16.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 226/63

1.1

Eräät seikat askarruttavat kuitenkin komiteaa ja antavat aihetta näiden säädösehdotusten lähtökohtien ja tavoitteiden vahvistamiseen.

1.2

Syyttömyysolettaman osalta komitea painottaa, että kukaan ei ole syyllinen, ennen kuin lopullinen tuomio on annettu, ja että tämä oikeus on ehdoton. Komitea korostaa kansalaisten luottamuksen oikeusjärjestelmään edellyttävän, että oikeuslaitos on kaikenlaisen painostuksen tai vaikuttamisen ulottumattomissa, median harjoittama mukaan luettuna. Tässä yhteydessä pitää myös viestimien, vaikkakin valtiosääntöoikeudellisesti taattua lehdistönvapauttaan vaalien, varoa asettumasta tuomiovallan käyttäjien asemaan.

1.3

Tarkasteltaessa lasten suojelua rikosoikeudellisissa menettelyissä komitea korostaa, että lasten asema on erittäin arka, kun he menettävät vapautensa, koska vapaudenmenettämiseen sisältyy itsessään riskejä, jotka kohdistuvat heidän henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteensa. Tässä yhteydessä komitea tähdentää lisäksi, että etusija tulee antaa aloitteille, joiden myötä lapset, joihin on kohdistettu rikosoikeudellinen menettely, integroidaan mahdollisimman nopeasti sosiaaliseen ja yhteisölliseen elämään.

1.4

Ensivaiheen oikeusavun osalta komitea pitää myönteisenä, että ehdotetun direktiivin periaatteita sovelletaan myös henkilöihin, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Komitea yhtyy lisäksi suositukseen, jolla pyritään enenevästi yhdenmukaistamaan ratkaisuperusteita, joiden nojalla tehdään oikeutta oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevia päätöksiä. Komitea huomauttaa kuitenkin, ettei oikeusapua rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä saa kyseenalaistaa eräitä jäsenvaltioita koettelevien valtiontalouden vaikeuksien perusteella, ja kysyy, missä määrin tähän tarkoitukseen voidaan osoittaa varoja Euroopan unionin tasolla, esimerkiksi unionin rahaston muodossa.

1.5

Komitea toteaa, että syyttömyysolettamaa koskevaa ehdotettua direktiiviä ja lasten suojelua rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevaa ehdotettua direktiiviä sovelletaan ainoastaan rikosoikeudelliseen menettelyyn. Komitea katsoo, että rikosoikeudellisen menettelyn käsite täytyy unionin oikeudessa voida määritellä erillään menettelyjen oikeudellisesta luokittelusta jäsenvaltioissa, noudattaen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä soveltuvin osin. Jotta tämä mahdollisuus autonomiseen tulkintaan taataan optimaalisesti, komitea kehottaa poistamaan puheena olevien direktiiviehdotusten johdanto-osasta maininnan, että sakon määräämiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt eivät kuulu takeiden soveltamisalaan.

1.6

Ehdotetun syyttömyysolettamaa koskevan direktiivin sisältämän, vastaajan poissa ollessa noudatettavaa menettelyä käsittelevän 8 artiklan osalta komitea toteaa, että kyseisen säännöksen mukaisesti rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely voidaan suorittaa syytetyn poissaollessa ainoastaan silloin, kun on kiistattomasti selvää, että tämä on ollut tietoinen oikeudenkäynnistä, johon on määrä ryhtyä. Koska tämä voi aiheuttaa käytännön ongelmia tapauksissa, joissa syytetyn asuinpaikka ei ole tiedossa, komitea suosittaa, että jäsenvaltioiden sallitaan järjestää erityinen kutsumistapa niitä henkilöitä varten, joiden asuinpaikkaa ei tiedetä (esim. tiedoksiantoasiakirjojen luovuttaminen poliisiasemalla).

2.1

Euroopan komissio julkisti 27. marraskuuta 2013 säädöspaketissaan uusia toimenpiteitä, jotka koskevat rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyviä prosessuaalisia oikeuksia.

2.2

Säädöspaketti on jatkoa lainsäädäntöohjelmalle, joka koskee rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyviä prosessuaalisia oikeuksia ja johon kuuluvat direktiivi 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin, direktiivi 2012/13/EU tiedonsaantioikeudesta ja direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle.

2.3

Ottamalla käyttöön prosessuaaliset vähimmäistakeet on tällä lainsäädäntöohjelmalla yhtäältä tarkoitus turvata Euroopan unionin kansalaisille kaikkialla unionissa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevat oikeudet ja toisaalta lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta toistensa oikeusjärjestelmiin, jotta edistetään niiden oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista.

2.4

Nyt tarkasteltavana olevaan säädöspakettiin sisältyy kolme ehdotusta direktiiveiksi. Ne koskevat syyttömyysolettamaa, lasten prosessuaalista suojelua rikosoikeudellisissa menettelyissä ja oikeutta ensivaiheen oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä.

2.4.1

Ehdotuksesta syyttömyysolettamaa koskevaksi direktiiviksi

2.4.1.1

Yksi prosessioikeuden tärkeimmistä periaatteista on, että jokaista rikosprosessin vastaajaa tai rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen, ja se on ydinasia oikeudessa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Syyttömyysolettamaperiaatetta on kehitetty aineellisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

2.4.1.2

Ehdotetun direktiivin päämääränä on sisällyttää eräitä mainitulla tavalla kehittyneen syyttömyysolettamaperiaatteen näkökohtia direktiivitekstiin, jotta siten varmistetaan syyttömyysolettaman tuloksekas soveltaminen mahdollisimman hyvin.

2.4.1.3

Direktiivissä säädetään seuraavista syyttömyysolettaman näkökohdista: 1) Viranomaisten julkisissa lausumissa ja virallisissa päätöksissä ei saa viitata epäiltyyn tai syytettyyn tuomittuna ennen kuin lopullinen tuomio on annettu. 2) Todistustaakka on syyttäjällä, ja mikäli syyllisyydestä on epäilyjä, syytetty on vapautettava. 3) On oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja olla tekemättä yhteistyötä. 4) On oikeus vaieta. 5) Syytetyllä on oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään.

2.4.2

Ehdotuksesta direktiiviksi lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä

2.4.2.1

Direktiivi 2010/64/EU annettiin tarkoituksena varmistaa, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu niiden henkilöiden osalta, jotka eivät puhu tai ymmärrä menettelyn kieltä. Saattaa lisäksi olla muita kuin kieliesteitä, joiden vuoksi vastaaja ei kykene seuraamaan rikosprosessia ja osallistumaan siihen asianmukaisesti. Näitä voivat olla esimerkiksi vastaajan vähäinen ikä tai tämän henkinen vamma.

2.4.2.2

Komissio laati ehdotuksen direktiiviksi tarkoituksena turvata lasten oikeus oikeudenmukaiseen rikosprosessiin. Kyseisessä direktiivissä säädetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suojaamisesta seuraavin keinoin: 1) Lapsella ja vanhempainvastuunkantajalla on oikeus tietoon tähän direktiiviin liittyvistä oikeuksista tai niiden siirtämisestä osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. 2) Mahdollisuutta turvautua avustajan palveluihin parannetaan. 3) Lapsella on oikeus yksilölliseen arviointiin. 4) Jos lapsi menettää vapautensa, hänellä on oikeus päästä lääkärintarkastukseen pyynnöstään. 5) Lasten kuulusteluista on tehtävä audiovisuaaliset tallenteet. 6) Vapaudenmenetykseen saa turvautua vasta viimeisenä keinona. 7) Vapautensa menettäneitä lapsia tulee kohdella erityisellä tavalla. 8) Heillä on oikeus asian viivytyksettömään ja huolelliseen käsittelyyn. 9) Asia tulee käsitellä suljetuin ovin. 10) Lapsella ja vanhempainvastuunkantajalla on oikeus olla läsnä rikosprosessissa. 11) Lapsella on oikeus oikeusapuun.

2.4.2.3

Haavoittuvassa asemassa oleville aikuisille annetaan vastaavanlaiset takeet. Ottaen kuitenkin huomioon käsitteen ”haavoittuvassa asemassa olevat aikuiset” vaikean rajattavuuden komissio on päättänyt sisällyttää maininnan kyseisistä takeista itse direktiivitekstin asemasta suosituksiin.

2.4.3

Ehdotuksesta ensivaiheen oikeusapua koskevaksi direktiiviksi

2.4.3.1

Direktiivissä 2013/48/EU säädetään oikeudesta avustajaan. Jotta jokainen kykenisi tosiasiallisesti toteuttamaan tätä oikeutta, edellytyksenä on, että oikeusapua tarjotaan niille, joiden omat varat eivät riitä avustajalle maksamiseen.

2.4.3.2

Komissio esittää suosituksen oikeusapukelpoisuudesta sekä oikeusavun laadusta ja tehokkuudesta. Kyse on pelkästä suosituksesta, koska asiasta voi aiheutua kustannuksia jäsenvaltioille, mihin kytkeytyy myös unionin toimien oikeasuhtaisuuden periaate.

2.4.3.3

Sen sijaan komissio ehdottaa direktiiviä ensivaiheen oikeusavusta, jotta oikeus avustajaan pystyttäisiin varmistamaan tapauksissa, joissa tämän tuki on eniten tarpeen. Ehdotetussa direktiivissä jäsenvaltiot nimenomaisesti velvoitetaan erityisesti huolehtimaan välittömästi siitä, että jo ennen kuin lopullinen päätös oikeusavun myöntämisestä (tai sen epäämisestä) tehdään toimivaltaisissa elimissä, oikeusapua järjestetään seuraavissa kahdessa tapauksessa: 1) vapautensa menettäneille henkilöille ja 2) henkilöille, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys ja jotka ovat menettäneet vapautensa täytäntöönpanojäsenvaltiossa.

3.1

Komitea on hyvillään komission esittämistä ehdotuksista ja kannattaa niitä. Sen arvio niistä on yksiselitteisen positiivinen.

3.2

Tarkasteltavina oleviin teksteihin voidaan kuitenkin kohdistaa joukko varauksia, joista tehdään selkoa seuraavassa. Komiteaa askarruttavat seikat ovat yhtäältä pikemmin yleisluonteisia ja toisaalta luonteeltaan teknis-juridisia. Kriittiset huomiot eivät muuta sitä, että komitea on samaa mieltä tarkasteltaviksi esitettyjen ehdotusten lähtökohdista ja tavoitteista. Se pyrkii kuitenkin lujittamaan niitä.

3.3.1

Syyttömyysolettama

3.3.1.1

Komitea tukee varauksetta syyttömyysolettamaperiaatteen voimistamista tavalla, joka ilmenee ehdotuksesta direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien lujittamisesta.

3.3.1.2

Syyttömyysolettaman osalta komitea painottaa, että kukaan ei ole syyllinen, ennen kuin lopullinen tuomio on annettu, ja että tämä oikeus on ehdoton. Komitea korostaa kansalaisten luottamuksen oikeusjärjestelmään edellyttävän, että oikeuslaitos on kaikenlaisen painostuksen tai vaikuttamisen ulottumattomissa, median harjoittama mukaan luettuna. Tässä yhteydessä pitää myös viestimien, vaikkakin valtiosääntöoikeudellisesti taattua lehdistönvapauttaan vaalien, varoa asettumasta tuomiovallan käyttäjien asemaan.

3.3.2

Lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeudelliset takeet

3.3.2.1

Komitea tukee varauksetta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja erityisesti lasten oikeuksien lujittamista rikosoikeudellisissa menettelyissä tavalla, joka on kirjattu ehdotukseen direktiiviksi lasten osalta ratkaisevan tärkeistä takeista ja ehdotettuun suositukseen, jolla taataan, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tunnustetaan sellaisiksi ja että heidän tarpeensa otetaan huomioon.

3.3.2.2

Lapset, jotka monissa tapauksissa joutuvat mukaan rikollismaailmaan sosiaalisten tai ympäristöolosuhteiden johdosta, ovat hyvin arassa asemassa, kun he menettävät vapautensa, koska siihen sinällään liittyy riskejä, jotka kohdistuvat heidän fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen kehitykseensä.

3.3.2.3

Komitea tähdentää lisäksi, että etusija tulee antaa aloitteille, joiden myötä lapset, joihin on kohdistettu rikosoikeudellinen menettely, integroidaan mahdollisimman nopeasti sosiaaliseen ja yhteisölliseen elämään.

3.3.2.4

Komitea katsoo, että sovellettaessa säännöstä, jonka mukaan lapsilla on pakollinen oikeus avustajaan myös rikosoikeudellisissa menettelyissä, jotka saattavat johtaa asian käsittelyn päättämiseen lopullisesti, olisi hyödyllistä täsmentää, että kyseinen oikeus on olemassa myös rikosoikeudenkäynnille vaihtoehtoisten toimenpiteiden yhteydessä.

3.3.3

Ensivaiheen oikeusapu

3.3.3.1

Komitea on samaa mieltä periaatteista, jotka on kirjattu ehdotukseen direktiiviksi, jolla oikeusapu taataan silloin, kun avustajan tuki on eniten tarpeen. Tätä kutsutaan ”ensivaiheen oikeusavuksi”.

3.3.3.2

Komiteasta on myönteistä, että mainittuja periaatteita sovelletaan myös henkilöihin, joista on annettu eurooppalainen pidätysmääräys. Komitea yhtyy lisäksi suositukseen, jolla pyritään enenevästi yhdenmukaistamaan ratkaisuperusteita, joiden nojalla tehdään oikeutta oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevia päätöksiä.

3.3.3.3

Komitea huomauttaa kuitenkin, ettei oikeusapua rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä saa kyseenalaistaa eräitä jäsenvaltioita koettelevien valtiontalouden vaikeuksien perusteella, ja kysyy, missä määrin tähän tarkoitukseen voidaan osoittaa varoja Euroopan unionin tasolla, esimerkiksi unionin rahaston muodossa.

3.4.1

Syyttömyysolettamaa ja lasten suojelua rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevien ehdotettujen direktiivien soveltamisala

3.4.2

Sekä ehdotuksessa direktiiviksi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien lujittamisesta että ehdotuksessa direktiiviksi lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä todetaan soveltamisalaa määritettäessä, että kyseinen suojelu koskee luonnollisesti ainoastaan rikosoikeudellista menettelyä.

3.4.3

Säädösehdotuksen tekstissä ei tarkemmin määritellä, mitä tulee lukea kuuluvaksi ”rikosoikeudelliseen menettelyyn.” Tällöin herää kysymys, tarkoitetaanko ainoastaan menettelyjä, jotka jäsenvaltioissa luokitellaan ”rikosoikeudelliseksi menettelyksi”, vai onko ehdotuksissa direktiiveiksi tarkoitettu ”rikosoikeudellisen menettelyn” käsite laajempi ja voivatko siihen kuulua esimerkiksi myös sakon määräämiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt.

3.4.4

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määritetään tietty menettely rikosoikeudelliseksi tai muuksi nk. Engelin kriteerien avulla. Ne ovat seuraavat: 1) säännöksen luokittelu osaksi rikosoikeutta kansallisessa oikeudessa 2) rikkomuksen luonne, 3) määrättävän rangaistuksen luonne ja vakavuus. Tämän vuoksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa katsotaan lukuisa joukko hallinnollisia menettelyjä rikosoikeudellisiksi menettelyiksi sovellettaessa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tässä oikeuskäytännössä pyritään välttämään, että kansallisvaltiot voisivat sanoutua irti sopimukseen kirjatuista perustavista takeista pelkästään luokittelemalla jokin menettely tietyllä tavalla.

3.4.5

Sen vuoksi on asianmukaista, että Euroopan unionin tuomioistuimelle vähintäänkin jätetään riittävät mahdollisuudet käsitteen ”rikosoikeudellinen menettely” tulkitsemiseen erillään kansallisessa oikeudessa tehdyistä luokitteluista. Muussa tapauksessa on todellinen vaara siitä, että direktiiveissä säädetyt takeet eivät täytä tavoitettaan.

3.4.6

Ehdotuksessa direktiiviksi eräiden syyttömyysolettaman näkökohtien lujittamiseksi todetaan kuudennessa johdanto-osan kappaleessa kuitenkin nimenomaisesti, että tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja että sakkojen määräämiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

3.4.7

Tämä johdanto-osan kappale estää tulkitsemasta käsitettä ”rikosoikeudellinen menettely” väljästi, jota Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kuitenkin suosittaa ja jota se pitää välttämättömänä pyrittäessä toteuttamaan niitä samoja oikeuksia ja periaatteita, joita nyt tarkasteltavina olevat direktiivit koskevat. Sen vuoksi komitea katsoo, että tämä johdanto-osan kappale on parasta poistaa.

3.4.8

Syyttömyysolettamaa koskevan direktiivin 8 artiklassa tarkoitettu vastaajan poissaollessa noudatettava menettely

3.4.9

Jo aiemmin puheena olleessa 8 artiklassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat säätää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi päättää syyllisyydestä syytetyn poissaollessa ainoastaan edellyttäen, että tämä oli hyvissä ajoin ja henkilökohtaisesti saanut haasteen tiedoksi ja siten saanut tiedon oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta tai oli muilla keinoin tosiasiallisesti saanut virallisen tiedon kyseisen oikeudenkäynnin ajankohdasta ja paikasta siten, että voidaan kiistattomasti todeta , että hän oli tietoinen oikeudenkäynnistä, johon oli määrä ryhtyä.

3.4.10

Tässä ei säädetä mahdollisuutta viedä menettely päätökseen (syytetyn poissaollessa) silloinkin, kun asianomaisen asuinpaikkaa ei tiedetä, eikä tälle niin ollen kyetä toimittamaan kutsua. Tässä tapauksessa voidaan harkita mahdollisuutta, että tiedoksisaantiasiakirjat (haaste) luovutetaan poliisiasemalla.