15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/77

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (Instrument for Pre-accession Assistance, IPA II) annetussa asetusluonnoksessa omaksuttuun uuteen lähestymistapaan, joka aiempaan välineeseen verrattuna tarjoaa entistä enemmän joustavuutta ja mahdollistaa edunsaajamaiden tasapuolisen kohtelun, sillä siinä ei tehdä eroa ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden käytettävissä olevan tukityypin välillä.

1.2

ETSK kannattaa IPA II:sta annetussa asetusluonnoksessa ehdotettua uutta strategiaa, joka mahdollistaa räätälöidyn tuen kullekin edunsaajamaalle. Kattavat monivuotiset strategia-asiakirjat hyväksytään maakohtaisesti kunkin maan erityistarpeiden ja ohjelmien pohjalta sitä mukaa kun ne valmistautuvat liittymään EU:hun.

1.3

ETSK katsoo, että strategia-asiakirjojen tarkistaminen niiden voimassaoloajan puolivälissä saattaa olla liian myöhäistä, ja ehdottaa, että voimassaolon puoliväliä pidettäisiin tarkistamisen myöhäisimpänä mahdollisena ajankohtana. On tärkeää keskittyä tavoitteiden saavuttamiseen, joten joustavuus on ehdottoman välttämätöntä. ETSK suosittaa, että ennen puoliväliarviointeja toteutetaan vuosittaisia tarkistuksia tuen tehokkuuden lisäämiseksi. Euroopan komission vuotuiset edistymiskertomukset voisivat tarjota vankan pohjan ohjelmoinnin tarkistamiselle ja mukauttamiselle asianomaisten maiden tarpeiden mukaan.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti uudessa asetusluonnoksessa esitettyyn tavoitteeseen yksinkertaistaa ja vähentää rahoitustuen hallinnointiin liittyviä rasitteita. Komitea suhtautuu kuitenkin varauksellisesti tuen myöntämisen toimialakohtaiseen lähestymistapaan. Kyseistä mekanismia tulisi käyttää harkitusti kunkin edunsaajamaan erityisten olosuhteiden mukaan pitäen mielessä, että liittymistä valmistelevan tuen tarkoitus on auttaa ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita valmistautumaan tulevaan jäsenyyteen. IPA:n avulla maat voivat testata jäsenyysvelvoitteiden noudattamista ennen liittymistään, rakenne-, koheesio-, maatalous- ja maaseudun kehittämisrahastojen hallinnointi mukaan luettuna. Siksi toimialakohtaista lähestymistapaa tulisi soveltaa vasta, kun asianmukaiset säännöt ja menettelyt ovat käytössä (esim. suhteessa julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin, eturistiriitoihin jne.) ja kun valtion talousarvion menopuolen suunnitelma on riittävän väljä ja ulottuu yhtä vuotta pidemmälle. Tavallisesti toimialakohtainen lähestymistapa liittyy esimerkiksi terveyden ja koulutuksen kaltaisiin aloihin, kun vastaavasti IPA-tuessa keskitytään myös korruption torjunnan ja julkishallinnon valmiuksien kehittämisen kaltaisiin aloihin, joiden yhteensopivuus tämän lähestymistavan kanssa on vähemmän todennäköistä, koska tukea saavia tahoja on useita yhden ainoan elimen sijasta.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että luonnoksessa uudeksi asetukseksi painotetaan tehostettua strategisen tason koordinointia ja yhteistyötä muiden tuenantajien sekä kansainvälisten ja muiden rahoituslaitosten kanssa.

1.6

ETSK pitää myönteisenä myös uuden välineen mahdollistamaa joustavuutta, jonka ansiosta määrärahoja voidaan siirtää toimintalohkolta ja varainhoitovuodelta toiselle (1).

1.7

ETSK tähdentää tarvetta tukea ja kehittää paikallista sitoutumista IPA II:n ohjelmointiin ja täytäntöönpanoon. Tässä tarkoituksessa on otettava käyttöön asianmukaisia mekanismeja kansallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi mukaan toimintaan ja niiden valmiuksien lisäämiseksi. Niiden osallistumiseen tulisi kannustaa tuen kaikissa vaiheissa: suunnittelu ja valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi. Kansalaisyhteiskunnalle annettavaa tukea tulisi myös kanavoida yhdyssiteenä toimivien paikallisten tukiorganisaatioiden ja kansallisten resurssikeskusten kautta.

1.8

Laajentumisprosessi edellyttää, että työ- ja sosiaalilainsäädäntö Länsi-Balkanilla yhdenmukaistetaan EU:n sosiaalisen säännöstön kanssa. IPA II:sta tulee näin katalysaattori, joka edistää sosiaalista osallisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ihmisarvoista työtä ja laadukkaita työpaikkoja alueella.

2.1

Ehdotetussa asetuksessa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) vahvistetaan uuden rahoitusvälineen (IPA II) sääntelykehys, joka korvaa nykyisen sääntelykehyksen, jonka voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2013.

2.2

Uusi liittymistä valmisteleva tukiväline keskittyy laajentumispolitiikan tavoitteiden täyttämiseen ja auttaa näin osaltaan edistämään vakautta, turvallisuutta ja vaurautta Euroopassa. Uudella välineellä tuetaan ehdokasmaita (2) ja mahdollisia ehdokasmaita (3) niiden valmistautuessa liittymään EU:hun.

2.3

Koska kyseisten maiden (ainoana poikkeuksena Islanti) sosioekonomisen kehityksen taso on alhainen ja koska niiden on myös oltava valmiit kohtaamaan maailmanlaajuiset haasteet ja mukautumaan EU:n pyrkimyksiin kyseisiin haasteisiin vastaamiseksi, on ilmeistä, että tarvitaan tuntuvia ja tulossuuntautuneita investointeja, jotta nämä maat saadaan lähemmäs EU:n standardeja. IPA II:sta annetussa asetusehdotuksessa näille maille tarjotaan teknistä ja rahoitustukea, sillä ne eivät yksin kykene vastaamaan kaikista toimista ja kustannuksista, joita EU:n jäsenyysvaatimusten noudattaminen edellyttää.

2.4

Ehdotetussa asetuksessa liittymistä valmistelevaksi tukivälineeksi säädetään, että aikajakson 2014–2020 kattava rahoitusohje on noin 14 miljardia euroa.

2.5

Uuden välineen on tarkoitus mahdollistaa aiempaa suurempi joustavuus sekä yksinkertaistaa ja vähentää rahoitustuen hallinnointiin liittyviä rasitteita.

2.6

Yksinkertaistaminen tarkoittaa IPA-tuen nykyisen osa-aluerakenteen organisoimista uudelleen. Näin on mahdollista yksinkertaistaa sääntelykehystä ja varmistaa tuen yhtäläinen saatavuus kullakin toimintalohkolla kaikille maille (sekä ehdokasmaille että mahdollisille ehdokasmaille). IPA-välineen aiemman version viidestä osa-alueesta ainoastaan kaksi (siirtymäjärjestelyjen tukeminen ja toimielinten kehittäminen sekä rajayhteistyö) olivat avoimia mahdollisille ehdokasmaille, ja vastaavasti kolme muuta osa-aluetta (aluekehitys, henkilöresurssien kehittäminen ja maaseudun kehittäminen) olivat yksinomaan ehdokasmaiden käytettävissä.

3.1

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisen ja suojelun, vähemmistöjen oikeuksien entistä paremman kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvon edistämisen, syrjimättömyyden, lehdistönvapauden ja hyvien naapuruussuhteiden edistämisen tukemisen ohella ETSK suosittaa painokkaasti, että 2 artiklan 1 kohdan (a) alakohdan (ii) alakohtaan sisällytetään sosiaalisten oikeuksien edistäminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien suojelu, jotta korostetaan merkittävää asemaa, joka edunsaajamaiden tulisi antaa näille oikeuksille, ja varmistetaan näin välttämätön tasapaino sosiaalisen osallisuuden ja demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen välillä.

3.2

Asetusluonnoksen 2 artiklan 2 kohdassa ehdotettuja indikaattoreita tulisi näin ollen mukauttaa, jotta nämä muutokset otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Kansalaisyhteiskunnan kehittyneisyyden sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden valmiuksien tulisi tästä syystä olla yksi indikaattori. Heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksien kunnioittaminen on toinen indikaattori, joka tulisi sisällyttää asetusluonnokseen.

3.3

IPA-välineen kautta annettavan tuen tulisi auttaa torjumaan sosiaalista syrjäytymistä ja kasvavia eroja yhteiskunnassa sekä edistää sosiaalisesti syrjäytyneiden väestöryhmien ja alueiden mahdollisuuksia saada rahoitusapua. ETSK katsookin, että 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toiseen luetelmakohtaan tulisi siinä mainitun indikaattorin lisäksi sisällyttää toinen indikaattori, joka koskee sosiaalisten ja taloudellisten kehitysstrategioiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

3.4

ETSK katsoo, että kaikkien indikaattoreiden tulisi olla tulossuuntautuneita ja että niillä tulisi olla sekä laadullinen että määrällinen ulottuvuus.

3.5

ETSK katsoo niin ikään, että sosiaalisen vuoropuhelun tehostaminen ja työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämisen tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita, joille tulisi antaa suurempi painoarvo asetusluonnoksessa. Pelkkä viittaus kansalaisyhteiskunnan ja sosiaalisen vuoropuhelun kehittämiseen ei tässä suhteessa vaikuta riittävän painokkaalta ja velvoittavalta.

3.6

Useimmissa edunsaajamaissa työmarkkinaosapuolet ovat heikosti kehittyneitä tai valtavien haasteiden edessä täyttääkseen roolinsa erityisesti nykyisenkaltaisen vaikean talouskriisin keskellä. Myös liike-elämän järjestöjä tulisi tukea. ETSK suosittaakin painokkaasti nykyistä strategisempia investointeja niiden kehityksen tukemiseksi.

3.7

ETSK panee merkille, että asetusluonnoksessa tähdennetään tuenantajien toiminnan koordinoinnin merkitystä, jotta tuen toimittamisen tuloksellisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä ja välttää päällekkäinen rahoitus. Komitea toivoisi kuitenkin, että käyttöön voitaisiin ottaa kohdennetumpia toimenpiteitä, jotta varmistetaan, että tuenantajien toiminnan koordinointi toteutetaan tehokkaalla tavalla sekä asianomaisten maiden että EU:n tasolla.

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tarkastelun kohteena olevaan asetusluonnokseen ja erityisesti "enemmällä enemmän" -lähestymistapaan, joka kannustaa rahoitusvälineen piiriin kuuluvia maita (4) ottamaan pysyviä edistysaskeleita kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

4.2

ETSK pitää tervetulleena ehdotusta siitä, että sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tulisi olla laaja-alaisia tavoitteita kaikissa ehdotetun asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa.

4.3

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio sisällyttää asetusluonnokseen kansalaisyhteiskuntavälineen Euroopan naapuruuspolitiikan ja eurooppalaisen demokratiarahaston piiriin kuuluvia maita silmällä pitäen.

4.4

ETSK katsoo, että yhteiskuntien kanssa solmittavaa kumppanuutta koskevan tavoitteen, jota tämä rahoitusväline heijastaa, tulisi merkitä sitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot – työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina – otetaan mukaan tukiprosessin kaikkiin vaiheisiin. Arabikevät on osoittanut, kuinka tärkeää on tukea kansanliikkeitä EU:n naapurialueilla.

4.5

Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (European Neighbourhood Instrument, ENI) pitäisi tulla joustava väline, jolla kehitetään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia, jotta ne kykenevät valvomaan julkista politiikkaa ja ottamaan keskeisen roolin demokratisoitumisprosesseissa.

4.6

ETSK suosittaa, että EU:n naapurimaissa perustetaan foorumeita kansalaisyhteiskunnan ja keskushallinnon välistä vuoropuhelua varten, ja on halukas avustamaan Euroopan komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

4.7

ETSK suosittaa, että EU:n edustustot tekevät alueella kansalaisyhteiskunnan organisaatioista kattavan kartoituksen, joka voisi osaltaan auttaa kaikkia EU:n toimielimiä vakiinnuttamaan suhteita muodostumassa olevan kansalaisyhteiskuntasektorin kanssa.

4.8

ETSK suosittaa, että ENI-asetuksessa myös keskitytään enemmän niiden elinten valmiuksien kehittämiseen kumppanuusmaissa, jotka vastaavat tuen antamisesta, jotta varojen hyödyntämisessä varmistetaan hyvä käyttöaste ja asiaankuuluva avoimuus.

4.9

ETSK katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineellä tulisi tehostaa korkeakoulualan yhteistyötä erityisesti EU:n ja sen naapurimaiden välisin nuoriso- ja opiskelijavaihdoin. Välineen tulisi tarjota mahdollisuuksia luoda verkostoja lisäämällä nuorisoalalla EU:n naapurimaissa toimivien valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden valmiuksia.

4.10

ETSK suosittaa, että tämän välineen avulla komissio myös edistää kestäväpohjaista teollisuuspolitiikkaa, yritysten yhteiskuntavastuuta, ympäristön kannalta vastuullista liiketoimintaa sekä politiikkoja, joissa tähdätään pk-yritysten tukemiseen, työmarkkinoihin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen ja sosiaalipolitiikkojen parantamiseen.

5.1

Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään saamaan aikaan EU:n rajoille alue, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus.

5.2

Aikajaksolla 2014–2020 EU jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteiden tukemista kohdennetulla rahoitusvälineellä, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineellä, joka korvaa vuonna 2006 perustetun eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen.

5.3

Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline tarjoaa enemmän tukea niille kumppaneille, jotka ovat sitoutuneet demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseen ja uudistusten toteuttamiseen "enemmällä enemmän" -periaatteen ja molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden periaatteen mukaisesti.

5.4

Ehdotettu ENI-asetus sisältää säännöksiä, joilla rahoitusvälinettä joiltakin osin yksinkertaistetaan ja joilla varmistetaan, että joustavuus sekä keskittyminen politiikan tavoitteisiin ja yhteistyön keskeisiin osa-alueisiin ovat tasapainossa.

5.5

Ehdotetulla ENI-asetuksella edistetään täydentävyyttä, johdonmukaisuutta ja ensisijaisten politiikanalojen valtavirtaistamista Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti samalla, kun keskitytään edelleen Euroopan naapuruuspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin.

5.6

Rahoituspuitteet ENI-asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2014–2020 ovat noin 18 miljardia euroa.

6.1

Tämän välineen puitteissa toteutettavalla EU:n ulkoisella toiminnalla pyritään aikaansaamaan vaikutus, joka ilmenee konkreettisina muutoksina kumppanuusmaissa. Näitä vaikutuksia tulisi mahdollisuuksien mukaan valvoa tarkoituksenmukaisen mekanismin avulla sekä arvioida ennalta määriteltyjen selkeiden, läpinäkyvien ja mitattavissa olevien maakohtaisten indikaattorien pohjalta: konkreettiset, mitattavissa ja sovellettavissa olevat arviointikriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida, vaaliiko maa demokraattisia arvoja, joita EU pyrkii edistämään Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen avulla.

6.2

"Enemmällä enemmän" -periaatteen täytäntöönpanon tehostamiseksi tarkoituksenmukainen osa tälle välineelle osoitetuista kokonaismäärärahoista voitaisiin varata kannustimiksi tehostetun tuen tarjoamiseksi kumppanuusmaille, jotka osoittavat edistymistä syvällekäyvän ja kestäväpohjaisen demokratian luomisessa tai lujittamisessa. Tämä periaate tulisi lisäksi panna täytäntöön siten, että otetaan myös huomioon heikossa asemassa olevat ryhmät asianomaisissa maissa, eikä sen tulisi johtaa yksittäisille maille myönnettävän kehitysavun leikkauksiin vaan ennemminkin avun uudelleenjakoon keskushallinnolta kansalaisyhteiskunnalle.

6.3

EU:n edustustoille tulisi myös osoittaa nykyistä merkittävämpi rooli muiden kansainvälisten tuenantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ehdotetun asetuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittujen asiakirjojen tulisi sisältää yksityiskohtaiset ja ajantasaiset kuvaukset tuenantajista, ja niissä tulisi kuvata toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä, tuenantajien toiminnan koordinoinnin parantamiseksi.

6.4

Ehdotetun asetuksen mukaan unioni on suhteissaan kumppaneihinsa maailmanlaajuisesti sitoutunut edistämään ihmisarvoista työtä sekä kansainvälisesti tunnustettujen työelämän normien ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa. Tulisi myös painottaa lapsityövoiman käytön kitkemistä sekä monenvälisten ympäristösopimusten merkitystä.

6.5

Ehdotetun asetuksen tulisi olla täsmällisempi, kun kyse on kansallisen vastuullisuuden vahvistamisesta sekä vakiintuneen kuulemis- ja valvontamekanismin luomisesta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, ympäristöjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden valtiovallasta riippumattomien toimijoiden kanssa.