6.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 161/52

1.1

EU:n ensisijaisena painopisteenä syrjäisimpien alueiden kohdalla tulee olla vahvistaa niiden siteitä Manner-Eurooppaan sekä lujittaa niiden kansalaisten tunnetta kuulumisesta Eurooppa-hankkeeseen. Syrjäisimmät alueet voivat toimia tietyillä aloilla EU:n koekenttinä ja jopa malliesimerkkeinä. Tällaisia aloja ovat muun muassa luonnon monimuotoisuus, maapallon havainnointi, uusiutuvat energiamuodot ja kulttuurien integrointi.

1.2

Syrjäisimmillä alueilla on paljon annettavaa EU:n tulevaisuudelle: muun muassa asukkaiden osaaminen, maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotannot, korkealaatuiset matkailumahdollisuudet sekä maantieteellinen sijainti, joka antaa niille mahdollisuuden toimia EU:n sillanpääasemana lähialueille. Syrjäisimmillä alueilla tulee olla mahdollisuus hyötyä kaikista sisämarkkinoiden eduista samoin ehdoin kuin muilla Euroopan alueilla.

1.3

Vaikka talousarviotilanne on äärimmäisen tiukka, syrjäisimmille alueille maksettavaa erityistukea ei saa vähentää. Näillä alueilla on oltava asianmukaiset taloudelliset resurssit, jotta ne kykenevät saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja jotta niitä autetaan selviytymään varsinkin syrjäisen sijainnin aiheuttamista vaikeuksista.

1.4

Vaikka syrjäisimpiä alueita tukeva EU:n politiikka on tuottanut hyviä tuloksia, on tarpeen antaa uutta pontta syrjäisimpien alueiden käsitteelle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvän erityisen oikeusperustan pohjalta, siten että sille annetaan strategisempi ja kunnianhimoisempi ulottuvuus. Syrjäisimpiä alueita ei enää voida jättää sivuun EU:n politiikoista, jotka koskevat laajoja verkkoja, tutkimusta, liikkuvuutta ja maapallon havainnointia.

1.5

Ulkoalueiden ja -saarten erityisohjelmia (POSEI-väline) on arvioitava ja laajennettava koskemaan syrjäisimpien alueiden kaikkia tuotannonaloja (maatalous- ja muu tuotanto).

1.6

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan on toteuduttava aidosti siten, että syrjäisimpien alueiden maantieteelliset ja ilmastolliset erityispiirteet otetaan huomioon EU:n politiikoissa, jotka koskevat muun muassa kilpailua, julkisia hankintoja, kalastusta ja ympäristöä. Komission nykyinen vastahakoisuus asiassa ei vaikuta perussopimuksen perusteella oikeutetulta. ETSK kehottaa komissiota laatimaan ja julkaisemaan arvioinnin artiklan 349 toteutumisesta.

1.7

Työllisyys ja nuoret ovat keskeisen tärkeitä asioita syrjäisimmille alueille. Sosiaalisen ulottuvuuden tulee olla yksi syrjäisimpiä alueita tukevien EU:n politiikkojen painopisteistä. Tätä näkökohtaa onkin todella kehitettävä yhtäältä toteuttamalla lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä näiden alueiden työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen tukemiseen tarkoitettujen ohjelmien avulla ja toisaalta tukemalla työpaikkoja ja hyvinvointia luovaa toimintaa.

1.8

Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien ohjelmien kautta EU voi myös parantaa kilpailukykyään esimerkiksi aloilla, jotka liittyvät uusiutuviin energialähteisiin, meritieteisiin, luonnon monimuotoisuuden tutkimiseen, metsätalouteen, terveydenhuoltoon ja trooppisten sairauksien torjumiseen.

1.9

Syrjäisimpien alueiden liittäminen paremmin niiden omaan maantieteelliseen ympäristöön on ilmeinen tavoite. Useat esimerkit osoittavat, että Euroopan komissiolla on ollut vaikeuksia hahmottaa kokonaisuutena syrjäisimpien alueiden strategista merkitystä EU:n ulkopolitiikan sillanpääasemana etenkin kaupankäynnin, kalastuspolitiikan ja kehitysyhteistyön aloilla. Euroopan komissiolta tarvitaankin ehdottomasti päättäväisempää, näkyvämpää ja aktiivisempaa tukea alueelliselle yhteistyölle.

1.10

Kansalaisyhteiskunnan liittäminen EU:n strategiaan ei saa jäädä puheiden tasolle. ETSK ehdottaa järjestettäväksi pyöreän pöydän keskusteluita, jotka kokoavat kansalaisyhteiskunnan toimijat kullakin syrjäisimmällä alueella valmistelemaan toimintasuunnitelmia tavoitteiden ja välivaiheiden määrittelemiseksi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiselle. ETSK ehdottaa tämän prosessin käynnistämistä yhteistyössä syrjäisimpien alueiden johtavien tahojen kokouksen ja syrjäisimpien alueiden talous- ja sosiaalineuvostojen kanssa.

1.11

Lisäksi ETSK kannattaa järjestelmällisen vuoropuhelun organisointia syrjäisimpien alueiden kansalaisyhteiskunnan ja niiden naapurimaiden välillä (Latinalaisessa Amerikassa, Atlantin valtamerellä, Karibian alueella tai Intian valtamerellä). Tarkoituksena olisi saada syrjäisimpien alueiden edustajat osallistumaan vuoropuheluun, jonka Euroopan komissio toteuttaa talouskumppanuussopimusten puitteissa. ETSK tukee kansalaisyhteiskunnan kattavien seurantakomiteoiden perustamista kaikkien talouskumppanuussopimusten yhteyteen ja katsoo, että syrjäisimpien alueiden on oltava mukana näissä komiteoissa, mikäli ne ovat asianosaisia.

1.12

ETSK ehdottaa EU:n paikallistoimistojen perustamista kullekin syrjäisimmälle alueelle, jotta EU:n ja näiden alueiden väliset siteet ilmenisivät konkreettisemmin, näkyvämmin ja suoremmin.

2.1

SEUTin 349 ja 355 artiklassa määritellään ja tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet. Vuodesta 1989 lähtien näitä alueita varten on ollut olemassa erityisohjelma, jonka avulla alueiden sosioekonomiseen kehitykseen liittyviä toimia pyritään tukemaan niin, että alueiden kehitys olisi lähempänä muuta Euroopan unionia.

2.2

Syrjäisimmät alueet laajentavat merkittävästi EU:n aluetta ja unionin läsnäoloa kansainvälisissä yhteyksissä: ne laajentavat näin Euroopan poliittista, taloudellista ja kulttuurista vaikutusvaltaa sekä tarjoavat laajoja kalastusalueita Atlantin ja Intian valtamerillä. Tätä roolia Euroopan sillanpääasemana on hyödynnettävä paremmin liittämällä syrjäisimmät alueet Euroopan laajuisiin verkkoihin (Euroopan laajuiset liikenneverkot, digitaaliset verkot) ja takaamalla niille ensisijainen pääsy eurooppalaisiin maapallon havainnointiohjelmiin (GMES, Galileo) sekä uusiutuvaa energiaa ja luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin. Liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmien kautta syrjäisimpiä alueita on hyödynnettävä myös EU:n vaikutusvallan viestittäjinä maailmassa. EU:n erityisedustajien läsnäolo näillä alueilla on oikeutettua syrjäisyyden vuoksi ja paitsi antaa vahvan poliittisen signaalin on myös tehokas väline edistää tätä sillanpääaseman roolia.

2.3

Myös ETSK on osaltaan tukenut yli 20 vuoden ajan syrjäisimpien alueiden kansalaisyhteiskuntien toimia, joilla ne pyrkivät lähentymään EU:ta ja saamaan äänensä kuulumaan paremmin. Tässä yhteydessä tulee painottaa erityisesti EU:n kauppapolitiikan mahdollisia kielteisiä vaikutuksia syrjäisimmille alueille varsinkin niiden naapurimaiden kanssa tehtyjen vapaakauppasopimusten ja talouskumppanuussopimusten johdosta (1). Valitettavasti Euroopan komissio sivuuttaa tämän seikan tiedonannossaan eikä ole ottanut huomioon Coupeaun laatimassa ETSK:n lausunnossa (2) (annettu 17. helmikuuta 2010) esitettyjä suosituksia muun muassa tukitoimenpiteistä.

2.4

Tiedonannon heikkoutena on myös, ettei siinä oteta huomioon poliittisesti merkittävää seikkaa ja sen seurauksia: syrjäisimmät alueet ovat osa Euroopan unionia. Réunionin saarella järjestetty kuulemistilaisuus oli osoitus kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sitoutumisesta Euroopan yhdentymiseen, jonka merkitystä ei missään vaiheessa kyseenalaistettu. ETSK:n mielestä EU:n syrjäisimpiä alueita koskevan strategian tulisi ensisijaisesti parantaa niiden integrointia muuhun Eurooppaan ottaen kuitenkin huomioon niiden tilanteen.

3.1

Koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa rahoitusta koskevien valinta- ja myöntämismenettelyjen yksinkertaistamisesta ja nopeudesta on tullut ehdottoman välttämätöntä. Pääasiallinen vastuu viivästyksistä ja kohtuuttomista odotusajoista on usein EU:lla ja kansallisilla viranomaisilla. Ne vaarantavat vakavalla tavalla EU:n uskottavuuden, joten tähän kysymykseen on puututtava mitä pikimmin ja ennen kuin tulevia rahoitusnäkymiä tarkastellaan.

3.2

Toinen keskeinen edellytys EU:n tuleville ohjelmille on, että taataan EU:n tuille runsaammin huomiota ja keskitetään ne paremmin. Nykyinen hajanaisuus on myös tehottomuutta aiheuttava tekijä ja sitä on arvosteltu. Kuten edellä mainitussa Coupeaun esittelemässä lausunnossa todetaan, ETSK suosittaa tässä vaiheessa keskittymistä kolmeen ensisijaisen tärkeään painopistealaan. Ensimmäinen niistä on etenkin nuorten työllistettävyyttä tukeva yleissivistävä ja ammatillinen koulutus – sisältäen perusinfrastruktuurin tukemisen – sillä EU:n alueiden suurimman voimavaran muodostavat luonnollisesti niiden asukkaiden osaaminen ja yrittäjähenkisyys. Toiseksi olisi tuettava yksityisen sektorin vaurautta ja hyvinvointia luovaa toimintaa: pk-yrityksiä ja pientä ja keskisuurta teollisuutta, matkailua, tuotannontekijöitä tukevia palveluita, maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Kolmannen painopistealan muodostavat investoinnit laajoihin verkkoihin (tieto- ja viestintätekniikka, jätehuolto, vesi, energia jne.), jotta kansalaisille taataan tasavertainen pääsy yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin, jotka vahvistavat alueiden kilpailukykyä.

3.3

Kestävää kehitystä koskeva kysymys on merkittävä, mutta sitä on laajennettava muihinkin kuin ympäristöseikkoihin. Esimerkiksi matkailun alalla kestävään kehitykseen sisältyy paikallisen identiteetin kunnioittaminen, alueellinen taitotieto, perinteisten elämäntapojen säilyttäminen, kieli ja tunnusomaiset paikalliset tuotteet. Kaikkien ulottuvilla oleviin palveluihin, väestönkehitykseen ja riippuvuuden hoitoon liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä syrjäisimmille alueille, eikä komissio ole käsitellyt niitä riittävästi tiedonannossaan.

3.4

ETSK kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuutta sisällyttää syrjäisimpien alueiden ulottuvuus julkisten hankintojen myöntämistä koskeviin sääntöihin. Syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteiden ansiosta on aiheellista kiinnittää huomiota paikallisiin työpaikkoihin, mutta samaan aikaan on vältettävä sekä sosiaalista polkumyyntiä naapurimaista, joissa palkkakustannukset ovat paljon alhaisemmat, että tiettyjen taloustoimijoiden harjoittamaa aggressiivista polkuhinnoittelua, jolla pyritään ensin hävittämään kaikki paikalliset kilpailijat ja sen jälkeen ylläpitämään monopolia korkeilla hinnoilla.

3.5

ETSK pahoittelee, että komission tiedonannosta puuttuu Coupeaun laatimassa lausunnossa peräänkuulutettu selkeä visio suhteista unionin ulkopuolisiin maihin. ETSK korostaa syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden, etenkin AKT-maiden, välisen yhteistyön merkitystä. Näihin yhteistyöhankkeisiin tulisi hyödyntää EKR:n, EAKR:n, ESR:n, maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusta. Tällä alalla on tehty lukuisia selvityksiä, mutta konkreettisia yhteistyöhankkeita on toteutettu vain vähän toimintasääntöjen puuttuessa. Yhteistyöhön on kuitenkin paljon mahdollisuuksia liikenteen, matkailun, koulutuksen, terveydenhuollon, kalastuksen ja maatalouden, tutkimuksen ja kehityksen sekä ympäristönsuojelun aloilla. Ratkaisematta on myös kysymys EU:n kauppapolitiikasta. Nykyiset tai valmisteilla olevat vapaakauppasopimukset ja talouskumppanuussopimukset muodostavat todellisen uhan eräiden syrjäisimpien alueiden haavoittuvalle taloudelle. Mikäli syrjäisimpien alueiden todellisia intressejä ei oteta huomioon EU:n kauppapolitiikassa, EU:n strateginen hanke syrjäisimpien alueiden tukemiseksi menettää merkityksensä.

3.6

Lisäksi on valitettavaa, että tiedonannossa ei juurikaan ole käsitelty sellaisen kumppanuuden määrittelemistä syrjäisimpien alueiden kansalaisyhteiskunnan kanssa, johon kuuluu tämän järjestelmällinen kuuleminen silloin, kun toteutetaan koheesiopolitiikan toimia ja kehitetään hankkeita, joilla vahvistetaan kansalaisten eurooppalaista identiteettiä tiedotuskampanjoiden, unionin kansalaisuuden ja liikkuvuutta edistävien ohjelmien avulla. ETSK viittaa aiemmin antamaansa lausuntoon hyvän kumppanuuden säännöistä (3).

4.2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvosto sallii edelleen syrjäisimmille alueille erityiskohtelun, jotta ne voivat hyödyntää käytössä olevia varoja mahdollisimman hyvin, ja ehdottaa 85 prosentin yhteisrahoitusosuutta niiden tulotasosta riippumatta. Komitea pahoittelee kuitenkin, että yhteisrahoitusosuus, joka koskee erityismäärärahaa syrjäisimpien alueiden haittatekijöistä aiheutuvien lisäkustannusten kompensoimiseksi, jää 50 prosenttiin, ja ehdottaa, että komissio toimisi riittävän joustavasti täyden tehokkuuden varmistamiseksi.

4.2.2

ETSK on huolissaan siitä, että Euroopan komission ehdotukset alueellisesta yhteistyöstä eivät tarjoa konkreettisia vastauksia syrjäisimpien alueiden alueellisen yhdentymisen tarpeeseen.

4.4.1

ETSK kannattaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa sitä, että laaditaan erityiset puitteet liikenteelle ja tieto- ja viestintäteknologioille, jotta syrjäisimmät alueet voivat ratkaista syrjäiseen sijaintiin ja digitaaliseen kuiluun liittyvät ongelmansa.

4.5.1

Syrjäisimpien alueiden olisi voitava automaattisesti kuulua rajatylittävän yhteistyön piiriin, vaikka merirajaa koskeva 150 kilometrin etäisyysperuste ylittyisi.

4.5.2

Syrjäisimpien alueiden todellinen alueellinen yhdentyminen edellyttää toimia, joilla parannetaan niiden yhteyksiä lähellä sijaitseviin EU:n ulkopuolisiin maihin ja joilla edistetään kyseisillä alueilla toimivien pk-yritysten välttämätöntä kansainvälistymistä.

4.5.3

Euroopan unionin ja syrjäisimpien alueiden naapurimaiden välisiä kauppa- tai kalastussopimuksia solmittaessa EU:n on ehdottomasti laadittava vaikutustenarvioinnit ja pidettävä syrjäisimpien alueiden poliittiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta ajan tasalla neuvotteluista sekä otettava ne mukaan neuvotteluihin silloin, kun käsiteltävät kysymykset koskevat niitä suoraan.

4.5.4

Syrjäisimpien alueiden elinkeinoelämää ja oikeudellisia tahoja kiinnostaa myös kysymys investointien turvallisuudesta niiden lähiseuduilla. ETSK tukeekin syrjäisimpien alueiden asianajajayhdistysten konferenssin perustamista sekä kaikkia muita vastaavia aloitteita, esimerkiksi Atlantin välimieskeskusta.

4.5.5

Monilla aloilla (liikenne, jätehuolto jne.) alueellinen yhdentyminen mahdollistaisi mittavia säästöjä, mikäli EU osoittaa nykyistä vahvempaa tahtoa tehdä syrjäisimmistä alueista Euroopan sillanpääasemia.

4.6.1

SEUTin 107 artiklan 3 kohdan a alakohta tuo mukanaan todellista käsitteellistä edistystä sikäli, että komissio voi sen turvin ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden talouksien eroavuudet alueellisten valtiontukien sääntelyn yhteydessä sekä kiinnittänyt huomiota muihin tarkoituksiin (tutkimus, innovointi, liikenne, ympäristö jne.) osoitettujen valtiontukien ilmeiseen riittämättömyyteen. ETSK kiinnittää huomiota ristiriitaan, joka nykyisin vallitsee Eurooppa 2020 -strategian painopistealojen sekä tutkimukseen/innovointiin tai ympäristönsuojeluun tarkoitettuja valtiontukia koskevien kilpailusääntöjen välillä syrjäisimmillä alueilla. Nämä ristiriidat on korjattava tulevan kauden aikana.

4.6.2

Tarkistettaessa valtiontukia koskevaa EU:n sääntelykehystä syrjäisimmät alueet ovat huolissaan nykyisten puitteiden säilyttämisestä. Ne kehottavat säilyttämään mahdollisimman suotuisan kohtelun, eri tarkoituksiin tarkoitettujen tukien (yritysten investointituet, joiden tuki-intensiteettiä olisi lisättävä, sekä toimintatuet, jotka eivät ole väheneviä eivätkä ajallisesti rajoitettuja, jotta korvataan syrjäisimpien alueiden sijainnista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia SEUTin 349 artiklan mukaisesti) johdonmukaisuuden sekä etsimään yksinkertaisia ja joustavia menettelytapoja.

4.6.3

Syrjäisimmät alueet tarvitsevat työpaikkoja päästäkseen eroon rakenteellisesta työttömyydestä, joka koskettaa kaikkia väestöryhmiä. Niiden yritykset ovat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden markkinat ovat usein maantieteellisesti rajalliset. Näin ollen niiden ominaispiirteet ovat hyvin erilaisia Manner-Euroopan yrityksiin verrattuna. On tärkeää, että yritystukia voidaan edelleen myöntää kaikentyyppisille yrityksille, kuten kaudella 2007–2013.

4.6.4

Investointitukien intensiteetti syrjäisimmillä alueilla näyttää pysyvän samalla tasolla kuin kaudella 2007–2013 siten, että tukikynnykset ja "syrjäisimpien alueiden bonusta" koskeva periaate säilytetään tulevaisuudessa. ETSK korostaa, ettei tällä ole vaikutuksia unionin sisäiseen kauppaan, sillä syrjäisimpien alueiden markkinoiden houkuttelevuus ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta on hyvin heikko. ETSK kehottaa siis sallimaan jatkossakin toimintatuet, jotka eivät ole väheneviä eivätkä ajallisesti rajoitettuja.

4.6.5

Julkisia tukitoimia, EU:n toimet mukaan luettuina, ja syrjäisimpien alueiden yritysten investointeja innovointiin, digitaalistrategiaan sekä kumppanuuksien löytämiseen niiden maantieteellisestä lähiympäristöstä tulisi pitää ensisijaisina seikkoina.

4.6.6

Syrjäisimpien alueiden erityispiirre on, että niiden yritysrakenne koostuu lähes yksinomaan hyvin pienistä yrityksistä. Komission tulisikin strategiassaan korostaa eurooppalaisen pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) täytäntöönpanoa sekä "pienet ensin" -periaatteen soveltamista etenkin menettelyissä ja valvonnassa. Kilpailusääntöjä on valvottava huolellisesti syrjäisimmillä alueilla pienten ja keskisuurten yritysten etujen turvaamiseksi.

4.7.1

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi syrjäisimmät alueet ovat hyvin haavoittuvaisia ja niiden on vastattava energiahaasteeseen eri tavalla kuin Manner-Euroopan. EU:n on autettava syrjäisimpiä alueita takaamaan energiahuolto vaikeassa ympäristössä ja vaikeissa olosuhteissa, jotka nostavat huomattavasti hintoja ja rajoittavat kilpailukykyä.

4.7.2

Syrjäisimpien alueiden kannalta ratkaisevan tärkeää on omien energiavarojen käyttöönotto ja hyödyntäminen – sekä öljystä ja kaasusta peräisin olevan energian että hiilettömän energiantuotannon, kuten tuuli-, lämpö-, aurinko-, vesi- ja merienergian (vuorovesi, aallot, virtaukset, lämpöenergia).

4.7.3

ETSK kehottaa lisäämään uusiutuvien energiamuotojen tutkimusta näillä alueilla sekä tukemaan EU:n rahoitusvälineistä energiahankkeita syrjäisimmillä alueilla, niiden erityispiirteet huomioonottaen.

4.8.1

Maatalouden peruslaatuinen luonne syrjäisimmillä alueilla on ilmeinen. Se on työllisyyttä, elinvoimaisuutta, ympäristönsuojelua ja perinteisiä elintapoja edistävä tekijä. Sokerin ja banaanin viljelyn lisäksi EU:n on edelleen tuettava syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon monipuolistumista ja elintarvikeomavaraisuutta. On myös tarpeen pitää yllä vientiin suuntautuvan ja paikallismarkkinoille tarkoitetun maataloustuotannon välistä tasapainoa.

4.8.2

EU:n tukien menettelytavat ovat joskus sellaisia, että ne suosivat suuria rakenteita tai väliportaiden käyttöä. Tämä suuntaus olisi korjattava, sillä se on vastoin syrjäisimmillä alueilla suuren enemmistön muodostavien pienten riippumattomien maataloustuottajien etuja. EU:n tukien avulla on myös voitava parantaa elintarvikeketjun toimintaa ja edistää maataloustuottajien ja heidän organisaatioidensa osallistumista.

4.9.1

ETSK on tyytyväinen komission kantaan, jonka mukaan päätöksenteon tällä alalla tulisi olla luonteeltaan alueellisempaa. Tähän pyritään alueellisten merialueiden avulla ja ottamalla huomioon paikalliset kannat ja perustamalla neuvoa-antava komitea syrjäisimpiä alueita varten. Tällainen neuvoa-antava komitea olisi kuitenkin organisoitava merialueittain, sillä syrjäisimpien alueiden kalastustoiminnat eroavat suuresti toisistaan; näin otettaisiin paremmin huomioon kunkin erityinen tilanne.

4.9.2

Kalastuspolitiikan uudistusta koskeva ehdotus ei tarjoa tyydyttävää ratkaisua syrjäisimpien alueiden tilanteeseen esimerkiksi kalastuslaivastolle maksettavien tukien osalta (rakennus/hankinta ja nykyaikaistaminen, pyyntiponnistusten hallinta, EU:n ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten vaikutukset syrjäisimpiin alueisiin), eikä siinä ei ole arvioitu kalastusta koskevaa POSEI-ohjelmaa, jonka sisältöä olisi tarkistettava siten, että se vastaa maatalouden POSEI-ohjelman nykyistä mallia. Komitea muistuttaa myös näkemyksistä, joita se esitti 27. lokakuuta 2011 antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa "Alueellisten kalakantojenhoito- ja kalastuksenvalvonta-alueiden kehittäminen" (esittelijä Brendan Burns).

4.10.1

Olisi selvitettävä mahdollisuuksia kasvattaa syrjäisimmillä alueilla ja merentakaisissa maissa ja alueilla erityisiä trooppisia ja subtrooppisia kovapuulajeja. Näiden alueiden erityinen suhde Eurooppaan antaisi niille suoran pääsyn markkinoille, sillä ne pystyvät toimittamaan sertifioitua puuta, jonka voidaan varmuudella taata olevan hyvän metsänhoidon neuvoston ( Forest Stewardship Council, FSC) sertifiointisääntöjen mukaista.

4.10.2

Erityisiä historiallisia restaurointihankkeita varten tarkoitettu puu muodostaa erityiset markkinat, jotka olisi otettava huomioon, sillä monet alkuperäiset puulajit ovat uhanalaisten lajien luettelossa ja siksi niitä on erittäin vaikeasti saatavilla laillisesti. Mahonki, ipe, virola, padouk, greenheart, ramin, apitong ja wenge ovat vain osa puulajeista, joita tarvitaan restaurointihankkeisiin.

4.10.3

Puun lisäksi trooppiset ja subtrooppiset metsät tarjoavat ihanteellisen ympäristön harvinaisille, lääketieteessä ja kosmetiikassa käytettäville kasveille. Trooppinen ja subtrooppinen metsätalous ei ole oikotie äkkirikastumiseen, mutta se tarjoaa näille alueille suuria pitkän aikavälin mahdollisuuksia hyötyä näiden harvinaisten puiden ja kasvien hyvin kannattavista markkinoista.

4.11.1

ETSK tukee ympäristöä koskevan EU:n toimintaohjelman säilyttämistä ja biologista monimuotoisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa (jonka eurooppalaisesta potentiaalista syrjäisimmät alueet tarjoavat 80 prosenttia) sekä katsoo, että tulevissa Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvissa ohjelmissa syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet on otettava paremmin huomioon erityisesti uusiutuvien energiamuotojen, kestävän kehityksen ja meritieteen aloilla.

4.11.2

Euroopan komissio ei ole hyödyntänyt riittävästi syrjäisimpien alueiden mahdollisuuksia tässä suhteessa.

4.11.3

ETSK tukee ajatusta perustaa näitä aiheita koskevia eurooppalaisia klusteriverkostoja, joissa syrjäisimmät alueet ovat mukana.

4.12.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä kiinnittänyt huomiota eurooppalaisen yhteiskuntamallin sosiaaliseen ulottuvuuteen. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä puheiden tasolle, vaan sen on johdettava konkreettisiin toimiin. Yksikään Euroopan kansalainen ei saa jäädä syrjään eikä pudota kehityksen kyydistä. Tähän kiteytyy koko eurooppalaisen yhteisvastuun ajatus. ETSK tukee Kanariansaarten aluehallituksen puheenjohtajan ehdotusta panna täytäntöön hätäsuunnitelma poikkeuksellisen nopeasti lisääntyneen joukkotyöttömyyden torjumiseksi.

4.12.2

Strategisten linjausten toteuttamisen lisäksi ETSK painottaa seuraavia seikkoja:

Euroopan komission tutkimus "Growth Factors in the Outermost Regions", Ismeri Eropa.

Sisämarkkinoista vastaavan Euroopan komission jäsenen Michel Barnier'n tilaama kertomus "Europe’s Outermost Regions and the Single Market: The EU’s influence in the world", Pedro Solbes Mira.

Euroopan komission tutkimus "Tendances démographiques et migratoires dans les RUP: quel impact sur leur cohésion économique, sociale et territoriale?" (väestökehityksen ja muuttoliikkeen suuntauksia syrjäisimmillä alueilla: vaikutukset taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen), laatinut Ranskan väestöntutkimuslaitos INED.

Euroopan parlamentin mietintö (esittelijä Nuno Teixeira, aluekehitysvaliokunta) koheesiopolitiikan tehtävistä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

Euroopan parlamentin tutkimus "The role of regional policy in addressing the effects of climate change in outermost regions".