Asia C‑480/12

Minister van Financiën

vastaan

X BV

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Yhteisön tullikoodeksi — Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 203 artiklan ja 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisala — Ulkoinen passitusmenettely — Tullivelan syntyminen velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi — Tavaroiden esittäminen määrätoimipaikassa myöhässä — Kuudes arvonlisäverodirektiivi — 10 artiklan 3 kohta — Tullivelan ja arvonlisäverovelan syntymisen välinen yhteys — Verollisten liiketoimien käsite”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.5.2014

  1. Tulliliitto – Tullivelan syntyminen kyseisen tullimenettelyn käyttämistä koskevan velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi – Laiminlyönnit, jotka eivät vaikuta tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan – Ulottuvuus – Tavaroiden esittämistä koskevan määräajan ylittämisen jääminen tällaisten laiminlyöntien ulkopuolelle, jos tavaroita ei ole esitetty kohtuullisessa ajassa

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artikla; komission asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artikla ja 859 artiklan 2 alakohdan c alakohta)

  2. Tulliliitto – Tullivelan syntyminen kyseisen tullimenettelyn käyttämistä koskevan velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi – Laiminlyönnit, jotka eivät vaikuta tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan – Ulottuvuus – Tavaroiden esittämistä koskevan määräajan ylittämisen jääminen tällaisten laiminlyöntien ulkopuolelle – Määräajan ylittymisen syitä tai paikkaa, jossa tavarat ovat olleet, koskevien tietojen puuttuminen – Vaikutuksettomuus

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artikla; komission asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artikla ja 859 artiklan 2 alakohdan c alakohta)

  3. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Tavaroiden luovutus – Käsite – Tavaroiden, joihin on lakattu soveltamasta tullimenettelyjä, myynnin kuuluminen kyseisen käsitteen piiriin – Tullivelka, joka on syntynyt yksinomaan asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan perusteella – Vaikutuksettomuus

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artikla; neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/66, 2 artikla ja 7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

  1.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artiklaa, kun niitä luetaan yhdessä tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että pelkkä asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna, 356 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun, tavaran esittämistä koskevan määräajan ylittyminen ei johda asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna, 203 artiklassa tarkoitettuun kyseisten tavaroiden tullivalvonnasta poissiirtämisen aiheuttamaan tullivelkaan vaan saman asetuksen 204 artiklaan perustuvaan tullivelkaan.

    Asetuksen N:o 2913/92 203 ja 204 artiklalla on nimittäin eri soveltamisalat. Ensin mainittu artikla koskee toimenpiteitä, jotka johtavat tavaran siirtämiseen pois tullivalvonnasta, kun taas viimeksi mainittu artikla koskee sellaisia eri tullimenettelyihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä ja ehtojen noudattamatta jättämisiä, joilla ei ole vaikutusta tullivalvontaan. Näin ollen asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan sanamuodosta käy ilmi, että kyseistä säännöstä sovelletaan ainoastaan tapauksissa, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen 203 artiklan soveltamisalaan.

    Tässä yhteydessä asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tuontitullivelka syntyy, jos jotakin velvollisuutta, joka johtuu tullimenettelyn, johon tavara on asetettu, soveltamisesta tuontitullien alaiseen tavaraan, ei täytetä, ellei osoiteta, ettei kyseinen laiminlyönti tosiasiallisesti vaikuta kyseisen tullimenettelyn oikeaan toimintaan. Kaikki tapaukset, joihin ei voida soveltaa tätä poikkeusta, kuuluvat asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan soveltamisalaan.

    Asetuksen N:o 2454/93 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdassa säädetään kuitenkin nimenomaisesti, että kun kyseisen asetuksen 356 artiklan mukaisesti vahvistettua määräaikaa ei ole noudatettu ja kun tavaran esittämistä myöhässä ei voida perustella viimeksi mainitun artiklan 3 kohdan mukaisesti, katsotaan, että tavaran esittämistä koskevan määräajan ylittyminen ei tosiasiallisesti vaikuta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan, jos tavara on kuitenkin esitetty määrätoimipaikassa kohtuullisessa ajassa.

    (ks. 31, 32, 39, 41 ja 45 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

  2.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artiklaa, kun sitä luetaan yhdessä tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että tullivelan syntymiseksi kyseisen 204 artiklan nojalla ei ole tarpeen, että asianomaiset toimittavat tulliviranomaisille tiedot asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna, 356 artiklan mukaisesti vahvistetun määräajan ylittymisen syistä tai paikasta, jossa tavarat ovat olleet kyseisen määräajan päättymisen ja sen ajankohdan välisenä aikana, jolloin mainitut tavarat tosiasiallisesti esitettiin määrätullitoimipaikassa.

    Kun tavarat esitetään määrätoimipaikassa lähtötoimipaikan asettaman määräajan päätyttyä ja kun määräajan ylittäminen johtuu olosuhteista, jotka näytetään toteen määrätoimipaikkaa tyydyttävällä tavalla, eikä niitä voida katsoa kuljettajan tai passituksesta vastaavan syyksi, passituksesta vastaavan katsotaan nimittäin noudattaneen asetettua määräaikaa.

    (ks. 43 ja 45 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

  3.  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/66, 7 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että arvonlisävero on maksettava, kun kyseisiin tavaroihin on lakattu soveltamasta kyseisessä artiklassa tarkoitettuja tullimenettelyjä, vaikka tullivelka on syntynyt yksinomaan yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artiklan perusteella.

    Siinä tapauksessa, että kyseisiin tavaroihin on jo lakattu soveltamasta kyseisiä menettelyjä jälleenviennin ajankohtana tullivelan syntymisen takia, mainittujen tavaroiden on nimittäin katsottava olleen kuudennen direktiivin 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetun ”maahantuonnin” kohteena.

    Kyseisen 2 artiklan mukaan arvonlisäveroa on kannettava muun muassa tavaroiden maahantuonnista.

    (ks. 47, 54 ja 55 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)


Asia C‑480/12

Minister van Financiën

vastaan

X BV

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Yhteisön tullikoodeksi — Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 203 artiklan ja 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisala — Ulkoinen passitusmenettely — Tullivelan syntyminen velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi — Tavaroiden esittäminen määrätoimipaikassa myöhässä — Kuudes arvonlisäverodirektiivi — 10 artiklan 3 kohta — Tullivelan ja arvonlisäverovelan syntymisen välinen yhteys — Verollisten liiketoimien käsite”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.5.2014

  1. Tulliliitto — Tullivelan syntyminen kyseisen tullimenettelyn käyttämistä koskevan velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi — Laiminlyönnit, jotka eivät vaikuta tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan — Ulottuvuus — Tavaroiden esittämistä koskevan määräajan ylittämisen jääminen tällaisten laiminlyöntien ulkopuolelle, jos tavaroita ei ole esitetty kohtuullisessa ajassa

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artikla; komission asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artikla ja 859 artiklan 2 alakohdan c alakohta)

  2. Tulliliitto — Tullivelan syntyminen kyseisen tullimenettelyn käyttämistä koskevan velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi — Laiminlyönnit, jotka eivät vaikuta tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan — Ulottuvuus — Tavaroiden esittämistä koskevan määräajan ylittämisen jääminen tällaisten laiminlyöntien ulkopuolelle — Määräajan ylittymisen syitä tai paikkaa, jossa tavarat ovat olleet, koskevien tietojen puuttuminen — Vaikutuksettomuus

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artikla; komission asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 356 artikla ja 859 artiklan 2 alakohdan c alakohta)

  3. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Tavaroiden luovutus — Käsite — Tavaroiden, joihin on lakattu soveltamasta tullimenettelyjä, myynnin kuuluminen kyseisen käsitteen piiriin — Tullivelka, joka on syntynyt yksinomaan asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan perusteella — Vaikutuksettomuus

    (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artikla; neuvoston direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/66, 2 artikla ja 7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

  1.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 ja 204 artiklaa, kun niitä luetaan yhdessä tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että pelkkä asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna, 356 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun, tavaran esittämistä koskevan määräajan ylittyminen ei johda asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna, 203 artiklassa tarkoitettuun kyseisten tavaroiden tullivalvonnasta poissiirtämisen aiheuttamaan tullivelkaan vaan saman asetuksen 204 artiklaan perustuvaan tullivelkaan.

    Asetuksen N:o 2913/92 203 ja 204 artiklalla on nimittäin eri soveltamisalat. Ensin mainittu artikla koskee toimenpiteitä, jotka johtavat tavaran siirtämiseen pois tullivalvonnasta, kun taas viimeksi mainittu artikla koskee sellaisia eri tullimenettelyihin liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä ja ehtojen noudattamatta jättämisiä, joilla ei ole vaikutusta tullivalvontaan. Näin ollen asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan sanamuodosta käy ilmi, että kyseistä säännöstä sovelletaan ainoastaan tapauksissa, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen 203 artiklan soveltamisalaan.

    Tässä yhteydessä asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tuontitullivelka syntyy, jos jotakin velvollisuutta, joka johtuu tullimenettelyn, johon tavara on asetettu, soveltamisesta tuontitullien alaiseen tavaraan, ei täytetä, ellei osoiteta, ettei kyseinen laiminlyönti tosiasiallisesti vaikuta kyseisen tullimenettelyn oikeaan toimintaan. Kaikki tapaukset, joihin ei voida soveltaa tätä poikkeusta, kuuluvat asetuksen N:o 2913/92 204 artiklan soveltamisalaan.

    Asetuksen N:o 2454/93 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdassa säädetään kuitenkin nimenomaisesti, että kun kyseisen asetuksen 356 artiklan mukaisesti vahvistettua määräaikaa ei ole noudatettu ja kun tavaran esittämistä myöhässä ei voida perustella viimeksi mainitun artiklan 3 kohdan mukaisesti, katsotaan, että tavaran esittämistä koskevan määräajan ylittyminen ei tosiasiallisesti vaikuta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan, jos tavara on kuitenkin esitetty määrätoimipaikassa kohtuullisessa ajassa.

    (ks. 31, 32, 39, 41 ja 45 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

  2.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artiklaa, kun sitä luetaan yhdessä tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 444/2002, 859 artiklan 2 alakohdan c alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että tullivelan syntymiseksi kyseisen 204 artiklan nojalla ei ole tarpeen, että asianomaiset toimittavat tulliviranomaisille tiedot asetuksen N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna, 356 artiklan mukaisesti vahvistetun määräajan ylittymisen syistä tai paikasta, jossa tavarat ovat olleet kyseisen määräajan päättymisen ja sen ajankohdan välisenä aikana, jolloin mainitut tavarat tosiasiallisesti esitettiin määrätullitoimipaikassa.

    Kun tavarat esitetään määrätoimipaikassa lähtötoimipaikan asettaman määräajan päätyttyä ja kun määräajan ylittäminen johtuu olosuhteista, jotka näytetään toteen määrätoimipaikkaa tyydyttävällä tavalla, eikä niitä voida katsoa kuljettajan tai passituksesta vastaavan syyksi, passituksesta vastaavan katsotaan nimittäin noudattaneen asetettua määräaikaa.

    (ks. 43 ja 45 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

  3.  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen direktiivin 77/388, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/66, 7 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että arvonlisävero on maksettava, kun kyseisiin tavaroihin on lakattu soveltamasta kyseisessä artiklassa tarkoitettuja tullimenettelyjä, vaikka tullivelka on syntynyt yksinomaan yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 204 artiklan perusteella.

    Siinä tapauksessa, että kyseisiin tavaroihin on jo lakattu soveltamasta kyseisiä menettelyjä jälleenviennin ajankohtana tullivelan syntymisen takia, mainittujen tavaroiden on nimittäin katsottava olleen kuudennen direktiivin 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitetun ”maahantuonnin” kohteena.

    Kyseisen 2 artiklan mukaan arvonlisäveroa on kannettava muun muassa tavaroiden maahantuonnista.

    (ks. 47, 54 ja 55 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

  翻译: