19.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/81

Esittelijä:

Patrick LIÉBUS

1.1

Tässä lausunnossa käsitellään keskeistä kysymystä eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuudesta. Valinta perustuu siihen, että ANEC, ECOS, EAY ja SBS, jotka ovat nk. liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita (liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1025/2012), ovat kaikki edustettuina ETSK:ssa. ETSK kansalaisyhteiskunnan ”kotina” haluaa näin ollen keskittyä käsittelemään eurooppalaisen standardointijärjestelmän avoimuutta ja edustuksellisuutta.

1.2

ETSK panee merkille myös Euroopan komission pyrkimykset työstää eurooppalaisen standardointijärjestelmän strategisia osa-alueita vuotuisten työohjelmien puitteissa.

1.3

Liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän välisten yhteyksien kehittämiseksi ETSK kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita myöntämään liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille erityisen jäsenen/yhteistyökumppanin aseman, joka tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Käytännössä liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille tulisi myöntää rajoitukseton valitusoikeus ja neuvoa-antava rooli muun muassa yleisen edun mukaisia standardeja koskevissa asioissa.

1.4

ETSK ottaa huomioon, että kansallinen valtuuttaminen on yksi eurooppalaisen standardoinnin perusperiaatteista, ja korostaa tarvetta parantaa pk-yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien sekä niiden kansallisen tason edustajien mahdollisuuksia osallistua standardointiprosessiin. Tässä yhteydessä ETSK ehdottaa, että pk-yrityksille ja yhteiskunnan sidosryhmille ja niitä edustaville järjestöille järjestetään kansallisella tasolla ilmainen pääsy nk. peilikomiteoihin.

1.5

ETSK muistuttaa nk. uuteen lähestymistapaan liittyvien konsulttien tärkeästä roolista ja on tyytyväinen näiden panokseen arvioitaessa yhdenmukaistetun standardoinnin yhteydessä, ovatko standardit unionin poliittisten linjausten mukaisia. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission aikomukseen turvata niiden toiminta pitkällä aikavälillä.

1.6

ETSK pyytää, että pääasiallisten standardointiin osallistuvien tahojen ponnisteluja seurataan tarkasti eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuuden vahvistamiseksi. ETSK voisi ottaa huolehtiakseen tällaisesta seurannasta perustamalla eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuutta käsittelevän erityisfoorumin. Foorumin tehtävänä olisi julkisen kuulemisen järjestäminen vuosittain asiassa tapahtuneen edistyksen tarkkailemiseksi.

2.1

Komissio esitteli eurooppalaista standardointia koskevan strategisen visionsa tiedonannossa ja loi standardoinnille oikeudellisen kehyksen eurooppalaisesta standardoinnista annetulla asetuksella (EU) N:o 1025/2012, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2013. Yksi asetuksen mukanaan tuomista uutuuksista on komission velvollisuus laatia eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma.

2.2

Työohjelma on väline, jonka avulla pyritään parantamaan komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän välistä yhteistyötä esittelemällä komission seuraavan vuoden standardointivisio ja -suunnitelmat. Komission tarkoituksena on tarkistaa yhteistyötään eurooppalaisen standardointijärjestelmän kanssa varmistaakseen, että kaikilla sidosryhmillä (mm. teollisuus, pk-yritykset, kuluttajat, ympäristöjärjestöt ja työntekijät) on riittävät osallistumismahdollisuudet.

2.3

Eurooppalaisen standardoinnin strategisiin painopisteisiin sisältyvät tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman hyväksyminen sekä palvelujen standardointi. Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelma täydentää unionin vuotuista työohjelmaa.

3.1

ETSK pitää tervetulleena komission esittämää eurooppalaista standardointia koskevaa vuoden 2016 työohjelmaa ja muistuttaa standardien ratkaisevasta merkityksestä sisämarkkinoiden jäsentämisen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Kuten ETSK on syyskuussa 2011 annetussa, asiakokonaisuuteen INT/590 kuuluvassa lausunnossaan (1) maininnut, vuotuinen standardointiohjelma on todellinen etu avoimuuden, suunnittelun ja ennakoinnin näkökulmasta etenkin eurooppalaiseen standardointijärjestelmään osallistuville tahoille ja sidosryhmille.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti vuoden 2016 ohjelmaan, sillä se mahdollistaa tilannekatsauksen tekemisen tämänhetkisistä keskusteluista ja tuo ennen kaikkea todellista lisäarvoa tulevaan ohjelmasuunnitteluun. ETSK kehottaakin komissiota valmistelemaan paremmin tulevat vuotuiset ohjelmat kuulemalla sidosryhmiä teknisistä ja strategisista näkökohdista ja julkaisemalla työohjelman edeltävän vuoden heinäkuussa. ETSK suhtautuu myönteisesti eri alojen painopisteiden sisältöihin.

3.3.1

ETSK:ssa ovat edustettuina kaikki ne sidosryhmät, joiden mahdollisuudet osallistua eurooppalaiseen standardointijärjestelmään ovat aina olleet muita hankalammat ja heikommat. Näitä ovat kuluttajat, ympäristöjärjestöt, työntekijät ja pk-yritykset, joita edustavat ”liitteessä III tarkoitettuna organisaatioina” (liittyy EU:n asetukseen (EU) N:o 1025/2012) tunnetut ANEC, ECOS, EAY ja SBS sekä niiden kansalliset jäsenjärjestöt. Tästä syystä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kansalaisyhteiskunnan ”kotina” ja tietoisena muiden sidosryhmien ratkaisevan tärkeästä roolista standardien laatimisessa ja niiden usein kohtaamista osallistumisvaikeuksista keskittyy käsittelemään pääasiassa eurooppalaisen standardointijärjestelmän avoimuutta ja edustuksellisuutta.

3.3.2

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpanoon, mitä komissio perustellusti korostaakin tiedonannossaan. Tämän mukaisesti on tarpeen parantaa asetuksen 24 artiklassa tarkoitettujen kertomusten levitystä ja julkaisua sekä niistä tiedottamista.

3.3.3

ETSK kannattaa komission aikomusta seurata tarkasti kunkin eurooppalaiseen standardointijärjestelmään osallistuvan tahon edistymistä järjestelmän edustuksellisuuden parantamisessa ja ponnisteluja sen hyväksi. ETSK toivoo, että komissio pyrkii tähän tavoitteeseen aloitteellisesti muun muassa hyödyntämällä asemaansa yhtenä järjestelmän rahoittajista.

3.3.4

Komitea on tyytyväinen myös liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden rahoitusprosessin saattamiseen päätökseen ja kehottaa jatkamaan hallinnollista yksinkertaistamista sekä omaksumaan pidemmän aikavälin lähestymistavan näiden organisaatioiden monivuotisen strategian täytäntöönpanon varmistamiseksi.

3.4.1

Komitea kannattaa ehdotusta standardointia koskevasta yhteisestä aloitteesta ja suhtautuu myönteisesti järjestelmän sidosryhmien ja erityisesti liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden osallisuuteen, sillä se on olennainen merkki eurooppalaisen standardointijärjestelmän perustana olevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden uudelleenaktivoinnista. ETSK pitää tässä yhteydessä erittäin tärkeänä, että standardointia koskevan yhteisen aloitteen lopullisessa versiossa ehdotetuilla toimilla pyritään parantamaan edustuksellisuutta ja selkeästi edistetään sitä, jotta kaikki sidosryhmät ja erityisesti liitteessä III tarkoitetut organisaatiot voivat sitoutua niihin.

3.4.2

Komitea pitää tervetulleena ja kannattaa standardointia koskevan yhteisen aloitteen puitteissa esitettyä toimintaehdotusta, joka koskee standardien ilmaiseen saatavuuteen liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden kartoittamista tarkemmalla analyysilla esimerkiksi standardien taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevan tutkimuksen puitteissa.

3.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti CEN:n, Cenelecin ja ETSIn rooliin riippumattomina ja puolueettomina ammattilaisorganisaatioina, jotka soveltavat sellaisia sääntöjä ja menettelyjä, joilla taataan standardointia koskevien WTO:n perusperiaatteiden ja asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 vahvistettujen periaatteiden kunnioittaminen.

3.5.2

Jotta kaikilla sidosryhmillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua standardointiin, ETSK kehottaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita myöntämään liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille erityisen jäsenen/kumppanitahon aseman, johon liittyy tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia kunkin aseman ja tehtävien mukaisesti. Näitä ovat muun muassa rajoittamaton mahdollisuus osallistua teknisiä asioita käsittelevien elinten toimintaan ja tutustua valmisteilla oleviin standardiluonnoksiin noudattaen luottamuksellisuuspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon konsultointitarve. ETSK ehdottaa, että pohditaan mahdollisuutta tarjota tällaiset pääsyoikeudet ilmaiseksi sillä perusteella, että EU on mukana rahoittamassa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita.

3.5.3

ETSK ehdottaa myös rajoittamattoman valitusoikeuden palauttamista liitteessä III tarkoitetuille organisaatioille myös silloin, kun ne eivät ole olleet alusta pitäen suoraan osallisina laatimistyössä, ja neuvoa-antavan aseman antamista niille standardien ratifioimisvaiheessa.

3.5.4

ETSK korostaa osallistavan ja korkealaatuisen standardoinnin tärkeyttä. ETSK muistuttaa, että standardien laatimisen ja julkaisemisen nopeutta ei voida pitää tavoitteena sinänsä, varsinkaan jos tämä heikentää ETSK:n tavoitteen toteutumista eli liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden osallistamista eurooppalaiseen standardointijärjestelmään. ETSK varoittaakin tekemästä eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevia päätöksiä, jotka nopeuden varjolla rajaisivat osallistumismahdollisuuksia ja avoimuutta.

3.5.5

ETSK muistuttaa, että edustuksellisuus voi toteutua vain, jos sidosryhmät pääsevät osallistumaan ja jos toimintapuitteet ovat avoimet. Kansallista valtuuttamista koskevan periaatteen painottamiseksi, vahvistamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ETSK korostaa, että on erittäin tärkeää helpottaa pk-yritysten ja niiden kansallisen tason edustajien mahdollisuuksia osallistua standardointiprosessiin. Tiedonannon kohdassa 4 todetaankin tämän olevan edelleen haasteena.

3.5.6

Tässä yhteydessä ETSK ehdottaa, että pk-yrityksille ja yhteiskunnan sidosryhmille ja niitä edustaville järjestöille annetaan kansallisella tasolla ilmainen pääsy nk. peilikomiteoihin. Osallistumisen ja panoksen antamisen helpottaminen on erityisen tärkeää myös julkisen kuulemisen vaiheessa, jolloin käytännön esteitä tai teknisiä esteitä ei saa ilmetä.

3.6.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio kehottaa eurooppalaisen standardointityön uuden käsikirjan käyttöönoton yhteydessä eurooppalaisia standardointiorganisaatioita antamaan teknisiä asioita käsitteleville elimilleen ja henkilöstölleen koulutusta uuden käsikirjan sisällöstä ja siihen sisältyvistä toimenpiteistä.

3.6.2

ETSK kehottaa komissiota myös huolehtimaan siitä, että käsikirja on saatavilla ja sitä tulkitaan oikein ja käytetään kaikissa Euroopan komission yksiköissä, jotka haluavat hyödyntää standardointia EU:n poliittisten linjausten täytäntöönpanossa. Lisäksi olisi hyödyllistä, että käsikirjaa ja siihen liittyvää tietoa levitettäisiin Euroopan komission internetsivujen kautta.

3.6.3

Komitea pitää tärkeänä ennen kaikkea sitä, että eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden teknisiä asioita käsittelevien elinten vastuuhenkilöt tuntevat erilaiset CEN-Cenelec-oppaat, joissa käsitellään standardien laatimista ottaen huomioon yhteiskunnan sidosryhmien ja pk-yritysten tarpeet (eli CEN-Cenelec-oppaat 2, 5 ja 17 ja CEN-opas 4). Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen toimiin, joita CEN-Cenelec on jo käynnistänyt pk-yritysten työryhmän (SME Working Group) ja yhteiskunnan sidosryhmien työryhmän (Societal Stakeholders Working group) kanssa ja kehottaa jatkamaan niitä toteuttamalla konkreettisia ja kunnianhimoisia toimenpiteitä. On syytä painottaa, että CEN-Cenelec-oppaita kannattaa käyttää koko standardointiprosessin ajan aina standardin tarpeellisuuden pohdinnasta sen julkaisemiseen asti.

3.7.1

ETSK pohtii tiedonannon kohdassa 3.1 ehdotetun tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman lisäarvoa. Asiakirja vaikuttaa olevan tarpeeton lisäys tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävään standardointisuunnitelmaan ja vuotuiseen standardointiohjelmaan. Komitea katsoo, että vaarana on lähteiden ja prioriteettitasojen kaksinkertaistuminen, mikä hankaloittaa keskustelun seurantaa ja sidosryhmien osallistumista.

3.7.2

Teollis- ja tekijänoikeuksien alalla komitea varoittaa epätasapainosta olennaisen patentin eli essentiaalipatentin käyttäjien ja haltijoiden välillä varsinkin tilanteissa, joissa innovatiivinen pk-yritys ei voi tietää mahdollisesti soveltamiensa patenttien lukumäärää tai niiden haltijoita. ETSK kehottaakin, että ETSI laatisi pk-yrityksille essentiaalipatenttien käyttölupasopimusneuvotteluja varten käytännön oppaan, jossa sovelletaan FRAND-ehtoja (fair, reasonable, and non-discriminatory – tasapuolinen, kohtuullinen ja syrjimätön).

3.7.3

Komitea korostaa tarvetta määritellä FRAND-periaatteet paremmin, jotta niiden soveltamisalasta ja käytännön täytäntöönpanosta voidaan saada parempi käsitys.

3.7.4

ETSK pyytää tässä yhteydessä myös, että ETSI parantaisi teollis- ja tekijänoikeusilmoituksista koostuvan tietokannan laatua ja avoimuutta. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tarjota jonkinasteinen ennakoitavuus essentiaalipatenttien käyttäjille ja jotta innovatiiviset pk-yritykset saavat varmuuden edellä mainittujen käyttölupasopimusten kustannuksista ja neuvottelutavoista.

3.8.1

ETSK muistuttaa tiedonannon kohdassa 7.2 mainittujen nk. uuteen lähestymistapaan liittyvien konsulttien tärkeästä roolista ja on tyytyväinen näiden korvaamattomaan panokseen tehtäessä yhdenmukaistetun standardoinnin yhteydessä luotettava arvio siitä, ovatko standardit unionin lainsäädännön ja poliittisten linjausten mukaisia.

3.8.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonannon kohdassa 7.2 ilmaisemaan aikomukseen varmistaa arviointipalvelun saatavuus pitkällä aikavälillä. Komitea toivoo, että tämän riippumattoman arvioinnin ensisijaisuutta suhteessa muihin eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toteuttamiin sisäisiin arviointeihin vahvistetaan.

3.8.3

ETSK pyytää lisäämään edelleen konsulttien riippumattomuutta mahdollisesti niin, että Euroopan komissio ottaa nämä uuteen lähestymistapaan liittyvät konsultit suoraan sopimussuhteeseen.

3.9.1

ETSK korostaa komission eurooppalaisille standardointiorganisaatioille standardin pyytämiseksi lähettämien eurooppalaisten toimeksiantojen valmisteluprosessin tärkeyttä. ETSK kehottaa komissiota parantamaan edelleen prosessin avoimuutta ja edustuksellisuutta varsinkin liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden kannalta.

3.9.2

ETSK korostaa, että on tärkeää varmistaa laaditun standardin tulos suhteessa alkuperäiseen tavoitteeseen ja valvoa erityisesti, ettei soveltamisalaa ole laajennettu prosessin aikana.

3.9.3

Komitea muistuttaa standardoinnin valmistelutöiden tärkeydestä: niissä tulee arvioida erityisesti standardien taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, ja niiden tulee mahdollistaa asianomaisten sidosryhmien määritteleminen ja osallistaminen standardointityöhön.

3.10

ETSK toteaa kansainvälisestä yhteistyöstä, että liitteessä III tarkoitetuilla organisaatioilla on edelleen suuria vaikeuksia seurata työskentelyä, ja kehottaa eurooppalaisia ja kansallisia standardointiorganisaatioita käyttämään ISO:n ja IEC:n kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten puitteissa kaikki mahdolliset keinot avoimuuden ja kaikkien sidosryhmien osallistamisen ja edustuksen lisäämiseksi erityisesti kun työ liittyy komission standardointipyyntöön.

4.1

ETSK voisi perustaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuutta käsittelevän erityisfoorumin. Foorumi kokoontuisi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja siihen osallistuisivat ne komitean jäsenet, jotka haluavat edistää sidosryhmien – etenkin yhteiskunnan sidosryhmien ja pk-yritysten – osallisuutta ja huomioon ottamista. Liitteessä III tarkoitetut organisaatiot kutsuttaisiin säännöllisesti foorumin kokouksiin.

4.1.1

Foorumin tehtävänä voisi olla muun muassa julkisen kuulemisen järjestäminen vuosittain eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuudesta. ETSK kutsuisi tässä yhteydessä eurooppalaiseen standardointijärjestelmään osallistuvat tahot ja Euroopan komission edustajat julkiseen kuulemiseen, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 1025/2012 24 artiklassa tarkoitettuun toimintakertomukseen, tarkoituksena parantaa kertomuksen tunnettuutta ja levitystä. ETSK hyödyntäisi tilaisuuden ja kutsuisi myös Euroopan parlamentin osallistumaan toimintaan.

4.1.2

Foorumin tehtävänä voisi myös olla tutkimuksen rahoittaminen nk. kansallisten peilikomiteoiden kokoonpanosta, jotta voidaan arvioida niiden edustavuutta ja edustuksellisuutta.