15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/23

1.1

ETSK on vakuuttunut, että aito kumppanuus, jossa kaikki kumppanitahot ja sidosryhmät järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan (1) piirissä osallistuvat EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien ja hankkeiden valmisteluun, toteutukseen ja jälkiarviointiin, myötävaikuttaa suoraan niiden laatuun ja tehokkaaseen toteutukseen. Kumppanuusperiaate on erinomainen esimerkki siitä, kuinka hyvää hallintotapaa voidaan soveltaa muihin EU:n politiikkoihin ja panna tällä tavoin Eurooppa 2020 -strategiaa tehokkaasti täytäntöön.

1.2

ETSK, joka on kehottanut laatimaan hyvän kumppanuuden säännöt, tukee vahvasti komission aloitetta ja on suurelta osin yhtä mieltä siinä esitetyistä ehdotuksista. ETSK on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja alueiden komitean hyvän kumppanuuden säännöille antamaan tukeen, mutta muistuttaa, että kumppanuuden on oltava tasapuolinen kaikkien julkisten ja yksityisten kumppanitahojen kannalta.

1.3

ETSK pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että neuvosto on toistaiseksi poistanut ehdotetut hyvän kumppanuuden säännöt komission ehdotuksesta. ETSK ehdottaa yhteisiä toimia AK:n kanssa näiden käytännesääntöjen puolustamiseksi.

1.4

ETSK on hyvin huolissaan siitä, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa esiintyy yhä enemmän huolta kumppanuusperiaatteen toteutumiseen liittyen. Eräistä jäsenvaltioista saadut raportit viittaavat siihen, että kumppanuusperiaatteen merkitys on ohenemassa ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vähenemässä. Hyvän kumppanuuden sääntöjen poistaminen komission ehdotuksista on myös keskeisesti huolestuttava seikka. Kriisiaikana tarvitaan entistä vahvempaa sitoutumista työmarkkinaosapuolilta ja muilta kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta.

1.5

Vaikka kyseessä on vasta komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD), sen ajoitus on osuva, sillä useissa jäsenvaltioissa ja useilla alueilla on jo aloitettu rakennerahastojen ohjelmatyö kaudeksi 2014–2020. Komission olisi levitettävä asiakirjaa aktiivisesti, jotta asianomaiset kumppanit voivat hyödyntää sitä. ETSK kehottaa jäseniään ottamaan omat organisaationsa aktiivisesti mukaan EU:n koheesiopolitiikan ohjelmiin ja hankkeisiin hyvän kumppanuuden sääntöjen pohjalta.

1.6

ETSK painottaa, että toimenpideohjelmissa olisi keskityttävä kumppanuutta tukeviin toimiin ja toimenpiteisiin. Tasavertainen kohtelu ja monimuotoisuus kumppanuuksissa, kohdennetut kumppanuudet kohdennetuissa ohjelmissa sekä valmiuksien vahvempi kehittäminen olisi otettava keskeisiksi suuntaviivoiksi.

1.7

ETSK katsoo, että seurantakomiteoita tulisi täydentää muilla kumppanuusvälineillä. Tähän liittyen ETSK toteaa, että Euroopan parlamentin tekemät yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklaan kohdistuvat tarkistukset on muutettava muodosta ”tehdä yhteistyötä kumppanien kanssa” muotoon ”ottaa kumppanit mukaan”.

1.8

ETSK ehdottaa ”kumppanuustarkistusta”, josta vastaavat kumppanit itse. Tällaisen eurooppalaisen valvontajärjestelmän tulisi perustua yksinkertaiseen tarkistuslistaan ja vertaisarviointeihin, jotka komissio toteuttaa yhdessä eurooppalaisten sidosryhmäorganisaatioiden kanssa. ETSK on erittäin halukas osallistumaan aktiivisesti tähän menettelyyn.

1.9

Kumppanuusperiaatteen asianmukaisen täytäntöönpanon käytännesäännöissä määritellyllä tavalla tulisi olla edellytyksenä sille, että komissio allekirjoittaa kumppanuussopimukset eri jäsenvaltioiden kanssa. Tässä yhteydessä toimenpideohjelmien määrärahoja voitaisiin lisätä kannusteeksi ehdon täyttämiselle.

2.1

Vuonna 1988 käynnistetyn kumppanuusperiaatteen täytäntöönpano on ollut hajanaista ja hidasta. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta otettiin prosessiin mukaan, etenkin työmarkkinaosapuolet. Periaate omaksuttiin helpommin maissa, joissa kumppanuus on olennainen osa poliittista päätöksentekoa. Periaatetta vahvistettiin, kun komissio sai suoremman vastuun koheesiopolitiikasta ja kun Equalin ja Leaderin kaltaiset unionin aloitteet käynnistettiin.

2.2

Monissa tapauksissa kumppanuus oli kuitenkin vain muodollista. Ohjelmakaudella 2006–2013 kumppanuutta ei aktiivisesti pyritty edistämään, vaikka samaan aikaan sidosryhmien osallistumisesta tuli yksi Lissabonin strategian täytäntöönpanon kulmakivistä. EU:n koheesiopolitiikka kohtasi uusia haasteita, kun 10 maata liittyi EU:hun vuonna 2004 ja Bulgaria ja Romania vuonna 2007.

2.3

Komissio havaitsi puutteita, ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat kumppanitahot arvostelivat taantumista. Kun jäsenvaltioiden ja komission välinen suhde EU:n koheesiopolitiikan hallinnoinnissa muuttui, hyvien käytänteiden yleistämisestä tuli keskeistä.

2.4

Vuonna 2009 komissio pyysi ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon siitä, miten kumppanuutta voitaisiin edistää rakennerahastotoimissa hyvien käytänteiden pohjalta. ETSK:n tuolloin antamaa lausuntoa täydensi julkaisu ”It takes two to tango”, jossa esiteltiin valikoima hyviä käytänteitä jäsenvaltioista. Komissio otti sittemmin käsiteltäväkseen ETSK:n ehdotuksen hyvän kumppanuuden säännöistä.

2.5

Tällä hetkellä tilanne on se, että kumppanuus järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa kehittyy useimmissa jäsenvaltioissa. Puola voi monissa tapauksissa toimia mallina hyvien käytänteiden kehittymisestä. Kumppanuuden toteuttaminen on luonnollisesti haaste uusimmille tulokkaille, kuten Bulgarialle ja Romanialle, sekä pian Kroatialle. Tämä pätee myös eräisiin vuonna 2004 liittyneisiin jäsenvaltioihin sekä joihinkin niistä, jotka ovat olleet jäseniä jo pitkään, kuten Portugali ja Kreikka.

2.6

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa esiintyykin yhä enemmän huolta kumppanuusperiaatteen toteutumiseen liittyen. Odotukset eivät ole täyttyneet. Eräistä jäsenvaltioista saadut raportit viittaavat siihen, että kumppanuusperiaatteen merkitys on heikkenemässä ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vähenemässä. Lisäksi neuvosto on poistanut hyvän kumppanuuden säännöt. Eräissä maissa ohjelmasuunnittelu kaudelle 2014–2020 on käynnistynyt ilman, että yksityisiä sidosryhmiä on tosiasiallisesti otettu siihen mukaan. Tällaista poliittista vastahakoisuutta on vähennettävä, jotta eurooppalaiset hyvän kumppanuuden säännöt voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön.

3.1

Komission ehdotukset yhteiseen strategiakehykseen kuuluvista rahastoista kaudella 2014–2020 edellyttävät jäsenvaltioilta selkeästi kumppanuuden järjestämistä. Tätä tukevat eurooppalaiset hyvän kumppanuuden säännöt, joissa asetetaan tavoitteet ja kriteerit kumppanuuden toteuttamiselle sekä helpotetaan tietojen, kokemusten, tulosten ja hyvien käytänteiden jakamista jäsenvaltioiden välillä. Komission on määrä hyväksyä eurooppalaiset hyvän kumppanuuden säännöt delegoituna säädöksenä kolmen kuukauden sisällä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen hyväksymisestä.

3.2

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja on ensimmäinen askel kumppanuusperiaatteen toteuttamiseksi. Kuuden otsakkeen alla määritellään yksityiskohtaisesti 18 suuntaviivaa. Nämä kuusi otsaketta ovat:

3.3

Todettakoon, että ehdotetut eurooppalaiset hyvän kumppanuuden säännöt on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille, mikä helpottaa niiden tunnetuksi tekemistä ja hyödyntämistä.

4.1

ETSK käsitteli Euroopan komission erityisestä pyynnöstä kumppanuusperiaatetta vuonna 2010 (asiakokonaisuus ECO/258, esittelijä OLSSON (2)) ja on laajalti arvioinut komission esittämiä kumppanuutta koskevia ehdotuksia lausunnossaan yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (asiakokonaisuus ECO/314, esittelijä VARDAKASTANIS).

4.2

ETSK ehdotti, että käytäntösääntöjen tulisi perustua seuraaviin suuntaviivoihin, joista lähes kaikki on otettu huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa:

4.3

ETSK on vakuuttunut, että kumppanuus, jossa EU:n koheesiopolitiikan puitteissa toteutettujen hankkeiden valmisteluun, toteutukseen ja jälkiarviointiin osallistuvat kaikki kumppanit, siten kuin ne on määritelty yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa, myötävaikuttaa suoraan politiikan menestymiseen. Komitea pitää myönteisenä Euroopan komission säädösehdotuksen 5 artiklan – jonka perusteella kumppanuudesta tulee pakollista – osalta saavutettua edistystä, ja se muistuttaa, että osallistumisen olisi oltava tosiasiallista rahoitusvälineiden täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa myös, kun on kyse yhteistyökumppaneista, joilla on äänioikeus seurantakomiteoissa.

4.4

ETSK ehdottaa yhteisiä toimia AK:n kanssa eurooppalaisten hyvän kumppanuuden sääntöjen puolustamiseksi ja kehottaa Euroopan komissiota ja parlamenttia kumoamaan neuvoston päätöksen sääntöjen poistamisesta. ETSK toi näkemyksensä vahvasti esille epävirallisessa ministerikokouksessa Nikosiassa 6. marraskuuta 2012.

5.1

Neuvosto on hylännyt komission ehdotuksen hyvän kumppanuuden säännöistä, mikä heikentää varmasti käytännössä kumppanuusperiaatteen toteutumista.

5.2

Euroopan parlamentti on ehdottanut yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklaan laajaa tarkistusta hyvän kumppanuuden sääntöjen osalta. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa. Kyseinen, yhdeksän kohtaa sisältävä tarkistus esitetään jäljempänä (3). ETSK on kuitenkin huolissaan Euroopan parlamentin tekemästä erosta yksityisten ja julkisten kumppanitahojen välille, sillä tämä voi johtaa kumppaneiden eriarvoiseen kohteluun.

5.3

AK kannattaa eurooppalaisia kumppanuutta koskevia sääntöjä ja kehottaa asianomaisia alueellisia tahoja järjestämään kumppanuuksia. AK korostaa muun muassa, että olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erityiset olosuhteet sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden merkitys ja että kumppaneiden valintamenettelyn on tuettava monimuotoisuutta, jotta myös marginaaliryhmät otetaan mukaan. AK pohtii kumppaneiden oikeuksia ja vastuualueita tehden niin ikään eron yksityisten ja julkisten kumppanitahojen välille.

6.1

Eurooppalainen järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta katsoo, että kumppanuuden puuttuminen oli yksi tärkeimmistä syistä rakennerahastojen vaikutuksen pienentymiseen useissa jäsenvaltioissa kaudella 2007–2013.

6.2

Olisi todettava selkeämmin, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta edustaa yleistä etua viranomaisten rinnalla.

6.3

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta jätetään useissa tapauksissa todellisen ja aidon kumppanuuden ulkopuolelle, mihin syynä ovat osarahoitusta koskevien sääntöjen aiheuttamat esteet, hallinnolliset rasitteet, kansallisten toimintaohjelmien epäasianmukaiset tavoitteet sekä jääminen syrjään rahastotoimien seurannasta.

6.4

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta antaa arvoa komission pyrkimyksille yksinkertaistaa menettelyjä, mutta katsoo niiden olevan edelleen riittämättömiä, jotta koko yksityinen sektori voisi hyödyntää rahastoja oikea-aikaisesti ja helposti. Menettelyt ovat edelleen liian monimutkaisia ja hallinnollisia rasitteita on liikaa. Byrokratiaa olisi vähennettävä. Seuraavat seikat on otettava huomioon:

6.5

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta korostaa kumppaneiden valmiuksien kehittämisen merkitystä sekä kehottaa määrittelemään valmiuksien kehittämisen. Valmiuksien kehittäminen tulisi määritellä siten, että vahvistetaan kumppanien osallistumista rakennerahastotoimien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja valvontaan kaikissa eri vaiheissa.

6.6

ETSK korostaa tarvetta luoda laaja kumppanuus, jonka pitää edustaa hyvin monenlaisia intressejä. Olisi otettava käyttöön selkeitä keinoja järjestää eri kumppanitahojen vastuualat ja toimet.

7.1

Kumppanuusperiaatteen tehokas täytäntöönpano on jatkuva prosessi. Komission ehdotus on ensimmäinen askel kumppanuusperiaatteen virallistamiseksi ja määrittelemiseksi EU:n tasolla. ETSK on tyytyväinen siihen, että sekä Euroopan parlamentti että alueiden komitea tukevat tehokasta kumppanuusperiaatetta. Kumppanuusperiaate onkin erinomainen esimerkki siitä, kuinka hyvää hallintotapaa voidaan soveltaa muihin EU:n politiikkoihin ja panna tällä tavoin tehokkaasti täytäntöön Eurooppa 2020 -strategia.

7.2

ETSK pitää erittäin valitettavana, että neuvosto haluaa rajoittaa kumppanuusperiaatetta ja palata nykyisiin, ohjelmakaudella 2006–2013 sovellettuihin tiukempiin sääntöihin. Komitea kehottaa komissiota ja Euroopan parlamenttia puuttumaan tällaiseen kehitykseen.

8.1

Koska rakennerahastojen ohjelmatyö kaudeksi 2014–2020 on jo aloitettu useissa jäsenvaltioissa, sekä viranomaisten että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan on tärkeää pystyä hyödyntämään komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. ETSK on tyytyväinen siihen, että hyvän kumppanuuden säännöt on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille. Komission olisi aktiivisesti tehtävä tunnetuksi ehdotuksiaan jäsenvaltioissa yhteistyössä sekä viranomaisten että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

8.2

ETSK:n mielestä valvontaa ei ole otettu riittävästi huomioon komission ehdotuksissa. Olisi perustettava yhdessä eurooppalaisten sidosryhmäorganisaatioiden kanssa eurooppalainen valvontajärjestelmä, joka perustuu yksinkertaiseen tarkistuslistaan ja vertaisarviointeihin. ETSK on halukas osallistumaan tähän menettelyyn.

8.3

Tarkistuslistan tulisi pohjautua vähimmäisvaatimuksiin, jotka koskevat erityisesti kumppanien valintaa ja osallistumista eri vaiheisiin sekä niiden valmiuksien kehittämistä. Samaten olisi arvioitava eturistiriitojen ratkaisemista. Vaatimuksia voitaisiin tukea ja pyrkiä kehittämään vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin painottuvan SWOT-analyysin (Strengths - Weaknesses - Opportunities – Threats) avulla.

8.4

Osana järjestelmää yksityisten sidosryhmien/kumppaneiden olisi tehtävä edellä ehdotettuun tarkistuslistaan pohjautuva ”kumppanuustarkistus”. ETSK ehdottaa yksinkertaista arviointijärjestelmää, jossa on kolme tasoa: riittämätön/riittävä/erinomainen. Tällainen tarkistus vahvistaisi kumppaneiden osallistumista arviointiin, kuten komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa toivotaan.

8.5

ETSK toteaa, että Euroopan parlamentin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 5 artiklaan tekemä tarkistus on muutettava muodosta ”tehdä yhteistyötä kumppanien kanssa” muotoon ”ottaa kumppanit mukaan”.

8.6

ETSK toistaa aiemmin esittämänsä ehdotuksen, että alueet, jotka haluavat jakaa hyväksi osoittautuneita kokemuksiaan ja tehdä tunnetuksi hyviä käytänteitä, perustaisivat ”huippukumppanuusalueiden” verkoston.

8.7

ETSK:n esitteessä ”It takes two to tango” esitellyt hyvät käytänteet otettiin laajalti myönteisesti vastaan. Näiden esimerkkitapausten kokeileminen muissa maissa voisi olla erittäin hyödyllistä (vaikka kumppanuus onkin mukautettava maakohtaisiin olosuhteisiin). ETSK ehdottaa, että esitteestä julkaistaisiin ajantasaistettu painos, jossa olisi myös opettavia kokemuksia huonoista käytänteistä.

8.8

ETSK korostaa, että on tärkeää saada kumppanit varhaisimmasta vaiheesta lähtien mukaan vuoropuheluun työohjelman (tiedotus-/kuulemis-/osallistumissuunnitelma) sekä tarkan etenemissuunnitelman puitteissa. Komissio on tukenut tätä ETSK:n ehdotusta. Prosessi on myös määriteltävä kumppanuussopimuksessa. Kumppanuusperiaatteen asianmukaisen täytäntöönpanon eurooppalaisen hyvän kumppanuuden säännöissä määritellyllä tavalla tulisi olla edellytyksenä sille, että komissio allekirjoittaa kumppanuussopimukset eri jäsenvaltioiden kanssa. ETSK ehdottaa, että toimenpideohjelmien määrärahoja voitaisiin käyttää kumppaneiden valmiuksien kehittämiseen, mikä toimisi kannustimena tämän ehdon täyttämiseen.

8.9

Kumppaneiden valinnan tulisi tapahtua ”monimuotoisen kumppanuuden” puitteissa. Talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten sekä asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan tahojen lisäksi mukaan on otettava muita toimijoita esimerkiksi innovatiivisilta, kehittyviltä ja marginalisoituneilta yhteiskunnan aloilta, joiden on kyettävä hyötymään kumppanuudesta ja vaikuttamaan siihen. Näiden alojen kannalta koordinointifoorumeihin perustuva malli on erittäin hyödyllinen. Myös pienimpien mikroyritysten (joilla on suuri työllistämispotentiaali) ja yhteisötalouden toimijoiden (sosiaalista yritystoimintaa koskevaan aloitteeseen viitaten) on oltava kumppanuudessa mukana taloudellisina kumppaneina.

8.10

Ohjelmien ehdotettu temaattinen keskittäminen sekä muut kohdennetut toimet (maantieteellisesti, ryhmä- tai alakohtaisesti jne.) edistävät tarkasti kohdennettua ja nykyistä tehokkaampaa kumppanuutta.

8.11

Työskentely seurantakomiteoissa on usein hyvin muodollista, eikä täytä aidon kumppanuuden vaatimusta. Kumppanuusmenettelyn vahvistamiseksi sitä tulisi täydentää neuvoa-antavilla elimillä, työryhmillä ja muilla kumppanuusvälineillä.

8.12

Kumppaneiden valmiuksien kehittäminen on välttämätöntä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta ne voivat antaa merkittävän panoksen prosessiin. Tähän tarvitaan sekä teknistä apua että jäsenvaltioiden omia varoja.

3a.

Eurooppalaisissa käytännesäännöissä olisi esitettävä muun muassa seuraavat seikat: