Valitus, jonka EUIPO on tehnyt 23.6.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) 14.4.2021 asiassa T-579/19, The KaiKai Company Jaeger Wichmann GbR v. EUIPO annetusta tuomiosta

(Asia C-382/21 P)

(2022/C 64/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Hanf, D. Gája, E. Markakis ja V. Ruzek)

Muu osapuoli: The KaiKai Company Jaeger Wichmann GbR

Valittajan vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa kokonaisuudessaan 14.4.2021 asiassa The KaiKai Company Jaeger Wichmann v. EUIPO annetun tuomion (Voimistelu- tai urheilulaitteet ja -välineet) (T-579/19, EU:T:2021:186)

—	hylkää kokonaisuudessaan kanteen, jonka ensimmäisen oikeusasteen kantaja on nostanut kolmannen valituslautakunnan asiassa R 573/2019-3 tekemästä päätöksestä

—	velvoittaa ensimmäisen oikeusasteen kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka valittajalle ovat aiheutuneet valitusasteessa ja asian käsittelystä yleisessä tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajana oleva EUIPO vetoaa asetuksen (EY) N:o 6/2002 (1) 41 artiklan 1 kohdan rikkomista koskevaan valitusperusteeseen, jonka osalta nousee esille Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 a artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettu unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta merkityksellinen kysymys.

Valituksenalaisella tuomiolla rikotaan asetuksen N:o 6/2002 41 artiklan 1 kohtaa, koska tuomiossa todetaan kyseisen säännöksen selvän ja yksiselitteiden sanamuodon vastaisesti, ettei kyseistä säännöstä sovelleta (lacuna legis) siinä tapauksessa, että rekisteröidyn yhteisömallin etuoikeus perustuu aikaisempaan ”patenttiin”.

Yleinen tuomioistuin on kyseisen toteamuksen osalta jättänyt ottamatta huomioon sen, että unionin lainsäätäjä on kyseisellä säännöksellä halunnut selvästi ja yksiselitteisesti sulkea pois mahdollisuuden käyttää patentteja etuoikeusvaatimusten perusteena rekisteröityjen yhteisömallien osalta ja rajata tällaiset vaatimukset yksinomaan aiempiin malleihin tai hyödyllisyysmalleihin.

Valituksenalaisella tuomiolla rikotaan lisäksi asetuksen N:o 6/2002 41 artiklan 1 kohtaa siten, että siinä korvataan kyseisen säännöksen nimenomainen ja tyhjentävä säännöstö turvautumalla suoraan Pariisin yleissopimuksen 4 artiklaan. (2) Tästä seuraa välttämättä se, että mainitun 4 artiklan sisällöllä katsotaan olevan välitön oikeusvaikutus, mikä on ristiriidassa unionin tuomioistuimen sellaisen vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa, jonka mukaan kyseisellä yleissopimuksella tai TRIPS-sopimuksella (3) ei luoda yksityisten hyväksi oikeuksia, joihin nämä voivat vedota unionin tuomioistuimissa unionin oikeuden perusteella.

Lopuksi valituksenalaisella tuomiolla rikotaan asetuksen N:o 6/2002 41 artiklan 1 kohtaa siten, että siinä lisäksi korvataan kyseisen säännöksen nimenomainen ja tyhjentävä säännöstö Pariisin yleissopimuksen 4 artiklan virheellisellä tulkinnalla. Mainittu yleissopimus ei sisällä oikeusperustaa, jonka perusteella voitaisiin tukea yleisen tuomioistuimen toteamuksia siitä, että etuoikeusvaatimus rekisteröidyn yhteisömallin osalta voidaan perustaa patenttiin 12 kuukauden etuoikeusajassa.

Niiden perusperiaatteiden, joilla säännellään kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden välistä suhdetta ja joita valituksenalaisessa tuomiossa ei ole otettu huomioon, tarkoituksena on muun muassa suojata unionin oikeusjärjestyksen institutionaalista tasapainoa ja itsenäisyyttä, ja niillä on merkittävä, perustavanlaatuinen asema unionin oikeusjärjestyksessä. Valituksenalainen tuomio ei ainoastaan vaikuta kysymykseen, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinteihin liittyviä etuoikeusvaatimuksia, vaan se merkitsee myös ennakkotapausta kaikkien TRIPS-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien sääntelyalojen kannalta.

Valitusluvan myöntäminen

Unionin tuomioistuimen (valituslupajaosto) 10.12.2021 antamalla määräyksellä valituslupa myönnettiin koko valituksen osalta.

---

(1)  Yhteisömallista 12.12.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1).

(2)  Teollisoikeuden suojelemista koskeva 20.3.1983 tehty Pariisin yleissopimus, jota on tarkistettu viimeksi Tukholmassa (Ruotsi) 14.7.1967 ja muutettu 28.9.1979 (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 828, nro 11851, s. 305; jäljempänä Pariisin yleissopimus).

(3)  Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus (EYVL 1994, L 336, s. 214; jäljempänä TRIPS-yleissopimus).