30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/49

Esittelijä:

Christa SCHWENG (AT–I)

Toinen esittelijä:

Giulia BARBUCCI (IT–II)

1.1

ETSK panee merkille ehdotuksen Eurofound-, Cedefop- ja EU-OSHA-virastojen perustamisasetusten tarkistamisesta. Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että hallintoneuvoston tasapainoinen, kolmikantainen rakenne aiotaan säilyttää – toisin kuin yhteisen lähestymistavan mukaisissa ehdotuksissa. Kolmikantaisuus on osoitus osallistavasta lähestymistavasta, jossa kunnioitetaan työmarkkinaosapuolten tärkeää roolia yhteisten ratkaisujen hakemisessa.

1.2

Näiden kolmen viraston yleiset tavoitteet olisi määriteltävä yhdenmukaisesti ja kattavammin seuraavasti: ”Tavoitteena on tukea kaikkien EU:n toimielinten ja elinten, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tarpeita”.

1.3

ETSK kannattaa sitä, että henkilöstön nimittämiseen ja kunkin viraston sisäisten rakenteiden muuttamiseen liittyvät valtuudet ovat jatkossakin johtajalla. Ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun johtaja ei pysty hoitamaan nimittävän viranomaisen tehtäviä, hallintoneuvoston olisi päätettävä, että hänen toimivaltansa siirretään toiselle ylemmän johdon jäsenelle.

1.4

ETSK vastustaa johtokunnan jäsenmäärän pienentämistä, sillä siitä on haittaa puheenjohtajan tointa kulloinkin hoitavalle eturyhmälle, koska sillä ei ole muuta edustajaa johtokunnassa. Laaja-alaisempi edustus johtokunnassa helpottaa myös asiantuntevampien keskustelujen käymistä.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti pääjohtajan nimittämistä koskevaan yhdenmukaistettuun lähestymistapaan, joka myötäilee EU-OSHAn kohdalla noudatettavaa lähestymistapaa.

1.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että apulaisjohtajan toimi on osoittautunut hyödylliseksi ja että se tulisi säilyttää siellä, missä sellainen on. Koska nykyiset erilaiset käytännöt toimivat hyvin, komitea vaatii tiettyä joustoa näiden kolmen viraston kohdalla. Lopullinen päätös apulaisjohtajan toimesta olisi jätettävä hallintoneuvoston tehtäväksi.

1.7

ETSK katsoo, että yhteyksien solmimisen ja yhteistyön käynnistämisen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa pitäisi edellyttää ainoastaan hallintoneuvoston hyväksyntää, sillä komissio on hallintoneuvostossa edustettuna.

2.1

Tarkasteltavana olevien kolmen viraston – Eurofound, Cedefop ja EU-OSHA – perustamisasetukset saatetaan nyt ehdotettujen asetusten avulla hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio hyväksyivät tämän lähestymistavan vuonna 2012, ja sen on tarkoitus toimia perustana EU:n virastojen johdonmukaisuuteen, tehokkuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyvälle tietynasteiselle yhdenmukaistamiselle. Yhteisen lähestymistavan mukaan ”virastot osallistuvat tärkeiden unionin politiikkojen täytäntöönpanoon ja auttavat siten kaikkia toimielimiä, erityisesti komissiota, keskittymään päätöksenteon ydintehtäviin. Virastot antavat myös tukea päätöksentekoprosessille kokoamalla yhteen Euroopan ja kansallisella tasolla käytettävissä olevan teknisen tai erityisasiantuntemuksen ja siten auttavat tehostamaan jäsenvaltioiden ja EU:n välistä yhteistyötä tärkeillä politiikan aloilla.” Toisin kuin muilla EU:n virastoilla tarkasteltavana olevilla kolmella virastolla on yhteinen kolmikantaisen hallinnoinnin perinne: hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien edustajat kustakin jäsenvaltiosta ovat institutionaalisesti mukana virastojen hallinnoinnissa. Ankkuroimalla virastojen työ näin lujasti jäsenvaltioiden todellisuuteen taataan sen ajankohtainen ja poliittinen merkitys. Tämänhetkinen tehtävä eli näiden kolmen viraston perustamisasetusten yhtenäistäminen tarjoaa tilaisuuden tunnistaa ja korostaa niitä erityisiä kolmikantaisen hallinnon mekanismeja, jotka ovat kehittyneet kussakin virastossa ajan myötä, ja varmistaa vakiintuneiden hyvien käytäntöjen jatkuminen.

2.2

Tämän yhteisen lähestymistavan julkistamista edelsi kaikkien EU:n virastojen arviointi.

3.1

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 235 artikla (nyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, SEUT, 305 artikla) oli kaikkien kolmen viraston oikeusperusta, joka oli päivitettävä unionin tuomioistuimen tuomion takia. Eurofound ja EU-OSHA perustuivat SEUTin 153 artiklan 2 kohdan a alakohtaan ja Cedefop SEUTin 166 artiklan 4 kohtaan, 165 artiklan 4 kohtaan ja 149 artiklaan.

3.2

Mikään kolmesta virastosta ei ole saanut uusia tehtäviä asetuksiin tehtyjen muutosten myötä, mutta niiden kaikkien tehtävät on mukautettu nykyisiin olosuhteisiin ja vanhentuneet käsitteet on päivitetty.

3.3.1

Kaikille kolmelle virastolle on yhteistä, että hallintoneuvostoon ei kuulu ainoastaan kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan komission edustajia vaan myös 28 edustajaa kansallisista työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Kolmikantaisuus on osoitus osallistavasta lähestymistavasta, jossa kunnioitetaan työmarkkinaosapuolten tärkeää roolia yhteisten ratkaisujen hakemisessa. Yhteisessä lähestymistavassa vaadittiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajien lukumäärän radikaalia vähentämistä. Tämä aiheutti epäilyksiä eurooppalaisten ja kansallisten työmarkkinajärjestöjen parissa, ja alkuperäinen rakenne säilytettiin.

3.3.2

Neuvosto nimittää hallintoneuvoston jäsenet neljäksi vuodeksi. Kyseisen viraston toimialan asiantuntemuksen lisäksi jäsenillä on oltava myös asiaankuuluva pätevyys johtamisen, hallinnon ja talousarvion aloilla. Työantajien ja työntekijöiden edustajat nimittää neuvosto johtavien eurooppalaisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ehdotusten perusteella. EU-OSHAn kohdalla on – tähän mennessä – ollut lisäkriteerinä se, että näiden edustajien on oltava jäseninä tai edustajina työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa.

3.3.3

Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluvat ohjelma-asiakirjan, talousarvion, vuotuisen toimintakertomuksen, varainhoitosääntöjen, petostentorjuntastrategian, työjärjestyksen, eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevien sääntöjen sekä tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien hyväksyminen, henkilöstön nimittämiseen liittyvä toimivalta, pääjohtajan ja tilinpitäjän nimittäminen, OLAFin raporttien ja arviointien jatkotoimet, kyseisen viraston sisäisiin rakenteisiin liittyvät päätökset sekä työjärjestelyt kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3.3.4

Vuotuisten ja monivuotisten ohjelma-asiakirjojen hyväksymisen ja eteenpäin toimittamisen määräaikoja yhdenmukaistetaan.

3.3.5

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa nimitetään hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden eturyhmien ja komission edustajien joukosta. Heidät valitaan kahden kolmasosan enemmistöllä kahdeksi vuodeksi (EU-OSHAssa tähän mennessä yhdeksi vuodeksi). Hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa ja tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä.

3.3.6

Johtokunta (aiemmin puheenjohtajisto) koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta, kolmesta varapuheenjohtajasta, ryhmien koordinaattoreista ja yhdestä komission edustajasta. Eurofoundin ja EU-OSHAn kohdalla tämä merkitsee koon pienentymistä: tähän mennessä johtokuntaan on voinut kuulua 11 henkilöä.

3.3.7

Tähän saakka johtokunnan tehtävänä on ollut valvoa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa, mutta uuden asetuksen myötä se saa kattavammat valtuudet: hallintoneuvoston tehtäväksi tulevien päätösten valmistelu ja OLAFin asiakirjoihin perustuvien jatkotoimien valvonta yhdessä hallintoneuvoston kanssa sekä johtajan neuvominen ja tukeminen hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa. Kiireellisissä tapauksissa näiden kolmen viraston johtokunnat voivat tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta hallinnollisista kysymyksistä, myös nimittävään viranomaiseen ja talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

3.3.8

Johtajan tehtävät on määritelty ehdotetuissa asetuksissa paljon täsmällisemmin kuin aiemmissa asetuksissa. Uutta on myös päätös siitä, perustetaanko yksi tai useampi paikallistoimisto yhteen tai useampaan jäsenvaltioon sen varmistamiseksi, että viraston tehtävät hoidetaan tehokkaammin. Tämä edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja kyseiseltä jäsenvaltiolta.

3.3.9

Johtajan nimittää hallintoneuvosto viideksi vuodeksi komission laatiman ehdokasluettelon pohjalta. Päätös tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä. Johtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran hänen suoriutumisensa arvioinnin perusteella. Tämä nimitysmenettely noudattelee EU-OSHAssa sovellettavaa menettelyä. Cedefopilla ja Eurofoundilla on apulaisjohtajat.

3.3.10

Ehdotetuissa asetuksissa saatetaan myös varainhoitoa, ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset virastojen varainhoidon puiteasetuksesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 mukaisiksi.

3.3.11

Kukin asetusehdotus sisältää lisäksi uusia vakiosäännöksiä oikeudellisesta asemasta, päätoimipaikkaa koskevasta sopimuksesta, kielijärjestelyistä, avoimuudesta, petostentorjunnasta, turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevista turvallisuussäännöistä, vastuusta, arvioinnista ja yhteistyöstä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

4.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti siihen, että tarkoituksena on saada aikaan kaikille kolmikantaisille virastoille yhteiset normit ottamalla huomioon nykyiset ajan myötä kehittyneet parhaat käytännöt. Sääntöjen ja hallinnon piirteiden on oltava mahdollisimman samankaltaisia, mutta kunkin viraston erityisluonnetta on kunnioitettava. Kolmikantaisen hallintorakenteen keskeisten piirteiden tulisi olla samat kaikille kolmelle virastolle, ja sen toteuttamisen yksityiskohtien tulisi olla mahdollisimman samanlaisia. Erityistavoitteiden, -tehtävien ja tuki- ja neuvonantorakenteiden kaltaiset seikat olisi määriteltävä erikseen kunkin viraston osalta.

4.2

Näiden kolmen viraston yleiset tavoitteet olisi määriteltävä yhdenmukaisesti ja kattavammin seuraavasti: ”Tavoitteena on tukea kaikkien EU:n toimielinten ja elinten, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tarpeita”.

4.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että hallintoneuvoston tasapainoinen, kolmikantainen rakenne aiotaan säilyttää – toisin kuin yhteistä lähestymistapaa koskevien alkuperäisten ehdotusten mukaisissa ehdotuksissa. Kaikilla kolmella virastolla on omat vastuualueensa aloilla, jotka liittyvät tiiviisti työelämään. Tästä syystä työnantajien ja työntekijöiden edustajien asiantuntemus on korvaamatonta, myös sen varmistamiseksi, että virastojen työssä otetaan asianmukaisesti huomioon työnantajien ja työntekijöiden todellisuus sekä laaja kokemusten kirjo unionin jäsenvaltioissa. Näiden ryhmien välitön osallisuus hallintoneuvostossa takaa paremman yhteistyön ja sitoutumisen asiaan. Se takaa myös sen, että työnantajien ja työntekijöiden tarpeet huomioidaan vuotuisessa ja monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa ja että virastot kiinnittävät niihin huomiota hoitaessaan tehtäviään.

4.4

Kyseisen viraston toimialan asiantuntemuksen lisäksi hallintoneuvoston jäseniä nimitettäessä on otettava huomioon asiaankuuluva pätevyys johtamisen, hallinnon ja talousarvion aloilla. ETSK:n mielestä keskeisenä kriteerinä hallintoneuvoston jäseniä nimitettäessä on edelleen oltava se, että heillä on merkityksellistä tietämystä viraston erityisalalta. Vaikka tiettyjen perustietojen hallitseminen johtamisen, hallinnon ja talousarvion aloilla on ilman muuta järkevää, tämän ehdon tiukka tulkitseminen ei saa tarkoittaa, ettei viraston toimialan asiantuntijoiden sallita osallistuvan hallintoneuvoston työhön.

4.5

Uuden asetuksen mukaan hallintoneuvoston tehtäväkentän on tarkoitus olla perinteisiä talousarvioon ja suunnitteluun liittyviä valvontatehtäviä laajempi: hallintoneuvosto pystyy myös käyttämään henkilöstönimityksiin liittyvää toimivaltaa ja muuttamaan kyseisen viraston sisäisiä rakenteita. ETSK:n mielestä tämä on perinteisesti johtajan tehtävä eikä sovi yhteen valvontatehtävän kanssa. ETSK ehdottaakin näiden toimivaltuuksien poistamista. ETSK myöntää kuitenkin, että mikäli johtaja ei poikkeuksellisissa olosuhteissa pysty hoitamaan nimittävän viranomaisen tehtäviä, tämä toimivalta on siirrettävä toiselle ylemmän johdon jäsenelle. Tämä päätös kuuluu hallintoneuvostolle, ja se olisi tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

4.6

Bilbaon viraston hallintoneuvoston puheenjohtajan toimikausi on tarkoitus pidentää kahteen vuoteen; kahdessa muussa virastossa toimikausi on jo tämänpituinen. ETSK:n mielestä asetuksessa pitäisi viitata puheenjohtajan toimen kierrättämiseen eri eturyhmien välillä kaikissa virastoissa. Lisäksi pitäisi säätää, että sama henkilö voi toimia puheenjohtajana useaan kertaan. ETSK varoittaa, että puheenjohtajakauden ollessa kaksivuotinen kaikille eturyhmille ei anneta yhtä suurta painoarvoa yhdellä toimikaudella, ja ehdottaa siksi, että hallintoneuvoston puheenjohtajakauden pituus pidetään entisellään, mikä heijastaa nykyistä käytäntöä eri virastoissa.

4.7

Ehdotuksissa esitetään, että johtokunnan kokoa pienennetään mutta että johtokunta saa lisätehtäviä, joista esitetään seikkaperäinen luettelo. Käytännön syistä ja ennen kaikkea siksi, että johtokunta toimii hallintoneuvoston kokousten välillä, ETSK ehdottaa sanan ”esimerkiksi” lisäämistä johtokunnan tehtäväluettelon eteen sen ilmaisemiseksi, että luettelo on ohjeellinen. Kuten hallintoneuvostolle, johtokunnallekaan ei pidä antaa henkilöstönimityksiin liittyvää toimivaltaa. ETSK suhtautuu Eurofoundin ja EU-OSHAn johtokuntien koon pienentämiseen epäilevästi. Siitä on haittaa erityisesti puheenjohtajan tointa kulloinkin hoitavalle eturyhmälle, koska sillä ei ole muuta edustajaa johtokunnassa. ETSK ehdottaa, että säilytetään kokoonpano, joka perustuu kolmeen jäseneen eturyhmää kohden.

4.8

Ohjelma-asiakirjan ajoitusta koskevan säännöksen muotoilu on harhaanjohtava. ETSK pyytää tarkentamaan, että ohjelma-asiakirjan luonnos, joka koostuu monivuotisesta osasta, vuotuisesta työohjelmasta ja talousarviosta, henkilöresurssit mukaan lukien, hyväksytään hallintoneuvostossa ja lähetetään Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle viimeistään 31. tammikuuta. Hallintoneuvosto hyväksyy lopullisen ohjelma-asiakirjan 30. marraskuuta mennessä.

4.9

ETSK suhtautuu myönteisesti pääjohtajan nimittämistä koskevaan yhdenmukaistettuun lähestymistapaan, joka myötäilee EU-OSHAn kohdalla noudatettavaa lähestymistapaa. Komitea ehdottaa kuitenkin, että kun komissio laatii ehdokasluetteloa, läsnä olisi tarkkailijoita kaikista eturyhmistä.

4.10

Kaikilla kolmella virastolla on yhteystoimistot Brysselissä. ETSK:n näkökulmasta virastojen työskentelytapa ei edellytä lisätoimistoja jäsenvaltioissa. Asetuksissa olisi siten viitattava jo olemassa oleviin Brysselin toimistoihin, mutta viittaus mahdollisuuteen perustaa muita paikallistoimistoja olisi poistettava.

4.11

Yhteisen lähestymistavan mukaisesti apulaisjohtajan toimi Eurofoundissa lopetetaan. ETSK toteaa, että myös Cedefopilla on apulaisjohtaja, vaikka tästä ei ole säädetty asetuksessa. ETSK on vakuuttunut siitä, että apulaisjohtajan toimi on osoittautunut hyödylliseksi. Se mahdollistaa erityisesti työnantajien ja työntekijöiden intressien vakaan tasapainon kyseisten virastojen johdossa, mikä tukee työmarkkinaosapuolten osallistumista osana kolmikantaisuutta. Koska nykyiset erilaiset käytännöt toimivat hyvin, komitea vaatii tiettyä joustoa näiden kolmen viraston kohdalla. Päätös apulaisjohtajan toimen tarpeellisuudesta olisi jätettävä hallintoneuvoston tehtäväksi.

4.12

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että niiden maiden kanssa, joissa kunkin viraston päätoimipaikka sijaitsee, tehdään päätoimipaikkaa koskevat sopimukset. Kaikki kolme virastoa ovat jo allekirjoittaneet tällaiset sopimukset, joten säännös heijastaa sitä, mikä on jo todellisuutta.

4.13

Ehdotettujen asetusten mukaan arvioinnit, jotka on tehtävä viiden vuoden välein, hoitaa komissio. ETSK on vakuuttunut siitä, että hallintoneuvoston edustajien osallistuminen edistää mahdollisiin muutoksiin ryhtymistä arvioinnin jälkeen.

4.14

Suhteiden solmiminen ja yhteistyön käynnistäminen virastojen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kesken edellyttää komission antamaa ennakkohyväksyntää, minkä jälkeen nämä toimet kirjataan ohjelma-asiakirjaan. Koska komissio on edustettuna hallintoneuvostossa, ETSK katsoo, että hallintoneuvoston hyväksyntä riittää eikä kaksinkertaista hyväksyntää tarvita.

5.1.1

Nykyiseen asetukseen verrattuna uudesta on poistettu viittaus keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimukseen, mikä voitaisiin tulkita siten, että Euroopan laajuisista kyselytutkimuksista halutaan päästä eroon. Vaikka ne ovatkin kalliita, ne ovat Eurofoundin lippulaivoja, joiden avulla hankitaan ainutlaatuisia Euroopan laajuisia ja vertailukelpoisia tietoja äärimmäisen laajasta elin- ja työolojen kirjosta paitsi EU:n toimielimille, jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille myös joukolle akateemisen tutkimuksen tekijöitä ja politiikan tutkijoita. ETSK arvostaa ja kannattaa näitä Euroopan laajuisia kyselytutkimuksia, sillä ne edistävät suoraan koko Euroopan yhdentymishankkeen kehittymistä.

5.1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvoa-antavien komiteoiden, jotka hallintoneuvosto voi perustaa ja hajottaa, tehtävät kuvaillaan täsmällisemmin.

5.2.1

ETSK ei ole samaa mieltä Cedefopille asetetusta tavoitteesta avustaa komissiota ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Komitean mielestä Cedefopin tavoite olisi saatettava kahden muun viraston tavoitteiden mukaiseksi. Asetuksessa olisi siten tehtävä selväksi, että Cedefopin tarkoitus on EU:n elinten ja toimielinten rinnalla tukea jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa tarjoamalla tietoa ja analyyseja ammatillisesta koulutuksesta, osaamisesta ja tutkinnoista.

5.2.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission ehdotuksessa otetaan huomioon se, että Cedefop on ottanut hoitaakseen uusia tehtäviä. Cedefopin nykyinen toiminta ulottuu ammatillista koulutusta laajemmalle ja sisältää toimia, jotka koskevat tutkintoja, etenkin eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, osaamista koskevia analyysejä ja ennusteita sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointia. Komitea painottaa kuitenkin, että Cedefopin toiminnassa pitäisi edelleen keskittyä kaikille (nuorille ja aikuisille) tarjottavaan ammatilliseen koulutukseen – mukaan luettuina oppisopimuskoulutus ja työssäoppiminen – ihmisten työllistettävyyden parantamiseksi.

5.3.1

Ehdotetun asetuksen mukaan EU-OSHAn tavoitteena on muun muassa tarjota oikeudellista tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta. ETSK katsoo tämän säännöksen ulottuvan komission vastuualueelle eikä näin ollen hyväksy sitä.

5.3.2

Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että EU-OSHA-asetuksessa viitataan nimenomaisesti valistus- ja tiedotustoimenpiteisiin sekä työsuojelukampanjoihin. Virasto on vuodesta 2000 alkaen toteuttanut kaksivuotisia tiedotus- ja valistuskampanjoita erilaisista työntekijöiden suojaamiseen liittyvistä aiheista ja saavuttanut niiden avulla laajan yleisön ja tuottanut hyviä, käytännöllisiä ratkaisuja.

5.3.3

Viraston tietoverkosto luotiin viraston perustamisen yhteydessä, ja se on keskeinen tekijä sen varmistamisessa, että tarjolle asetettu tieto on sekä asiallisesti virheetöntä että todella oleellista sen kannalta, mitä käytännössä tapahtuu. Lisäksi nämä verkostot itse asiassa laajentavat osallistavan eurooppalaisen kolmikantaisen lähestymistavan kansalliselle tasolle ja tuovat siten valtiovallan edustajat ja työmarkkinaosapuolet yhteen tavoilla, jotka ovat osoittautuneet erittäin rakentaviksi ja hyödyllisiksi. Kansallisten työmarkkinaosapuolten osallistuminen tähän verkostoon on näin ollen ratkaisevan tärkeää, ja jäsenvaltioiden olisi taattava se. ETSK ei kuitenkaan pidä realistisena, että virasto voisi tehdä muutoksia jäsenvaltioiden tiettyjen kriteerien perusteella valitsemiin kansallisiin verkostoihin. Hallintoneuvoston olisi silti voitava antaa suosituksia verkoston jäsenyydestä.