(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (15) perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (15) perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti ja taloudellisesti sekä unionin teollisuuden vahvistamiseksi kestävällä tavalla hiili- tai investointivuodon riskiä vastaan .

(2)

Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki sitoumuksen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, ja tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin päästökauppajärjestelmällä siten, että päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015 (16).

(2)

Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki sitoumuksen vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää unionissa vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, ja tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin päästökauppajärjestelmällä siten, että päästöjä vähennetään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti päätettävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015. Päästövähennysten taakka olisi jaettava oikeudenmukaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kattamien alojen kesken.

(2 a)

On tärkeää, että EU:n päästökauppajärjestelmää, joka on unionin ensisijainen väline unionin pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi, täydennetään vastaavilla lisätoimilla muissa säädöksissä ja välineissä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla, jotta voidaan noudattaa sovittua sitoumusta kaikkien talouden alojen osallistumisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähentämiseen vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

(2 b)

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten 21. kokouksessa Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (”Pariisin sopimus”) mukaisesti valtioiden on toteutettava toimintamalleja, joilla saavutetaan yli 180 suunniteltua kansallista panosta, jotka kattavat noin 98 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin sopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Monien näistä politiikkatoimista odotetaan sisältävän hiilen hinnoittelua tai vastaavia toimia, ja sen vuoksi tässä direktiivissä olisi oltava tarkistuslauseke, jotta komissio voi tarvittaessa ehdottaa suurempia päästövähennyksiä Pariisin sopimuksen mukaisen ensimmäisen tilannearvion jälkeen vuonna 2023 ja mukauttaa hiilivuotoa koskevia siirtymämääräyksiä, jotta voidaan ottaa huomioon päästökaupan hinnoittelumekanismien kehitys unionin ulkopuolella, sekä toteuttaa muita politiikkatoimia ja välineitä, joilla tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden antamia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia. Tarkistuslausekkeella olisi myös varmistettava, että kuuden kuukauden kuluessa Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta annetaan tiedonanto, jossa arvioidaan sitä, onko unionin ilmastonmuutosta koskeva lainsäädäntö Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista.

(2 c)

Pariisin sopimuksen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäätäjien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/29/EY  (1a) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 406/2009/EY  (1b) ilmaiseman sitoumuksen mukaisesti kaikkien talouden alojen on osallistuttava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Kansainvälisen merenkulun päästöjen rajoittamiseksi on käynnistetty toimia Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kautta ja näitä toimia olisi edistettävä, jotta Kansainvälinen merenkulkujärjestö voi laatia selkeän ilmastotoimenpiteiden toimintasuunnitelman merenkulun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Selkeiden tavoitteiden hyväksyminen kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi IMO:n kautta on merkittävä ja kiireellinen asia sekä ehtona sille, että unioni ei toteuta lisätoimia merenkulkualan sisällyttämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään. Jos tällaista sopimusta ei kuitenkaan saada aikaan vuoden 2020 loppuun mennessä, ala olisi sisällytettävä EU:n päästökauppajärjestelmään ja olisi perustettava rahasto, johon kerätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/757  (1c) säädetyn unionin tarkkailu-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän (MRV-järjestelmä) jo kattamat laivaliikenteen harjoittajien hiilidioksidipäästöistä kertyvät osuudet ja jonka avulla varmistetaan niiden kollektiivinen noudattaminen (unionin satamissa sekä matkoilla unionin satamiin ja niistä pois aiheutetut päästöt). Osa merenkulkualan päästöhuutokauppojen tuloista olisi käytettävä energiatehokkuuden parantamiseen ja innovatiivisiin teknologioihin tehtävien investointien tukemiseen merenkulkualan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, lyhyen matkan merikuljetukset ja satamat mukaan lukien.

(3)

Eurooppa-neuvosto vahvisti, että EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä , jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää.

(3)

EU:n tärkein väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu entistä tehokkaampi markkinoita vakauttava väline. Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin . Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä, ja sen olisi pienennyttävä monialaista korjauskerrointa sovellettaessa , jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää ja jotta suojellaan suurimman hiilivuodon riskin aloja monialaiselta korjauskertoimelta. Säännöksiä olisi tarkasteltava Pariisin sopimuksen mukaisesti, ja niitä olisi mukautettava tarpeen mukaan vastaavasti Pariisin sopimuksesta seuraavien unionin ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi.

(3 a)

Vähiten kehittyneet maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle käyttämällä EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ilmastotoimien rahoittamiseen ja etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen vihreän ilmastorahaston välityksellä.

(4)

Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille . Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä (17). Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano vaikuttaa siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä.

(4)

Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti unionin kansalaisille ja teollisuudelle . Tämän saavuttaminen edellyttää unionin kunnianhimoisten ilmastotoimien jatkamista siten, että päästökauppajärjestelmä pysyy EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä, sekä edistymistä muissa energiaunionin osatekijöissä (17) . Olisi otettava huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän vuorovaikutus muiden sellaisten unionin ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikkojen kanssa, joilla on vaikutusta EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kysyntään. Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa päätetyn tavoitetason täytäntöönpano ja muiden energiaunioniin liittyvien osatekijöiden edistymisen asianmukainen tarkastelu vaikuttavat siihen, että hiilipäästöille asetetaan merkityksellinen hinta ja edistetään edelleen kustannustehokkaita kasvihuonekaasujen vähennyksiä.

(4 a)

Neuvoston hyväksymään 27 prosentin tavoitteeseen verrattuna yhä kunnianhimoisempien energiatehokkuustavoitteiden olisi johdettava maksutta jaettavien päästöoikeuksien lisäämiseen hiilivuodon vaarassa oleville aloille.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, ja tällä perusteella direktiivissä 2003/87/EY säädetään siirtymisestä täysimääräiseen huutokauppaan ajan myötä. Hiilivuodon välttäminen antaa oikeutuksen täysimääräisen siirtymisen lykkäämiselle, ja kohdennettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakaminen on perusteltua , jotta voidaan ottaa huomioon todelliset riskit kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä kolmansissa maissa, joissa teollisuuteen ei kohdistu samanlaisia hiilirajoituksia, niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttajan olisi maksettava, ja tällä perusteella direktiivissä 2003/87/EY säädetään siirtymisestä täysimääräiseen huutokauppaan ajan myötä. Hiilivuodon välttäminen antaa oikeutuksen täysimääräisen huutokauppaamisen väliaikaiselle lykkäämiselle, ja kohdennettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakaminen on perusteltu poikkeus saastuttaja maksaa -periaatteesta edellyttäen, että päästöoikeuksia ei jaeta liikaa , jotta voidaan ottaa huomioon todelliset riskit kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä kolmansissa maissa, joissa teollisuuteen ei kohdistu samanlaisia hiilirajoituksia, niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin. Siksi maksuttomien päästöoikeuksien jakamisen olisi oltava tehokkaampaa tässä direktiivissä säädettyjen kynnysten mukaisesti.

(6)

Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi ja kuten Eurooppa-neuvosto on vahvistanut, päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, joka oli 57 prosenttia vuosina 2013-2020 , ei tulisi vähentää . Komission vaikutusten arviointi (18) sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/… perustettuun markkinavakausvarantoon (19).

(6)

Päästöoikeuksien huutokauppaaminen säilyy yleisenä sääntönä, josta ilmaisjako on poikkeus. Tämän vuoksi päästöoikeuksien huutokaupattavaa osuutta, jonka olisi oltava 57 prosenttia vuosina 2021–2030, olisi vähennettävä soveltamalla monialaista korjauskerrointa sellaisten alojen suojaamiseksi , joilla hiilivuodon riskin on suurin . Komission vaikutusten arviointi sisältää yksityiskohtaista tietoa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuudesta ja siinä todetaan, että tämä 57 prosentin osuus koostuu jäsenvaltioiden puolesta huutokaupattavista päästöoikeuksista, mukaan lukien päästöoikeudet, jotka asetetaan syrjään uusille osallistujille mutta joita ei jaeta, päästöoikeudet, joilla nykyaikaistetaan sähköntuotantoa joissakin jäsenvaltioissa, ja päästöoikeudet, jotka on huutokaupattava myöhemmin, koska ne siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/ 1814 perustettuun markkinavakausvarantoon (19). Olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukemaan alueita, joilla on paljon työntekijöitä hiilestä riippuvaisilla aloilla ja joiden BKT on huomattavasti unionin keskiarvoa alempi.

(7)

Jotta voidaan säilyttää päästöoikeuksista saatava hyöty ympäristön kannalta unionissa tilanteessa, jossa muiden maiden toimilla ei anneta samanlaisia kannustimia teollisuudelle vähentää päästöjä, olisi jatkettava päästöoikeuksien ilmaisjakoa laitoksille toimialoilla ja toimialojen osissa, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialan osat ovat alttiina hiilivuodon riskille eri määrissä ja että ilmaisjako on estänyt hiilivuotoa. Kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan suuremmassa määrin alttiina hiilivuodon riskille, muut pystyvät siirtämään merkittävän osan niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niille koituu vain osa kustannuksista ja hiilivuodon riski on alhaisempi. Komission olisi määritettävä ja eroteltava toimialat niiden kaupan ja päästöjen intensiteetin perusteella, jotta voidaan paremmin yksilöidä toimialat, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. Kun näiden perusteiden mukaisesti ylitetään raja-arvo, joka määritetään ottamalla huomioon toimialojen ja toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin, toimialan tai toimialan osan olisi katsottava olevan alttiina hiilivuodon riskille. Muiden toimialojen osalta olisi katsottava, että ne eivät ole alttiina hiilivuodon riskille tai riski on vähäinen. Ottamalla huomioon muiden kuin sähköntuotantoon kuuluvien toimialojen tai toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin olisi myös oltava mahdollista vähentää satunnaisia voittoja.

(7)

Jotta voidaan säilyttää päästöoikeuksista saatava hyöty ympäristön kannalta unionissa tilanteessa, jossa muiden maiden toimilla ei anneta samanlaisia kannustimia teollisuudelle vähentää päästöjä, olisi jatkettava väliaikaisesti päästöoikeuksien ilmaisjakoa laitoksille toimialoilla ja toimialojen osissa, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialan osat ovat alttiina hiilivuodon riskille eri määrissä ja että ilmaisjako on estänyt hiilivuotoa. Kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan suuremmassa määrin alttiina hiilivuodon riskille, muut pystyvät siirtämään merkittävän osan niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niille koituu vain osa kustannuksista ja hiilivuodon riski on alhaisempi. Komission olisi määritettävä ja eroteltava toimialat niiden kaupan ja päästöjen intensiteetin perusteella, jotta voidaan paremmin yksilöidä toimialat, joilla vallitsee todellinen hiilivuodon riski. Kun näiden perusteiden mukaisesti ylitetään raja-arvo, joka määritetään ottamalla huomioon toimialojen ja toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin, toimialan tai toimialan osan olisi katsottava olevan alttiina hiilivuodon riskille. Muiden toimialojen osalta olisi katsottava, että ne eivät ole alttiina hiilivuodon riskille tai riski on vähäinen. Ottamalla huomioon muiden kuin sähköntuotantoon kuuluvien toimialojen tai toimialojen osien mahdollisuudet siirtää kustannukset tuotteiden hintoihin olisi myös oltava mahdollista vähentää satunnaisia voittoja. Olisi myös arvioitava hiilivuodon riskiä sellaisilla toimialoilla ja toimialojen osilla, joilla ilmaisjako lasketaan käyttäen aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuindikaattoreita, koska tällaisia tuotteita valmistetaan sekä kemiallisissa laitoksissa että jalostamoissa.

(8)

Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007–2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa parasta arviointia edistymisestä eri toimialoilla ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007–2008 arvoon nähden yli 0,5 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa mukautetaan kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa.

(8)

Jotta voidaan ottaa huomioon teknologinen edistyminen kyseisillä aloilla ja mukauttaa tilanne kyseessä olevaan päästöoikeuksien jaon kauteen, olisi säädettävä laitoksille maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevista vertailuarvoista käyttäen perusteena vuosia 2007 ja 2008 koskevia tietoja, jotka päivitetään havaittujen keskimääräisten parannusten mukaisesti. Ennustettavuuden vuoksi tämä olisi tehtävä soveltamalla kerrointa, joka vastaa todellista arviointia edistymisestä eri toimialoilla tehokkaimmassa 10 prosentissa laitoksia ja jossa olisi tämän jälkeen otettava huomioon vakaat, objektiiviset ja todennetut tiedot laitoksista, jotta toimialoilla, joilla parannusten määrä eroaa huomattavasti tästä kertoimesta, olisi vertailuarvo, joka on lähempänä niiden tosiasiallista parannusten määrää. Jos tiedot osoittavat, että kerroin on vuosien 2007 ja 2008 arvoon nähden yli 1,75 prosenttia korkeampi tai alhaisempi vuotta kohti kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa olisi mukautettava kyseisellä prosenttiosuudella . Jos tiedot kuitenkin osoittavat, että parannusten määrä on 0,25 prosenttia tai vähemmän kyseisenä kautena, tähän liittyvää vertailuarvoa olisi mukautettava kyseisellä prosenttiosuudella. Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset aromaattisten aineiden, vedyn ja synteesikaasujen tuotannolle jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa, aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja olisi yhdenmukaistettava jalostamoiden vertailuarvojen kanssa.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi valtiontukisääntöjä noudattaen tarjottava osittaista hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Pariisissa hyväksyttävässä pöytäkirjassa ja siihen liittyvissä osapuolikokouksen päätöksissä on määrättävä ilmastorahoituksen dynaamisesta mobilisoimisesta, teknologiansiirrosta ja valmiuksien kehittämisestä tukea mahdollisesti saavien osapuolten ja erityisesti niiden osapuolten osalta, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmaston vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja ja työvoiman uudelleenkohdentamisesta aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.

(9)

Yhtäläisten toimintaedellytysten saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi tarjottava unionin tasolla tehdyn keskitetyn järjestelyn kautta hyvitystä tietyille laitoksille sellaisilla toimialoilla tai sellaisissa toimialojen osissa, joiden on todettu olevan alttiina merkittävälle hiilivuodon riskille johtuen kustannuksista, jotka johtuvat kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien kustannusten siirtämisestä sähkön hintoihin. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämän vuoksi huutokauppatuloja olisi käytettävä myös ilmastorahoitustoimiin haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa. Tämä koskee myös sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Mobilisoitavan ilmastorahoituksen määrä riippuu myös ehdotettujen suunniteltujen kansallisten panosten (intended nationally determined contributions – INDC) tavoitetasosta ja laadusta, tämän jälkeisistä investointisuunnitelmista ja kansallisista sopeutumissuunnitteluprosesseista. Jäsenvaltioiden olisi myös tarkasteltava vähähiiliseen talouteen siirtymisen sosiaalisia näkökohtia ja käytettävä huutokauppatuloja edistämään taitojen kehittämistä ja työvoiman uudelleenkohdentamista aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus täydentää unionin keskitetyn järjestelmän kautta saatua hyvitystä. Tällaiset rahoitustoimet eivät saisi ylittää asianomaisissa valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettuja tasoja.

(10)

Merkittävin tästä direktiivistä saatava pitkän aikavälin kannustin hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille, uusille uusiutuviin energialähteisiin liittyville teknologioille sekä läpimurtoinnovaatioihin vähähiiliseen teknologiaan ja prosesseihin on sen luoma hiilen hintasignaali ja se, ettei pysyvästi varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä koskevia oikeuksia tarvitse palauttaa. Lisäksi jotta voidaan täydentää resursseja, joita jo käytetään nopeuttamaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin käytettävien kaupallisten laitosten demonstrointia ja innovatiivisia uusia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita, EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia olisi käytettävä takaamaan palkitseminen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosten käyttöönotosta, uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä uusista teknologioista ja teollisesta innovoinnista vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin unionissa varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä varten riittävässä mittakaavassa, sillä edellytyksellä, että saadaan aikaan tietämyksen jakamista koskeva sopimus. Suuren osan tästä tuesta olisi oltava suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen todennettuun välttämiseen, kun taas jotakin tukea voidaan antaa, kun ennakolta määritetyt välitavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytetty teknologia. Tuettujen hankekustannusten enimmäisprosenttimäärä voi vaihdella hankkeen luokan mukaan.

(10)

Merkittävin tästä direktiivistä saatava pitkän aikavälin kannustin hiilen talteenotolle ja varastoinnille sekä hiilen talteenotolle ja käytölle , uusille uusiutuviin energialähteisiin liittyville teknologioille sekä läpimurtoinnovaatioihin vähähiiliseen teknologiaan ja prosesseihin on sen luoma hiilen hintasignaali ja se, ettei pysyvästi varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä koskevia oikeuksia tarvitse palauttaa. Lisäksi jotta voidaan täydentää resursseja, joita jo käytetään nopeuttamaan hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä hiilen talteenottoon ja käyttöön käytettävien kaupallisten laitosten demonstrointia ja innovatiivisia uusia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita, EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia olisi käytettävä takaamaan palkitseminen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitosten sekä talteenotto- ja käyttölaitosten käyttöönotosta, uusiutuviin energialähteisiin liittyvistä uusista teknologioista ja teollisesta innovoinnista vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin unionissa varastoituja tai vältettyjä hiilidioksidipäästöjä varten riittävässä mittakaavassa, sillä edellytyksellä, että saadaan aikaan tietämyksen jakamista koskeva sopimus. Suuren osan tästä tuesta olisi oltava suhteessa kasvihuonekaasupäästöjen todennettuun välttämiseen, kun taas jotakin tukea voidaan antaa, kun ennakolta määritetyt välitavoitteet saavutetaan ottaen huomioon käytetty teknologia. Tuettujen hankekustannusten enimmäisprosenttimäärä voi vaihdella hankkeen luokan mukaan.

(11)

Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta ja poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja energia-alan nykyaikaistamiseen samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Hallintorakenteen olisi oltava sellainen , että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta ja hallintokomiteasta, ja päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja. Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa.

(11)

Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet olisi huutokaupattava noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 esitettyjä sääntöjä, jotka koskevat yhteisessä huutokauppapaikassa järjestettäviä huutokauppoja. Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2013 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava saada rahoitusta nykyaikaistamisrahastosta . Jäsenvaltioiden, joiden BKT asukasta kohti euroina markkinahintoina vuonna 2014 oli alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi voitava poiketa vuoteen 2030 saakka täysimääräisen huutokaupan periaatteesta sähköntuotantoa varten käyttämällä ilmaisjaon vaihtoehtoa, jotta voidaan avoimesti edistää todellisia investointeja niiden energia-alan nykyaikaistamiseen ja monipuolistamiseen unionin vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti samalla kun vältetään energian sisämarkkinoiden vääristymät. Nykyaikaistamisrahastoa koskevilla säännöillä olisi luotava johdonmukaiset, kattavat ja avoimet puitteet, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokas täytäntöönpano varmistaen kaikkien osallistujien helppo mahdollisuus osallistua. Sääntöjen olisi oltava läpinäkyvät, tasapainoiset ja sellaiset , että varmistetaan varojen asianmukainen käyttö. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava investointilautakunnasta , neuvoa-antavasta komiteasta ja hallintokomiteasta. Päätöksentekoprosessissa olisi asianmukaisesti käytettävä Euroopan investointipankin asiantuntemusta paitsi kun tukea tarjotaan pienille hankkeille kansallisten kehityspankkien tarjoamilla lainoilla tai avustuksilla kansallisista ohjelmista, joilla on samat tavoitteet kuin nykyaikaistamisrahastolla. Jäsenvaltioiden olisi ehdotettava rahastosta rahoitettavia investointeja , ja kaiken rahastosta myönnettävän rahoituksen olisi täytettävä erityiset tukikelpoisuusvaatimukset . Sen varmistamiseksi, että investointitarpeet alemman tulotason jäsenvaltioissa otetaan riittävästi huomioon, varojen jaossa otetaan huomion tasaisina osuuksina todennetut päästöt ja BKT:hen liittyvät perusteet. Nykyaikaistamisrahastosta olisi voitava antaa rahoitustukea erilaisissa muodoissa.

(12)

Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti. Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa, olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Tämän valintaprosessin tuloksista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen. Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa.

(12)

Eurooppa-neuvosto vahvisti, että olisi parannettava sääntöjä, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt, jotka koskevat vapaaehtoista ilmaisjakoa energiantuotantoalan nykyaikaistamiseksi ja monipuolistamiseksi tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava investoinnit, joiden arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden ja avointen sääntöjen perusteella, jotta varmistetaan, että ilmaisjakoa käytetään edistämään todellisia investointeja, joilla nykyaikaistetaan ja monipuolistetaan energiantuotantoalaa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti ja tuetaan kolmatta energiapakettia . Investointeihin, joiden arvo on alle 10 miljoonaa euroa , olisi myös voitava saada rahoitusta ilmaisjaosta. Kyseessä olevan jäsenvaltion olisi valittava kyseiset investoinnit selkeiden ja avoimien perusteiden mukaisesti. Valintaprosessista olisi järjestettävä julkinen kuuleminen , ja valintaprosessin tulokset samoin kuin hylätyt hankkeet olisi julkistettava . Yleisön olisi saatava tietoa asianmukaisesti sekä investointihankkeiden valinta- että täytäntöönpanovaiheessa. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää vastaavat päästöoikeudet osittain tai kokonaan nykyaikaistamisrahastoon, jos ne voivat käyttää molempia välineitä. Poikkeuksen soveltaminen olisi lopetettava siihen mennessä, kun päästökauppakausi loppuu vuonna 2030.

(13)

EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot, jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus.

(13)

EU:n päästökaupasta saatavan rahoituksen olisi oltava johdonmukaista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, mukaan lukien Horisontti 2020 -ohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja Euroopan investointipankin (EIP) ilmastoinvestointeja koskeva strategia , jotta varmistetaan julkisten menojen tehokkuus.

(14)

Nykyiset säännökset , jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, mahdollistavat sen , että ulkopuolelle jätetyt laitokset voivat jäädä edelleen järjestelmän ulkopuolelle . Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa.

(14)

Nykyisiä säännöksiä , jotka koskevat pienten laitosten jättämistä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, olisi laajennettava kattamaan laitokset , joita käyttävät pk-yritykset ja joiden hiilidioksidipäästöt jäävät alle 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin kolmena poissulkemisen soveltamista edeltävänä vuonna . Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää ulkopuolelle jätettyjen laitosten luetteloa ja niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät tällä hetkellä käytä tätä vaihtoehtoa, olisi voitava tehdä niin kunkin päästökauppakauden alussa ja puolivälissä. Olisi myös oltava mahdollista, että laitokset, joiden päästöt ovat vähemmän kuin 5 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia kunakin niistä kolmesta vuodesta, jotka edeltävät kunkin päästökauppakauden alkua, voidaan jättää päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, edellyttäen että niiden päästöt tarkistetaan viiden vuoden välein. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että järjestelmän ulkopuolelle jäävien laitosten vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät johda korkeampiin noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Päästökauppajärjestelmän kattamien vähäisten päästöjen aiheuttajien seuranta-, raportointi- ja tarkistusvaatimuksia olisi yksinkertaistettava.

(16 a)

Yritysten hallinnollisen rasitteen keventämiseksi huomattavasti komissiolle olisi annettava mahdollisuus tarkastella esimerkiksi päästöraporttien toimittamisen ja todentamisen automatisointia niin, että tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään täysin.

(17 a)

Jäljempänä 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuilla säädöksillä olisi yksinkertaistettava mahdollisuuksien mukaan seurantaa, raportointia ja todentamista koskevia säännöksiä, jotta markkinoiden osallistujien hallinnollista taakkaa helpotetaan. Jäljempänä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla delegoidulla säädöksellä olisi helpotettava erityisesti pienten toimijoiden rekisteriin pääsyä ja rekisterin käyttöä.

(-1)

(-1 a)

(-1 b)

(-1 c)

(-1 d)

(-1 f)

h)

”uudella osallistujalla”:

”h)

’uudella osallistujalla’:

—

yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan ensimmäisen kerran 30 päivän kesäkuuta 2011 jälkeen, tai

—

yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan ensimmäisen kerran 30 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen, tai

—

yhteisön järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa ensimmäisen kerran harjoittavaa laitosta, tai

—

unionin järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa ensimmäisen kerran harjoittavaa laitosta, tai

—

yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta tai yhteisön järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa harjoittavaa laitosta, jota on huomattavasti laajennettu 30 päivän kesäkuuta 2011 jälkeen, mutta vain siltä osin kuin on kyse tästä laajennuksesta;

—

yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta tai unionin järjestelmään 24 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti sisällytettyä toimintaa harjoittavaa laitosta, jota on huomattavasti laajennettu 30 päivän kesäkuuta 2018 jälkeen, mutta vain siltä osin kuin on kyse tästä laajennuksesta;”

(-1 g)

”u a)

’vähäisten päästöjen aiheuttajalla’ laitosta, jonka päästöt ovat pienet, jota käyttää pk-yritys  (1a) ja joka täyttää vähintään yhden seuraavista vaatimuksista:

(-1 h)

(-1 i)

(-1 j)

(1)

Korvataan 3 d artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

(1)

Korvataan 3 d artiklan 3 kohta seuraavasti:

”Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös .”

” 3.    Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 30 b  artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi yksityiskohtaisilla järjestelyillä jäsenvaltioissa järjestettävistä huutokaupoista, joita ei tämän artiklan 1 ja 2 kohdan tai 3 f artiklan 8 kohdan mukaisesti tarvitse myöntää maksutta. Jäsenvaltion on myytävä päästöoikeuksia kunakin kautena huutokaupalla määrä, joka on suhteessa kyseisen jäsenvaltion osuuteen kaikkien jäsenvaltioiden ilmailun viitevuonna aiheuttamista kokonaispäästöistä, joista on raportoitu 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jotka on todennettu 15 artiklan mukaisesti. Edellä 3 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kauden viitevuosi on 2010, ja kunkin sitä seuraavan 3 c artiklassa tarkoitetun kauden viitevuosi on kalenterivuosi, joka päättyy 24 kuukautta ennen huutokaupan kohteena olevan kauden alkua.”

(1 a)

(1 b)

”1 a.     Vuodesta 2021 alkaen tässä direktiivissä tarkoitettuja maksuttomia päästöoikeuksia ei jaeta ilmailualalle, ellei tätä vahvisteta Euroopan parlamentin ja neuvoston myöhemmin tekemällä päätöksellä, koska Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päätöslauselman A-39/3 mukaan vuodesta 2021 alkaen sovelletaan maailmanlaajuista markkinapohjaista toimenpidettä. Tähän liittyen lainsäätäjien on otettava huomioon tämän markkinapohjaisen toimenpiteen ja EU:n päästökauppajärjestelmän välinen vuorovaikutus.”

(2 a)

(2 b)

(2 c)

(2 d)

a)

Lisätään 1 kohtaan kolme uutta alakohtaa:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Jäsenvaltioiden on vuodesta 2019 joko huutokaupattava tai peruttava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä maksutta 10 a ja 10 c artiklan mukaisesti ja joita ei siirretä markkinavakausvarantoon.”

—

uudelleensijoitus- ja/tai liikkuvuussolujen luominen;

—

koulutusaloitteet työntekijöiden osaamisen kohentamiseksi tai työntekijöiden kouluttamiseksi uudelleen;

—

tuki työnhaussa;

—

yritysten perustaminen ja

—

tarkkailu- ja ennakointitoimenpiteet, joilla vältetään tai vähennetään rakenneuudistusprosessin kielteistä vaikutusta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

b)

10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla.

b)

10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä, jolloin näiden jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää lisätään liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla. Tämän direktiivin 10 d artiklassa tarkoitetun nykyaikaistamisrahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden liitteessä II a määritelty prosenttiosuus päästöoikeuksista siirretään niiden osuuteen nykyaikaistamisrahastossa.

b a)

Korvataan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti:

b b)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

b)

uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuutta vuoteen 2020 mennessä koskeva yhteisön sitoumus, ja muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden tehostamista 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen täyttämisen edistäminen;

b c)

Korvataan 3 artiklan f kohta seuraavasti:

f)

vähäpäästöisiin ja julkisiin liikennemuotoihin siirtymiseen rohkaiseminen;

b d)

Korvataan 3 kohdan h alakohta seuraavasti:

h)

energiatehokkuuden ja lämpöeristyksen parantamiseen tähtäävät tai rahoitustukea tarjoavat toimenpiteet pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi;

j)

varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset;

j)

varojen käyttäminen rahoitustoimenpiteisiin sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, sillä edellytyksellä, että enintään 20 prosenttia tuloista käytetään tähän tarkoitukseen ja nämä toimenpiteet täyttävät 10 a artiklan 6 kohdassa esitetyt edellytykset;

l)

taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut siirryttäessä vähähiiliseen talouteen , tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

l)

vähähiiliseen talouteen siirtymisen sosiaalisten vaikutusten käsittely ja taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen aloilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on vaikuttanut, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

c a)

Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Nämä tiedot toimitetaan komission toimittamaa yhdenmukaista mallia käyttäen, ja ne käsittävät tiedot huutokauppatulojen käytöstä eri luokissa sekä tiedot varojen käytön täydentävyydestä. Komissio julkaisee nämä tiedot verkkosivustollaan.”

c b)

Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

d)

Korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

d)

korvataan 4 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

d a)

Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka toinen vuosi kertomus niiden alueella kansallisten toimenpiteiden vuoksi vähennettävästä sähköntuotantokapasiteetista. Komissio laskee näitä vähennyksiä vastaavien päästöoikeuksien määrän ja ilmoittaa sen jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat perua vastaavan päästöoikeuksien määrän 2 kohdan mukaisesti jaettavasta kokonaismäärästä.”

d b)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

a a)

Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

-i)

-i a)

i)

komissio määrittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella , poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylös- tai alaspäin edellä mainitusta vuosien 2007–2008 perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan;

i)

jos parannusten määrä ei 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella ylitä 0,25 :tä prosenttia, vertailuarvoa on tällöin laskettava kyseisellä prosenttiosuudella kaudella 2021–2025 kutakin vuotta 2008–2023 vastaavasti;

ii)

Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.

ii)

jos parannuksen aste ylittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella 1,75 prosenttia, vertailuarvoa on tällöin laskettava kyseisellä prosenttiosuudella kaudella 2021–2025 kutakin vuotta 2008–2023 vastaavasti.

b a)

Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Vertailuarvot määritetään kaudeksi 2026–2030 samalla tavoin 11 artiklan mukaisesti annettujen tietojen pohjalta vuosiksi 2021–2022 ja soveltaen kunakin vuonna 2008–2028 sovellettavaa vuotuista vähennysastetta.”

b b)

Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

ii)

Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.

b c)

Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ellei 4 ja 8 kohdasta muuta johdu, ja sen estämättä, mitä 10 c artiklassa säädetään, päästöoikeuksia ei jaeta maksutta sähköntuottajille eikä hiilidioksidin talteenottolaitoksille, sen kuljetusputkistoille tai varastointipaikoille. Sähköntuottajat, jotka tuottavat sähköä jäännöskaasusta, eivät ole tämän direktiivin 3 u artiklassa tarkoitettuja sähköntuottajia. Vertailuarvoja laskettaessa on otettava huomioon sähköntuotantoon käytettävien jäännöskaasujen kokonaishiilipitoisuus.”

b d)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

d a)

Lisätään 6 kohtaan uusi alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat hyväksyä kansallisia rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen ja tämän direktiivin 10 artiklan 3 kohdan mukaisia. Tällaiset kansalliset toimet yhdistettyinä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tukeen eivät saa ylittää vastaavissa valtiontukia koskevissa ohjeissa määritettyä hyvityksen enimmäismäärää eivätkä ne saa aiheuttaa uusia markkinoiden vääristymiä. Valtiontukikorvauksen nykyisiä ylärajoja lasketaan edelleen koko päästökauppakaudella.”

f)

Korvataan 8 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

f)

Korvataan 8 kohta seuraavasti:

i)

hankkeissa keskitytään läpimurtoratkaisujen suunnittelemiseen ja kehittämiseen sekä demonstrointiohjelmien toteuttamiseen;

ii)

toimet toteutetaan lähellä markkinoita tuotantolaitoksissa, jotta voidaan osoittaa läpimurtoteknologioiden kyky voittaa niin tekniset kuin muutkin esteet;

iii)

hankkeissa käsitellään teknisiä ratkaisuja, joita voidaan soveltaa laajasti, ja niissä voidaan yhdistää eri teknologioita;

iv)

ratkaisut ja teknologiat on mieluiten voitava siirtää toimialan sisällä ja mahdollisesti myös muille toimialoille;

v)

etusijalle asetetaan hankkeet, joissa odotetut päästövähennykset ovat merkittävästi vastaavan vertailuarvon alapuolella; rahoituskelpoisten hankkeiden on edistettävä päästövähennyksiä, jotka ovat joko alle 2 kohdassa tarkoitettujen vertailuarvojen tai jotka voivat tulevaisuudessa vähentää merkittävästi siirtymisestä vähähiiliseen energiantuotantoon aiheutuvia kustannuksia sekä

vi)

hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön liittyvien hankkeiden on mahdollistettava päästöjen nettovähennys ja hiilidioksidin pysyvä varastointi niiden elinkaaren aikana.

i a)

Korvataan 20 kohta seuraavasti:

20.

Komissio sisällyttää 1 kohdan nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin toimenpiteet, joilla määritellään laitokset, jotka lopettavat toimintansa osittain tai vähentävät huomattavasti kapasiteettiaan, ja toimenpiteet, joilla sopeutetaan tarvittaessa niille annettujen maksutta jaettavien päästöoikeuksien tasoa tämän mukaisesti.

a)

kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta;

a)

kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta ottaen huomioon siihen liittyvä tuotantokustannusten nousu ;

b)

tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet;

b)

tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet;

c)

voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.

c)

voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.

c a)

hyödykkeet, joilla käydään kauppaa maailmanmarkkinoilla yhteisillä viitehinnoilla.

b)

varmistettava, että ainoastaan hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastuktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa ja energian tuotanto- , siirto- ja jakelualojen nykyaikaistamista, voivat tehdä tarjouksen;

b)

varmistettava, että ainoastaan hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastruktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa (kuten uusiutuviin energialähteisiin liittyvää tekniikkaa) tai energiantuotannon nykyaikaistamista , kaukolämpöverkkoja, energiatehokkuutta sekä energian varastointia , siirtoa ja jakelua , voivat tehdä tarjouksen;

c)

määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet hankkeiden asettamiselle paremmuusjärjestykseen, sen varmistamiseksi, että valitaan hankkeet:

c)

määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet unionin vuoden 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti hankkeiden asettamiselle paremmuusjärjestykseen, sen varmistamiseksi, että valitaan hankkeet:

i)

joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan edeltä määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso;

i)

joissa kustannus-hyötyanalyysin perusteella varmistetaan positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutetaan edeltä määritetty merkittävä CO2-vähennysten taso , joka on oikeassa suhteessa hankkeiden kokoon ; kun hankkeet liittyvät sähköntuotantoon, kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä laitoksessa tuotettua sähkön kilowattituntia kohti ei saa olla yli 450 hiilidioksidiekvivalenttigrammaa hankkeen toteuttamisen jälkeen. Komissio hyväksyy 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä delegoidun säädöksen 30 b artiklan mukaisesti tämän direktiivin muuttamiseksi määrittäen lämmöntuotantoon liittyvien hankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän suurimman sallitun arvon laitoksessa tuotettua lämpökilowattituntia kohden.

ii)

jotka ovat lisähankkeita ja selkeästi vastaavat korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;

ii)

jotka ovat lisähankkeita , vaikka niitä voidaankin käyttää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteissa asetettujen vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen, ja selkeästi vastaavat korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä aiheuta markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;

iii a)

jotka eivät edistä uutta hiileen perustuvaa energiantuotantoa eivätkä lisää hiiliriippuvuutta.

i)

edistettävä energiansäästöä, uusiutuvia energiajärjestelmiä, energian varastointia ja sähköverkkojen välisiä yhteyksiä sekä siirto- ja jakelualoja; kun hankkeet liittyvät sähköntuotantoon, kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä laitoksessa tuotettua sähkön kilowattituntia kohti ei saa ylittää 450 hiilidioksidiekvivalenttigrammaa hankkeen toteuttamisen jälkeen. Komissio hyväksyy 1 päivään tammikuuta 2021 tammikuuta mennessä 30 b artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen tämän direktiivin muuttamiseksi ja määrittää lämmöntuotantoon liittyvien hankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän suurimman sallitun arvon laitoksessa tuotettua lämpökilowattituntia kohden;

ii)

varmistettava kustannus-hyötyanalyysin perusteella positiivinen nettotulos päästöjen vähentämisessä ja saavutettava etukäteen määritetty merkittävä hiilidioksidivähennysten taso;

iii)

oltava täydentäviä, vaikka niitä voidaankin käyttää vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteissa asetettujen vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen, ja vastattava selvästi korvaus- ja nykyaikaistamistarpeisiin eivätkä ne saa aiheuttaa markkinavetoista energiankysynnän lisäystä;

iv)

ne eivät saa edistää uutta hiilienergian tuotantoa eivätkä lisätä hiiliriippuvuutta.

(8 a)

”Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kaikki toiminnanharjoittajat raportoivat kalenterivuoden aikana tuotantotoimintansa päästöoikeuksien muokkaamiseksi 10 a artiklan 7 kohdan mukaisesti.”

(8 b)

”3 a.     Tilanteessa, jossa on perusteltuja syitä epäillä jäsenvaltion toimineen säännönvastaisesti tai jättäneen toimittamatta 1–3 tarkoitetut luettelo ja tiedot, komissio voi toteuttaa riippumattoman tutkimuksen, tarvittaessa sopimussuhteessa olevan kolmannen osapuolen avustuksella. Jäsenvaltion on toimitettava ja asetettava saataville kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot sekä mahdollistettava pääsy laitoksiinsa ja tuotantotietoihin. Komissio noudattaa kaupallisesti arkaluontoisissa tiedoissa samaa luottamuksellisuutta kuin kyseessä oleva jäsenvaltio, ja se julkaisee selvitysraportin.”

(10 a)

(12)

Korvataan 14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

(12)

Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(13)

Korvataan 15 artiklan viides kohta seuraavasti:

(13)

Korvataan 15 artiklan neljäs ja viides kohta seuraavasti:

(13 a)

”7.   Vastaanotettuaan 5 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille 30 c  artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komiteaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien välityksellä komitean työjärjestyksen mukaisesti.”

(15)

Korvataan 19 artiklan 3 kohdan kolmas virke seuraavasti:

(15)

Korvataan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:

” Asetuksessa on annettava myös säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön päästöoikeuksien keskinäinen tunnustaminen päästökauppajärjestelmiä yhdistävissä sopimuksissa. Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös.”

(15 a)

(15 b)

”2 a.     Kertomukseen lisätään 18 b artiklassa tarkoitetun yhteistyön avulla saatuja tietoja käyttäen luettelo toiminnanharjoittajista, joihin sovelletaan tämän direktiivin vaatimuksia ja jotka eivät ole avanneet rekisterin tiliä.”

(15 c)

”3 a.     Tilanteessa, jossa on perusteltuja syitä epäillä jäsenvaltion toimineen säännönvastaisesti tai jättäneen toimittamatta 1–3 tarkoitetut luettelo ja tiedot, komissio voi toteuttaa riippumattoman tutkimuksen, tarvittaessa sopimussuhteessa olevan kolmannen osapuolen avustuksella. Jäsenvaltion on toimitettava ja asetettava saataville kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot sekä mahdollistettava pääsy laitoksiinsa. Komissio julkaisee selvitysraportin.”

(17)

Lisätään 22 a artikla seuraavasti:

(17)

Lisätään artikla seuraavasti:

b)

korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

(22 a)

a)

se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;

a)

se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen sekä toteutetut vastaavat toimenpiteet, jotka koskevat kyseistä laitosta ja joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ja osoittaa, että nämä toimenpiteet eivät aiheuttaisi laitokselle suurempia vaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia, ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;

b)

se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. Jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti sallia yksinkertaistettuja tarkkailu-, raportointi- ja todentamistoimenpiteitä laitoksille, joiden keskimääräiset todennetut päästöt vuosina 2008–2010 ovat alle 5 000 tonnia vuodessa;

b)

se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän. Jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti sallia toiminnanharjoittajan pyynnöstä yksinkertaistettuja tarkkailu-, raportointi- ja todentamistoimenpiteitä laitoksille, joiden keskimääräiset todennetut päästöt vuosina 2008–2010 ovat alle 5 000 tonnia vuodessa;

c)

se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin yhteisön järjestelmään.”

c)

se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän tai jos laitokseen sovellettavia toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, ei enää toteuteta, kyseinen laitos otetaan takaisin EU:n päästökauppajärjestelmään;

d)

se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi .

d)

se julkistaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot.

(22 b)

a)

se ilmoittaa komissiolle kunkin tällaisen laitoksen ennen kuin 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettava ja viimeistään silloin, kun luettelo toimitetaan komissiolle;

b)

se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko jonkin laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, minä tahansa kalenterivuonna 5 000  hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän;

c)

se vahvistaa, että jos jonkin laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat minä tahansa kalenterivuonna 5 000  hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän, kyseinen laitos otetaan takaisin EU:n päästökauppajärjestelmään, ellei voida soveltaa 27 artiklaa;

d)

se julkistaa antaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot.

(22 c)

(22 d)

(22 e)

3.

Laskettaessa laitoksen nimellistä kokonaislämpötehoa, jotta voidaan päättää sen sisällyttämisestä yhteisön järjestelmään , lasketaan yhteen nimelliset lämpötehot kaikista siihen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa laitoksessa poltetaan polttoaineita. Näitä yksiköitä voivat olla muun muassa kaikentyyppiset kattilat, polttimet, turbiinit, lämmittimet, polttouunit, polttolaitokset, kalsinointiuunit, prosessiuunit, uunit, kuivaamot, moottorit, polttokennot, kemialliseen kiertoon perustuvat polttoyksiköt, soihdut ja termiset tai katalyyttiset jälkipolttoyksiköt. Nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa ei oteta huomioon yksiköitä, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 3 MW, eikä yksiköitä, joissa käytetään yksinomaan biomassaa. Yksinomaan biomassaa käyttäviin yksikköihin kuuluvat yksiköt, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita ainoastaan yksikön käynnistyksen tai pysäytyksen aikana.

”3.

Laskettaessa laitoksen nimellistä kokonaislämpötehoa, jotta voidaan päättää sen sisällyttämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään , lasketaan yhteen nimelliset lämpötehot kaikista siihen kuuluvista teknisistä yksiköistä, joissa laitoksessa poltetaan polttoaineita. Näitä yksiköitä voivat olla muun muassa kaikentyyppiset kattilat, polttimet, turbiinit, lämmittimet, polttouunit, polttolaitokset, kalsinointiuunit, prosessiuunit, uunit, kuivaamot, moottorit, polttokennot, kemialliseen kiertoon perustuvat polttoyksiköt, soihdut ja termiset tai katalyyttiset jälkipolttoyksiköt. Nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa ei oteta huomioon yksiköitä, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 3 MW , valmius- ja varayksiköitä, joita käytetään yksinomaan itse paikalla kulutettavan sähkön tuotantoon sähkökatkon aikana , eikä yksiköitä, joissa käytetään yksinomaan biomassaa. Yksinomaan biomassaa käyttäviin yksikköihin kuuluvat yksiköt, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita ainoastaan yksikön käynnistyksen tai pysäytyksen aikana.”