14.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 133/25

Esittelijä:

Mihai MANOLIU

1.1

ETSK ilmaisee jälleen olevansa vahvasti sitoutunut energiaunioniin (johon liittyy solidaarisuuslauseke, energiansiirto ”viidentenä vapautena”, energiatehokkuus ensisijaisena painopisteenä sekä kehitys kohti kestäväpohjaista, mahdollisimman vähähiilistä yhteiskuntaa) ja edistämään Euroopan laajuista energia-aiheista vuoropuhelua ja kannattavansa siksi strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET) mahdollisimman tehokasta soveltamista.

1.2

Tavoite on mahdollista saavuttaa yhteisen, johdonmukaisen lähestymistavan avulla, tekemällä yhteistyötä asianomaisten energiapolitiikka-alan toimijoiden kesken, koordinoimalla energia-alan tutkimus- ja innovointiohjelmia ja tukemalla kestäväpohjaisten, ympäristöä kunnioittavien energiateknologiaratkaisujen saattamista markkinoille mahdollisimman nopeasti.

1.3

ETSK katsoo, että suurimpana haasteena on teknologian ja innovoinnin tekninen ja tieteellinen kehitys sekä sellaisia uusia ideoita ja käsitteitä aikaansaavien tekijöiden edistäminen, joita mainitaan strategisessa Euroopan energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma), joka on välttämätön Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttamiseksi .

1.4

Näiden käsitteiden yhteydessä on tarpeen huolehtia asianomaisten osapuolten kanssa sovitusta tehtävänannosta sekä järjestelyistä, jotka koskevat osallistumista yhdennettyyn etenemissuunnitelmaan, johon liittyy myös toimintasuunnitelma investointien edistämiseksi. Investointeihin tulee käyttää asianmukaisesti EU:n resursseja sekä kansallisia, alueellisia ja yksityisiä varoja Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän ja eurooppalaisten teollisuusaloitteiden välityksellä, jotta tavoitteiden saavuttaminen helpottuu.

1.5

ETSK katsoo, että Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttaminen on tulevina vuosina suuri haaste, johon Euroopan on vastattava ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kilpailukykynsä parantamiseksi ja taloudellisen vetovoimansa lisäämiseksi sekä turvatakseen toimitusvarmuuden niin pien- kuin suurkuluttajillekin hinnalla, joka on kohtuullinen ja määritetty avoimesti.

1.6

ETSK:n mielestä energiapolitiikassa tulee tukeutua sellaisten vuoropuhelun ja yhteistyön kautta valittavien avainalojen kehittämiseen, jotka liittyvät sekä tutkimukseen ja innovointiin että uusien teknologioiden käytöstä vastaavan henkilöstön koulutukseen.

1.7

Eurooppalaisten odotuksiin vastaamiseksi tarvitaan ETSK:n mielestä johdonmukainen ja kokonaisvaltainen energialähestymistapa, joka edellyttää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä asianmukaisesti toimivia energian sisämarkkinoita. Sekä teknologiatutkimukseen että infrastruktuuriin kohdistuvat merkittävät investoinnit ovat välttämättömiä, ja investoijat tarvitsevat ennustettavissa olevan, realistisen poliittisen toimintakehyksen, joka perustuu ensisijaisten kehityskohteiden, kohtuuhintaisten ja laajasti saatavilla olevien rahoitusmahdollisuuksien, Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ja – yhtä tärkeänä asiana – kansalaisten odotusten tarkkaan analyysiin.

1.8

SET-suunnitelman tulee olla konkreettinen ja ankkuroitu Euroopan todelliseen tilanteeseen. Jos uudet energiateknologiat johtavat loppukuluttajan maksaman energianhinnan nousuun tai jos energian hinnat nousevat poliittisten päätösten seurauksena, ETSK:n mielestä kansalaisilla on oikeus odottaa, että ongelma pyritään korjaamaan. Kuluttajatoiminnan tulee olla konkreettista ja määrätietoista, ja myös energiaköyhyyttä tulee torjua sekä sosiaalipoliittisin toimin että edistämällä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

1.9

Euroopassa saadut kokemukset osoittavat, että jos velvoitetaan ottamaan käyttöön energiantuotantoteknologioita, jotka noudattavat hiilipäästöjen alentamisvaatimuksia, mutta ei oteta huomioon kustannuksia eikä kyseisten teknologioiden kypsyysvaihetta, lopputulos ei ole vakuuttava vaan päinvastoin horjuttaa osaltaan energian sisämarkkinoita.

1.10

ETSK katsoo, että uusiutuvia lähteitä hyödyntävillä sähköntuotantoteknologioilla on valtava potentiaali ja ne voivat tarjota ratkaisuja, joita kannattaa tukea demonstrointihankkeilla ja jakamalla onnistuneita kokemuksia. Huomioon on otettava myös muut vähähiiliset teknologiat, jotka liittyvät muun muassa puhtaaseen hiilenpolttoon, energian ja etenkin sähkön varastointiin, kulutuksen mukauttamiseen kysynnän mukaan, hiilen ja vedyn hyödyntämiseen, yhteistuotantoon, kaupunki-ilmastointiin sekä ydinfissioon ja -fuusioon.

1.11

ETSK vaatii jälleen, että Euroopassa aloitetaan julkinen keskustelu energiasta (nk. eurooppalainen energiavuoropuhelu), jotta kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta kokonaisuudessaan ottavat energiakäänteen asiakseen ja hyväksyvät eri teknologioiden kustannukset sekä toteutettujen tutkimuksen perusteella tehdyistä poliittisista valinnoista seuraavat kustannukset. Vuoropuhelua on käytävä kaikilla hallintotasoilla. Kymmenen viime vuoden aikana Euroopan tasolla on korostettu yhä enemmän eurooppalaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, vaikka kyseisen politiikan täytäntöönpano kuuluu jäsenvaltioiden toimialaan. Tämän seurauksena kansalliset toimintapolitiikat ovat epäjohdonmukaisia.

1.12

ETSK katsoo, että sisämarkkinoiden yhdentämistä tulee ehdottomasti jatkaa kehittämällä Euroopan laajuinen energiahuoltoratkaisu ja pyrkimällä sitä kautta todelliseen yhteisvastuuseen. Yksi välivaihe on aluetason nousu keskeiseen asemaan: sitä tarvitaan yhteistyön tiivistämiseksi tällä alalla. Aluetason tulee olla joustava ja pystyä edistämään uudenlaisia ratkaisuja, joilla optimoidaan sähköntuotanto reaaliaikaisesti koordinoiduista uusiutuvista lähteistä.

1.13

ETSK katsoo, että on ryhdyttävä toimiin erilaisten energiantuotantotapojen – joihin kuuluvat myös teknologiatutkimuksen tuloksena kehitetyt ratkaisut – integroimiseksi energiamarkkinoille, jotta voidaan muun muassa huolehtia verkkojen yhteenliitännöistä, tasapainotuksesta ja verkkojen lataamisesta.

1.14

ETSK vaatii, että lisätään varastointia koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä ja siihen kohdistuvia investointeja ja tehostetaan sitä kautta Euroopan laajuisia yhteisvaikutuksia tällä alalla, jotta energiakäänteen kustannukset alenevat, varmistetaan energian toimitusvarmuus liittämällä Euroopan energiaverkot toisiinsa ja parannetaan Euroopan talouden kilpailukykyä.

1.15

ETSK muistuttaa tässä yhteydessä, että kaasulla on suuri merkitys Euroopan energiayhtälössä ja kansalaisten energiaturvan kannalta. Komitea kehottaa edistämään varastointia, jotta jäsenvaltioilla olisi yhteiset varannot. Lisäksi on tarpeen hyödyntää huomattava potentiaali, joka on saatavilla, kun parannetaan rakennusten ja myös liikenteen energiatehokkuutta.

1.16

ETSK katsoo, että tutkimukseen ja innovointiin suunnatun rahoituksen lisääminen voi piristää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja unioniin. Uudenlainen energia-alan hallinto, joka perustuu kansallisiin suunnitelmiin, voi auttaa varmistamaan energiamarkkinoiden johdonmukaisuuden. Euroopan tason vuoropuhelu on tässä ehdoton edellytys.

1.17

ETSK katsoo, että SET-suunnitelman lisäarvo perustuu parempaan koordinointiin ja Euroopan energiajärjestelmän uuteen hallintoon. Aiemmat päällekkäisyydet on kuitenkin vältettävä, ja lähtökohdaksi on otettava todelliset ja läpinäkyvät tiedot. Tämä auttaa lujittamaan Euroopan kulmakiviä, joita ovat yhteisömenetelmä, eurooppalainen demokratia toiminnassa, kilpailu, yhteistyö ja yhteisvastuu sekä Euroopan rooli maailmanlaajuisessa valtajärjestelmässä.

1.18

Komitea kehottaa kiinnittämään huomiota SET-suunnitelman seurauksiin ja erityisesti kansalaisiin kohdistuviin vaikutuksiin, jotka liittyvät etenkin työllisyyteen ja osaamisvaatimuksiin. Tässä yhteydessä huomioon on otettava tekijänoikeuskysymys.

2.1

Energia-alan resurssit ja infrastruktuuri ovat erilaiset EU:n eri jäsenvaltioissa, mutta kaikilla on sama tavoite: energia-alan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Energiakäänteeseen liittyvissä keskusteluissa on käsiteltävä muun muassa seuraavia aiheita: uudet toimijat ja uudet liiketoimintamallit öljy-, kaasu- ja sähköalalla, poliittisen toimintaympäristön dynaamisuus ja vaikutukset investointeihin, energiamarkkinoiden sääntely, teknologiainnovaatioiden vaikutukset energiajärjestelmiin, vanhojen perinteisten energiavarantojen käytöstäpoisto sekä energia-alan uuden hallintomallin asettamat haasteet ja mahdollisuudet.

2.2

Energia-alan haasteeseen on tartuttava viipymättä. EU käy tällä hetkellä läpi perinpohjaisia muutoksia energia-alalla: Euroopan talouteen ja heikossa asemassa oleviin kuluttajiin kohdistuu aiempaa suurempi epäluotettavan energiantoimituksen ja korkeiden energianhintojen riski.

2.3

ETSK haluaa tukea yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa, jolla voidaan turvata energiahuolto, varmistaa asema teknologian huipulla, jotta markkinoille voidaan integroida uusiutuvista lähteistä tuotettu energia, ja antaa toivotut takeet energiatehokkuudesta, kulutuksen vähentämisestä, infrastruktuurin kehittämisestä, kustannusten asianmukaisesta sisällyttämisestä loppukuluttajien maksamiin hintoihin sekä – vieläkin tärkeämpänä asiana – hillitä valitun energiayhdistelmän yleisiä kustannuksia ja mobilisoida niiden kattamiseen tarvittavat yksityiset tai julkiset taloudelliset varat.

2.4

ETSK:n mielestä varoja olisi tähän tarkoitukseen saatava EIP:ltä, Euroopan laajuisten energiaverkkojen ohjelmasta, Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta, vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastosta (nk. Marguerite-rahasto) sekä liittymistä valmistelevista välineistä, eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä sekä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta.

2.5

SET-suunnitelma on olennainen ja kunnianhimoinen väline energiahuollon turvaamiseksi. Tavoiteltuun päämäärään on mahdollista päästä käymällä laajaa keskustelua eurooppalaisten kanssa, ja ETSK:lla voi olla merkittävä tukirooli tässä vuoropuhelussa. Komitea katsoo, että kansalaisten osallistuminen energiakäänteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen on olennaisen tärkeää – tätä käsitellään tarkemmin ehdotuksessa eurooppalaisesta energiansäästön seuranta-asiakirjasta – ja että tämä voitaisiin toteuttaa konkreettisesti perustamalla Euroopan (järjestäytyneen) kansalaisyhteiskunnan foorumi, jonka tehtävänä on edistää eurooppalaista energia-alan vuoropuhelua.

2.6

ETSK katsoo, että energiakäänteeseen liittyvissä asioissa on otettava huomioon ja arvioinnin kohteeksi kilpailukyky, työllisyysvaikutukset ja sosiaaliturvakysymys. Alueelliset markkinat pystyvät hälventämään epäluuloja: ilman luottamusta ja asiaan liittyvää valistusta ei ole mahdollista toteuttaa konkreettista energiapolitiikkaa.

2.7

ETSK katsoo, että SET-suunnitelman rahoitus, joka saadaan komission tutkimus- ja kehitysbudjetista ja jäsenvaltioilta, ei ole riittävä. Myös tästä syystä onkin tärkeää käyttää EU:n rakennerahastoja, Euroopan investointirahastoa ja EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja. Talouden toimijoiden yksityistä investointipotentiaalia on ohjattava uudenlaisten ohjelmien ja kannustinten avulla. Päämäärää ei voida saavuttaa muutoin kuin kokeilemalla ja toteuttamalla erilaisia innovatiivisia taloudellisia ja rahoitusvaihtoehtoja ja -käsitteitä.

3.1

ETSK katsoo, että energiaunioni merkitsee turvatumpaa, pysyvämpää ja kohtuuhintaista energiaa loppukuluttajalle. Se avaa mahdollisuuden energiavirtojen vapaalle liikkuvuudelle yli rajojen ja turvaa energiansaannin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kaikille eurooppalaisille.

3.2

Jotta SET-suunnitelman kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa käytännössä, ETSK katsoo, että EU:n tulee innovoida energian tuotanto- ja kuljetustavoissa sekä toimitettaessa ja jaettaessa sitä asiakkaille. Kuluttajien paikka on järjestelmän keskiössä, ja kuluttajille tulee olla tarjolla vahvasti kilpailuun perustuvilla markkinoilla runsaasti tukea ja teknistä asiantuntemusta.

3.3

ETSK katsoo, että uudet teknologiat ja innovaatiot ovat olennaisessa roolissa EU:n energiajärjestelmän tulevassa murroksessa ja energian arvoketjun joustavoittamisessa. Aktiiviseen rooliin nousevat kuluttajat (nk. tuottajakuluttajat), muun muassa pientuottajat. Energia-alan tuottajat, operaattorit ja sääntelyviranomaiset muodostavat uusia verkostoja, jotka pystyvät toimimaan vuorovaikutteisesti monimutkaisessa markkinaympäristössä. Pientuottajilla voi olla roolinsa uusien energiateknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

3.4

Uusien ideoiden ja teknologioiden pitää liikkua alalta toiselle, jotta on mahdollista saavuttaa kriittinen massa, joka tarvitaan kollektiivisten tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönottoon ja siten menettelytapojen ja toimialojen välisten raja-aitojen ylittämiseen.

3.5

ETSK katsoo, että yleinen teknologinen edistys EU:n jäsenvaltioissa luo tarvittavan pohjan uusille taloudellisille malleille, uudenlaisille järjestelmille, joiden on tarkoitus taata oikeudenmukainen korvaus palveluista, ja energiajärjestelmän toimivuudelle. Avoimesti, turvallisesti ja käyttäjäystävällisesti tapahtuva tietojenvaihto auttaa ymmärtämään syvällisemmin kuluttajien käyttäytymistä.

3.6

ETSK katsoo, että taloudellinen vakaus riippuu SET-suunnitelman mukaisten energiajärjestelmien kriisinsietokyvystä, sillä niiden tulee olla valmiita läpikäymään SET-suunnitelmassa kuvattuja suuria muutoksia. Huoltovarmuutta ja kuluttajille jäsenvaltioissa tarjottavien palvelujen laatua on parannettava kehittämällä EU:hun aiempaa älykkäämpiä ja integroidumpia energiaverkkoja.

3.7

ETSK katsoo, että arvoketjun optimointi johtaa uusiin taloudellisiin malleihin (uudelleenkäyttö, kierrätys, uudelleenkäsittely). Energiansäästöteknologioita koskevien tehokkaiden tutkimus- ja innovointikäytäntöjen ja -tapojen tuloa markkinoille tulee tukea, jotta voidaan kehittää integrointiprosessia ja sitä kautta varmistaa järjestelmän yleinen tehokkuus.

4.1

ETSK katsoo, että suunnitelman tavoitteet on määritelty hyvin. Komitea kannattaa komission ehdotusta kohdentaa SET-suunnitelmaa tarkemmin, omaksua nykyistä yhdentyneempi lähestymistapa ja uudistaa ohjaus- ja hallintomallia, jotta suunnitelman avulla pystytään vastaamaan uusiin haasteisiin. Tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien muutosten tulee olla hyvin suunniteltuja ja realistisia.

4.2

ETSK korostaa tarvetta tukea SET-suunnitelmaa, jotta tutkimus- ja innovointityöhön pystytään osoittamaan tarvittava lisäkapasiteetti ja -resurssit uusien vaatimusten mukaisesti kaikkialla EU:ssa. ETSK yhtyy analyysiin, jonka mukaan SET-suunnitelman tehokkuuden ja vaikutusten maksimoimiseksi on tarpeen muun muassa

4.3

ETSK katsoo, että on perusteltua jatkaa kymmentä toimea, jotka on määritelty pääasiassa niiden toteuttamiseen osallistuvien sidosryhmien perusteella ja joiden tarkoituksena on vauhdittaa energiajärjestelmän muutosta, luoda uusia työpaikkoja ja saada aikaan kasvua.

4.4

Komitea katsoo, että EU:n tulee tehostaa ponnistelujaan sellaisten uusien energiateknologioiden tuomiseksi markkinoille, joiden teho on korkeatasoinen ja kustannukset alhaiset, joista aiheutuu vain vähän hiilidioksidipäästöjä ja jotka ovat kestäviä. Ensin on kuitenkin tehtävä avoin analyysi kyseisten energiateknologioiden ympäristövaikutuksista.

4.5

ETSK katsoo, että SET-suunnitelmaan liittyvissä tutkimus- ja kehittämistoimissa olisi keskityttävä erityisesti seuraaviin osa-alueisiin, jotka ovat Euroopan energiapolitiikan peruspilareita:

4.6

ETSK katsoo, että jaksottaisesti toimivia uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien energiantuotantoteknologioiden käytön lisääminen saattaa nostaa kustannuksia huomattavasti. Vaikutus kertautuu kuluttajille huomattavana hintojen nousuna tulevien vuosien aikana ennen kuin laitteiden valmistuksessa saavutetaan teollinen vaihe. On myös syytä huomata, että ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin ja fossiilisia polttoaineita hyödyntävälle energiantuotannolle maksettujen tukien lopettaminen johtavat myös väistämättä yhä tuntuvampaan ja pitkäaikaiseen kustannusten nousuun.

4.7

ETSK on sitä mieltä, että teollisuuden kilpailukyvyn, energiateknologian ja innovointipolitiikan alalla olisi päästävä nopeasti tuloksiin, jotka alentavat kustannuksia, vauhdittamalla kestäväpohjaisten teknologioiden tuloa markkinoille. Jos näin ei tehdä, se vaikuttaa suoraan yksityisiin investointeihin ja kansallisiin budjetteihin ja johtaa taloudelliseen taantumaan.

4.8

Energian kysynnän, muuntamisen, kuljettamisen ja loppukäytön välisen tasapainon löytämiseksi on tarpeen optimoida järjestelmä sekä kehittää uusia, SET-suunnitelmassa määritettyjä teknologioita, joilla varmistetaan eri toimijoiden ja osatekijöiden tehokas vuorovaikutus. Se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja mahdollisen synergian hyödyntämistä energiaverkkojen (sähkö, öljy, kaasu, lämpö ja liikkuvuus) välillä energian sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

4.9

Järjestelmän joustavoittamiseksi on voitava hyödyntää monenlaisia muita varastointiratkaisuja, jotka soveltuvat erilaisille energiamuodoille. Tällä alalla on kehittämisen varaa. Varastoinnin kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta saadaan aikaan tasapainoinen energiajärjestelmä, jossa on mahdollista hallinnoida aktiivisesti uusiutuvia energialähteitä ja lisätä niiden osuutta sekä lieventää rajoituksia ja minimoida ja tasapainottaa infrastruktuuri-investoinnit parantamalla energiajärjestelmän joustavuutta.

4.10

Uudenlaiset hallinnointivälineet yhdistettyinä uusiin kiinteisiin tai liikkuviin loppukäyttäjäkohtaisiin sähkön varastointilaitteisiin tarjoavat monenlaisia mahdollisia ratkaisuja kulutuksen optimoimiseksi, kun samaan aikaan joustavammilla energiamarkkinoilla kustannukset alenevat. Vety voi tarjota erittäin joustavan varastointiratkaisun, jonka pohjalta voidaan toteuttaa hajautettua sähköntuotantoa ja joka kompensoi uusiutuvien lähteiden ailahtelevuutta.

4.11

Tutkimus- ja innovointitoimien tavoitteena tulisi olla vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien hajautettujen lämmitys- ja viilennysjärjestelmien toiminnan ja huollon mallintaminen, mittaaminen ja valvonta ja sitä kautta uusien tehokkaiden energiatuotteiden ja -järjestelmien markkinoilletulon vauhdittaminen sekä tehokkaan energiankulutuksen kolmen pilarin – energiankulutuksen mittaaminen, optimointi ja kestäväpohjainen toiminta – optimointi pysyviin tuloksiin pääsemiseksi

4.12

Kaupungistuminen kiihtyy edelleen, joten kaupunkien rooli EU:n talouden muuttamisessa vähähiiliseksi on yhä tärkeämpi. Jotta yhteisiin haasteisiin vastattaisiin yhtenäisesti ja jotta toiminta olisi kestäväpohjaisempaa, on syytä tukea eri sidosryhmiä paikallistasolla ja tuoda yhteen paikallistason viranomaiset, taloudelliset tahot ja kansalaiset.

4.13

ETSK katsoo, että litiumioniakkujen kierrätys on luonteeltaan ennen kaikkea taloudellinen haaste, kun otetaan huomioon, että prosessit on kehitelty siten, että akkujen kierrätys suljetussa kierrossa on mahdollista. Prosesseja on kuitenkin syytä muuttaa siten, että tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää myös sähköajoneuvojen akuissa.

4.14

ETSK katsoo, että eurooppalaisen akkuteollisuuden tulee ottaa huomioon kierrätysalan vaatimukset ja vastata sähköisen liikkuvuuden markkinoiden voimakkaaseen kehitykseen ja kannettavien laitteiden kasvavaan kysyntään. Alalla luotetaan EU:n ilmoittamaan aikomukseen ottaa käyttöön eurooppalainen akkuteknologia.

4.15

EU:n energiahuollon turvaamiseksi nykyistä paremmin on tarpeen yhdistellä erilaisia kestäväpohjaisia teknologiaratkaisuja (edistykselliset biopolttoaineet, vety sekä korvaavat nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet, kuten nesteytetty maakaasu).

4.16

ETSK toteaa, että EU:ssa on maailman huipulla olevia yrityksiä vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologiaratkaisujen (esim. ydinfissio) kehittämisen alalla. EU:n energiahuollon tulee perustua kilpailuun, ja on tärkeää, että tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvat investoinnit kattavat koko ketjun teknologisista tarvikkeista ja materiaaleista valmistukseen.

4.17

Vaikka uusiutuvista lähteistä tuotettujen energiamuotojen kysyntä on yhä suurempaa, käytetään energiantuotantoon tarkoitettuja fossiilisia polttoaineita (hiiltä) yhä runsaasti sähkön tuottamiseen kaikkialla maailmassa. EU käyttää jatkossakin kivihiiltä sähkön tuottamiseen huolimatta sen alhaisesta tehosta. Tätä varten tarvitaan tehokkaampia hiilen hyödyntämistekniikoita.

4.18

ETSK toteaa, että EU on jakautunut ydinenergia-asiassa. Tämän alan politiikka ei ole millään tavalla koordinoitua. Rakenteilla olevat uudenlaiset edistykselliset reaktorit saattavat johtaa ydinvoiman uuteen tulemiseen, jolloin ydinvoiman paluu toteutuu käytännössä lyhyestä epäröinnistä huolimatta. Aika kertoo, voiko EU alentaa ydinvoiman osuutta energiayhdistelmässään, mutta toistaiseksi sen on jatkettava entisellä linjalla. Kokemusten jakaminen vanhimpien voimaloiden käyttökustannuksista ja vaatimustenmukaisiksi saattamisen kustannuksista olisi hyödyksi tehtäessä tulevia poliittisia ydinvoimapäätöksiä.