14.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 230/72

Esittelijä:

Pedro Augusto ALMEIDA FREIRE

1.1

ETSK kannattaa komission yleistä lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on hyväksyä

Tämä on tarpeen, sillä teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset ovat globaali ilmiö, johon on siksi puututtava kokonaisvaltaisesti.

1.2

ETSK kannattaa toimintasuunnitelman tavoitetta torjua kaupallisessa laajuudessa tehtyjä teollis- ja tekijänoikeusloukkauksia, sillä ne haittaavat investointia innovointiin ja pysyvien työpaikkojen luomista Euroopan unioniin sekä aiheuttavat verotulojen menetyksiä.

1.3

ETSK panee merkille sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) yhä keskeisemmän roolin teollis- ja tekijänoikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien Euroopan komission strategioiden kehittelyssä ja tukemisessa. Yksi esimerkki tästä on toimintasuunnitelman ”monitavoitteinen” lähestymistapa.

1.4

ETSK kannattaa komission käytännönläheistä lähestymistapaa, jossa ensisijaisia ovat ”seuraa rahaa” -välineen kaltaiset keinot ja asianomaisten osapuolten osallistaminen.

1.5

ETSK voi kannattaa komission monitavoitteista lähestymistapaa sillä edellytyksellä, että kyseiset tavoitteet määritellään paremmin ja että niiden määrällisiä ja laadullisia näkökohtia täsmennetään, ja pitää tervetulleina erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on saada yhtäältä nuoret (1) ja toisaalta tuomarit ja oikeusalan ammattilaiset (2) tiedostamaan teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien seuraukset.

1.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää huomiota pk-yrityksiin ja helpottaa niiden mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja, sekä eurooppalaista iPorta-hanketta eli pk-yritysten tukijärjestelmää (3), jossa otetaan huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvät asiat ja koordinoidaan kansallista tukea.

1.7

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikilla yrityksillä koosta riippumatta on mahdollisuus – myös taloudellisesti – hankkia teollis- ja tekijänoikeuksia ja suojata niitä tehokkaasti Euroopassa.

1.8

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että komission lähestymistapa rajoittuu vain välineisiin, jotka eivät ole säädösluonteisia, eikä tekstissä edes mainita, että voimassa olevia säädösvälineitä olisi aiheellista arvioida tai että niitä kannattaisi tarkistaa. ETSK korostaa, että komissio olisi voinut olla kunnianhimoisempi ja ottaa huomioon myös tämän osa-alueen.

1.9

ETSK ilmaisee lisäksi eriävän mielipiteensä siitä, että komissio antaa kohtuuttoman roolin vapaaehtoisesti sovellettavien järjestelmien, vapaaehtoisia sopimuksia koskevien pöytäkirjojen ja hyvien käytänteiden täytäntöönpanolle alalla, jolle ovat ominaisia väärentäminen ja laiton jäljentäminen.

2.1

EU:n toimintasuunnitelma ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta” käsittää kymmenen erityistä toimea, joilla rakennetaan uutta politiikkaa, jossa luodaan ja käytetään välineitä erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyjen teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien torjumiseen. Tällaiset loukkaukset ovat vahingollisimpia ja muodostavat suuren haasteen EU:lle, sillä ne jarruttavat investointia innovointiin ja pysyvien työpaikkojen luomista sekä aiheuttavat verotulojen menetyksiä.

2.2

Uusia välineitä, jotka eivät tässä vaiheessa ole lainsäädännöllisiä, ovat ”seuraa rahaa” -lähestymistapaan perustuvat toimet, joiden tarkoituksena on estää ”kaupallisessa laajuudessa” toimivia oikeudenrikkojia käyttämästä väärennettyjen tuotteiden markkinointi- ja jakelukeinoja ja tyrehdyttää niiden tulot.

2.3

EU:n toimintasuunnitelman ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta” tavoitteet, jotka esitetään tämän lausunnon aiheena olevassa komission tiedonannossa, ovat yhteisiä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja täytäntöönpanoa kolmansissa maissa koskevan strategian tavoitteiden kanssa:

2.4

Hyvin tärkeä osa-alue on myös se, että kuluttajat ja tuottajat saadaan keskustelujen ja valistuksen ansiosta tiedostamaan paremmin teollis- ja tekijänoikeusloukkausten seuraukset.

2.5

Komissio aikoo toteuttaa toimet Euroopan tasolla tarvittaessa yhteistyössä sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) kanssa, jonka yhteydessä on toiminut kesäkuusta 2012 lähtien seurantakeskus (4). Seurantakeskuksen 25. marraskuuta 2013 julkaisemassa tutkimuksessa (5) todettiin, että etenkään nuoret vastaajat eivät tiedostaneet, miten laajat vaikutukset teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilla on näihin oikeuksiin perustuvien työpaikkojen säilymiseen ja luomiseen. Tutkimus osoitti myös, että nuorten eurooppalaisten mielestä teollis- ja tekijänoikeuksien infrastruktuuri hyödyttää ennen kaikkea suuria yrityksiä.

2.6

Komissio on siis valinnut monitavoitteisen lähestymistavan otettuaan huomioon syyt, joiden vuoksi nk. digitaalisukupolvi on yhä kiinnostuneempi hankkimaan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita. Seurantakeskus laatii strategian osana tiedotustuotteita, joilla unionin kansalaisille tiedotetaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista erityisesti työllisyyteen ja talouteen.

3.1

Komissio ei tässä vaiheessa selosta toimenpiteiden yksityiskohtaista sisältöä mutta vakuuttaa aikovansa toteuttaa kuulemisen, jossa sidosryhmät saavat esittää näkemyksensä muista kuin lainsäädännöllisistä välineistä, joissa noudatetaan ”seuraa rahaa” -lähestymistapaa ja joiden tarkoituksena on estää kaupallisessa laajuudessa toimivia väärentäjiä käyttämästä väärennettyjen tuotteiden markkinointi- ja jakelukeinoja ja tyrehdyttää niiden tulot. Välineet valmistellaan avoimesti ja huolellisesti, jotta ne ovat varmasti tehokkaita teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjunnassa.

3.2

Järjestelmää tuetaan EU-maiden viranomaisten yhteistyötoimilla ja keskusteluilla/neuvotteluilla kolmansien maiden kanssa. Kyse on esimerkiksi siitä, että käytetään ”kaikkia keinoja, joilla voidaan tehokkaasti torjua ja estää teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden pääsy [EU:n ja kolmansien maiden] markkinoille ja leviäminen niillä”.

3.3

Nämä ei-lainsäädännölliset keinot perustuvat asianomaisten osapuolten hyvään tahtoon, eli uusia säädösvälineitä ei oteta käyttöön. Välineet pohjautuvat silti olemassa oleviin säädösvälineisiin. Neuvotteluratkaisujen etuna on niiden täytäntöönpanon nopeus. Ennalta ehkäisevien toimien avulla voidaan parantaa yksityisoikeudellisten oikeussuojakeinojen tehokkuutta. Tavoite voidaan saavuttaa vain sillä edellytyksellä, että toimenpiteet laaditaan avoimesti ja niissä otetaan huomioon myös asiaan liittyvä yleinen etu.

3.4

ETSK katsoo, että tämä itsesääntelyä koskeva rajallinen lähestymistapa, joka rajoittuu vain ”vapaaehtoisiin sopimuksiin” tai ”hyviin käytänteisiin”, ei voi korvata lainsäädäntötoimia aloilla, jotka edellyttävät tehokasta sääntelyä.

4.1

Komission toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kohteena oleva ”kaupallisen laajuuden” käsite on paljon laajempi kuin annetaan ymmärtää. Toimintasuunnitelma onkin kovin vaitonainen tältä osin, mutta ETSK panee merkille, että käsite sisältyy jo unionin säännöstöön ja sillä voidaan tehostaa tuomioistuimen määräyksiä ja yksityisoikeudellisia seuraamuksia.

4.2

ETSK korostaa, että ”kaupallinen laajuus” voi koskea toimintaa, jota ei välttämättä toteuteta ”kaupallisessa tarkoituksessa”.

4.3

Käsite esiintyy tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetussa direktiivissä 2004/48/EY (6), ja se on eräiden yksityisoikeudellisten oikeussuojakeinojen käyttämisen peruste. ”Kaupallisen laajuuden” kriteerin avulla kansallinen tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä toteutettavaksi väliaikaisia toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi väitetyn loukkaajan irtaimen ja kiinteän omaisuuden asettaminen hukkaamiskieltoon sekä myös tämän pankkitilien ja muiden varojen jäädyttäminen (direktiivin 9 artiklan 2 kohta). Eräissä jäsenvaltioissa tätä kriteeriä käytetään myös rikosoikeudellisten seuraamusten perusteena, joskaan tätä mahdollisuutta ei ole unionin säännöstössä.

4.4

Muissakin EU:n säädöksissä käytetään ”kaupallista laajuutta” vastaavia käsitteitä: tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetussa direktiivissä 2001/29/EY (7) mainitaan ”kaupallinen luonne”, ”kaupallinen merkitys”, ”välitön tai välillinen taloudellinen tai kaupallinen etu” ja ”kaupallinen käyttötarkoitus”.

Mallien oikeudellisesta suojasta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetun direktiivin 98/71/EY (8) mallioikeudesta johtuvien oikeuksien rajoittamista käsittelevän 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään: ”Mallin rekisteröinnistä johtuvia oikeuksia ei voida käyttää seuraavissa: yksityisiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin suoritetut toimet”.

4.5

Tuomioistuimen on siis näin muodoin tehtävä päätös tapauskohtaisesti, jolloin vaarana on epäjohdonmukaisen, epätarkoituksenmukaisen ja siten epävarman oikeuskäytännön luominen.

4.6

Komission yksiköt, jotka ovat tietoisia käsitteen tulkinnanvaraisuudesta ja tästä aiheutuvasta oikeudellisesta epävarmuudesta, ovat kehottaneet seurantakeskusta keräämään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin liittyvää kansallista oikeuskäytäntöä muiden muassa tämän käsitteen täsmentämiseksi. Lisäksi viime kesänä käynnistettiin yliopistoille suunnattu kiinnostuksenilmaisupyyntö, joka koski teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien taloudellisten käsitteiden analysointia. Tämän tuloksena järjestettiin 19. syyskuuta 2014 ensimmäinen talousseminaari, jossa asiantuntijat keskustelivat ”kaupallisen laajuuden” ja ”kaupallisen tarkoituksen” käsitteiden käyttämisestä käytännössä tekijänoikeusloukkauksien yhteydessä (9) sekä keinoista tulkita niitä taloudellisesta näkökulmasta.

4.7

Tämä pohdintatyön tärkeyden vuoksi ETSK toivoo, että komission yksiköt analysoivat kysymystä ja välittävät päätelmänsä tiedoksi asianomaisille osapuolille, myös kansalaisyhteiskunnalle.

5.1

Tiedonanto koskee sekä internetiä että fyysisiä jakeluverkkoja. Se kattaa digitaaliset ja muut kuin digitaaliset tuotteet ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset, jotka haittaavat niiden luomista, markkinointia, jakelua ja käyttöä. ”Seuraa rahaa” -lähestymistavalla pyritään siis estämään väärentäjiä kauppaamasta väärennettyjä tuotteita laittomasti.

5.2

Lähestymistavan täytäntöönpanossa huolehditaan siitä, että kaikki merkittävää teollis- ja tekijänoikeuslisäarvoa sisältävän ketjun osapuolet ryhtyvät tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimiin kilpailukykynsä säilyttämiseksi markkinoilla. Markkinoiden johtolankana tulee edelleen olla innovointi, joka kannustaa investoimaan luovaan toimintaan ja keksintöihin.

5.3

Tämän pitäisi lisätä luottamusta digitaalimarkkinoihin ja mahdollistaa kilpailukykyisten, merkittävää teollis- ja tekijänoikeuslisäarvoa sisältävien tuotteiden jakelun sekä markkinoiden kasvun ja kukoistuksen. Tavoitteena on siirtyä seuraamuksiin ja teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien hyvittämiseen keskittyvästä politiikasta ennalta ehkäisevään ja osallistavaan lähestymistapaan, jossa kuluttajalle tarjotaan sisämarkkinoilla laaja ja monipuolinen valikoima tuotteita, joilla on merkittävä teollis- ja tekijänoikeuslisäarvo.

5.4

Komissio ehdottaa, että politiikan täytäntöönpanosta julkaistaan seurantaraportti kahden vuoden välein. ETSK kehottaa sisällyttämään ensimmäiseen raporttiin päteviä indikaattoreita ja vaatii, että se julkaistaan ajoissa.

5.5

Maksupalvelujen turvallisuuden parantaminen ja oikeussuojakeinojen tarjoaminen tilanteessa, jossa väärennettyjen tavaroiden hankkiminen ei ole ollut tahallista, voisi myös parantaa kuluttajansuojaa ja lisätä kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin. Komissio ilmoittaa aikovansa järjestää julkisen kuulemisen, jossa käsitellään kuluttajansuojajärjestelmien vaikutuksia kaupallisessa laajuudessa tapahtuvien teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien torjunnassa.

5.6

Koska kyseisten kahden komission aloitteen välillä on niin tiivis yhteys ja koska ”seuraa rahaa” -lähestymistavan noudattaminen on tärkeää, ETSK toivoo, että komissio käynnistää laajan kuulemismenettelyn ratkaisevan tärkeästä aiheesta eli kuluttajansuojasta maksupalvelualalla ja laajentaa sen koskemaan yleisesti myös ”seuraa rahaa” -lähestymistapaa.

5.7

ETSK kehottaa komission yksiköitä myös kuulemaan talouden toimijoita saadakseen palautetta kokemuksista, joissa väärentäjän saama hyöty on otettu huomioon arvioitaessa väärennöstapauksessa maksettavaa vahingonkorvausta (10).

6.1

Eräissä jäsenvaltioissa yli puolet pk-yrityksistä (54 %) pitää teollis- ja tekijänoikeuksia asiana, joka ei ole niille merkittävä. Teollis- ja tekijänoikeuksia saatetaan myös pitää aihepiirinä, joka on tuttu (46 %), mutta joihin liittyvä prosessi on kallis, monimutkainen ja pitkällinen. Tämä on hämmästyttävä tulos osaamisvaltaisessa taloudessa, jossa aineettomat tekijät eli esimerkiksi taitotieto, maine, muotoilu ja imago ovat keskeisessä asemassa (11).

6.2

Lisäksi vaikuttaa siltä, että pk-yritykset, joiden kehittämisstrategiaan teollis- ja tekijänoikeudet sisältyvät, saavuttavat parempia taloudellisia tuloksia kuin muut; tämä käy ilmi eräistä tilastollisista tuloksista. Esimerkiksi Ranskassa INPI:n (Institut de la propriété industrielle) vuoden 2010 innovaatiopalkinnon pk-yritysten luokassa saaneet 32 yritystä ovat luoneet 614 työpaikkaa vuodesta 2006, viisinkertaistaneet liikevaihtonsa vuosien 2006 ja 2009 välillä ja kaksinkertaistaneet vientiliikevaihtonsa. Samaan aikaan ne ovat lisänneet t&k-toimintaansa kasvattamalla siihen osoitettuja määrärahoja 65,6 prosenttia (12).

6.3

ETSK kannattaakin komission lähestymistapaa, jossa pyrkimyksenä on helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja yleisesti (13) ja erityisesti kun on kyse teollis- ja tekijänoikeusriidoista. Innovatiiviset pk-yritykset todellakin luopuvat usein teollis- ja tekijänoikeuksiensa ja myös tärkeisiin patentteihin perustuvien oikeuksiensa puolustamisesta oikeudenkäyntien kalleuden ja monimutkaisuuden vuoksi.

6.4

Taloudelliset kustannukset ovat ratkaiseva tekijä sen kannalta, sijoittavatko eurooppalaiset yritykset innovointiin. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun, henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien uusimisen ja niiden suojelemisen kustannusten tulisikin olla kohtuulliset. Yhtenäinen patentti voisi kannustaa yrityksiä – myös pk-yrityksiä –, nuoria yrittäjiä ja start up -yrityksiä suojelemaan keksintöjään, jos sen hankkimiskustannukset olisivat kohtuulliset ja mahdollisuuksien rajoissa. Yrityksille tulisi myös taata kohtuulliseen hintaan mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, myös oikeuskäsittelyyn yhtenäistä patenttia käsittelevässä tuomioistuimessa.

6.5

Pk-yritysten on myös luotava markkinointi- ja jakelustrategioita, mutta monet eivät tee tätä tehokkaasti, koska niiltä puuttuu teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen ja tehokkaaseen edistämiseen tarvittava osaaminen ja kokemus, kuten komission toimintasuunnitelmassa aivan perustellusti todetaan.

6.6

ETSK kannattaakin eurooppalaista IPorta-hanketta eli tukijärjestelmää (14), jossa otetaan huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvät asiat ja koordinoidaan kansallista tukea.