10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/119

Esittelijä:

Thomas McDONOGH

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission esittämään toimintasuunnitelmaan, joka sisältää televiestintä- ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivien tarkistuksen avoimen internetin kautta toimitettavien viestintäpalvelujen osalta, verkkoalustojen vapaaehtoisten toimenpiteiden kartoittamisen, joka voi johtaa ohjeasiakirjan laatimiseen, yritysten välisiä käytäntöjä käsittelevän tutkimuksen, avointa dataa koskevien hankkeiden rahoituksen ja mahdollisesti strategian kilpailukykyisten EU:ssa toimivien verkkoalustojen perustamisen edistämiseksi ja tukemiseksi.

1.2

ETSK korostaa, että monet verkkoalustat ovat yhteistyötalouden tärkeitä osatekijöitä, ja vahvistaa yhteistyötaloutta koskevat havaintonsa, jotka liittyvät etenkin kuluttajansuojaan, työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

1.3

Komitea on kuitenkin huolestunut siitä, että EU:n sääntöjä ja strategioita ei kyetä kehittämään yhtä nopeasti kuin digitaaliset markkinat muuttuvat, puhumattakaan niiden täytäntöönpanosta jäsenvaltiotasolla. ETSK on kiinnostunut siitä, kuinka komission ja jäsenvaltioiden eri osapuolten välistä koordinointia voitaisiin parantaa ja millaiset mekanismit olisivat hyödyllisiä.

1.4

Komitea korostaa, että hajanaisuuden riskeihin on puututtava ja että on välttämätöntä luoda johdonmukainen EU:n lähestymistapa. Muutoin erilaiset kansalliset säännöt aiheuttavat epävarmuutta, vaikeuttavat aloittelevien yritysten laajentamista ja mahdollisesti myös rajoittavat digitaalisten palvelujen saatavuutta. Tämä on erityisen kiireellinen ongelma, kun otetaan huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat jo toteuttamassa tai harkitsemassa erityisiä toimia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi, mikä voi aiheuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuutta.

1.5

Tiedonanto ei sisällä erityisiä ehdotuksia, ja siinä ei juurikaan esitetä selkeitä ratkaisuja. Vaikka tiedonannossa kaavaillaan eräitä ratkaisuja, siinä lykätään vastausten antamista todella tärkeisiin kysymyksiin siitä, vahingoittavatko alustat palveluiden tarjoajia eräillä markkinoilla.

1.6

Verkkoalustojen yleistyminen on tuonut valtavia etuja palveluntarjoajille, kuluttajille sekä taloudelle ja yleensäkin elämäntavoille. Ongelmia kuitenkin esiintyy, ja sen vuoksi ETSK suosittaa määrittelemään tarkoin kriittisimmät vahingot yrityksille ja kuluttajille ja sen jälkeen tarkastelemaan tehokkaasti ja täsmällisesti, missä määrin nämä huolenaiheet ovat yhteisiä kaikille verkkoalustoille, alakohtaisia tai liittyvät vain yksittäisiin yrityksiin. ETSK kehottaa myös tekemään monialaista yhteistyötä ja seuraamaan verkkoalustojen kehitystä, jotta voidaan puuttua ajan myötä ilmeneviin ongelmiin.

1.7

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo tarkastella toimenpiteitä, joilla helpotettaisiin alustan vaihtamista ja datan siirrettävyyttä erilaisten verkkoalusta- ja pilvipalvelujen välillä sekä yritys- että yksityisasiakkaiden osalta.

1.8

ETSK kehottaa luomaan ohjelmia, joilla lisätään kaikenikäisten kansalaisten tietoisuutta ja parannetaan heidän digitaalista lukutaitoaan. Nuorimmat ja iäkkäimmät kansalaiset ovat heikoimmassa asemassa. ETSK kannattaa asiaa koskevan järjestelmällisen koulutuksen ottamista eurooppalaiseksi standardiksi.

1.9

ETSK kehottaa komissiota arvioimaan, tulisiko verkkoalustojen esittää käyttäjäystävällisiä tiivistelmiä, jotta tehtäisiin selväksi milloin sovelletaan yksilöllistä hinnoittelua ja mitkä ovat perusteet, joilla tulokset luokitellaan, ja mahdollistaa varaukseton ja hallinnollisesti yksinkertaisesti sovellettava oikeus ”tulla unohdetuksi”.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio työskentelee verkkoalustojen kanssa luodakseen käytännesäännöt, joiden tarkoituksena on estää verkossa esiintyvää vihapuhetta ja alaikäisiä vahingoittavaa sisältöä. Komitea katsoo kuitenkin, että on myös otettava käyttöön jonkinlaisia seuraamuksia, mikäli alustat eivät poista tällaista sisältöä, vaikka ovat tietoisia sen olemassaolosta.

1.11

Komitea on pettynyt siihen, että komissio on jälleen jättänyt huomiotta verkkoalustojen sosiaalisen ulottuvuuden. ETSK korostaa, että alustojen sosiaalinen vastuu niiden työntekijöitä – sekä vakinaisia työntekijöitä että uusien työsuhdemuotojen mukaan työskenteleviä – kohtaan on määriteltävä tarkemmin. Viimeksi mainittuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja alustan kaikille työntekijöille on tarjottava oikeudenmukaiset työolot, asianmukainen sosiaaliturva, työterveys ja -turvallisuus, koulutus, kollektiivinen neuvotteluoikeus ja ammatillinen järjestäytymisoikeus (1). Samalla on tunnustettava verkkoalustojen esiin tuomat haasteet yhteistyötaloudessa.

1.12

Vaikka komissio arvioi nykyisen oikeudellisen kehyksen olevan pitkälti riittävä, komitea kehottaa laatimaan EU:n puitteet joukkoistamiselle vähimmäispalkkojen, työaikasääntöjen ja sosiaaliturvaa koskevien sääntöjen heikentämisen tai kiertämisen estämiseksi.

1.13

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan verkkoalustojen toimintaan liittyviä verotusnäkökohtia ja torjumaan käytäntöjä, jotka haittaavat tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

2.1

Äskettäin antamansa tiedonannon ja valmisteluasiakirjan sekä yleisemmin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian avulla komissio pyrkii edistämään verkkoalustojen käynnistämää innovointia ja niiden välistä tehokasta kilpailua samalla kun pyritään suojelemaan kuluttajien oikeuksia ja yksityisyyttä.

2.2

Tiedonannossa esitetään verkkoalustojen arvioinnin yhteydessä kartoitetut keskeiset kysymykset ja määritellään komission tuleva lähestymistapa verkkoalustoihin.

2.3

Tiedonannossa ei ehdoteta alustoja koskevan kattavan uuden EU-säännöstön laatimista.

2.4

Komissio ehdottaa ainoastaan sellaisia sääntelytoimenpiteitä, joilla puututaan selkeästi määriteltyihin, tiettyyn verkkoalustatyyppiin tai niiden toimintaan liittyviin ongelmiin, jotta ei luotaisi ennakoivia sääntöjä, jotka saattaisivat tukahduttaa innovointia.

2.5

Komissio myöntää, että on olemassa erilaisia ja erikokoisia verkkoalustoja ja että ne muuttuvat jatkuvasti, minkä vuoksi niille ei ole olemassa yhtä ainoaa määritelmää.

2.6

Komission näkemyksen mukaan yhden kaikkiin sovellettavan lähestymistavan omaksuminen verkkoalustojen sääntelyyn ei olisi asianmukainen tapa vastata erityyppisten alustojen asettamiin haasteisiin.

2.7

Komissio katsoo, että nykyiset lainsäädäntöpuitteet ovat pitkälti riittävät alustojen sääntelemiseksi, vaikkakin nämä puitteet eivät kuulu selvästi yhden sääntelyviranomaisen lainkäyttövallan piiriin.

2.8

Tiedonannossa esitetään etenemissuunnitelma ja tulevien toimien periaatteet:

2.9

Komissio pyrkii televiestintäalan yhtäläiseen sääntelyyn mahdollisesti purkamalla sääntelyä ja laatimalla erityiset säännöt avoimen internetin kautta välitettävien viestintäpalvelujen tarjoajille.

2.10

Komissio harkitsee sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin soveltamisalan laajentamista verkkoviestintäpalveluihin.

2.11

Komissio ehdottaa uuden audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti, että videonjakoalustoille olisi asetettava uusia velvoitteita haitallisen sisällön torjumiseksi.

2.12

Komissio arvioi verkossa toimivien välittäjien vastuujärjestelmää muun muassa seuraavien seikkojen osalta:

2.13

Komissio jatkaa toimiaan edistääkseen verkkoalustojen koordinoituja EU:n laajuisia itsesääntelytoimia laittoman verkkosisällön torjumiseksi (ja seuraa niiden tehokkuutta säännöllisesti).

2.14

Verkkoalustoja kannustetaan torjumaan keksittyjä ja harhaanjohtavia arvioita.

2.15

Komissio esittää sähköisen tunnistamisen yhteentoimivuutta koskevat periaatteet ja ohjeet vuonna 2017.

2.16

Komission äskettäin hyväksymien, uusien tekijänoikeuksia koskevien ehdotusten tarkoituksena on lisätä verkkoalustojen tarjoaman, tekijänoikeuksin suojatun sisällön verkkojakelusta saatavan arvon jakamisen oikeudenmukaisuutta.

2.17

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettu asetus esitellään yhdessä tiedonannon kanssa, jotta voitaisiin tehostaa EU:n kuluttajansuojalain valvontaa rajat ylittävissä tilanteissa.

2.18

Komissio on tarkistanut sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaan direktiiviin liittyvää ohjeistusta, jotta se voidaan hyväksyä yhdessä tiedonannon kanssa. Se arvioi edelleen mahdollista tarvetta ajanmukaistaa verkkoalustoja koskevia nykyisiä kuluttajansuojasääntöjä osana EU:n kuluttaja- ja markkinalainsäädännön toimivuustarkastusta vuonna 2017.

2.19

Komissio aikoo käynnistää kevääseen 2017 mennessä kohdennetun tiedonhankintatoimen yritysten välisistä käytännöistä verkkoalustaympäristössä määritelläkseen, ”ovatko EU:n lisätoimet tarpeen”.

2.20

Komissio aikoo tarkastella EU:n datamarkkinoiden mahdollisia esteitä, joita voi aiheutua tiedon omistajuuteen ja sen käytettävyyteen ja/tai saatavuuteen liittyvästä oikeudellisesta epävarmuudesta. Lisäksi se aikoo tarkastella toimia alustan vaihtamisen ja datan siirrettävyyden helpottamiseksi osana vuoden 2016 loppuun ajoitettua vapaita datavirtoja koskevaa aloitetta.

3.1

Jos Eurooppa haluaa ylittää bkt:n vuosittaisen 1,5 prosentin kasvun ensi vuosikymmenellä, elinvoimainen digitaalitalous on ratkaisevan tärkeä (ks. Maailman talousfoorumin Global Agenda Council -ryhmän Eurooppaa käsittelevä raportti).

3.2

Verkkoalustayritykset kuuluvat jo maailman arvokkaimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin yrityksiin ja niiden rooli maailmantaloudessa kasvaa edelleen.

3.3

EU:n osuus verkkoalustojen kokonaispörssiarvosta on vain neljä prosenttia (2).

3.4

Noin 50 suureen eurooppalaiseen sähköisen viestinnän toimijaan sovelletaan 28:aa erillistä kansallista sääntelykehystä, kun taas Yhdysvaltain markkinoiden kuudella suurella toimijalla ja Kiinan markkinoiden kolmella jättiläisellä on yksi ainoa sääntelykehys (3).

3.5

Verkkoalustoihin liittyvät ongelmat ovat aiheuttaneet paineita toimia jäsenvaltiotasolla ja lisänneet hajanaisuutta.

3.6

Sopimusoikeuden ja kuluttajansuojan yhdenmukaistaminen on ratkaisevan tärkeää kestävän kehityksen ja verkkoalustojen laajentamisen kannalta.

3.7

ETSK kehottaa tarkastelemaan huolellisesti vuoden 2016 loppuun mennessä esitettäviä lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita täysin yhdentyneiden digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Vuodet 2016–2017 osoittavat, luoko Eurooppa digitaalialan etenemissuunnitelman kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi vai jääkö se pyristelemään keskinkertaisuudessa.

3.8

Tiedonannossa kartoitetaan useita osa-alueita, joilla komissio on tietoinen ongelmien olemassaolosta, mutta siltä puuttuu perusteita päättää mihin toimiin – jos mihinkään – olisi ryhdyttävä. Tärkeimpiä näistä kysymyksistä ovat yritysten välisiin käytäntöihin liittyvät ongelmat. Tiedonannossa ehdotetaan, että tutkimuksia jatketaan kuuden kuukauden ajan ja asiasta päätetään keväällä 2017.

3.9

Komitea odottaa, että asiasta käydään vielä syvällistä keskustelua, kun komissio esittää tutkimuksensa päätelmät ensi vuoden alkupuolella.

3.10

Liiallinen tai joustamaton sääntely heikentäisi verkkoalustojen myönteistä vaikutusta EU:n digitaalitalouteen, ja säännöstön muutoksia ei pitäisi tehdä kuluttajansuojan tai työntekijöiden suojelun kustannuksella.

3.11

Digitaalisilla sisämarkkinoilla tarjottavien vertailukelpoisten digitaalipalvelujen tasapuolisilla toimintaedellytyksillä ei saa olla kielteisiä vaikutuksia verotuloihin, ja ne eivät saa helpottaa yhtiöveropohjan murentumista antamalla yrityksille mahdollisuuden maksaa veroja yhdellä lainkäyttöalueella, vaikka arvoa luodaan toisaalla. Veroa voitoista on maksettava siellä, missä niitä vastaavaa taloudellista toimintaa harjoitetaan.

4.1

Komission mukaan alustat tunnetaan yleisesti kaksipuolisina tai monisuuntaisina markkinoina, joille alustaa hallinnoiva taho kokoaa käyttäjiä yhteen helpottaakseen vuorovaikutusta.

4.2

Komission oma luettelo, joka kattaa sosiaalisen median, hakukoneet, maksujärjestelmät ja verkkomainonta-alustat, ei kuitenkaan sisällä perinteisiä alustapohjaisia yrityksiä, jotka toimivat nyt verkossa, mutta se sisältää eräitä digitaalisia alustoja, jotka eivät ole monisuuntaisia.

4.3

Komission luettelo ei sisällä myöskään lukuisia verkkoalustoja, joilla tarjotaan työvoimaa. Näin ollen se ei kykene puuttumaan tällaisten alustojen erityisongelmiin, jotka liittyvät etenkin oikeudenmukaiseen työhön ja riittävään sosiaaliturvaan. Jotta voidaan varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia ja työnormeja ei kierretä ja että nämä standardit turvataan, ETSK kehottaa laatimaan lainsäädäntöä verkkoalustojen työntekijöiden ja etenkin uudenlaisissa työsuhteissa työskentelevien työhön liittyvistä oikeuksista ja suojelusta (4). Lainsäädännössä olisi määriteltävä verkkoalustoille työtä tekevät työntekijöiksi ja oletettava heidän työskentelevän työsuhteessa sekä varmistettava heidän oikeutensa tasavertaiseen kohteluun tavanomaisessa työsuhteessa työskenteleviin nähden samoin kuin näiden säännösten tehokas täytäntöönpano (esimerkiksi AppJobber, Applause, Clickworker, content.de, Crowd Guru, Designenlassen.de, Freelancer, greatcontent, Jovoto, Local Motors, Microworkers, MyLittleJob, Streetspotr, Testbirds, testlO, Textbroker, Twago, Upwork, 99designs).

4.4

Etulyöntiasema on vahva, ja jatkossa voi olla vaikea kilpailla sellaisten alustojen kanssa, jotka onnistuvat hyödyntämään verkostovaikutuksia, ja niistä voi tulla myös yrityksille välttämättömiä kauppakumppaneita.

4.5

Verkkovälitteistä riidanratkaisualustaa voitaisiin käyttää vaihtoehtoisena riidanratkaisuvälineenä yritysten välisissä kiistoissa, mutta ensin olisi varmistettava yritysten ja kuluttajien välisten kiistojen verkkovälitteisen riidanratkaisumekanismin tehokas täytäntöönpano.

4.6

Verkkoalustoista riippuvaisiin tahoihin kohdistuvien kaupallisten vastatoimien pelko voi estää valituksen tekijöitä ottamasta yhteyttä kilpailuviranomaisiin. ETSK suosittaa ottamaan käyttöön uusia toimenpiteitä valituksen tekijöiden suojelemiseksi näillä markkinoilla.

4.7

Verkkosivustojen taustatoimijat ja niille internetpalveluja tarjoavat tahot toimivat usein Euroopan ulkopuolella tai peittävät henkilöllisyytensä. Internetyhteyden tarjoajille suunnatut kiellot ja määräykset oikeuksia loukkaavan sisällön poistamiseksi kehitettiin alun perin sellaisia internetpalvelujen tarjoajia varten, joiden sivustoilla on piraattisisältöä. Ne voivat olla oikeuksien haltijoille hyödyllinen väline, ja internetsivustoja koskevia kieltoja voi soveltaa ja on jo sovellettu pyrittäessä suojelemaan tuotemerkkejä ja kuluttajia tuoteväärennösten verkkokaupalta.

4.8

Yhdysvaltain pääomasijoitusmarkkinoiden vahvuus EU:n markkinoihin verrattuna on lisäkannustin uusien yritysten siirtymiselle Yhdysvaltoihin.

4.9

Liikevaihdoltaan pienten yritysten hankintaa ei ole katettu nykyisissä ilmoitusvaatimuksissa edes sellaisissa tapauksissa, joissa hankitulla yhtiöllä on kaupallisesti arvokasta tietoa tai huomattavaa markkinapotentiaalia. Nykyistä yrityskeskittymien valvontajärjestelmää voitaisiin muuttaa täydentämällä liikevaihtoon perustuvia kynnysarvoja transaktioiden volyymiin perustuvilla uusilla ilmoitusvelvoitteilla.

4.10

Kilpailuviranomaiset voisivat hyödyntää enemmän väliaikaisia toimenpiteitä ja määräaikoja täytäntöönpanotoimien vauhdittamiseksi nopeasti muuttuvilla markkinoilla.

4.11

Verkkoalustat pyytävät usein käyttäjiltään erilaisia tietoja, joilla ei ole suoraa merkitystä alustan sisällön kannalta, ja vaativat näitä hyväksymään ehtoja ja edellytyksiä, joita ne eivät tavanmukaisissa olosuhteissa hyväksyisi, mutta jotka käyttäjän on hyväksyttävä voidakseen käyttää palvelua.

4.12

Henkilötiedot ovat käypää valuuttaa nykyisillä digitaalisilla markkinoilla, mutta monet kuluttajat eivät näytä tiedostavan sitä, että he luovuttavat henkilötietojaan vastineena monien niin sanottujen ilmaispalvelujen käytöstä ja että heidän tietojaan voidaan myydä tai jakaa kolmansille osapuolille. Lisäksi kaikista olemassa olevista ja suunnitelluista kuluttajansuojatoimista huolimatta internetin käyttö ja yksityisyyden säilyttäminen on teknisesti katsoen ristiriitaista, koska on aina olemassa mahdollisuus, että erittäin pätevät asiantuntijat pääsevät käsiksi mihin tahansa tietoihin. Sen vuoksi on välttämätöntä saada kaikenikäiset kansalaiset – myös heistä heikoimmassa asemassa olevat nuoret ja iäkkäät – tiedostamaan tällaiset vaarat.