) tämänhetkisessä kriisitilanteessa ja pidemmällä aikavälillä takaamaan, ettei tarjolla olevien palvelujen laatu heikkene ja etteivät syrjäytymisen, yhteiskunnallisen kahtiajaon ja köyhyyden kaltaiset ilmiöt yleisty. Toiseksi on pohdittava, pitäisikö Lissabonin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 26 mukaisten yhteisön periaatteiden, joita ovat ”korkea laadun ja turvallisuuden taso sekä kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistäminen”, kattaa muitakin aloja. (75)

10.8 Olisi tutkittava mahdollisuutta energia-alan eurooppalaisiin yleishyödyllisiin palveluihin, jotka voitaisiin asettaa yhteisen energiapolitiikan käyttöön. On kuitenkin todettava, että kansallisten erojen ja Euroopan yhtenäismarkkinoiden yleisten rakentamistarpeiden ristipaineessa EU:n elinten ja jäsenvaltioiden tai niiden hallitusten on vaivalloista omaksua ajatus yleistä (taloudellista tai muuta) etua koskevista yhteisön palveluista. Tästä syystä ajatus eurooppalaisten energiapalvelujen luomisesta ei ole vielä herättänyt vastakaikua poliittisten päättäjien keskuudessa. Yleistä etua koskevat yhteisön palvelut ovat kuitenkin tarpeen yhteisen Eurooppa-hankkeen jatkamiseksi. Tällaisilla palveluilla ilmaistaisiin eurooppalaista yhteisvastuuta, kun pyritään vastaamaan unionin edessä oleviin haasteisiin. On luotava yhtenäinen eurooppalainen verkko sekä perustettava yhteisiä hankkeita ja rakenteita sitä suunnittelemaan ja hallinnoimaan. Verkon on kyettävä älykkääseen hallinnointiin ja toimintaan kaikilla tasoilla, jotta tarjonta ja kysyntä saadaan vastaamaan toisiaan mahdollisimman hyvin. (76)

10.9 Paljon energiaa kuluttava teollisuus vaatii energiahuollon turvaamista sopivasta eurooppalaisesta energialähteiden yhdistelmästä, jonka ulkopuolelle ei pitäisi jättää mitään energianlähdettä (kivihiili, uusiutuvat luonnonvarat, ydinvoima). Perustana tulisi olla sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimiva kilpailu, joka johtaa lopulta energian kohtuullisiin hintoihin. Jäsenvaltioiden energiapolitiikkojen intressit tulisi sisällyttää entistä tiiviimmin yhdennettyyn, eurooppalaiseen näkemykseen, sillä toistaiseksi energiamarkkinat eivät ole pysyneet teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden kehityksen tahdissa. Huolimatta siitä, että osa jäsenvaltioista on päättänyt luopua ydinenergiasta, merkitsee fissioon perustuvan sähköntuotannon säilyttäminen EU:ssa myös alan osaamisen ylläpitämistä Euroopassa. Ydinvoiman käytön jatkaminen edellyttää tietenkin korkeaa turvallisuustasoa sekä hyvin koulutettuja työntekijöitä. (77)

10.10 Energiatehokkaita tuotteita koskevien EU-laajuisten standardien kehittämisen osalta komitea viittaa komission aloitteisiin, kuten Energy Star -asetukseen, jonka julkisten toimistolaitehankintojen tarjouspyyntöjä koskevat normit ovat vastedes pakollisia, ja aloitteisiin olemassa olevien ja uusrakennusten energiankulutusta koskevista yhdenmukaistetuista mittausstandardeista sekä kansallisten sääntelyviranomaisten toimivallan vahvistamisesta energiatehokkuuden osalta. Komitea katsoo, että kansallisten energiatoimijoiden kanssa allekirjoitettavat vapaaehtoiset sopimukset ovat hyödyllinen väline, mutta tarpeellisiksi katsotuilla yleissopimuksilla on selkeästi täsmennettävä, että ellei tavoitteita saavuteta, sovelletaan tiukempaa sääntelyä. (78)

10.11 Komitea pitää niin ikään olennaisen tärkeänä, että energian korkean hinnan vaikutuksia köyhiin tai muita heikommassa asemassa oleviin talouksiin arvioida tarkoin ja että EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkoja muotoillaan sen mukaan. Tällaisia talouksia olisi ensimmäisinä tuettava energiatehokkaiden toimien käyttöönottamisessa. (79)

10.12 ETSK kannattaa toimia, joilla pyritään tehokkaaseen komodaalisuuteen sekä eri liikennemuotojen optimointiin ja verkottamiseen, jotta saadaan aikaan yhdennetty liikennejärjestelmä ja liikenne olisi mahdollisimman sujuvaa. (80)

10.13 ETSK kiinnittää huomiota liikennealan riippuvuuteen fossiilisista energialähteistä, mikä vaikuttaa päästöjen lisäksi myös energiansaannin varmuuteen ja riippumattomuuteen. Komitea tiedostaa etenkin öljyvarojen rajallisuuden ja katsoo, että Euroopan unionin tulevalla liikennepolitiikalla tulee olla seuraavat neljä päätavoitetta: vähähiilidioksidipäästöisten liikennemuotojen edistäminen, energiatehokkuus, toimitusvarmuus ja riippumattomuus sekä liikenneruuhkien ehkäiseminen. Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä tulee kuitenkin säilyttää liikennealan kilpailukyky. (81)

10.14 Tärkeimmät haasteet, joihin kestävän liikennepolitiikan avulla tulee vastata ja jotka sen yhteydessä tulee ottaa huomioon, ovat kiihtyvä kaupungistuminen ja tarve mukavaan päivittäiseen liikkumiseen; kansanterveyden ylläpito, joka edellyttää saaste- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä; kaupan talousprosessien säilyttäminen, joka edellyttää päästöjen vähentämistä; yhteismitallisten alueiden määrittely todellisen yhdennetyn liikennepolitiikan rakentamiseksi sekä väestön ja taloudellisten toimijoiden kutsuminen mukaan edistämään uusien liikennepolitiikkojen ja liikkumismallien toteuttamista. (82)

10.15 Komitea on myös ilmaissut tukensa niukkapäästöisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen kehittämistä koskeville EU-aloitteille ja esittänyt suosituksia lisätoimenpiteiksi. Se korostaa, että moottorien, akkujen ja energianjakelujärjestelmien tuottajat kilpailevat ankarasti parhaiden teknologioiden kehittämisestä edullisimpaan hintaan. Tämä kilpailu itsessään edistää voimakkaasti innovaatiotoimintaa, eikä sitä tulisi estää, mutta markkinakannustimet ovat tarpeen, jotta voidaan siirtyä määrätietoisesti käyttämään uuden sukupolven plug-in-hybridiajoneuvoja ja täysin sähkökäyttöisiä autoja. (83)

Bryssel 15. maaliskuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Julkisen talouden velkakriisin vaikutukset EU:n hallintoon”, EUVL C 51, 17.2.2011, s. 15.

(2) Ks. ETSK esite ”Eurooppa-ohjelma: kansalaisyhteiskunnan ehdotukset”, CESE 593/2009, Fiche 1, kohta 2.

(8) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään”, EUVL C 107, 6.4.2011, S. 7.

(9) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Kriisin jälkeen: uusi rahoitusjärjestelmä sisämarkkinoilla”, EUVL C 48, 15.2.2011, s. 38.

(10) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta”, EUVL C 54, 19.2.2011, s. 37.

(13) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Kriisin jälkeen: uusi rahoitusjärjestelmä sisämarkkinoilla”, EUVL C 48, 15.2.2011, s. 38.

(14) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lyhyeksi myynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimusten osa-alueista”, EUVL C 84, 17.3.2011, s. 34.

(16) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission kertomus – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2009”, EUVL C 84, 17.3.2011, s. 7.

(20) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Vihreä kirja – Työlainsäädäntö 2000-luvun haasteiden tasalle”, EUVL C 175, 27.7.2007, s. 65.

(21) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Alueellisen verolainsäädännön vaikutus teollisuuden muutoksiin”, EUVL C 120, 16.5.2008, s. 51.

(22) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Vihreä kirja – Riittävien, kestävien ja turvattujen eurooppalaisten eläkejärjestelmien kehittäminen”, EUVL C 84, 17.3.2011, s. 38.

(27) Ks. CESE 72/2011, mainittu edellä, sekä ETSK:n lausunto aiheesta ”Sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelma (2006–2010) ja seurantastrategia”, EUVL C 354, 28.12.2010, s. 1.

(28) Ks. ETSK:n lausunto ”Pääomasijoitusrahastojen, hedgerahastojen ja valtion omistamien sijoitusyhtiöiden vaikutukset Euroopan teollisuuden muutoksiin”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 56.

(30) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa”, EUVL C 21, 21.1.2011, s. 66.

(32) Ks. ETSK:n lausunto ”Työnteko ja köyhyys: kohti välttämätöntä laaja-alaista lähestymistapaa”, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 52.

(33) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta”, EUVL C 228, 22.9.2009, s. 103.

(34) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Maailmanlaajuisen kriisin vaikutus tuotantoteollisuudessa ja palvelualoilla”, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 43.

(35) Ks. ETSK:n lausunnot aiheista ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa”, EUVL C 309, 16.12.2006, s. 110, ja ”Itsenäisen ammatinharjoittamisen uudet kehityssuunnat: taloudellisesti riippuvaisen itsenäisen ammatinharjoittamisen erityistapaus”, EUVL C 18, 19.1.2011, s. 44.

(38) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Joustoturvan hyödyntäminen globaaliin kehitykseen liittyvissä rakennemuutoksissa”, EUVL C 318, 23.12.2009, s. 1.

(40) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kohti joustoturvaa koskevia yhteisiä periaatteita: enemmän ja parempia työpaikkoja joustavuuden ja turvallisuuden avulla”, EUVL C 211, 19.8.2008, s. 48.

(42) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ympäristöön, ilmastoon ja energiaan liittyvistä haasteista johtuvien teollisuuden muutosten työllisyysvaikutukset”, EUVL C 44, 11.2.2011, s. 40.

(45) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ammattitaidon mukauttaminen muuttuvan teollisuuden ja palvelualan tarpeisiin – työllisyys- ja ammattitaitokysymyksiä käsittelevien Euroopan tason alakohtaisten neuvostojen mahdollisen perustamisen merkitys”, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 1.

(52) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Palvelut sisämarkkinoilla – työmarkkinoita ja kuluttajansuojaa koskevat ehdot”, EUVL C 175, 27.7.2007, s. 14.

(53) Ks. ETSK:n lausunto ”Suurten kauppaketjujen kehitys ja sen vaikutus tavarantoimittajiin ja kuluttajiin”, EUVL C 175, 28.7.2009, s. 57.

(54) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”, EUVL C 18, 19.1.2011, s. 105.

(59) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Palvelut ja tuotantoteollisuus Euroopassa: alojen vuorovaikutus ja vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen”, EUVL C 318, 23.12.2006, s. 26.

(60) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalistrategia”, EUVL C 54, 19.2.2011, s. 58.

(61) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen kärjessä – Tulevan ja nousevan teknologian tutkimusstrategia Euroopalle”, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 54.

(62) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – ’Pienet ensin’ – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (’Small Business Act’)”, EUVL C 182, 4.8.2009, s. 30.

(63) Ks. äskettäinen komission tiedonanto ”Kasvun ja työllisyyden lisäämiseen ja EU-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän yhteisön ohjelman toteuttaminen: ohjelman edistyminen vuonna 2006 ja jatkotoimet yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevan ehdotuksen antamiseksi”, KOM(2007) 223 lopullinen, 2.5.2007.

(65) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus: neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/ETY muuttamisesta yleisen verokannan vähimmäistason noudattamista koskevan velvoitteen soveltamisajan osalta”, EUVL C 51, 17.2.2011, s. 67.

(66) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Ehdotus – Neuvoston asetus hallinnollisesta yhteistyöstä ja petostentorjunnasta arvonlisäverotuksen alalla”, EUVL C 347, 18.12.2010, s. 73.

(68) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Pk-yritysten rahoitusrakenteet nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ”, EUVL C 48, 15.2.2011, s. 33.

(69) Ks. ETSK:n lausunto ”Miten tukea pk-yritysten sopeutumista maailmanmarkkinoiden muutoksiin?”, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 24.

(70) Ks. ETSK:n lausunto ”Energiaköyhyys markkinoiden vapauttamisen ja talouskriisin yhteydessä”, EUVL C 44, 11.2.2011, s. 53.

(72) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Energiamarkkinoiden nykykehityksen vaikutus Euroopan teollisuuden arvoketjuihin”, EUVL C 77, 31.3.2009, s. 88.

(74) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan lasi- ja keramiikkateollisuuden kilpailukyky erityisesti EU:n ilmasto- ja energiapaketin valossa”, EUVL C 317, 23.12.2009, s. 7.

(75) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Mitä yleishyödyllisiä palveluja tarvitaan kriisiin vastaamiseksi?”, EUVL C 48, 15.2.2011, s. 77.

(76) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut: millainen toimivallan jako EU:n ja jäsenvaltioiden välillä?”, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 65.

(78) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin 2006/32/EY mukainen ensimmäinen arviointi kansallisista energiatehokkuutta koskevista toimintasuunnitelmista – Energiatehokkaammaksi yhteisvoimin”, EUVL C 77, 31.3.2009, s. 54.

(80) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan unionin liikennepolitiikka osana vuoden 2010 jälkeistä Lissabonin strategiaa sekä kestävän kehityksen strategiaa”, EUVL C 354, 28.12.2010, s. 23.