1.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/13

1)

Voidaanko 23.6.2009 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja Romanian välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, joka on julkaistu 1.7.2009 Romanian virallisessa lehdessä nro 455, kaltaista pöytäkirjaa pitää säädöksenä, päätöksenä, tiedonantona tai vastaavana, jolla on Euroopan unionin tuomioistuimen tarkoittama oikeudellinen arvo (asia 59/75, Flavia Manghera, tuomio 3.2.1976 ja asia C-57/95, Ranska v. komissio, tuomio 20.3.1997) ja jota Euroopan unionin tuomioistuinta voidaan pyytää tulkitsemaan?

2.

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko 23.6.2009 allekirjoitettua Euroopan yhteisön ja Romanian välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka on julkaistu 1.7.2009 Romanian virallisessa lehdessä nro 455, tulkittava siten, että talouskriisin vaikutusten rajoittamiseksi henkilöstökuluja vähentämällä Euroopan komissio voi laillisesti edellyttää sellaisen kansallisen lain säätämistä, jossa henkilöltä peruutetaan mahdollisuus yli 30 vuoden aikana kertyneeseen vakuutusmaksuihin perustuvaan lakisääteiseen eläkkeeseen, jota on maksettu ennen kyseisen lain voimaantuloa, sillä perusteella, että sama henkilö saa työsopimuksen perusteella palkkaa työstä, joka on toinen kuin se, josta hänelle maksetaan eläkettä?

3.

Onko 23.6.2009 allekirjoitettua Euroopan yhteisön ja Romanian välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa tulkittava siten, että talouskriisin vaikutusten rajoittamiseksi Euroopan komissio voi laillisesti edellyttää sellaisen kansallisen lain säätämistä, jossa peruutetaan täysimääräisesti ja ilman ajallisia rajoituksia henkilön oikeus yli 30 vuoden aikana kertyneeseen lakisääteiseen eläkkeeseen, jota on maksettu ennen lain voimaantuloa, sillä perusteella, että sama henkilö saa työsopimuksen perusteella palkkaa työstä, joka on toinen kuin se, josta hänelle maksetaan eläkettä?

4.

Onko yhteisymmärryspöytäkirjaa kokonaisuudessaan ja erityisesti sen 5 kohdan d alakohtaa, joka koskee julkishallinnon uudelleen järjestämistä ja tehokkuuden parantamista, tulkittava siten, että talouskriisin vaikutusten rajoittamiseksi Euroopan komissiolla on ollut laillinen peruste edellyttää sellaisen kansallisen lain säätämistä, jossa eläkkeelle jääneiltä virkamiehiltä kielletään eläkkeen yhdistäminen ansiotuloon?

5.

Voidaanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17, 20, 21 ja 47 artiklaa, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklaa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 110 artiklaa, unionin oikeudessa vahvistettua oikeusvarmuuden periaatetta ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä tulkita siten, että ne ovat esteenä lain nro 554/2004 21 §:n 2 momentin kaltaiselle säännökselle, jonka mukaan kansalliset tuomioistuinratkaisut voidaan purkaa, mikäli ne ovat ristiriidassa Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuusperiaatteen kanssa, yksinomaan hallintolainkäyttöä koskevissa asioissa mutta jossa ei sallita kansallisten tuomioistuinratkaisujen purkamista muissa (esimerkiksi siviili-, rikos- tai kauppaoikeuden alaan kuuluvissa) asioissa, vaikka ne olisivat ristiriidassa Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuusperiaatteen kanssa?

6.

Onko SEU 6 artikla esteenä sellaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa yli 30 vuoden ammattituomarin uran ajalta suoritettuihin vakuutusmaksuihin perustuvan eläkkeen maksamisen ehdoksi asetetaan yliopistollista oikeustieteen alan opetustointa koskevan työsopimuksen irtisanominen?

7.

Ovatko SEU 6 artikla, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohta ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö esteenä lainsäädännölle, jossa poistetaan oikeus yli 30 vuoden ajalta suoritettuihin vakuutusmaksuihin perustuvaan eläkkeeseen, vaikka ammattituomarit ovat erikseen maksaneet ja maksavat yhä eläkemaksuja yliopisto-opettajan toimestaan?

8.

Ovatko SEU 6 artikla sekä henkilöiden yhdenvertaista kohtelua näiden rodusta ja etnisestä alkuperästä riippumatta koskevan direktiivin 2000/78 (1) 2 artiklan 2 kohdan b alakohta ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö esteenä sellaiselle jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen ratkaisulle, jossa se lain perustuslainmukaisuutta valvoessaan totesi, että oikeus eläkkeen ja ansiotulon yhdistämiseen kuuluu yksinomaan niille henkilöille, jotka on nimitetty virkaansa määräajaksi, ja kielsi siten tämän oikeuden ammattituomareilta, joilta evätään näin oikeus yli 30 vuoden aikana suoritettuihin henkilökohtaisiin vakuutusmaksuihin perustuvaan eläkkeeseen sillä perusteella, että viimeksi mainitut ovat jatkaneet yliopistollista opetustointaan?

9.

Ovatko SEU 6 artikla ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö esteenä sellaiselle lainsäädännölle, jossa yli 30 vuoden vakuutusmaksuihin perustuvan ammattituomarien eläkkeen maksamisen ehdoksi asetetaan ilman ajallisia rajoituksia yliopistollisen opetustoimen lopettaminen?

10.

Ovatko SEU 6 artikla ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö esteenä sellaiselle lainsäädännölle, jolla rikotaan henkilökohtaisen omaisuuden suojan ja yleisen edun vaatimusten välillä vallitseva oikeudenmukainen tasapaino siten, että ainoastaan tietty henkilöryhmä määrätään menettämään ammattituomarin eläkkeensä siitä syystä, että nämä harjoittavat yliopistollista opetustointa?