|
28.10.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 364/160 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Vapaakauppasopimusten täytäntöönpano 1. tammikuuta 2018–31. joulukuuta 2018”
(COM(2019) 455 final)
(2020/C 364/23)
Esittelijä:
Tanja BUZEKToinen esittelijä:
Alberto MAZZOLA|
Lausuntopyyntö |
komissio 19.12.2019 |
|
Oikeusperusta |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 32 artiklan ensimmäinen kohta |
|
Vastaava jaosto |
ulkosuhteet |
|
Hyväksyminen jaostossa |
16.6.2020 |
|
Hyväksyminen täysistunnossa |
16.7.2020 |
|
Täysistunnon nro |
553 |
|
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä) |
203/0/7 |
1. Päätelmät ja suositukset
|
1.1 |
Covid-19-pandemialla on ollut syvällekäyvä ja ennennäkemätön vaikutus globalisoituneeseen maailmaan ja ihmisiin sekä kauppaan ja investointeihin. Maailman kauppajärjestö (WTO) arvioi maailmankaupan supistuvan 13–32 prosenttia vuonna 2020. (1) Koska kauppa on tärkeä kasvun, työpaikkojen luomisen ja kestävän kehityksen moottori, sillä on keskeinen rooli edistettäessä talouden kestäväpohjaista nousemista kriisistä ja autettaessa yrityksiä rakentamaan ja organisoimaan uudelleen arvoketjujaan, jotka ovat häiriytyneet. Eurooppa tarvitsee kiireellisesti vankkaa, sosiaalista, kestäväpohjaista ja osallistavaa EU:n elpymissuunnitelmaa, jonka puitteissa tuetaan yrityksiä ja ihmisiä kriisin taltuttamisessa ja kunnollisten työpaikkojen turvaamisessa muun muassa edistämällä kansainvälistä kauppaa. Suunnitelma olisi rahoitettava euroalueen yhteisillä joukkolainoilla tai muilla yhteiseurooppalaisilla pitkäaikaisilla lainoilla. |
|
1.2 |
Kriisi tuo korostetusti esille, kuinka tärkeitä maailmanlaajuinen yhteistyö ja WTO:n uudistusprosessi ovat sen varmistamiseksi, että organisaatio on vahva ja tehokas ja pystyy torjumaan protektionismia ja unilateralismia. WTO:n on nyt aika täyttää työelämän perusnormien ja Pariisin sopimuksen aktiiviseen edistämiseen liittyvä tehtävänsä (2). |
|
1.3 |
Tästä kriisistä tulee ottaa merkittävällä tavalla opiksi EU:n kauppastrategian ilmoitetun varhaisen uudelleentarkastelun yhteydessä. EU ei ole omavarainen, ja se on riippuvainen pääsystä kansainvälisille markkinoille. Maailmanlaajuisista toimitusketjuista on tehtävä häiriönsietokykyisempiä, monipuolisempia ja vastuullisempia. Vahvemmilla välineillä on toteutettava kestävää kauppa- ja investointiohjelmaa sen kaikissa ulottuvuuksissa. Sen on oltava johdonmukainen vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja yhtä kunnianhimoinen työelämää koskevien määräysten tehokkaan täytäntöönpanon ja sen tehokkaan valvonnan suhteen. Kyseisessä uudelleentarkastelussa tulee ottaa huomioon suositukset, joita Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) esittää useissa viimeaikaisissa ja valmisteilla olevissa keskeisissä EU:n kauppaa käsittelevissä lausunnoissaan (3). EU:n uuden kauppastrategian tulee ylittää vanhat kaupankäyntimallit, ja sen puitteissa on kehitettävä uudenlainen malli, joka on taloudellisesti vakaa, ympäristöä vähemmän kuormittava, sosiaalisesti kestävä ja vastuullinen. |
|
1.4 |
Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta. Se voi auttaa välittämään viestiä kauppapolitiikan hyödyistä, ja sillä on ratkaiseva merkitys mahdollisten ongelmien ja puutteiden esille tuojana. ETSK pitääkin erityisen valitettavana, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työ ja näkemykset eivät näy täytäntöönpanokertomuksessa juuri lainkaan. Tulevissa kertomuksissa olisi otettava paremmin huomioon sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työohjelmien sekä kumppanimaiden vastaavien ryhmien kanssa annettujen yhteisten julkilausumien merkitys. |
|
1.5 |
Tulevissa sopimuksissa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien suorittama seuranta kattaa koko sopimuksen, mutta niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kauppaan ja kestävään kehitykseen kohdistuviin vaikutuksiin. Sisäisten neuvoa-antavien ryhmien suositusten vaikutusta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien ja muidenkin rikkomusten tutkintaan on vahvistettava huomattavasti. Jäsenvaltioiden kanssa muodostetun kauppaa ja kestävää kehitystä tarkastelevan asiantuntijaryhmän, uuden kauppasopimusten valvojan (EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvova virkamies) ja asiaankuuluvien EU:n toimielinten pitäisi aloittaa järjestelmällinen seurantatietojen vaihto sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kanssa, ja molempien osapuolten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiset kokoukset olisi nivottava osaksi sopimusneuvotteluja. |
|
1.6 |
Vapaakauppasopimukset muodostavat kehyksen, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää pitkäaikaisia suhteita uusiin asiakkaisiin ja toimittajiin, hyödyntää uusissa maissa tarjoutuvia mahdollisuuksia ja kehittää paikallisia valmiuksia vaatimustensa mukaisesti. Perustana on oltava kunnianhimoinen kahden- ja monenvälinen kauppaohjelma, jossa otetaan huomioon edellä mainitut kokemukset, sekä EU:n nykyisten vapaakauppasopimusten aukoton täytäntöönpano. |
|
1.7 |
Vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa käsittelevä vuosikertomus on kattava ja konkreettinen yleiskatsaus EU:n kauppaverkostosta. Siinä arvioidaan yksittäisten vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon edistymistä ja tuloksia ja tuodaan esille täytäntöönpanon puutteita. Kertomuksen potentiaalia tiedon lähteenä ja sen yhteyksiä aiempiin kertomuksiin sekä kauppapolitiikan yleiseen arviointisykliin pitäisi kuitenkin kehittää. Tietolähteinä olisi hyödynnettävä erityisesti arvioita kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista. Euroopan komission olisi tulevia kertomuksia laatiessaan kuultava ensisijaisesti kansalaisyhteiskuntaa. |
|
1.8 |
Suurimpana haasteena näyttää olevan tiedon saanti ja erittely. Kertomuksessa olisi hyödynnettävä valtiokohtaisia tietoja johdonmukaisemmin niin, että EU:n jäsenvaltioiden tai alueiden erilaiset realiteetit käyvät ilmi, ja tarvittaessa olisi panostettava aktiiviseen tiedonkeruuseen. Kriteerejä asettamalla vertailuista saadaan konkreettisempia. Tilannekuvaa pitäisi täydentää muista lähteistä, kuten Kansainväliseltä työjärjestöltä (ILO), saatavilla tiedoilla työelämän normeihin kohdistuvista rikkomuksista. |
|
1.9 |
Tulevissa kertomuksissa olisi käsiteltävä järjestelmällisemmin palvelukauppaa ja sen kehitystä. Tarvitaan yksityiskohtaisempia toimiala- ja toimitusmuotokohtaisia tietoja, jotta voidaan arvioida, missä määrin erikokoiset yritykset hyödyntävät EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Jotta palvelujen viejien olisi helpompi toimia, palvelut olisi sisällytettävä uudistettuun markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan johdonmukaisesti ja lisäksi EU:n olisi laadittava eurooppalaisille palvelualan viejille ja sijoittajille suunnattu opas. |
|
1.10 |
Vuosikertomuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota eri aloihin ja ryhmiin, jotta siitä olisi hyötyä kaikille sidosryhmille. Kuluttajien tulee voida nähdä, miten kauppavirtojen kasvu voi tuottaa konkreettisia hyötyjä. Tietojen tulee osoittaa parempaa vastaavuutta kuluttaja-asioihin liittyvien kunnianhimoisten neuvottelutavoitteiden ja niiden myöhemmän täytäntöönpanon välillä. |
|
1.11 |
Tullietuuksien käyttöaste (preference utilisation rate, PUR) on tärkeä vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon mittari. Kertomuksesta käy ilmi, että tullietuuksien käyttöaste on yleensä matalampi EU:n viennissä kumppanimaihin kuin EU:hun suuntautuvassa tuonnissa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä yhteistoimin lisäämään tullietuuksien käyttöä sekä tietoisuutta kauppaetuuksista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) keskuudessa. Niiden olisi tehtävä vapaakauppasopimuksia tunnetuksi maiden omilla kielillä yhteistyössä EU:n elinkeinoelämän kanssa ja laadittava kullekin sopimukselle maakohtaiset täytäntöönpanoa koskevat toimintasuunnitelmat. Tiedotustoimissa on otettava huomioon myös kumppanimaiden tuojaosapuolet. |
|
1.12 |
Avoimuus on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille vapaakauppasopimusten kumppanimaissa. Kolmansissa maissa järjestettävien tarjouskilpailujen julkaiseminen omassa osiossaan EU:n Tenders Electronic Daily -tietokannassa parantaisi huomattavasti kaikenkokoisten eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia hyötyä hankintoja koskevista luvuista. EU:n olisi lisäksi tehtävä tunnetuksi parhaita tapoja sisällyttää julkisiin hankintamenettelyihin ympäristöä koskevia ja sosiaalisia kriteerejä. |
|
1.13 |
Vapaakauppasopimukset avaavat huomattavia mahdollisuuksia EU:n maataloustuotteiden vientiin, ja maantieteelliset merkinnät parantavat EU:n maatalouselintarvikkeiden tuottajien kilpailukykyä sekä unionissa että sen ulkopuolella. Maatalouselintarvikkeita koskevien määräysten täytäntöönpano ei kuitenkaan näytä yltävän sille asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tuotteiden jäljitettävyys sekä kyky valvoa ennalta varautumisen periaatteen noudattamista ovat keskeisiä elintarvikkeiden hyvän laadun ja turvallisen ja varman saannin varmistamiseksi. Terveys- ja kasvinsuojelustandardien tehokas seuranta edellyttää riittävin resurssein tehtäviä tarkastuksia. |
|
1.14 |
Eräissä kumppanimaissa ei vielä vuosia vapaakauppasopimusten solmimisen jälkeenkään ole edistytty riittävästi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten noudattamisessa. ETSK antaa täyden tukensa sille, että komissio on vihdoin ryhtymässä oikeustoimiin työntekijöiden oikeuksia koskevassa riidassa Korean kanssa, mutta ilmaisee kuitenkin huolensa paneelin raportin todellisista vaikutuksista, sillä kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviin lukuihin ei tällä hetkellä sisälly sitovia välineitä määräysten noudattamisen valvomiseksi. Komitea perää tässä yhteydessä määrätietoista edistymistä laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) uudelleentarkastelussa työ- ja ympäristösäännösten tosiasiallisen täytäntöönpanokelpoisuuden osalta (4). Molempien osapuolten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien olisi päästävä mukaan uudelleentarkasteluprosessiin, ja niitä olisi kuultava tässä yhteydessä. |
|
1.15 |
ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti komission ja jäsenvaltioiden viimeaikaisiin aloitteisiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien toimien tehostamiseksi. EU pyrkii Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä neuvotteluissa osapuolten ainutlaatuista suhdetta kuvastavaan uuteen toimintamalliin, jonka avulla varmistetaan kestävyys ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja jossa sovelletaan yleistä riitojenratkaisulukua, johon sisältyy oikeussuojakeinoja. Vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa kehotetaan tekemään Pariisin sopimuksesta olennainen osa kaikkia tulevia laaja-alaisia kauppasopimuksia. Tämä on myönteinen askel, joka olisi ulotettava koskemaan myös ILO:n keskeisiä tähänastisia yleissopimuksia, jotka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet. ILO olisi tunnustettuna kansainvälisenä elimenä osallistettava yleissopimustensa täytäntöönpanon seurantaan vapaakauppasopimusten puitteissa. ETSK odottaa mielenkiinnolla jäsenvaltioiden välistä uutta keskustelua siitä, miten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja voitaisiin vahvistaa, jotta niihin liittyvät oikeudellisesti velvoittavat sitoumukset täytettäisiin kaikilta osin (5). Tässä keskustelussa on pidettävä ympäristöä ja työelämää koskevat normit yhtä tärkeällä sijalla, kun on kyse täytäntöönpanon ja sen valvonnan edistämisestä. |
2. Taustaa
|
2.1 |
Komissio sitoutui vuonna 2015 julkaisemassaan ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa raportoimaan vuosittain EU:n merkittävimpien kauppasopimusten täytäntöönpanosta. Nyt julkaistu kertomus on järjestyksessä kolmas tästä aiheesta, ja ETSK esittää tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa suosituksia. |
|
2.2 |
Vapaakauppasopimukset kattavat yhä suuremman osan EU:n kaupasta. Vuonna 2018 etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten piiriin kuului 31 prosenttia EU:n tavarakaupasta muun maailman kanssa, ja tämän osuuden odotetaan nousevan yli 40 prosenttiin, kun otetaan huomioon sittemmin tehdyt kauppasopimukset. |
|
2.3 |
EU:lla on tällä hetkellä 44 etuuskohtelukauppaa koskevaa sopimusta, jotka kattavat 76 maata, ja siten maailman laajin kauppaverkosto. Vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa käsitellään erityyppisiä EU:n kauppasopimuksia:
|
|
2.4 |
EU on tehnyt vuoden 2015 jälkeen jälkiarvioinnit kauppasopimuksistaan Meksikon, Chilen ja Etelä-Korean kanssa. Jälkiarvioinnit, jotka koskevat Cariforumia, kuutta Välimeren alueen maata, EU:n ja Moldovan välistä sopimusta, EU:n ja Georgian välistä sopimusta, EU:n sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun välistä sopimusta ja EU:n ja Keski-Amerikan maiden välistä sopimusta, ovat vielä kesken. |
|
2.5 |
Nyt tarkasteltavassa vuoden 2019 kertomuksessa esitetään katsaus 62 kumppanin kanssa tehdyn 35 tärkeimmän kauppasopimuksen täytäntöönpanosta. Kertomus sisältää myös ensimmäisen koko vuoden kattavan raportin CETA-sopimuksesta. Asiakirjassa kerrotaan lisäksi ennen EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen voimaantuloa tehdystä työstä, ja siinä on niin ikään pk-yrityksiä, palveluja ja maatalouselintarvikkeiden kauppaa käsittelevät osiot. |
|
2.6 |
Kertomuksessa pyritään tarkastelemaan kaikkiin EU:n uuden sukupolven kauppasopimuksiin sisältyvien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen määräysten vaikutuksia ja raportoimaan EU:n kauppasopimusten nojalla toteutetuista oikeudellisista täytäntöönpanotoimista. Siihen liittyvässä kattavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa annetaan yksityiskohtaisia tietoja kustakin yksittäisestä sopimuksesta. |
3. Covid-19-pandemia, maailmankauppa ja EU:n käymä kauppa
|
3.1 |
Covid-19-pandemialla tulee olemaan syvällekäyvä ja ennennäkemätön vaikutus globalisoituneeseen maailmaamme ja kauppaan. Komission tähänastisten arvioiden mukaan maailmankauppa supistuu vuonna 2020 ennätysmäiset 9,7 prosenttia, tavaroiden ja palvelujen vienti EU27-maiden ulkopuolelle mahdollisesti 9,2 prosenttia ja tuonti EU27-maiden ulkopuolelta 8,8 prosenttia (6). Toimitusketjut ovat häiriytyneet laajalti, kriisitilanteessa tärkeille tavaroille, kuten terveydenhuollon tarvikkeille, on asetettu tilapäisiä vientirajoituksia, tulli- ja rajatarkastuksia on tiukennettu, ja työntekijöiden ja palveluntarjoajien vapaata liikkuvuutta on rajoitettu. Kriisi on paljastanut erittäin pirstaleisten ja yksipuolisten toimitusketjujen huolestuttavan haavoittuvuuden ja riskit ja tuonut myös korostetusti esille, että talouksilla on tärkeää olla tukenaan toimivat ja vahvoissa taloudellisissa kantimissa olevat julkiset palvelut, erityisesti julkiset terveyspalvelut, jotta kauppa pysyisi ”terveenä” eivätkä sen pyörät lakkaa pyörimästä. |
|
3.2 |
Kriisi korostaa maailmanlaajuisen yhteistyön merkitystä ja osoittaa, että maakohtaiset ja yksipuoliset ratkaisut eivät käy vastaukseksi Euroopassa eivätkä myöskään maailmanlaajuisesti. WTO:n uudistusprosessia onkin jatkettava, jotta varmistetaan, että organisaatio on vahva ja tehokas ja pystyy torjumaan protektionismia ja unilateralismia. WTO:n on nyt aika täyttää työelämän perusnormien ja Pariisin sopimuksen aktiiviseen edistämiseen liittyvä tehtävänsä (7). |
|
3.3 |
ETSK toteaa, että oikeanlaisen poliittisen kehyksen turvin kauppa voi edistää tehokkaasti kasvua, työpaikkojen luomista ja kestävää kehitystä. Vuonna 2017 joka seitsemäs EU:n työpaikka (36 miljoonaa työpaikkaa eli 15,3 prosenttia unionin työllisyydestä) riippui viennistä. Lisäksi se, että viidesosa vientiin tukeutuvista työpaikoista sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, osoittaa sisämarkkinoiden merkityksen EU:n kaupalle ja niiden myönteiset yli maiden rajojen ulottuvat vaikutukset (8). |
|
3.4 |
Kaupalla on keskeinen rooli edistettäessä talouden kestäväpohjaista elpymistä ja autettaessa yrityksiä rakentamaan ja organisoimaan uudelleen arvoketjujaan, jotka ovat häiriytyneet. EU:n elpymissuunnitelman, jonka tulee olla vankka, sosiaalinen, kestäväpohjainen ja osallistava, on tarjottava yrityksille mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisessä kaupassa ja turvata kunnolliset työpaikat. Suunnitelma olisi rahoitettava euroalueen yhteisillä joukkolainoilla tai muilla yhteiseurooppalaisilla pitkäaikaisilla lainoilla. |
|
3.5 |
Tulevissa vuosien 2020 ja 2021 kertomuksissa olisi arvioitava kattavasti covid-19:n jälkeistä kaupan toimintaympäristöä ja sitä, miten voidaan varmistaa, että kauppa hyödyttää kaikkia. Komission olisi tulevia vapaakauppasopimusten täytäntöönpanokertomuksia laatiessaan kuultava ensisijaisesti kansalaisyhteiskuntaa, ja ETSK on valmis antamaan tähän panoksensa käytännön kokemustensa pohjalta. Uudessa kauppastrategiassa, joka tähtää covid-19-kriisistä nousemiseen ja maailmankaupan vahvistamiseen, pitäisi ottaa huomioon sekä kriisistä johtuvat seikat että tekijät, jotka liittyvät EU:n sitoumukseen siirtyä hiilineutraaliin talouteen. Unionin teollisuuspolitiikan avulla tulee vahvistaa teollista suvereniteettia keskeisillä aloilla, kuten lääketeollisuudessa sekä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden osalta. Tämän on tapahduttava EU:n tasolla. |
|
3.6 |
Kauppastrategian varhaisessa uudelleentarkastelussa tulee ottaa huomioon suositukset, joita ETSK esittää useissa viimeaikaisissa ja valmisteilla olevissa keskeisissä EU:n kauppaa käsittelevissä lausunnoissaan (9). Meneillään olevissa kahdenvälisissä ja WTO:n puitteissa käytävissä neuvotteluissa olisi kiireellisesti arvioitava covid-19:n vaikutuksia, jotta voidaan käsitellä asiaan liittyviä haasteita, erityisesti vientirajoituksia ja toimitusketjujen kestävyyttä, ja lisäksi olisi tarkasteltava kauppaneuvotteluvaltuuksia yleisesti uudelleen. |
|
3.7 |
Vaikka unionin laaja etuuskohtelukauppaa koskeva säännöstö tarjoaa EU:n yrityksille merkittävää ennustettavuutta ja varmuutta, tämä kriisi osoittaa, että tarvitaan kiireellisesti vahvempia välineitä, jotka kattavat kaupan kestävyyden kaikki ulottuvuudet eli taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. ETSK viittaa tässä yhteydessä kestävyysperiaatteiden mukaisista toimitusketjuista valmistelemaansa lausuntoon (10), jonka se antanee syyskuussa 2020. |
|
3.8 |
Maailmanlaajuisista toimitusketjuista on tehtävä häiriönsietokykyisempiä ja vastuullisempia. Monipuoliset kauppasuhteet ovat tärkeä osa talouden kestäväpohjaisuutta, sillä ne tarjoavat turvaa tietyissä maissa ja tietyillä alueilla ilmaantuvien häiriöiden varalta. EU:n kauppapolitiikalla on tässä yhteydessä keskeinen rooli. Vapaakauppasopimukset muodostavat kehyksen, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää pitkäaikaisia suhteita uusiin toimittajiin, käynnistää toimintaa uusissa maissa ja kehittää paikallisia valmiuksia vaatimustensa mukaisesti. |
|
3.9 |
Pyrittäessä piristämään kauppavirtoja on sitouduttava vahvasti sosiaali- ja työnormeihin sekä niiden noudattamisen tehokkaaseen valvontaan. Toimitus- ja tuotantoprosessien häiriintyminen on osoittanut, miten tärkeää tavaroiden ja palvelujen maailmalle toimittamisen kannalta on huolehtia työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimenpiteiden olemassaolosta ja toteuttaa niitä käytännössä sekä varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja terveenä pysyminen. Järjestäytymisvapautta ja kollektiivisia neuvotteluja koskevien ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointi, täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta – yhdessä ILO:n kaikkien keskeisten tähänastisten yleissopimusten kanssa – on keskeinen keino taata turvalliset ja kunnolliset työolot. |
|
3.10 |
Vihreän kehityksen ohjelman ei pidä joutua EU:ssa ja maailmanlaajuisesti toteutettavien mittavien talouselvytystoimien oloissa sivuraiteelle, vaan siitä olisi tultava nopeasti käyttöön otettava painopiste EU:n nykyisissä ja tulevissa kauppasuhteissa, jotta sosiaalisesti ja ympäristön kannalta oikeudenmukainen siirtymä toteutuisi. Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä huomiota vapaakauppasopimusten kaikissa osissa, ja tähän tulee nivoa myös se, että tehdään tunnetuksi parhaita tapoja sisällyttää julkisiin hankintamenettelyihin ympäristöä koskevia ja sosiaalisia kriteerejä. |
4. Yleishuomioita vuosikertomuksesta
|
4.1 |
ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa käsittelevään vuosikertomukseen, sillä se on kattava ja konkreettinen yleiskatsaus EU:n kauppaverkostosta. Komissio antoi ensimmäisen tällaisen kertomuksen vuonna 2017. Kertomukset mahdollistavat yksittäisten vapaakauppasopimusten edistymisen ja tulosten arvioinnin, ja niissä pitäisi näin ollen tuoda esille täytäntöönpanon puutteita, mukaan lukien sellaiset, mm. kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin liittyvät puutteet, jotka eivät ole mitattavissa taloustilastojen avulla. Tulevien kertomusten olisikin perustuttava selkeämmin edellisten kertomusten päätelmiin ja niissä olisi hyödynnettävä jäljitettävissä olevia seurantatoimia. |
|
4.2 |
Aika on merkityksellinen tekijä vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa ja niiden tuloksellisuuden mittaamisessa. Vuosikertomukset ovatkin vain tuokiokuvia pitkäkestoisista, ajan mittaan mahdollisesti konkretisoituvista tai tarkempaa perehtymistä vaativista suuntauksista, joita on syytä käsitellä paremmin yhteen nivotun arviointipolitiikan puitteissa. Jokaista kauppasopimusta arvioidaan perusteellisesti sen elinkaaren eri vaiheissa. ETSK kehottaakin omaksumaan tulevissa kertomuksissa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan ja tarkastelemaan uudelleen neuvottelujen alla ja niiden aikana tehtyjen aiempien vaikutustenarviointien tuloksia. Tietolähteinä olisi hyödynnettävä erityisesti arvioita kestävään kehitykseen liittyvistä vaikutuksista, joita tulee tarkastella ristikkäin täytäntöönpanotoimien kanssa. |
|
4.3 |
Tieto on ratkaisevan tärkeää EU:n kauppa- ja investointipolitiikan hienosäätämiseksi ja mahdollisimman suuren hyödyn saamiseksi tästä politiikasta. Suurimpana haasteena näyttää olevan tiedon saanti ja erittely. EU:n olisikin hyödynnettävä valtiokohtaisia tietoja johdonmukaisemmin niin, että unionin jäsenvaltioiden tai alueiden erilaiset realiteetit käyvät ilmi, ja tarvittaessa olisi panostettava aktiiviseen tiedonkeruuseen. Kriteerejä asettamalla havainnoista voidaan saada konkreettisemmin vertailtavia. Mitä tulee kauppaan ja kestävään kehitykseen ja etenkin eri maiden tilanteeseen työelämän normien suhteen, tilannekuvaa pitäisi täydentää muista lähteistä, kuten ILO:lta, saatavilla tiedoilla. |
|
4.4 |
Tullietuuksien käyttöaste on tärkeä täytäntöönpanon mittari. Tämän indikaattorin yhteydessä analysoidaan kuitenkin ainoastaan tavarakauppaa, eivätkä kaikki hyödyt, kuten julkisten hankintojen markkinoille pääsy, tosiasiassa ilmene tullietuuksien kautta. Tullietuuksien käyttöaste oli unioniin suuntautuvassa EU:n etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanimaiden tuonnissa keskimäärin 87 prosenttia vuonna 2018; EU:n viennissä kumppanimaihin se on yleensä matalampi. Tullietuuksien keskimääräisestä käyttöasteesta ei ole kuitenkaan saatavilla tarkkaa laskelmaa, koska EU tukeutuu tuojamaan kokoamiin tietoihin eikä näitä tilastoja ole yhdenmukaistettu. Jotta tilanteesta saadaan kattavampi kuva ja jotta voidaan arvioida, missä määrin erikokoiset yritykset hyödyntävät EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, tulee kehittää muita indikaattoreita. |
|
4.5 |
Vuonna 2018 palvelujen viennin osuus EU:n viennin kokonaisarvosta oli 32 prosenttia ja kaupan arvonlisäyksen (trade in value added, TiVA) perusteella laskettuna lähes 59 prosenttia (11). Palvelukauppaa käsittelevät kertomuksen kohdat eivät valitettavasti kuvasta laajuudeltaan asianmukaisesti palvelukaupan suurta arvoa EU:lle (25,2 prosenttia unionin BKT:sta), eivätkä ne ole riittävän yksityiskohtaisia. Tulevissa kertomuksissa olisi tarkasteltava palvelukauppaa ja sen kehitystä järjestelmällisemmin eikä pelkästään kokonaisuutena vaan myös alakohtaisesti ja toimitusmuodoittain. Esimerkiksi yhä suurempi osa asiantuntijapalveluista kuuluu kauppasopimusten piiriin. Vapaat ammatinharjoittajat, kuten asianajajat, insinöörit tai arkkitehdit, tarjoavat pitkälle erikoistuneita palveluja, jotka usein liittyvät muihin palveluihin ja hankintoihin, mutta ne eivät näy raportissa. |
|
4.6 |
ETSK kehottaa kiinnittämään tulevissa kertomuksissa enemmän huomiota sellaisiin aloihin ja ryhmiin, joita ei juuri käsitellä tämänkertaisessa kertomuksessa. EU:n kauppasopimuksista pk-yrityksille ja maatalouselintarvikkeiden kaupalle koituvia hyötyjä tuodaan jo asianmukaisesti esille. Maatalouden osalta on tärkeää tarkastella vapaakauppasopimusten kasautuvia vaikutuksia tiettyihin aloihin, ja tätä pitäisi pohtia ennen uusien neuvottelujen aloittamista. Kauppavirtojen kasvun tulee näkyä etenkin kuluttajille konkreettisina hyötyinä. Komitea onkin peräänkuuluttanut ”kaupan ja kestävän kehityksen yhteyteen erityistä kuluttaja-aiheista, kauppaa ja kuluttajia käsittelevää lukua, johon sisällytettäisiin asiaankuuluvat kansainväliset kuluttajansuojanormit ja jolla tiivistettäisiin yhteistyötä kuluttajanoikeuksien täytäntöönpanon alalla” (12). |
|
4.7 |
ETSK kannattaa voimakkaasti erillisen kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvien määräysten täytäntöönpanoa käsittelevän luvun sisällyttämistä kertomukseen. Siinä olisi tarkasteltava muutakin kuin toteutettuja toimia ja esiteltävä laajemmin toimien tuloksia, esitettyjä näkemyksiä ja mielipiteitä sekä seurantatoimia. Komitea pitää erityisen valitettavana, että sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työ ja näkemykset, jotka liittyvät sen seurantaan, miten sopimukset vaikuttavat kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin sitoumuksiin, eivät näy kertomuksessa juuri lainkaan, vaikka nämä ryhmät antavat institutionaalisen panoksen kaikkien uuden sukupolven sopimusten yhteydessä. Tulevissa kertomuksissa olisi otettava paremmin huomioon sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työohjelmien sekä kumppanimaiden vastaavien ryhmien kanssa annettujen yhteisten julkilausumien merkitys. |
5. Erityishuomioita vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta
|
5.1 |
Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta. Se voi auttaa välittämään viestiä kauppapolitiikan hyödyistä, ja sillä on ratkaiseva merkitys mahdollisten ongelmien ja puutteiden esille tuojana. ETSK osallistuu aktiivisesti kaikkeen tähän lausuntojensa kautta ja sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenenä. Tulevien sisäisten neuvoa-antavien ryhmien suorittaman seurannan ulottaminen sopimuksen kaikkiin puoliin kuitenkin niin, että kauppaan ja kestävään kehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota, voisi omalta osaltaan täydentää komission ponnisteluja EU:n solmimien vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon parantamiseksi. Komitea kannattaa siksi tällaista toimivaltuuksien laajentamista (13). |
|
5.2 |
Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat keskeinen uuden sukupolven vapaakauppasopimuksiin liittyvä saavutus, mutta niitä on vahvistettava, jotta ne voivat hoitaa erityisesti kauppaa ja kestävää kehitystä ja tulevissa EU:n vapaakauppasopimuksissa muitakin asioita koskevat seurantatehtävänsä menestyksekkäästi. Jäsenvaltioiden kanssa muodostetulla kauppaa ja kestävää kehitystä tarkastelevalla asiantuntijaryhmällä sekä uudella kauppasopimusten valvojalla olisi oltava tiiviit yhteydet sisäisten neuvoa-antavien ryhmien työskentelyyn asianmukaisine raportointi- ja tietojenvaihtojärjestelyineen. Lisäksi tulee vaihtaa ILO:n kanssa tietoja työelämäkysymyksiin liittyvästä kaupan ja kestävän kehityksen määräysten täytäntöönpanosta. Näkyvyyden ja toimielinten välisen seurannan lisäämiseksi tarvitaan rakenteellista vuoropuhelua EU:n sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä. Jotta kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävästä vuoropuhelusta saataisiin kaikki irti, on välttämättä pidettävä molempien osapuolten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteisiä kokouksia. Tällaiset kokoukset olisi myös nivottava osaksi sopimustekstistä käytäviä neuvotteluja. Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat nimittäin antaa hyödyllisen panoksen yhteisten hankkeiden ja yhteisten suositusten muodossa. Vapaakauppasopimusten ja niiden myötä myös sisäisten neuvoa-antavien ryhmien määrän kasvaessa on toteutettava kiireellisesti systeemisiä ratkaisuja ja varmistettava tässä yhteydessä, että käytettävissä on riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. Jos toimintamallia muutetaan esimerkiksi niin, että sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä ryhdytään alueellistamaan, on taattava niiden tehokas toiminta, jotta ne pystyvät vastaamaan kulloisenkin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin haasteisiin, ja kutsuttava sisäiset neuvoa-antavat ryhmät mukaan sopimuksen muokkaamiseen. |
|
5.3 |
ETSK on erittäin tyytyväinen tiettyihin viimeaikaisiin toimiin vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon ja sopimusten noudattamisen valvonnan tehostamiseksi. Kauppasopimusten valvojan nimittäminen on osoitus selkeästä poliittisesta sitoutumisesta ja strategiasta. Se oletettavasti tehostaa vapaakauppasopimusten kaikkien osien täytäntöönpanoa ja sopimusten noudattamisen valvontaa sekä vahvistaa roolia, joka kansalaisyhteiskunnalla on sopimusten täytäntöönpanossa, myös valitusten tekijänä. Ranskan ja Alankomaiden kauppaministerien hiljattain julkaisema epävirallinen asiakirja (14) on tervetullut keskustelunavaus siitä, miten voidaan varmistaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin liittyvät oikeudellisesti velvoittavat sitoumukset täytetään kaikilta osin. Tässä keskustelussa on pidettävä ympäristöä ja työelämää koskevat normit yhtä tärkeällä sijalla, kun on kyse täytäntöönpanon ja sen valvonnan edistämisestä. EU esittää luonnoksessaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa mahdollisesti solmittavaksi kauppasopimukseksi osapuolten ainutlaatuista suhdetta kuvastavaa uutta toimintamallia, jossa tasapuoliset toimintaedellytykset ja kestävyys ovat etusijalla ja mahdollisiin sopimusrikkomuksiin sovelletaan yleistä riitojenratkaisumekanismia, johon sisältyy oikeussuojakeinoja (15). Vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa (16) esitetty Pariisin sopimuksen sisällyttäminen olennaiseksi osaksi kaikkia tulevia laaja-alaisia kauppasopimuksia on myönteinen askel, joka olisi ulotettava koskemaan myös ILO:n keskeisten tähänastisten, kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ratifioimien yleissopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. ILO olisi osallistettava uuden aloitteensa mukaisesti yleissopimustensa täytäntöönpanon seurantaan vapaakauppasopimusten puitteissa, sillä se on kansainvälisesti tunnustettu elin, joka voi seurata toimia, antaa apua, tutkia rikkomuksia ja ehdottaa ratkaisuja. |
|
5.4 |
Eräissä kumppanimaissa ei vielä vuosia vapaakauppasopimusten solmimisen jälkeenkään ole edistytty riittävästi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten noudattamisessa. EU pyysi joulukuussa 2018 asiantuntijapaneelin perustamista tutkimaan sen ja Korean välistä riitaa työntekijöiden oikeuksista ja erityisesti ILO:n keskeisten tähänastisten yleissopimusten ratifioimatta jättämisestä. ETSK on tyytyväinen siihen, että kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvät riitojenratkaisumenettelyt tulevat tämän myötä ensimmäistä kertaa käyttöön (17), mutta pitää valitettavana, että prosessi on kestänyt niin kauan (sopimus ratifioitiin kahdeksan vuotta sitten). Komitea onkin suosittanut, että kansalaisyhteiskunnan seurantarakenteita vahvistettaisiin edelleen antamalla niille mahdollisuus käynnistää itsenäisesti tutkinta selvissä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten rikkomistapauksissa (18). Paneelin toimeksianto ei valitettavasti kata lukuisia muita oikeudellisia säännöksiä eikä järjestäytymisvapauden loukkauksia, jotka ILO on kehottanut Koreaa korjaamaan (19). Kirjallisten amicus curiae -lausumien lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suullisten esittelyjen olisi oltava olennainen osa paneelin järjestämää kuulemista. Paneelin raportin tulokset ja velvoittava vaikutus jäävät nähtäväksi, sillä kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleviin lukuihin ei tällä hetkellä sisälly tehokkaampia välineitä määräysten noudattamisen valvomiseksi. ETSK perää tässä yhteydessä määrätietoista edistymistä CETA-sopimuksen uudelleentarkastelussa työ- ja ympäristösäännösten tosiasiallisen täytäntöönpanokelpoisuuden osalta (20). Molempien osapuolten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien olisi päästävä mukaan uudelleentarkasteluprosessiin, ja niitä olisi kuultava tässä yhteydessä (21). |
|
5.5 |
Vapaakauppasopimukset avaavat huomattavia mahdollisuuksia EU:n maataloustuotteiden vientiin, ja maantieteelliset merkinnät parantavat EU:n maatalouselintarvikkeiden tuottajien kilpailukykyä sekä unionissa että sen ulkopuolella. EU:n maataloustuotteiden tuonnin ja viennin yhteenlaskettu arvo vuonna 2018 oli 254 miljardia euroa, joten unioni on maailman suurin kaupankävijä tällä alalla (22). Vaikka maatalouselintarvikkeiden kauppaa ruoditaan neuvotteluissa usein tarkasti, määräysten täytäntöönpano ei näytä yltävän asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tuotteiden jäljitettävyys sekä kyky valvoa ennalta varautumisen periaatteen noudattamista ovat keskeisiä elintarvikkeiden hyvän laadun ja turvallisen ja varman saannin varmistamiseksi. Terveys- ja kasvinsuojelustandardien tehokas seuranta edellyttää riittävin resurssein tehtäviä tarkastuksia. |
|
5.6 |
Yrityksille tarjoutuvista merkittävistä mahdollisuuksista huolimatta vapaakauppasopimusten hyötyjä ei edelleenkään tiedosteta riittävän laajasti etenkään sopimusten ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikana. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä sopimuksia tunnetuksi mahdollisten viejien keskuudessa maiden omilla kielillä yhteistyössä EU:n elinkeinoelämän kanssa, jotta aukot varsinkin pk-yritysten tietämyksessä saataisiin kurottua umpeen. Tässä yhteydessä voitaisiin esimerkiksi laatia kullekin sopimukselle maakohtaiset täytäntöönpanoa koskevat toimintasuunnitelmat ennen kuin sopimus tulee voimaan. |
|
5.7 |
Koska kauppakumppanimaissa tuontitoimintaa harjoittavat tahot hyötyvät suoraan tullisäästöistä, ne ovat keskeisiä toimijoita vapaakauppasopimusten mukaisten tullietuuksien käytön kannalta. Ne olisi otettava huomioon kaikissa EU:n pyrkimyksissä korottaa tullietuuksien käyttöastetta viennissään. Tiedotustoimiin voisi kuulua seminaareja, joissa käsitellään asianomaisen vapaakauppasopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja tullietuuksien hakemista. EU:n olisi hoidettava tiedotus vapaakauppasopimuksen kumppanimaissa tiiviissä yhteistyössä EU:n edustustojen, kansallisten edustustojen ja elinkeinoelämän edustajien, mm. kauppakamarien, kanssa. |
|
5.8 |
Nykyaikaiset vapaakauppasopimukset sisältävät runsaasti palveluja koskevia määräyksiä, mutta näistä saatavia etuja on vaikeampi tulkita kuin tullialennusten hyötyjä. Avoin tiedonsaanti kansainvälisten markkinoiden sääntelyvaatimuksista on avaintekijä palvelukaupan edistämiseksi. EU:n markkinoillepääsyä koskevan tietokannan ja kaupan neuvontapalvelun tuleva yhdistäminen tarjoaa tilaisuuden huolehtia siitä, että tavaroiden lisäksi myös palveluista tarjotaan tietoa johdonmukaisesti. Uudessa portaalissa tulee olla saatavilla kunkin CPC-koodin (23) osalta tietoa markkinoillepääsystä ja rajoituksista toimitusmuodoittain sekä tietoja dokumentoinnista, sertifioinnista, luvista, testauksesta ja muista alakohtaisista vaatimuksista. Apua voisi olla myös EU:n tärkeimpiä palvelujen etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvia kumppaneita (mm. Japani ja Kanada) käsittelevästä oppaasta eurooppalaisille palvelualan viejille ja sijoittajille. |
|
5.9 |
EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat, ja vapaakauppasopimukset tarjoavat eurooppalaisille yrityksille kattavat säännöt sekä merkittäviä mahdollisuuksia päästä julkisten hankintojen markkinoille kumppanimaissa. Avoimuudessa ja johdonmukaisissa toimenpiteissä työlausekkeiden sisällyttämiseksi julkisiin hankintasopimuksiin, toimintapolitiikkoihin ja käytäntöihin (24) on kuitenkin puutteita, mikä olisi otettava huomioon vapaakauppasopimuksissa. Kolmansissa maissa järjestettävien tarjouskilpailujen julkaiseminen omassa osiossaan EU:n Tenders Electronic Daily -tietokannassa parantaisi huomattavasti kaikenkokoisten eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia hyötyä hankintoja koskevista luvuista. Ottamalla julkaistavia tarjouskilpailuja varten käyttöön kaikilla EU:n virallisilla kielillä toimiva erityinen konekäännöstyökalu voitaisiin lisäksi helpottaa kielimuurin ylittämistä. |
|
5.10 |
Päästäkseen vapaakauppasopimuksen mukaisten etuustullien piiriin tuotteiden on oltava alkuperäsääntöjen mukaisia. Tullietuuksien hakemisesta aiheutuvien hallintokulujen alentamista tulee pitää avaintekijänä tullietuuksien käyttöasteen nostamiseksi etenkin rahalliselta arvoltaan pienen kauppatoiminnan kohdalla. Eri vapaakauppasopimuksissa sovellettavien alkuperäsääntöjen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen olisi tätä ajatellen ratkaisevan tärkeää. Lisäksi Kanadan ja Japanin kanssa tehdyissä vapaakauppasopimuksissa sovittu uusi alkuperän varmistamistapa eli se, että tuotteiden alkuperävaatimustenmukaisuuden määrittää tuojaosapuolen viranomainen, voi käytännössä edellyttää viejältä kaupallisesti arkaluonteisten tietojen toimittamista. |
|
5.11 |
Investointeja koskevat vapaakauppasopimusten osiot takaavat oikeusvarmuuden maahan tulevien ja maasta lähtevien suorien ulkomaisten investointien kannalta ja poistavat investointiesteitä. Eurooppalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä kestäväpohjaisten pitkän aikavälin investointien tarjoamisessa maailmanlaajuisesti, mutta tällaisten investointien houkutteleminen unioniin on edelleen haastavaa. EU:n ulkoinen investointiohjelma, jossa keskitytään kestävään kehitykseen sekä työllisyyteen ja kasvuun, on tässä suhteessa lupaava askel, mutta se on maantieteellisesti, temaattisesti ja käytettävissä olevan rahoituksen osalta liian suppea. EU voisi tukea tätä strategiaa huolehtimalla koordinoidusti jäsenvaltioiden ja EU:n elinkeinoelämän edustajien kanssa, että asian kannalta merkitykselliset kestäväpohjaisiin investointeihin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla asianomaisiin maihin suuntautuvien virallisten vierailujen ja virkamatkojen sekä niiden kanssa järjestettävien korkean tason tapaamisten poliittisella asialistalla. |
|
5.12 |
Kolmansissa maissa toimivat eurooppalaiset yritykset ovat tärkeitä vastuullisen liiketoiminnan edistämisen ja toteutumisen kannalta. ETSK panee merkille, että kauppa- ja investointisopimukset sisältävät yhä enemmän määräyksiä yritysten vastuusta ja että tällaisten määräysten sisältö vaihtelee (25). Koska eurooppalaiset yritykset ovat tällä alalla maailman mittakaavassa edelläkävijöitä, EU:lla on ainutlaatuiset edellytykset ottaa johtoasema due diligence -asioissa. ETSK pitääkin ilahduttavana, että komissio aikoo noudattaa komitean suositusta ja ehdottaa asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä (26). |
Bryssel 16. heinäkuuta 2020.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
Luca JAHIER
(1) WTO:n kauppaennuste, huhtikuu 2020.
(2) EUVL C 159, 10.5.2019, s. 15.
(3) Viimeaikaiset lausunnot, joihin viitataan seuraavassa lausunnossa: EUVL C 47, 11.2.2020, sekä seuraavissa asiakokonaisuuksissa lausunto: REX/529 ”Covid-19-kriisin jälkeinen polttava kysymys: suunniteltu uusi monenvälinen toimintamalli” (ks. tämän virallisen lehden sivu…), valmisteilla olevat lausunnot NAT/791 ”EU:n kauppapolitiikan yhteensopivuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa” ja REX/532 ”Kestävyysperiaatteiden mukaiset toimitusketjut ja ihmisarvoinen työ kansainvälisessä kaupassa”.
(4) Yhteinen tulkitseva väline CETA-sopimuksesta, lokakuu 2016.
(5) Non-paper from the Netherlands and France on trade, social economic effects and sustainable development, toukokuu 2020.
(6) The impact of the Covid-19 pandemic on global and EU trade, kauppapolitiikan pääosaston pääekonomistien ryhmä, huhtikuu 2020.
(7) EUVL C 159, 10.5.2019, s. 15.
(8) EUVL C 47, 11.2.2020, s. 38.
(9) Ks. alaviite 3.
(10) Asiakokonaisuuteen REX/532 liittyvä lausunto aiheesta ”Kestävyysperiaatteiden mukaiset toimitusketjut ja ihmisarvoinen työ kansainvälisessä kaupassa” (annetaan todennäköisesti syyskuussa 2020).
(11) Tämä johtuu siitä, että palvelujen osuus valmistusteollisuuden tuotteiden viennistä on niin ikään merkittävä (34 prosenttia). Kaikki tiedot ovat peräisin TiVA database -tietokannasta (2016).
(12) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27
(13) EUVL C 159, 10.5.2019, s. 28.
(14) Ks. alaviite 5.
(15) Draft text of the Agreement on the New Partnership with the United Kingdom, 18. maaliskuuta 2020.
(16) COM(2019) 640 final
(17) Vuonna 2019 on aloitettu kaksi vapaakauppasopimusten yleisen riitojenratkaisumekanismin mukaista menettelyä: toinen Ukrainan ja toinen Eteläisen Afrikan tulliliiton kanssa.
(18) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27
(19) Amicus curiae for the attention of the Panel of Experts assessing the Republic of Korea's adherence to the sustainability chapter, tammikuu 2020.
(20) Ks. alaviite 4.
(21) EU:n ja Kanadan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien yhteinen julkilausuma, marraskuu 2019.
(22) Agri-food trade in 2018, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, 2019.
(23) WTO:n palvelualaluokitusluettelon mukainen yhteisen tavaraluokituksen (Central Product Classification) koodi.
(24) ILO:n yleiskatsaus vuodelta 2008 aiheesta Labour clauses in public contracts – Integrating the social dimension into procurement policies and practices
(25) OECD:n sihteeristön laatima kuulemisasiakirja Business Responsibilities and Investment Treaties, tammikuu 2020.