14.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 133/3

Esittelijä:

Roman HAKEN

1.1

Kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma (1) vaikuttaa suoraan EU:n kansalaisten elämään, sillä 80 prosenttia EU:n kansalaisista asuu kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Tehokkaimpien määräysten laatimiseksi ja näiden määräysten yleisen hyväksynnän varmistamiseksi on tärkeää varmistaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat tasavertainen kumppani kaupunkeja koskevasta toimintaohjelmasta keskusteltaessa ja sitä täytäntöön pantaessa. Puheenjohtajavaltio Alankomaiden aloite tuo kaupungit kehittämisestä käytävien keskustelujen keskipisteeseen ensimmäistä kertaa EU:n historiassa. ETSK kehottaa neuvostoa tunnustamaan kuntatason kaikessa monimuotoisuudessaan arvokkaaksi kumppaniksi Euroopan yhdentymisprosessissa.

1.2

ETSK:n mielestä kumppanuustoiminta on tehokas tapa lähestyä näitä laajoja ja monimutkaisia kysymyksiä. ETSK pitääkin arvossa kumppanuusperiaatetta, jota vihdoin sovelletaan ohjelmakauden 2014–2020 kehittämisen ja toteuttamisen yhteydessä (2).

1.3

Kumppanuus – niin vertikaalinen kuin horisontaalinen – on keskeinen periaate nykyaikaisten julkisten palvelujen kannalta. Tämänkaltaisen yhteistyön havainnollistamiseksi ETSK suosittaa, että kiinnitetään huomiota julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin kaupunkihankkeiden rahoitusmallina, erilaisiin yhteiskunnallisiin yrityksiin sekä Equal-aloitteen (3) kaltaisiin kumppanuuteen perustuviin EU:n ohjelmiin. Julkishallinnon tehtävänä on eri tasoilla, erityisesti kaupungeissa, saattaa asiaankuuluvat kumppanit yhteen yhteisiin hankkeisiin ja käyttää rahoitusta tehokkaasti.

1.4

Yksi kaupunkeja koskevan toimintaohjelman edessä olevista haasteista on se, miten aihekohtaisten kumppanuuksien puitteissa kehitetyt strategiat toteutetaan. On ratkaisevan tärkeää soveltaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa kumppanuuksia luotaessa ja strategioita laadittaessa ja toteutettaessa. Siksi ETSK kannattaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka ei ole sama kuin asiantuntijaryhmiin perustuva lähestymistapa. On tärkeää selventää, miten kansalaisyhteiskunnan organisaatiot työskentelevät sidosryhmiensä kanssa, miten ne raportoivat, konsultoivat jne.

1.5

Kaupunkeja koskevaa EU:n uutta toimintaohjelmaa toteutettaessa horisontaaliset kumppanuudet ovat aivan yhtä tärkeitä kuin vertikaaliset (aihekohtaiset) kumppanuudet. Niitä toteutetaan pääasiassa paikallistasolla kaupungeissa. Ne ovat tärkeitä paitsi strategisen ajattelun kannalta mutta etenkin täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi. Paikalliset strategiat, jotka on kehitetty paikallisten kumppanuuksien puitteissa paikalliset olosuhteet tuntien, ovat paras tapa ottaa huomioon EU-tason suositukset ja toteuttaa ne tehokkaasti. Yksi välineistä, jota ETSK suosittaa tähän tarkoitukseen, ovat paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (4).

1.6

Kaupunkeja koskevan EU:n uuden toimintaohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen

1.7

ETSK toivoisi selvennystä siihen, miten aihekohtaisissa kumppanuuksissa käsitellään kaupunkisuunnittelun kysymyksiä ja haasteita. Erityistoimenpiteitä tietyillä kaupunkialueilla olisi toteutettava horisontaalisten kumppanuuksien puitteissa. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että hyviä käytäntöjä jaetaan erityisten tapahtumien puitteissa. Kaikkien EU:n alueiden (erityisesti Etelä- ja Itä-Euroopassa) tasapuolinen osallistuminen on olennaisen tärkeää. Kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassa on otettava huomioon suurten ja pienten kaupunkien sekä kaupunkien elämänlaatua osaltaan parantavien viereisten/ympäröivien taajama-alueiden väliset yhteydet. Kaupunkeja koskevan toimintaohjelman ei tulisi olla ristiriidassa maaseutualueiden kehittämisen kanssa tai rajoittaa sitä.

1.8

Eräät teemat ovat sidoksissa toisiinsa ja joiltain osin päällekkäisiä. Tiettyyn aiheeseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa yhteen tai useampiin muihin aiheisiin. On varmistettava, ettei toimenpiteillä olosuhteiden parantamiseksi tietyllä alalla ole kielteistä vaikutusta toiseen alaan. Tämä koskee EU-tason lisäksi myös kansallista tasoa.

1.9

ETSK ehdottaa, että kaupunkiyhteisöjen ja kansalaisten osallistuminen sisällytetään uutena aiheena kaupunkeja koskevaan toimintaohjelmaan. Kaupungit tarvitsevat toimivan mekanismin kansalaisten ja kansalaisryhmien voimaannuttamiseksi, jotta nämä voivat olla todellisia ja luotettavia kumppaneita keskusteltaessa asianomaisten kaupunkien kehittämisen painopisteistä ja pantaessa niitä täytäntöön sekä kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa toteutettaessa. Vain itseensä luottava ja vahva yhteisö, jolla on merkittävää sosiaalista pääomaa, kykenee vastaamaan esille nouseviin haasteisiin. ETSK on valmis jatkamaan työskentelyä tämän ajatuksen kehittämiseksi edelleen.

1.10

Sellaiset näkökohdat kuin vuoteen 2030 ulottuva YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta sekä erityisesti tavoite 11 (”Tehdään kaupungeista ja asutustaajamista osallistavia, turvallisia, selviytymis- ja palautumiskykyisiä ja kestäviä”) tulisi niin ikään ottaa huomioon. ETSK antoi lausunnon tästä aiheesta syyskuussa 2015 (5). EU:lla ei ole yhtäläisiä toimivaltuuksia kaikilla politiikanaloilla, ja sen valtuudet erityisesti suhteessa sosiaalikysymyksiin eivät näytä olevan tarpeeksi vahvat. On kyseenalaista, voiko EU vaikuttaa kaupunkikehitykseen sosiaalialalla tai asianmukaisesti arvioida muilla politiikanaloilla toteutettujen toimenpiteiden sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka ympäristövaikutuksia voidaan kartoittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla, sosiaalisten vaikutusten arviointi puuttuu edelleen.

1.11

ETSK on kiinnostunut tulemaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman ohjausryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi ja osallistumaan kaupunkeja koskevan toimintaohjelman kumppanuuksiin. ETSK edustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kaikista jäsenvaltioista. Näitä organisaatioita kunnioitetaan, ja niillä on asiantuntemusta, ja ne voivat osaltaan edistää kaupunkikehitystä.

2.1

Kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassa ehdotetaan luotavaksi kumppanuuksia, jotka käsittävät noin 15 jäsentä, joista 11 on julkishallinnon edustajia (kaupunkien, jäsenvaltioiden ja komission edustajia). Muut jäsenet voisivat olla ERI-rahastojen hallintoviranomaisia, asiantuntijoita ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden edustajia. ETSK pitää valitettavana, että sitä pyydettiin kommentoimaan tätä aihetta vasta sen jälkeen, kun muutamat kumppanuuksista oli jo perustettu.

2.2

ETSK ehdottaa, että edustusta kumppanuuksissa pyritään tasapainottamaan. Hyvän esimerkin oikeudenmukaisesta edustuksesta tarjoaa Leader-ohjelma, jossa enintään 50 prosenttia kumppanuuteen kuuluvista jäsenistä voi olla lähtöisin julkishallinnosta. ETSK suosittaa kohderyhmien (kaupunkien asukkaiden) nykyistä paljon laajempaa osallistumista. On tärkeää, että asukkailla itsellään on entistä enemmän sananvaltaa kaupunkien tulevaisuudesta. Suurinta osaa yksilöidyistä aihealueista ei voida käsitellä ilman valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, työmarkkinaosapuolien ja yritysten sitoutumista. Kaikki myönteiset esimerkit EU:ssa ovat osoittautuneet olevan suurelta osin tulosta ei-valtiollisten toimijoiden osallistumisesta ja tehokkaasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä.

2.3

Vaikka kaikki kaupunkeja koskevan toimintaohjelman ensisijaiset aihealueet ovat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kannalta merkityksellisiä, niissä mennään kansalaisyhteiskuntaan yhdistettyjä perinteisiä rooleja pidemmälle. Valtiovallasta riippumattomat organisaatiot, yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat kehittävät yhä enemmän valmiuksiaan tai luovat uudenlaisia taloudellisia tai organisatorisia malleja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseksi. Viranomaisten on kyettävä näkemään itsensä kaupunkialueilla toimivien ryhmien ja organisaatioiden näkökulmasta. ETSK toteaa, että valtakunnallisten tai alueellisten verkostojen tai paljon kokemusta tietystä aiheesta omaavien paikallisten organisaatioiden osallistuminen olisi yhtä hyödyllistä kuin se, että luodaan eurooppalaisia verkostoja.

2.4

ETSK:lla ei ole tietoa siitä, miten asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita yksilöidään ja/tai valitaan. ETSK asettaa valmiutensa ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietämyksensä käyttöön valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolien edustajia aihekohtaisiin kumppanuuksiin valittaessa.

3.1

Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus tuntea EU:n toimintapolitiikat, ymmärtää niitä ja myös vaikuttaa niihin. ETSK muistuttaa, että kumppanuudesta ei pitäisi tulla suljettua piiriä. Tapa, jolla kumppanuudet ovat yhteydessä ulkomaailmaan, on hyvin tärkeä. Avoimen julkishallinnon, joka viestii suuren yleisön ja kansalaisten intressejä edustavien organisaatioiden kanssa, tulisi olla kaupunkikehityksen keskeinen osatekijä. Koska strategisia tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman paikallisten asukkaiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukea, on tärkeää varmistaa avoimuus ja sidosryhmien tehokas osallistuminen kaupunkeja koskevan toimintaohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen. Se, että toimintaan otetaan mukaan ihmiset, jotka haluavat osallistua, on paras keino varmistaa heidän tukensa saavutetuille tuloksille. ETSK ehdottaa, että esitetään kutsu organisaatioille, jotka saattavat haluta jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan kaupunkeja koskevaan toimintaohjelmaan liittyvistä aiheista ja jotka voisivat osallistua joihinkin kumppanuuksien puitteissa järjestettäviin kokouksiin.

3.2

Kumppanuuksissa on hyödynnettävä useita viestintä- ja osallistumisvälineitä jakamista, viestintää ja kuulemista silmällä pitäen. Kansalaisten osallistumista ja kuulemista ei voida toteuttaa tehokkaasti vain yhden välineen avulla. Tarvitaan menetelmien yhdistelmä, jotta voidaan ottaa huomioon erityyppiset sidosryhmät, tarjota erityyppisiä panoksia ja mahdollistaa osallistuminen eri tasoilla. Kumppanuuksissa olisi hyödynnettävä ajan tasalla olevia tekniikoita, kuten sosiaalista mediaa, sekä kyselytutkimuksia, seminaareja, kohderyhmiä jne., palautteen saamiseksi niiden puitteissa tehdystä työstä. ETSK suosittaa, että huolehditaan kansalaisten täydentävästä (laajemmasta) osallistumisesta silloin, kun on kyse erityiskysymyksistä, joiden kohdalla on selkeästi tarvetta laajemmalle julkiselle keskustelulle ja kansalaisille annettavalle palautteelle.

3.3

Kumppanuuksissa tulisi järjestää tutustumiskäyntejä ja kokouksia kumppanuuden suppean piirin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Tutustumalla ruohonjuuritason kansalaisaloitteisiin ja perehtymällä niiden rajoituksiin sekä niiden puitteissa tehtävään yhteistyöhön julkishallinnon kanssa voidaan merkittävästi vaikuttaa kumppanuuskeskusteluihin. Mikäli kaupunkeja koskevan toimintaohjelman lähtökohtana eivät ole olemassa olevat käytännöt, vaarana on, että toimintaohjelmaan perustuvissa politiikoissa jätetään huomiotta saatavilla oleva tietämys.

3.4

Toimintasuunnitelmista olisi järjestettävä avoin sähköinen kuuleminen. Näin varmistettaisiin, että kaikki asianomaiset sidosryhmät voivat vaikuttaa niiden sisältöön ja että kaikki intressit otetaan huomioon.

4.1.1

Työpaikat ja osaaminen paikallistaloudessa – Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot hoitavat – esimerkiksi työnantajina, kouluttajina tai valmentajina – tiettyjä tehtäviä, joilla on keskeinen merkitys uusien työpaikkojen luomiseksi. ETSK suosittaa, että konsultoidaan pk-yrityksiä edustavia, Eurochambresin kaltaisia organisaatioita sekä työvoimatoimistoja ja koulutus- ja oppilaitoksia. Kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassa on käsiteltävä kysymystä siitä, miten kaupungit kartoittavat erityisosaamistarpeita alueellaan. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on tiedotettava näistä tarpeista, ja on tehtävä yhteistyötä yleissivistävän koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseksi, jotta kehitetään työmarkkinoilta puuttuvaa osaamista.

4.1.2

Köyhyys kaupungeissa – Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot toteuttavat valtaosan ohjelmista, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan köyhyyttä kaupungeissa. ETSK ehdottaa, että toimintaan otetaan mukaan Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston kaltaisia organisaatioita. Komitea on myös tietoinen seuraavien näkökohtien merkityksestä aiheen kannalta: a) esikaupunkialueet ja syrjäytyminen, b) getot, c) epäedullisessa asemassa olevat asuinalueet, d) lapset laitoshoidossa ja siirtyminen laitoshoidosta perhekeskeisiin ja yhteisöllisyyteen perustuviin palveluihin sekä e) ikääntyminen ja ikääntyneiden haavoittuvuus.

4.1.3

Asuminen – Jotta varmistetaan laadukas, kestävyysajattelun mukainen asuminen kestävää asumista koskevaan YK:n peruskirjan määritelmän mukaisesti, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on tärkeä rooli kummankin osapuolen – omistajien ja vuokralaisten – edustamisessa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. ETSK suosittaa, että käännytään International Union of Tenants -järjestön (kansainvälinen vuokralaisliitto) kaltaisten organisaatioiden, asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen omistajien järjestöjen, asunto-osuuskuntien, arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden puoleen. Tämä aihe nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä, joista esimerkkeinä mainittakoon a) kaupunkisuunnittelu, b) sosiaalinen asuntotuotanto ja c) asukkaiden muutto kaupunkien lähialueille laadukkaampien asuinolojen löytämiseksi.

4.1.4

Maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttaminen – On kiinnitettävä huomiota paitsi lyhyen aikavälinen kysymyksiin (perustarpeiden tyydyttäminen) mutta myös – maahanmuuttajien asetuttua aloilleen – heidän integroimiseensa eurooppalaiseen yhteiskuntaan tukemalla heitä kouluttautumisessa, työpaikan hankkimisessa jne., jakamalla heille tietoa EU:n arvoista ja perinteistä ja sisällyttämällä nämä arvot ja perinteet heidän elämäänsä heidän alkuperäistä kulttuuriaan kunnioittaen. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, kuten kirkoilla, sosiaalialan järjestöillä, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen organisaatioilla, lasten ja vanhempien yhdistyksillä jne., on valtion rinnalla ratkaisevan tärkeä rooli. ETSK suosittaa, että konsultoidaan muun muassa Solidar-verkostoa tai Lumos-järjestöä. Olisi tarkasteltava kysymyksiä, joista esimerkkinä mainittakoon ilman huoltajaa olevat alaikäiset – erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joka edellyttää erityishuomiota.

4.1.5

Kestäväpohjainen maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut – Kaupunkeja koskevan toimintaohjelman tavoite liittyy läheisesti ihmisten asenteiden ja elintapojen muuttamiseen. Kaupungeissa toteutettavien muutosten ympäristöystävällisyyden varmistaminen on ala, jolla kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, on kyse sitten maanomistajien edustajajärjestöistä, pk-yritysjärjestöistä tai yhteisöllisistä organisaatioista, jotka ovat asuinalueiden parantamiseen tähtäävien liikkeiden takana. ETSK suosittaa, että toimintaan kutsutaan mukaan esimerkiksi Maan ystävät -verkoston Euroopan jaosto tai ELARD-järjestö (European LEADER Association for Rural Development). ETSK pitää seuraavia näkökohtia tärkeinä: a) aluesuunnittelu (vertikaalinen) ja b) sellaisten esikaupunkialueiden ongelmat, jotka tuottavat tuotteita (elintarvikkeet, puhdas vesi) mutta myös kaupunkiasukkaiden elämänlaatua parantavia olennaisen tärkeitä ekosysteemipalveluita.

4.2.1

Kiertotalous – Tehokkaan kiertotalouden luomiseksi on tärkeää muuttaa ihmisten suhtautumistapa jätteisiin ja esittää jätteet potentiaalisena resurssina. Ympäristöjärjestöjen ja oppilaitosten koulutus- ja tiedotustoiminta on tärkeää. Tähän alaan keskittyvät tutkimus- ja innovointikeskukset sekä erikoistuneet yritykset ja pk-yritysjärjestöt ovat keskeisiä toimijoita tutkittaessa ja sovellettaessa uusia lähestymistapoja kaupungeissa. ETSK suosittaa, että kutsutaan esimerkiksi REVES-verkosto (yhteisötalouden edistämistä ajava paikallis- ja alueviranomaisten eurooppalainen verkosto) keskustelemaan aiheesta.

4.3.1

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – Huipputeknologiayritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat ratkaisevassa asemassa. On myös valistettava tavallisia ihmisiä ja annettava heille tietoa, jotta edistetään heidän sitoutumistaan ja myönteistä suhtautumistaan asiaa koskeviin määräyksiin. ETSK ehdottaa, että konsultoidaan esimerkiksi Green 10 -verkostoa.

4.3.2

Energiakäänne – Merkittävä siirtyminen kohti uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuuden parantaminen ovat esimerkkejä energiajärjestelmiin tehtävistä rakenteellisista muutoksista, joita voidaan saada aikaan vain, jos kumppanit asiaankuuluvilta liiketoiminta-aloilta osallistuvat täysipainoisesti ja kansalaiset antavat tukensa. Esimerkiksi Greenpeace on tällä alalla aktiivinen organisaatio.

4.3.3

Kaupunkiliikenne – Kestävä kaupunkiliikenne on ala, jolla on vain vähän tehtävissä, elleivät ihmiset itse ole halukkaita muuttamaan liikkumistottumuksiaan. ETSK ehdottaakin, että toimintaan kutsutaan mukaan muun muassa seuraavat organisaatiot: CEEP (julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus), Businesseurope, ETF (Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto), POLIS (innovatiivisia teknologioita ja politiikkoja paikallisliikennettä varten kehittävien Euroopan kaupunkien ja alueiden verkosto), Euroopan pyöräilyliitto ja IPR Praha (Prahan suunnittelu- ja kehittämisinstituutti). Komitean mielestä tämän aiheen kannalta tärkeä sija on myös kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kaltaisilla yhdennetyillä lähestymistavoilla, ja komitea katsookin, että kaupunkiliikenne mahdollistaa talouskehityksen, ympäristöolosuhteiden parantamisen ja energiakäänteen kaupungeissa. ETSK painottaa EU:n erityisrahoitusvälineiden merkitystä kaupunkiliikenteen kannalta, sillä kyseisellä alalla tarvitaan pääomavaltaisia investointeja.

4.3.4

Ilmanlaatu – Yritysten, terveydenhuolto-organisaatioiden, valtiovallasta riippumattomien ympäristöalan organisaatioiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten yms. yhteistyö on olennaisen tärkeää. Kumppanuuksiin tulisi osallistua CAN-verkoston (Climate Action Network Europe) kaltaisia organisaatioita.

4.4.1

Digiaikaan siirtyminen – Yhteiskunnan digitalisointi merkitsee muutosta ajattelutavassa. Tavoitteena on tarjota kansalaisille entistä parempia palveluita ja luoda liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkinä älykkäistä kaupungeista on Triple Helix- ja Quadruple Helix -malli, joka tuo kaupunkihallinnon, korkea-asteen koulutuksen, yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät yhteen yhteisiin hankkeisiin. Tätä mallia on tehtävä tunnetuksi Euroopassa. Seuraavien näkökohtien voidaan katsoa kuuluvan tähän aihealueeseen: a) ennustettavissa oleva kaupunkisuunnittelu kaikissa kunnissa ja b) sosiaalisten verkostojen ja internetin hyödyntäminen kuntien ja kansalaisten välisessä viestinnässä. Kumppanuuksiin tulisi osallistua myös Transparency Internationalin kaltaisia organisaatioita.

4.5.1

Kaupungeilla on merkittävä mahdollisuus soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja: ne voivat toimia edelläkävijöinä – eikä yksinomaan julkisten hankintojen alalla. On kuitenkin tärkeää tehdä yhteistyötä yritysinnovointi- ja yritystukikeskusten sekä CEE Bankwatch Network -kansalaisjärjestöverkoston kaltaisten EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tässä yhteydessä ETSK korostaa seuraavien näkökohtien merkitystä: a) julkisten hankintojen hyödyntäminen paikallisen yhteisötalouden edistämiseksi ja b) erityisten menetelmien soveltaminen kaupunkien kannustamiseksi asettamaan innovatiiviset julkiset hankinnat etusijalle edullisimpien ratkaisujen sijasta.

4.6

Kaupungit ovat osa monimutkaisia järjestelmiä, joissa kaupunkien laajat lähialueet tarjoavat tukea ja resursseja, joiden avulla kaupungit voivat toimia ja menestyä. On tarpeen ottaa toimintaan mukaan kumppaneita kaupunkeja ympäröiviltä alueilta, paikalliset toimintaryhmät mukaan luettuina, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden välille luodaan arvokas yhteys, erityisesti toivottavia maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä kumppanuuksia silmällä pitäen. Kaupunkien kehittämistä suunniteltaessa on otettava huomioon makroaluestrategioiden ja asiaankuuluvien mikroalueita koskevien kehitysstrategioiden kaltaiset olemassa olevat strategiat.