C_2011318FI.01008201.xml

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa”

Euroopan komissio päätti 20. lokakuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 24. kesäkuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 13.–14. heinäkuuta 2011 pitämässään 473. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 114 puolesta ja 6 vastaan 9:n pidättyessä äänestämästä.

1.1 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU tarvitsee Eurooppa 2020 -strategian mukaista älykästä kasvua nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Suuressa osassa EU:ta ongelmina ovat paitsi hidas kasvu sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin puute myös muut seikat, kuten korkea työttömyys etenkin nuorten keskuudessa, sosiaaliset ongelmat, köyhyys ja integroituminen, koulun keskeyttäneet, joilla ei ole riittävää osaamista työpaikan saamiseen, väestökehitykseen liittyvät ongelmat sekä budjettirajoitukset.

1.2 Koheesiopolitiikka juontuu tavoitteesta puolustaa eurooppalaista yhteiskuntamallia, jossa vapaata kilpailua ja sosiaalista markkinataloutta täydennetään yhteisvastuun tavoitteella sekä tavoitteella pyrkiä erityisiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen ensisijaisina pidettäviin päämääriin, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa määrätään.

1.3 Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että aluepolitiikka on avainväline toteutettaessa Eurooppa 2020 -strategiaa, sillä sen tavoitteiden saavuttaminen riippuu huomattavasti paikallis- ja aluetasolla tehtävistä päätöksistä, kuten komission jäsen Johannes Hahn on todennut (1).

1.4 ETSK katsoo, että yhtenä taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota edistävän politiikan tärkeimmistä tavoitteista tulee jatkossakin säilyä koko unionin sopusointuisen kehityksen edistäminen erityisesti vähentämällä alueiden välisiä kehityseroja niiden integroimiseksi täydellisesti EU:hun. Komission olisi asianmukaista käyttää tätä seikkaa viitepohjana puhuessaan Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvästä älykkäästä kasvusta (2).

1.5 ETSK pitää myönteisenä ja arvostaa komission pyrkimystä edistää resursseja hajauttamatta ”innovointia kaikilla alueilla siten, että varmistetaan samalla innovoinnille [ja] t&k-toiminnalle – – annettavan EU:n, valtakunnallisen ja alueellisen tuen keskinäinen täydentävyys”, mutta katsoo, että olisi paikallaan rahoittaa tutkimusta kaikista muistakin varoista eikä vain koheesiopolitiikan varoista.

1.6 Komission tiedonantoa aluepolitiikan panoksesta älykkäässä kasvussa tulisi pitää lippulaivahankkeen ”Innovaatiounioni” täydennyksenä ja vetoomuksena käynnistää prosessi innovointiin kohdennettujen investointien nopeuttamiseksi, jotta ei odoteta tulevaa rahoituskautta, jossa Eurooppa 2020 -strategia on epäilemättä koheesiorahaston keskeinen painopiste (3).

1.7 Komitea on huolissaan koheesiopolitiikan sirpaloitumisesta ja siitä, että ajaudutaan sivuun sen alkuperäisestä ja myös Lissabonin sopimukseen kirjatusta tavoitteesta rahoittaa puuttumista alakohtaisin toimin alueellisiin eroihin. On varmistettava, että tämän lähestymistavan yhteydessä otetaan huomioon kunkin tarkasteltavan alueen ja jäsenvaltion haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet, eli niiden lähtötilanteet, eikä sen pidä antaa heikentää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota eikä varsinkaan poliittista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta.

1.8 ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä komission ehdottamaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan edistämistä, mutta huomauttaa, että alueellisiin erikoispiirteisiin tulee näitä kysymyksiä käsiteltäessä kiinnittää riittävästi huomiota. Tuotantoprosessien innovointi ei välttämättä tapahdu innovaation soveltamispaikassa eivätkä siitä välttämättä vastaa samat toimijat. Huomiota tuleekin kiinnittää myös innovatiivisten prosessien siirrettävyyteen ja toistettavuuteen sekä niiden levittämiseen aluetasolla. Pyrkimys luoda yhteisvaikutusta koheesiopolitiikan ja unionin muiden poliitikkojen välille sekä tehostaa EAKR:n hyödyntämistä on kuitenkin tervetullut.

1.9 Komitea katsoo tiedonannon tapaan, että älykkään kasvun tavoittelussa pitäisi hyödyntää alueellista rakennetta, jonka tukena ovat sektorien, alueiden ja meta-alueiden tai makroalueiden erityisvaatimukset yhdistettynä jo toimiviin ja/tai uutta pontta kaipaaviin tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin sekä paikallisiin yrityksiin ja viestintäverkkoihin, jotka voivat mahdollistaa älykkään kasvun alueellisen vakiintumisen ja kehittymisen edistäen samalla erikoistumista ja alueellista hallintotapaa.

1.10 ETSK katsoo lisäksi, että koheesiopolitiikkaa ja Eurooppa 2020 -strategiaa tulisi käsitellä erillisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Koheesiopolitiikkaa ei voida alentaa unionin strategisesta politiikasta lapsipuolen asemaan eikä myöskään ole ajateltavissa, että se yksin toimisi Eurooppa 2020 -strategian moottorina.

1.11 Komission ehdotus ei saa tarjota tilaisuutta ripotella niukkoja varoja laajasti – myös rikkaille alueille – jalossa tarkoituksessa. Ehdotuksen tarjoama tilaisuus tulee hyödyntää ja etsiä yhteisiä indikaattoreita ja alueita lähentäviä seikkoja huipputason koheesion eurooppalaisen konseptin vahvistamiseksi.

1.12 Samoin on ehdottomasti varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua EU:n eri ohjelmiin, sekä edistettävä unionin ohjelmien synergiaa. Tähän päästään yksinkertaistamalla menettelyjä ja kaatamalla eri pääosastojen, koko komission, jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä raja-aitoja tiedostaen, että hallintorakenteet ovat kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelijoita, joiden tarkoituksena on helpottaa eikä vaikeuttaa elämää.

1.13 Komitea katsoo, että komissio ehdottaa aivan perustellusti laajaa lähestymistapaa innovaatioon eikä rajoitu teknisiin tai teknologiaa koskeviin kysymyksiin. Komitean mielestä olisi kuitenkin parempi, että komissio kiinnittäisi enemmän huomiota eri toimijoiden käytännön mahdollisuuksiin hyödyntää innovaatio-ohjelmia. Vaikka esimerkiksi pk-yritykset voisivat hyötyä innovaatio-ohjelmista, niistä harvat harjoittavat tutkimustoimintaa. Monet pk-yritykset ovat innovatiivisia, mutteivät hyödynnä unionin ohjelmien tarjoamia tukimahdollisuuksia, vaikka niistä olisi huomattavasti hyötyä. Tässä mielessä olisi helpotettava riskipääoman saantia ja vahvistettava Jeremie-ohjelmaa. Kyseisen välineen käytöstä ei kuitenkaan pitäisi tehdä pakollista, ja jäsenvaltioille tulisi jättää vapaus päättää, käyttävätkö ne tukia, lainoja vai näitä molempia yhdessä. Niiden olisi myös voitava määrittää aihekohtainen soveltamisala. Lisäksi tällä alalla tarvitaan yksinkertaistamistoimia.

1.14 Tätä tarkoitusta edistävä väline voisi olla uudenlainen ”tehokas kumppanuus” -konsensusfoorumi. Tällainen foorumi, johon kaikki julkiset ja yksityiset osapuolet – myös pankit – yhdessä toimien osallistuisivat, tukisi innovaatiostrategiaa. Sillä olisi selkeät, yksinkertaiset ja toimivat säännöt, joissa määriteltäisiin hankkeiden keston ajaksi aikataulut, osapuolten vastuut ja mahdolliset seuraamukset.

1.15 ETSK katsoo lisäksi, että komission tulisi kääntää päinvastaiseksi nykyinen lähestymistapansa, joka keskittyy pikemminkin ohjelmien muotoseikkoihin kuin niiden sisältöihin tai saavutettaviin tuloksiin, jotka pitäisi asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi.

1.15.1 Kummankin tavoitteen – kiinnikuromisen ja innovoinnin – saavuttamiseksi tarvittaisiin ennemminkin alueellisiin analyyseihin pohjautuvaa samansuuntaista ja yhteensovitettua tukea.

1.16 ETSK pahoittelee valtavia eroja, joita alueiden välillä on niin unionissa kuin jäsenvaltioissakin. Erot pätevät myös sekä tutkimus- ja kehittämisalalla että innovoinnissa. Komitea korostaa tarvetta vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiopolitiikkaa vuotta 2020 kohti edettäessä.

1.17 ETSK viittaa myös siihen, että EU-maat joutuvat vastaamaan entisestään kiristyvään globaaliin kilpailuun, joka nyt on peräisin myös uusista teollisuusmaista, jotka kehittyvät voimakkaasti niin tutkimus- ja kehitysalalla kuin innovoinnissa ja jotka ovat unionia edellä myös korkean teknologian alalla.

1.18 ETSK pitääkin tervetulleena, että komissio keskittyy Eurooppa 2020 -strategiaan lukeutuvassa hankkeessa ”Innovaatiounioni” sekä tiedonannossaan älykkäästä kasvusta painottamaan tiettyjä ongelmia ja aluepolitiikkaa, sillä kyseessä ovat pitkälti hajautetut järjestelyt, jotka kyllä edistävät uudistumista, mutta edellyttävät tukea ja sitä, että samat tuet ja politiikat pätevät kaikkialla.

1.19 ETSK on samaa mieltä siitä, että alueiden eroja tulee hyödyntää ja että tämä edellyttää kokonaan uudenmuotoista kaikkien jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimijoiden yhteistyötä.

1.20 ETSK katsoo, että painopisteen asettaminen nykyistä enemmän innovatiivisiin työpaikkoihin on älykkääseen kasvuun pyrkivän politiikan ja älykkäiden erikoistumisstrategioiden kehittämisen mukaista (4). Komitea painottaa asiakokonaisuuteen SC/034 kuuluvassa lausunnossaan ”Innovatiiviset työpaikat tuottavuuden ja laadukkaiden työpaikkojen lähteenä”, että innovatiiviset työpaikat kuuluvat Eurooppa 2020 -strategian ydinkysymyksiin. ETSK suosittaa, että komissio käynnistää innovatiivisia työpaikkoja käsittelevän kokeiluhankkeen osana lippulaivahanketta ”Innovaatiounioni”.

1.21 Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio suunnittelee ensi vuodeksi suurta tutkimusohjelmaa julkista sektoria ja sosiaalista innovointia varten. ETSK kannattaa julkissektorin innovaatioita koskevan tulostaulun käyttöönottoa sekä sosiaalista innovointia Euroopassa käsitteleviä kokeiluhankkeita sosiaalialan innovoijien auttamiseksi ja ehdotuksia sosiaalisen innovoinnin ohjelmiksi Euroopan sosiaalirahaston yhteydessä. Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on osallistuttava toimiin. Tällaisia aloitteita voidaan pitää keinona saavuttaa älykäs kasvu.

1.22 ETSK kannattaa ajatusta kehittää älykästä erikoistumista varten strategioita. Alueiden ja kuntien on laadittava ne itse erityisvaatimustensa pohjalta ja ottaen huomioon kehitysasteensa. Älykäs kasvu tarkoittaa eräillä alueilla edelleen keskeisen infrastruktuurin kehittämistä esimerkiksi televiestinnän, energian tai vedenkäsittelyn aloilla.

1.23 Aluepolitiikka ja etenkin EU:n aluerahoitus ovat välttämättömiä älykkään kasvun saavuttamiseksi sekä kansallisten ja alueellisten hallitusten kannustamiseksi ja auttamiseksi laatimaan älykästä erikoistumista edistäviä strategioita, jotta alueet voivat kartoittaa vahvuuksiaan.

1.24 Kuten komissio tiedonannossaan toteaa, varojen kohdentaminen rajalliseen määrään toimia varmistaa varojen tehokkaamman käytön ja edistää yksityisiä investointeja edellyttäen, että asianomaiset paikallisviranomaiset määrittelevät toiminta-alat ja investoinnit yhdessä talous- ja yhteiskuntaelämän kumppanitahojensa kanssa.

1.25 Yhteenvetona voidaan todeta, että Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan tavoitteet sopivat yhteen. Koheesiopolitiikka voi ainutlaatuisen monitasoisen hallintorakenteensa ansiosta tarjota myönteisiä kannusteita ja tukea sen varmistamiseksi, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin sitoudutaan myös makroalueiden ja alueiden välisellä tasolla sekä paikallis- ja aluetasolla. Institutionaaliset puitteet niiden toteuttamiseksi kaipaavat kuitenkin yhteisiä rahoitus- ja sääntelyelementtejä, jotka voisivat vuorovaikutuksessa muodostaa tehokkuutta kasvattavan tekijän.

1.25.1 Edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi olisikin paikallaan aloittaa nykyistä vahvempi yhteistyö.

2.1 Määritelmät: Innovoinnilla on monta määritelmää. Innovaatiounionia koskevassa suunnitelmassa innovointi tarkoittaa muutosta, joka nopeuttaa ja parantaa tapaa, jolla uusia tuotteita, teollisia prosesseja ja palveluja suunnitellaan, kehitetään, tuotetaan ja käytetään. Tällaiset muutokset luovat työpaikkoja, parantavat ihmisten elämänlaatua ja auttavat rakentamaan entistä ympäristöystävällisempää ja parempaa yhteiskuntaa. Komitea kannattaa määritelmää ennen kaikkea siksi, että se kattaa monia politiikanaloja.

2.1.1 Määritelmä osoittaa samalla, että monien Euroopan komission pääosastojen on osallistuttava innovointia sekä sosiaalista, taloudellista ja alueellista koheesiota käsitteleviin toimiin ja että kaikilla EU:n varoilla on edistettävä kehitystä.

2.2 Resurssien yhdistäminen: ETSK katsoo, että tavoitteeksi asetetun alueellisen innovaation käynnistämiseksi keinona saada liikkeelle ”EU:n kasvupotentiaali” olisi hyödynnettävä myös muita unionin resursseja, kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa – ainakin maatalousalan innovaatioihin ja älykkääseen kasvuun tehtävissä investoinneissa – ja Euroopan sosiaalirahastoa. Lisäksi tulisi etsiä synergiaa unionin sekä kansallisten ja alueellisten rahoitusvälineiden kesken ja koordinoida niitä. Kaikilla jäsenvaltioilla on lisäksi oltava mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti EU:n rahoitusvälineiden tarjoamat mahdollisuudet. Kyseisellä alalla tarvitaan myös yksinkertaistamistoimenpiteitä.

2.3 Prioriteettien valitseminen: Komitea katsoo, että olisi paikallaan yksilöidä innovointityypit ja huolehtia myös alueellisista innovoinneista sekä valita ohjelmat, asiaankuuluvat sektorit (esim. kestävä kehitys, energia, ympäristö, liikenne) ja mukaan otettavat alueet. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon alueiden haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet, eli niiden lähtötilanteet, sekä niiden yrittäjyyskulttuuri, tutkimusmahdollisuudet ja kyky uudistaa tuotantolaitoksia tai muuntaa tuotantoa. On tarpeen suosia makroalueiden yhteenliittymiä ja luopua sirpaleisesta politiikasta. Prioriteetit tulee valita yhteisymmärryksessä eri tasoilla toimivien julkisviranomaisten, yksityisten toimijoiden ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

2.4 Osaaminen, viestintä ja tiedottaminen: Myönteisten kokemusten levittäminen ja jakaminen asiasta kiinnostuneiden alojen ja alueiden kesken on ratkaisevan tärkeää. Komission ohjelmiin onkin tarpeen sisällyttää asianmukainen viestintä- ja tiedotusstrategia.

2.5 Koulutus on toinen ratkaisevan tärkeä väline komission tiedonannossaan asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Etenkin nuorten kannalta olisi erittäin hyödyllistä edistää innovaatiokulttuurin levittämistä. ETSK katsoo lisäksi, että tämä tehostaisi varojen hyödyntämistä, vähentäisi maksurästejä ja torjuisi tuhlausta. Siten varoja voitaisiin hallinnoida parhaalla mahdollisella tavalla ja tukea aluehallintoa.

2.6 Kumppanuuden vahvistaminen: ETSK katsoo, että etusija tulee antaa ohjelmille ja hankkeille, jotka pk-yrityksiä edustavat järjestöt tai nykyiset tutkimuslaitokset ovat laatineet yhdessä työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa paikallisviranomaisten tuella. Kaikilla tasoilla sovellettava kumppanuus tarjoaa merkittävästi lisäarvoa, minkä vuoksi kyseistä menettelyä noudattaen laaditut hankkeet tulisi asettaa etusijalle. Se edistäisi myös huomattavasti alueellista hallintoa.

2.7 Tulosten arvioinnin tulisi olla pakollista, ja komission tulee tukea sitä epäröimättä. Tulosten arvioinnissa tulee soveltaa yhteisiä parametreja ja menetelmiä, olipa kyse innovaatiosta tai tutkimuksesta. Kyseessä on komission ja unionin ensisijainen tavoite. Jäsenvaltioiden ja/tai komission on luotava korvaavia keinoja komission johdolla niitä alueita varten, jotka eivät saavuta tavoitteita tai eivät käytä rahoitusta.

2.8 Suositaan julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyötä hyödyntämällä erityisen tärkeiden tai kiinnostavien tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien rahoituksessa myös sekarahoitusta.

2.9 Kannustetaan jäsenvaltioita toimimaan entistä päättäväisemmin yhdessä komission ja EU:n kanssa. Jo aiemmin monesti mainituista syistä niiden ei pidä luopua roolistaan. Etusija tulee antaa alueiden välisille ja eurooppalaisen taustan ja tavoitteen omaaville hankkeille, mutta komission tulisi ottaa takaisin roolinsa laadinta- ja toteutusvaiheen sekä erityisesti tulosten arvioinnin ohjaajana.

2.10 Tuen ja neuvonnan edistäminen: ETSK katsoo, että pk-yritykset ja etenkin mikroyritykset, joilla ei ole yrityksen sisäisiä tutkijoita eikä asiantuntijoita, tarvitsevat tämän puutteen korvaamiseksi helposti käytettävissä olevia tehokkaita ja asianmukaisia tuki- ja neuvontapalveluja. Komitea kehottaakin laatimaan toimia, joilla tuetaan väliportaan organisaatioita niiden tarjoamien tuki- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseksi etenkin alueellisia tavoitteita käsittelevin sopimuksin ja rahoittamalla innovointia koskevia neuvontapalveluja kyseisissä väliportaan organisaatioissa.

2.11 Selkeytetään viestintää: ETSK katsoo, että viestintä kaipaa yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, kun on kyse asetetuista tavoitteista. Sovellettava lähestymistapa tulisi kääntää ympäri ja etsiä aloitteita alhaalta, sillä rahoituksen tulee seurata ideoita eikä päinvastoin.

2.12 Yksinkertaistaminen kaikilla tasoilla on eräs ensisijaisista tavoitteista. Yksinkertaistamisstrategiaa on noudatettava aina kuluvan ajan lyhentämiseksi ja menojen pienentämiseksi. Samalla on luotava yksi menettelymalli ja noudatettava ”vain kerran” -periaatetta. Lisäksi on nopeutettava maksusuorituksia yrityksille ja helpotettava etenkin pk-yritysten ennakkorahoitusta. Myös rahoitussäännöt tulisi lopultakin harmonisoida ja toteuttaa kaikkia tahoja koskeva yksi ainoa tilintarkastus.

3.1 Talousarvion tarkistamista käsittelevässä tiedonannossaan komissio omistaa pitkän luvun koheesiopolitiikalle, kun taas esim. yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka osuus unionin menoista on edelleen 43 prosenttia, käsitellään paljon vähemmän. Koheesiota käsittelevä luku on otsikoitu osallistavaksi kasvuksi – otsikko on ajatuksia herättävä, mutta siitä on myös tehtävä totta.

3.2 Otsikotkin on muotoiltu tyhjentävästi: a) Koheesiopolitiikka ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, b) Keskittämisen ja johdonmukaisuuden lisääminen, c) Yhteinen strategiakehys, d) Kehittämis- ja investointikumppanuus ja e) Menojen laadun parantaminen. Tavoitteet olisi viimeistä tärkeää päämäärää lukuun ottamatta pitänyt jo saavuttaa.

3.3 ETSK arvostaa komission pyrkimyksiä ja ehdotuksia luoda koheesiopolitiikan sekä unionin ja jäsenvaltioiden muiden politiikkojen välille synergiaa mukaan lukien osa Eurooppa 2020 -strategiassa mainituista prioriteeteista. Komitean mielestä on hyödynnettävä kaikkia resursseja ”älykkään kasvun” tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.4 Talousarvion tarkistuksen tulisi tarjota tilaisuus sovittaa yhteen koheesiopolitiikka, YMP ja Eurooppa 2020 -strategia ottaen huomioon tarkistettavana oleva vakaussopimus. Tavoitteena tulisi olla unionin ja euroalueen valtioiden talousarvioiden tarkistaminen ja uudistaminen (esim. koulutus- ja tutkimusmenoja ei pitäisi pitää juoksevina menoina).

3.5 Pk-yritysten tukeminen on ehdotuksen onnistumista ajatellen keskeistä. Tukea voidaan tarjota yksinkertaistamalla ja helpottamalla rahoituksen saantia. Näin voidaan toimia esim. vakuuttamalla luotonsaantiin liittyviä riskejä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen (SBA) tarkistuksen yhteydessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti tai rahoittamalla suoraan innovaatioita tukipolitiikan avulla. Toimintaa voidaan helpottaa myös vahvistamalla ja hyödyntämällä pk- ja mikroyrityksiä edustavia järjestöjä. Jäsenvaltioille tulisi jättää vapaus päättää asianmukaisella tasolla, käyttävätkö ne tukia, lainoja vai näitä molempia yhdessä.

4.1 ETSK pitää myönteisinä toimia, joihin komission on tarkoitus ryhtyä tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti saavutettujen tulosten analysoimiseksi ja niistä tiedottamiseksi sekä riskipääoman ja takuiden tarjoamiseksi innovaatioiden parissa toimiville pk-yrityksille. Tarkoituksena on tarjota pk- ja mikroyrityksille niiden todellisuuteen soveltuvaa rahoitusta.

4.2 Komission tiedonannossaan mainitsemat viisi älykkään erikoistumisen alaa vaikuttavat melko yleisluonteisilta ja kuuluvat keskenään hyvin erilaisiin viitealoihin. Niitä ei ole mukautettu alueellisiin erityispiirteisiin eikä niissä ole hahmoteltu synergiavaikutuksia muilla yhteisön toimialoilla (kilpailu, maatalous, sisämarkkinat, ympäristö ja energia, koulutus jne.) tai ohjelmissa toteutettavien, innovointia kannustavien poliittisten toimien kanssa. Niissä ei esimerkiksi mainita osuus- ja yhteisötaloutta. Myöskään ei ole varauduttu työmarkkinaosapuolten eikä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden osallistumiseen määriteltäessä ja toteutettaessa älykästä erikoistumista koskevia politiikkoja.

4.3 Mainitsematta jää kuitenkin tarve sovittaa yhteen yhteisön innovaatioaloite ja innovaatiopolitiikat jäsenvaltioissa, joilla on luonnollisesti käytettävissään enemmän resursseja ja jotka ovat jo laatineet ja käynnistäneet tutkimus- ja toimintaohjelmia aloilla, joilla tutkimus- ja kehitystoimintaa voitaisiin kehittää. Myöskään syitä, jotka ovat estäneet tai haitanneet varojen käyttöä, ei analysoida, vaikka tämä on kaikkein vakavin kysymys. Tämä on hämmästyttävää, kun ajatellaan, miten paljon komissio tuottaa analyyseja!

4.4 Komissio keskittyy kuitenkin pitkälti muita paremmat edellytykset omaaviin alueisiin esim. mainitessaan, että jotkut alueet kilpailevat globaalisti, kun taas osa alueista vasta pyrkii tähän asemaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että osa alueista olisi jäänyt kokonaan jälkeen. Mikäli ero on tarkoitus kuroa umpeen, on aluepolitiikassa keskityttävä nykyistä enemmän muita heikompien alueiden kehittämiseen, mikä onkin koheesiopolitiikan nimenomainen tavoite.

4.5 ETSK on joka tapauksessa huolissaan EU:n rikkaiden ja köyhien alueiden välisen eron jatkuvasta kasvusta sekä siitä, että taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat EU-maat ovat myös kauimpana kärjestä, kun on kyse tutkimuksesta, kehityksestä ja innovoinnista. Komitea kuitenkin huomauttaa uuden tulostaulun osoittavan, että kärjestä kauempina olevilla mailla ja alueilla on parhaat kasvumahdollisuudet juuri tutkimus- ja kehittämisalalla.

4.6 Komission on tässä yhteydessä tehtävä yhteistyötä yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovointipolitiikan levittämiseksi siten, etteivät vauraat alueet saa käyttöönsä kaikkia varoja, mikä vääristäisi resurssien jakaantumista vielä enemmän kansallisella tasolla.

4.7 Tiedonannossa esitetään, että erilaisia rahoitusteknisiä välineitä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän innovointia tuettaessa. Kyseessä ovat matalakorkoiset lainat, lainatakuut ja riskipääoma. Myös EIP-ryhmä kuuluu toimijoihin, joiden tulee saada enemmän varoja erityisesti pk-yritysten tukemiseen.

Bryssel 14. heinäkuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON

(1) Komission jäsen totesi näin tammikuussa julkistettaessa tiedonanto ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa kestävässä kasvussa”, jota on myös pidettävä älykkäänä kasvuna.

(4) Tuoreet tanskalaistutkimukset osoittavat, että sairaalat ovat parantaneet tehokkuuttaan – enemmän leikkauksia – ja samalla työntekijät ovat entistä tyytyväisempiä työhönsä, vaikka budjetteja on leikattu ja sairaaloilla on aiempaa vähemmän työntekijöitä. Työskentelymenetelmiä on muutettu, lääkärien sivutyöt on eräissä tapauksissa kielletty ja potilaiden hoitoon kiinnitetään enemmän huomiota. Tutkimukset osoittavat, että myös potilaat ovat aiempaa tyytyväisempiä (päätelmänä on, ettei tulisi pelkästään leikata budjetteja vaan että on muutettava työskentelymenetelmiä ja työn organisointia).